Diabetic neuropathy is a more important determinant of baroreflex sensitivity than carotid elasticity in type 2 diabetes.

The object of this study was to evaluate the contribution of carotid distensibilty on baroreflex sensitivity in patients with type 2 diabetes mellitus with at least 2 additional cardiovascular risk factors. Carotid distensibility was measured bilaterally at the common carotid artery in 79 consecutive diabetic patients and 60 matched subjects without diabetes. Spontaneous baroreflex sensitivity assessment was obtained using time and frequency methods. Baroreflex sensitivity was lower in diabetic subjects as compared with nondiabetic control subjects (5.25+/-2.80 ms/mm Hg versus 7.55+/-3.79 ms/mm Hg; P<0.01, respectively). Contrary to nondiabetic subjects, diabetic subjects showed no significant correlation between carotid distensibility and baroreflex sensitivity (r2=0.08, P=0.04 and r2=0.04, P=0.13, respectively). In diabetic subjects, baroreflex sensitivity was significantly lower in subjects with peripheral neuropathy than in those with preserved vibration sensation (4.1+/-0.5 versus 6.1+/-0.4 ms/mm Hg, respectively; P=0.005). Age in nondiabetic subjects, diabetes duration, systolic blood pressure, peripheral or sensitive neuropathy, and carotid distensibility were introduced in a stepwise multivariate analysis to identify the determinants of baroreflex sensitivity. In diabetic patients, neuropathy is a more sensitive determinant of baroreflex sensitivity than the reduced carotid distensibility (stepwise analysis; F ratio=5.1, P=0.028 versus F ratio=1.9, P=0.16, respectively). In diabetic subjects with 2 additional cardiovascular risk factors, spontaneous baroreflex sensitivity is not related to carotid distensibility. Diabetic subjects represent a particular population within the spectrum of cardiovascular risk situations because of the marked neuropathy associated with their metabolic disorder. Therefore, neuropathy is a more significant determinant of baroreflex sensitivity than carotid artery elasticity in patients with type 2 diabetes.

A case for hornblende dominated fractionation of arc magmas: the Chelan Complex (Washington Cascades)

Amphibole fractionation in the deep roots of subduction-related magmatic arcs is a fundamental process for the generation of the continental crust. Field relations and geochemical data of exposed lower crustal igneous rocks can be used to better constrain these processes. The Chelan Complex in the western U. S. forms the lowest level of a 40-km thick exposed crustal section of the North Cascades and is composed of olivine websterite, pyroxenite, hornblendite, and dominantly by hornblende gabbro and tonalite. Magmatic breccias, comb layers and intrusive contacts suggest that the Chelan Complex was build by igneous processes. Phase equilibria, textural observations and mineral chemistry yield emplacement pressures of similar to 1.0 GPa followed by isobaric cooling to 700 degrees C. The widespread occurrence of idiomorphic hornblende and interstitial plagioclase together with the lack of Eu anomalies in bulk rock compositions indicate that the differentiation is largely dominated by amphibole. Major and trace element modeling constrained by field observations and bulk chemistry demonstrate that peraluminous tonalite could be derived by removing successively 3% of olivine websterite, 12% of pyroxene hornblendite, 33% of pyroxene hornblendite, 19% of gabbros, 15% of diorite and 2% tonalite. Peraluminous tonalite with high Sr/Y that are worldwide associated with active margin settings can be derived from a parental basaltic melt by crystal fractionation at high pressure provided that amphibole dominates the fractionation process. Crustal assimilation during fractionation is thus not required to generate peraluminous tonalite.

