Metsäteollisuuden ympäristöstrategia hallinnon näkökulmasta : Metsäteollisuuden kehitysskenaariot vuoteen 2020

Suomen metsäteollisuus elää voimakasta uusiutumis- ja murrosvaihetta, joka ilmenee muutoksina yksittäisten tehtaiden ja tehdasintegraattien toiminnassa. Monia yksikköjä on poistunut tuotannosta ja tuotannon painotusta on muutettu. Toisaalta metsäteollisuus on suuntaamassa uusille aloille, jolloin tuotteina voivat olla esimerkiksi erilaiset biopolttoaineet, kemianteollisuuden raaka-aineet ja uuden sukupolven paperi- ja kartonkituotteet. Metsäteollisuuden muuttuminen ja laitosten monimutkaistuminen sekä jatkuvasti lisääntyvä tiedontarve asettavat yhä suurempia vaatimuksia sekä toiminnanharjoittajien ympäristövastaaville että viranomaisille. Hallinnon jatkuva muutos ja niukkenevat voimavarat voivat johtaa siihen, että käytännön lupa- ja valvontatyöhön jää yhä vähemmän aikaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen koordinoima hanke ”Metsäteollisuuden ympäristöstrategia vuoteen 2020 – hallinnon näkökulma” pyrkii vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin strategiatyön avulla. Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella metsäteollisuuden ympäristönäkökohtia niistä lähtökohdista, joihin yritys voi vaikuttaa raaka-aineen tulosta tehtaalle ja tuotteen lähdöstä tehtaalta sekä tehtaan perustamisesta sulkemiseen ja jälkihoitoon asti. Tavoitteena oli määritellä toiminnoille toimiva ympäristöstrategia. Strategiassa pyrittiin löytämään yhteisymmärrys toiminnanharjoittajan ja viranomaisen kanssa mm. siitä, miten otetaan käyttöön parhaat käytännöt niin teollisuudessa kuin hallinnossakin, toimitaan uusien BAT-, IED- ja vesienhoitoperiaatteiden mukaisesti sekä edistetään kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden markkinoille tuloa ja otetaan ennakointi tavaksi -lähtökohta käyttöön kaikessa toiminnassa. Hanketyössä esille nousseet haasteet ryhmiteltiin aihealueittain kolmeksi pääkohdaksi tärkeysjärjestyksessä: viranomaisen ja teollisuuden tiedonkulun ja tietämyksen parantaminen, lupa-, valvonta- ja hallintoprosessien parantaminen sekä uusien haasteiden kartoittaminen ja niihin reagointi. Haasteiden ratkaisukeinoiksi etsittiin käytännön toimenpiteitä sekä määriteltiin niille vastuutahot. Toimenpiteiksi esitettiin mm. viranomaisen ja teollisuuden yhteisiä koulutuspäiviä, asiantuntijapaneelin perustamista sekä lupamääräysten antamista myös tehtaan tai tuotantoyksikön sulkemisen tai muuttamisen varalle. Riittävien resurssien ja tietotaidon turvaaminen niin hallinnossa kuin teollisuudessa on ehdoton edellytys toimenpiteiden onnistumiselle.

Polysulfidiprosessin vaikutukset soodakattilalla

Kandidaatintyön tavoitteena on tutkia polysulfidiprosessin vaikutuksia soodakattilalla. Työssä keskitytään enemmän soodakattilan energiantuotantoon kuin kemikaalien regenerointiin. Tutkimuksen kohteena ovat muutokset polttolipeän lämpöarvossa, kattilan energiantuotanto suhteessa selluntuotantoon, kattilan omakäyttöteho, palamisilma, päästöt sekä likaantuminen. Työssä kerrotaan myös polysulfidilipeän valmistusvaihtoehdot ja historiasta, sekä yleisesti soodakattilasta osana kemiallista sellunkeittoa. Polysulfidikeitossa sellumassan saannon odotetaan kasvavan verrattuna normaaliin sulfaattisellunkeittoon. Tällöin soodakattilalle päätyy vähemmän poltettavaa orgaanista materiaalia. Oletuksena on, että soodakattilan höyryntuotanto vähenee suhteessa selluntuotantoon. Tutkimusta tehdään perehtymällä tutkimusjulkaisuihin, haastattelemalla asiantuntijoita sekä laskemalla soodakattilan tuotantoarvoja taselaskentaohjelmalla. Työssä käytetään esimerkkinä tyypillistä modernia soodakattilaa, johon tuloksia sovelletaan. Saannon parantuessa noin prosenttiyksiköllä soodakattilan höyryntuotanto vähenee 3-5 %. Lipeän sisältämä orgaanisen aineen määrä vähenee ja kattilan kuorma helpottuu. Soodakattilan savukaasuihin saattaa ilmestyä vähäisiä määriä rikkipäästöjä. Kattilan kulumisessa ja likaantumisessa ei ole raportoitu olevan muutoksia.

Integration of Torrefaction with Steam Power Plant

Torrefaction is one of the pretreatment technologies to enhance the fuel characteristics of biomass. The efficient and continuous operation of a torrefaction reactor, in the commercial scale, demands a secure biomass supply, in addition to adequate source of heat. Biorefinery plants or biomass-fuelled steam power plants have the potential to integrate with the torrefaction reactor to exchange heat and mass, using available infrastructure and energy sources. The technical feasibility of this integration is examined in this study. A new model for the torrefaction process is introduced and verified by the available experimental data. The torrefaction model is then integrated in different steam power plants to simulate possible mass and energy exchange between the reactor and the plants. The performance of the integrated plant is investigated for different configurations and the results are compared.

Reliability of SMD interconnections on flexible low-temperature substrates with inkjet-printed conductors

julkaisumaa: NLD