Metadifferentiation of iris nevi after iridectomy: a clinicopathological small case series

Abstract Purpose Iridectomy of suspicious pigmented tumors provides the presumed advantage of both a histopathological diagnosis and treatment of the lesion. We present 2 patients that developed an iris melanoma with extrascleral extension at the site of their iridectomy of a histopathologically proven nevus, 46 and 2.5 years later. Methods Retrospective, clinicopathological small case series of 2 patients. Results Two patients underwent iridectomy for a suspicious tumor, the first in 1963 and the second in 2006. Pathological diagnosis was a benign and a borderline nevus respectively. In 2009, both patients presented with a recurrent melanocytic iridociliary tumor with an extrascleral extension adjacent to the surgical scar. Pathological examination confirmed melanoma. Consequently, the two patients underwent proton beam therapy of the whole anterior segment, with limbus deposition and reposition. Conclusion Iridectomy of a histopathologically proven nevus doesn't exclude the possibility of a metadifferentiation of remaining nevus cells into melanoma, even after 46 years. Additionally, treatment in case of a recurrence is more complicated than a primary radiotherapy of the unbiopsied iris tumor, with clinical proof of growth, would have been.

Choroidal schwannoma: a case series of five patients.

AIM: To report a case series of five patients diagnosed with choroidal schwannoma at the Liverpool Ocular Oncology Centre. METHODS: Patients with choroidal schwannoma were identified by searching the computerised database of the Liverpool Ocular Oncology Centre. RESULTS: The patients (3 males, 2 females) ranged in age from 15 years to 45 years. Three tumours were treated by enucleation, trans-scleral local resection, and combined bevacizumab and photodynamic therapy, respectively. Two were observed after confirmation of the diagnosis by biopsy. CONCLUSIONS: Choroidal schwannoma has a variety of clinical manifestations. Associated features include hard exudates, retinal feeder vessels and serous retinal detachment. Biopsy with immunohistochemistry is required for diagnosis. Tumours not amenable to resection may respond to photodynamic therapy.

Spectrum of ocular digoxin toxicity in the elderly: A case report

Introduction: We report a case of digoxin intoxication with severe visual symptoms. Patients (or Materials) and Methods: Digoxin 0.25 mg QD for atrial fibrillation was prescribed to a 91-year-old woman with an estimated creatinine clearance of 18 mL/min. Within 2 to 3 weeks, she developed nausea, vomiting, and dysphagia, and began complaining of snowy and blurry vision, photopsia, dyschromatopsia, aggravated bedtime visual and proprioceptive illusions (she felt as being on a boat), and colored hallucinations. She consulted her family doctor twice and visited the eye clinic once until, 1 month after starting digoxin, impaired autonomy led her to be admitted to the emergency department. Results: Digoxin intoxication was confirmed by a high plasma level measured on admission (5.7 μg/L; reference range, 0.8-2 μg/L). After stopping digoxin, general symptoms resolved in a few days, but visual symptoms persisted. Ophtalmologic care and follow-up diagnosed digoxin intoxication superimposed on pre-existing left eye (LE) cataract, dry age-related macular degeneration (DMLA), and Charles Bonnet syndrome. Visual acuity was 0.4 (right eye, RE) and 0.5 (LE). Ocular fundus was physiologic except for bilateral dry DMLA. Dyschromatopsia was confirmed by poor results on Ishihara test (1/13 OU). Computerized visual field results revealed nonspecific diffuse alterations. Full-field electroretinogram (ERG) showed moderate diffuse rod and cone dysfunction. Visual symptoms progressively improved over the next 2 months, but ERG did not. Complete resolution was not expected due to the pre-existing eye disease. The patient was finally discharged home after a 5-week hospital stay. Conclusion: Digoxin intoxication can go unrecognized by clinicians, even in a typical presentation. The range of potential visual symptoms is far greater than isolated xanthopsia (yellow vision) classically described in textbooks. Newly introduced drugs and all symptoms must be actively sought after, because they significantly affect quality of life and global functioning, especially in the elderly population, most liable not to mention them.

Combined effect of tobacco and alcohol on laryngeal cancer risk : a case-control study

OBJECTIVE: To provide information on the effects of alcohol and tobacco on laryngeal cancer and its subsites. METHODS: This was a case-control study conducted between 1992 and 2000 in northern Italy and Switzerland. A total of 527 cases of incident squamous-cell carcinoma of the larynx and 1297 hospital controls frequency-matched with cases on age, sex, and area of residence were included. Odds ratios (ORs) and corresponding 95% confidence intervals (CIs) were estimated using multiple logistic regression. RESULTS: In comparison with never smokers, ORs were 19.8 for current smokers and 7.0 for ex-smokers. The risk increased in relation to the number of cigarettes (OR = 42.9 for > or = 25 cigarettes/day) and for duration of smoking (OR = 37.2 for > or = 40 years). For alcohol, the risk increased in relation to number of drinks (OR = 5.9 for > or = 56 drinks per week). Combined alcohol and tobacco consumption showed a multiplicative (OR = 177) rather than an additive risk. For current smokers and current drinkers the risk was higher for supraglottis (ORs 54.9 and 2.6, respectively) than for glottis (ORs 7.4 and 1.8) and others subsites (ORs 10.9 and 1.9). CONCLUSIONS: Our study shows that both cigarette smoking and alcohol drinking are independent risk factors for laryngeal cancer. Heavy consumption of alcohol and cigarettes determined a multiplicative risk increase, possibly suggesting biological synergy.

2

In 1959, Swerdlow reported a case of a 27-year-old woman with a pelvic tumour that seemed to arise from the peritoneum, in the presence of normal ovaries, fallopian tubes and uterus, and that was histologically similar to papillary serous carcinoma of the ovary [52]. Since then several authors have described this disease using different names, such as extraovarian primary peritoneal carcinoma (EOPPC), peritoneal papillary serous carcinoma, peritoneal adenocarcinoma of Müllerian type, serous surface papillary carcinoma, normal sized ovary carcinoma syndrome, peritoneal mesothelioma, and primary peritoneal carcinoma. This illustrates the confusion about definition, histogenesis and clinicopathologic features of this entity. In 1993, in an attempt to sort out these confounding variables, the Gynecologic Oncology Group (GOG) developed criteria to define EOPPC: - Both ovaries must be either physiologically normal in size or enlarged by a benign process. - The involvement in extraovarian sites must be greater than the involvement on the surface of either ovary. - Microscopically, the ovarian component must be one of the following: non existent; confined to ovarian surface epithelium with no evidence of cortical invasion; involving ovarian surface epithelium and underlying cortical stroma but with tumour size less than 5x5mm within ovarian substance with or without surface disease. The histological and cytological characteristics of the tumour must be predominantly of the serous type that is similar or identical to ovarian serous adenocarcinoma of any grade [8, 55].

Arvonmääritysmallin kehittäminen sijoittajan näkökulmasta: Case F-secure

Työn tavoitteena on kehittää Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmaan pohjautuva arvonmääritysmalli. Mallin avulla osaketutkimusta tekevät analyytikot ja sijoittajat voivat määrittää osakkeen fundamenttiarvon. Malli kehitetään erityisesti piensijoittajien työkaluksi. Työn toisena tavoitteena on soveltaa kehitettyä arvonmääritysmallia case-yrityksenä toimivan F-Securen arvonmäärityksessä ja selvittää mallin avulla onko F-Securen osake pörssissä fundamentteihin nähden oikein hinnoiteltu. Työn teoriaosassa esitellään arvonmäärityksen käyttökohteet ja historia, arvonmääritysprosessin vaiheet (strateginen analyysi, tilinpäätösanalyysi, tulevaisuuden ennakointi, yrityksen arvon laskeminen), pääoman kustannuksen määrittäminen ja sijoittajan eri arvonmääritysmenetelmät, joita ovat diskontattuun kassavirtaan perustuvassa arvonmäärityksessä käytettävät mallit sekä suhteellisen arvonmäärityksentunnusluvut. Empiirinen osa käsittää arvonmääritysmallin kehittämisen ja rakenteen kuvauksen sekä F-Securen arvonmääritysprosessin. Vaikka F-Securen tulevaisuus näyttää varsin valoisalta, osake on hinnoiteltu markkinoilla tällä hetkellä(23.02.2006) korkeammalle kuin näihin odotuksiin nähden olisi järkevää. Eri menetelmät antavat osakkeelle arvoja 2,25 euron ja 2,97 euron väliltä. Kehitetty Excel -malli määrittää F-Securen osakkeen tavoitehinnaksi eri menetelmien mediaanina 2,29 euroa. Tutkimuksen tuloksena F-Securen osaketta voidaan pitää yliarvostettuna, sillä sen hinta pörssissä on 3,05 euroa.

Sidosryhmien odotukset voittoa tavoittelemattomalle kehitysyhtiölle. Case: Lappeenranta Innovation Oy

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitä sidosryhmät odottivat voittoa tavoittelemattomalta case-yritykseltä Lappeenranta Innovation Oy:ltä sen perustamisen yhteydessä ja reilun vuoden toiminnan jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään myös niitä kehittämisehdotuksia, joita sidosryhmillä on yritykselle. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus jasen aineisto koostuu dokumenteista, mediateksteistä ja haastatteluista. Menetelminä on käytetty teemoittelua ja diskurssianalyysiä. Tutkimuksen tuloksena löytyi kuusi alkuvaiheen odotuskokonaisuutta: 1) yrittäjien auttaminen; 2) tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistäminen; 3) rahoituksen hakeminen; 4) public-private -yhteistyön kehittäminen; 5) Venäjä-yhteistyön kehittäminen ja6) verkostojen luominen. Reilun vuoden toiminnan jälkeen odotukset ovat muuttuneet jonkin verran: public-private-yhteistyön odotuksen merkitys on kasvanut ja uutena odotuksena on tullut IP-oikeuksien suojaaminen. Kehittämisehdotuksia tutkimuksessa löytyi 10 eri toiminta-alueelta: yritys-kehitys; rahoitus; Venäjä-yhteistyö; verkostot; maakunnallisuus; toiminnan laajuus; yhteistyö sidosryhmien kanssa; tiedottaminen, asioista kertominen, selkeys; fokusointi ja priorisointi; sisäisen toiminnan kehittäminen ja hallituksen rakenne.

Maintenance of biodiversity in vineyard-dominated landscapes: a case study on larval salamanders

Alteration of natural habitats as a result of agricultural intensification is detrimental for wildlife. There is, however, growing evidence that land use and management can be wildlife friendly. In Europe, agricultural areas cover two-thirds of the land and therefore play a major role in maintaining biodiversity. Agricultural land use is very intense in vineyard-dominated landscapes but there are no refuges for wildlife in the form of ecological compensation areas. In our study, we assessed spatial variation in abundance of salamander (Salamandra salamandra) larvae in relation to land use and stream characteristics in vineyard-dominated landscapes. Abundance of larval salamanders depended positively on weirs, amount of riparian vegetation along the streams and environment-friendly agricultural practice in the vineyards. Surprisingly, road density also had positive effects, presumably through indirect effects (stone walls along roads may serve as refugia). Thus, abundance is determined by characteristics of both the aquatic and terrestrial habitats. Our results suggest that fire salamanders can persist in landscapes dominated by intensive agriculture like viticulture, indicate wildlife-friendly management options and highlight that man-made habitat can be valuable for wildlife.

Euroopan yhteisen maksualueen (Single European payment area) vaikutukset maksuliikenteen tehokkuuteen case: Metso Oyj

Työn tavoitteena oli tutkia Euroopan yhteisen maksualueen (Single European Payment Area, SEPA) kehitystä ja selvittää mitä hyötyä siitä on Metso-konsernin maksuliikenteelle. Teoreettisessa osassa tarkastellaan mistä tehokas maksuliikenne koostuu ja esitetään SEPA:n kehitys peilaamalla sitä Berger et al.:n (1996) teoriasta muodostettuihin implikaatioihin. Empiirinen osuus sisältää kuvailevan Case-tutkimuksen, joka toteutettiin teemahaastatteluilla. Sitä täydennettiin kvantitatiivisella tilisiirtokustannusaineistolla (Metso-konserni). Tulosten mukaan SEPA-kehitys on sekä positiivista että negatiivista: 1) Jos kaikki maksuliikenteen osapuolet kokevat saavansa hyötyä uudistuksista, toteutuu sosiaalinen tehokkuus, jolloin kehitys nopeutuu ja kustannukset laskevat. Tämä on nähtävissä Metso-konsernin tilisiirtokustannusten kehityksestä. 2) SEPA lisää pankkien kustannuksia. 3) Järjestelmien kehitys vähentää maksuliikenneriskiä 4) Maksualuekehitys on vaarassa hidastua, jos alhaiseksi koetun riskin ehkäisemisestäei haluta maksaa.

Palveluhankintojen analysointi ja mittaaminen, case Stora Enso Saimaa Services Oy

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda Stora Enso Saimaa Services Oy:lle palveluhankintojen suorituskyvyn mittaristo Balanced Scorecardin avulla. Yrityksen palveluhankintakentän kirjavuuden vuoksi työ rajattiin koskemaan vain Etelä-Karjalan Yrityksiltä (= EKY) ostettavia kunnossapitopalveluja. Mittariston muodostamisen lähtökohtana oli hankintatoimen strateginen tavoite, kokonaiskustannusten alentaminen. Tämä tavoite konkretisoituu parhaiten hankintojen elinkaarikustannusten minimoimisena. Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuskohdetta analysoitiin tapaustutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin sisäisille asiakkaille suunnatulla puolistrukturoidulla haastatteluilla, ostajien ajankäytönseurantakyselyllä sekä osallistuvalla havainnoinnilla. Haastatteluja tehtiin 10 ja kyselyjä 6. Palveluhankintojen elinkaarikustannusten ja mittaamisen osalta on tehty tutkimuksia hyvin vähän. EKY-palveluhankintoihin onnistuttiin kuitenkin luomaan tasapainotettu mittaristo palvelujen erityispiirteet huomioiden. EKY-elinkaarikustannusanalysoinnissa keskityttiin palveluhankintojen keskeisiin kustannuskomponentteihin kuten transaktiokustannusteoriaan, hintojen määräytymiseen ja huonon laadun kustannuksiin. Näiden pohjalta kriittisiksi palveluhankintojen menestystekijöiksi nousivat mm. ostajien ajankäytön suuntaaminen strategisiin työtehtäviin, hintojen hallinta sekä toimittajien laadun arviointi. Nämä tekijät muotoiltiin EKY-palveluhankintojen tuloskorttiin ja niihin valittiin hankintatoimen mittausmalleista sopivat suorituskyvyn mittarit. Mittarit jaettiin EKY-palveluhankintoihin määriteltyihin neljään näkökulmaan Balanced Scorecard -prosessin mukaisesti.

Osuustoimintaorganisaation yhteiskuntavastuu - Case: S-ryhmä

Tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten yhteiskuntavastuullinen toiminta ja sidosryhmäjohtaminen ilmenevät osuustoiminnallisessa organisaatiossa. Tutkielman tavoitteena on ymmärtää, miten vastuullisuus muodostuu, ja miten sidosryhmänäkökulma liittyy vastuullisuuden toteuttamiseen osuuskunnan kontekstissa. Kohdeorganisaationa tutkielmassa on S-ryhmä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto koostuu vuosilta 2000-2005 kerätyistä SOK-yhtymän sekä osuuskauppojen vuosikertomuksista ja vastuullisuusraporteista, S-ryhmän henkilöstölehti Ässästä sekä asiakasomistajille suunnatusta Yhteishyvä-lehdestä. Tutkimustulokset osoittavat, että S-ryhmän vastuullisuudesta ja sidosryhmäsuhteista kertominen jakautuvat neljään eri diskurssiin: "Osuuskunta mukana ihmisten arjessa", "Osuuskunta alueellisena toimijana", "Osuuskunta asiakasomistajien palvelijana" sekä "Osuuskunta tuloksellisena toimijana". S-ryhmän vastuullisuutta kuvaa tulosten perusteella osuustoiminnallisten arvojen toteuttaminen, alueellisen vastuullisuuden vahva painotus, asiakasomistajasuhteidentärkeys sekä toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen.

The Criminal Justice Approach : Case Exemples

This article provides an overview of the various forms of proceedings available within 11 European criminal justice systems and reflects upon their core features. It also provides a picture of how far alternative, non-criminal proceedings are used by some of the systems as a different path to imposing a state reaction upon wrong-doers.