Julkisen organisaation johdon raportoinnin kehittäminen CASE: Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia julkisen organisaation sisäistä taloudellista raportointia eli johdon raportointia case -organisaation avulla. Tavoitteena on kehittää ja uudistaa organisaation johdolle tuotettavaa kustannusseurantaan liittyvää raportointityökalua. Teoreettista viitekehystä luodaan pääasiassa New Public Management (NPM) -ajattelua tutkimalla. Teoriaosuudessa pohditaan myös muita julkisen organisaation johtamiseen ja raportointiin liittyviä asioita: tulosjohtamista ja suorituskyvyn mittaamista. Empiria osuudessa kehitetään tutkitun teorian, organisaation sisällä kahdessa eri vaiheessa tehtyjen haastattelujen ja jatkuvan havainnoinnin avulla uusi raportointityökalu johdolle. Tämän kehitystyön tuloksena case -organisaatiossa otettiin vuoden 2015 alussa käyttöön uudistettu johdon raportti resurssien käytöstä. Raportti sai paljon positiivista palautetta sen käyttäjiltä ja sen todettiin helpottavan kustannusseurantaa. Seurannan toteutus ja sen taustojen ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä paljon opettelua organisaatiossa.

Kirkkoherrojen osaamisen johtamisen kehittäminen. Case: Lappeenrannan seurakuntayhtymä

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan osaamisen johtamista Lappeenrannan seurakuntayhtymässä kirkkoherrojen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kirkkoherrojen osaamisen johtamista voidaan kehittää. Tutkielmassa tarkastellaan kirkkoherrojen roolia ja tehtäviä sekä käytössä olevia osaamisen kehittämisen menetelmiä. Lisäksi paneudutaan osaamisen johtamisen haasteisiin ja hengellisen työn erityispiirteisiin. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla Lappeenrannan seurakuntayhtymän kaikkia viittä kirkkoherraa. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan havaita, että osaamisen johtaminen ei seurakuntayhtymässä ole kovin suunnitelmallista tai pitkäjänteistä. Tulevaisuuden haasteina nähdään etenkin kirkon yhteiskunnallisen aseman muuttuminen ja jäsenmäärän väheneminen. Suurimpana osaamisen johtamiseen liittyvänä haasteena kirkkoherrat kokevat ajan puutteen. Kirkkoherrojen näkemyksissä omasta roolistaan osaamisen johtamisessa korostuvat kokonaisuuksien hallinta, yleisten suuntaviivojen määrittely ja yhteisen suunnan selkiyttäminen. Osaamisen kehittämisen menetelmiä on käytössä monia, mutta pääpaino on keskusteluissa ja palavereissa sekä koulutuksissa. Hengellisen työn erityispiirteinä nähdään kirkon erityinen arvomaailma sekä uskon henkilökohtainen ja intiimi olemus. Osaaminen tulisi seurakuntayhtymässä ottaa tietoiseksi johtamisen kohteeksi. Kirkkoherrat voivat kehittää omaa osaamisen johtamistaan parantamalla tietoisuutta esimiehen eri rooleista ja tehtäväkentistä. Erityisesti yksilöiden oppimisen tukemiseen ja oppimista edistävän ilmapiirin luomiseen tulisi tulevaisuudessa kiinnittää huomiota. Osaamisen kehittämisen menetelmistä suositeltavia ovat etenkin erilaiset työssä oppimisen keinot.

Fuusion tavoitteiden toteutuminen, saavutetut hyödyt ja niihin taustalla vaikuttavat tekijät - Case: Kymenlaakson Osuuspankki

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää fuusiossa tavoiteltujen hyötyjen saavuttamista Kymenlaakson Osuuspankissa. Työssä on tutkittu saavutettuja onnistumisia sekä mahdollisia haasteita ja epäonnistumisia hallituksen, toimitusjohtajan ja hallintoneuvoston puheenjohtajan näkökulmaa painottaen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty henkilökohtaisia puolistrukturoituja haastatteluja. Haastattelujen avulla on saavutettu kokonaiskuva paitsi onnistumisista ja haasteista, myös näihin asioihin taustalla vaikuttavista tekijöistä, joita fuusioprosessissa olisi hyvä ottaa aina huomioon. Tuloksista selvisi, että tavoitteissa on onnistuttu pääosin hyvin ottaen huomioon fuusion toteutumisajankohta ja taloudellinen toimintaympäristö. Kuitenkin oli myös selvästi nähtävissä, että paljon on edelleen monella osa-alueella saavutettavissa. Tätä selittää vielä varsin lyhyt toimintahistoria fuusioitumisen jälkeen. Kohdatuissa haasteissa on nähtävissä selkeästi myös aiemmissa tutkimuksissa havaittuja haasteita ja vastoinkäymisiä. Nämä ovat haastavia ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon, sillä fuusioprosessi on monisyinen tapahtuma, jossa mukana on useita eri tahoja ja toteuttajia. Tuloksissa on kuitenkin tullut ilmi se, että vaikka haasteisiin ei välttämättä olisi täysin ennalta kyetty varautumaan, on näihin niitä kohdatessa vastattu hyvin nopealla reagoinnilla ja tämä on osittain vahvistanut saavutettuja tuloksia.

Amniotic fluid amino acid levels in non-immune hydrops fetalis: a case-control study

In a prospective case-control study, we compared the amniotic fluid amino acid levels in non-immune hydrops fetalis (NIHF) and normal fetuses. Eighty fetuses underwent amniocentesis for different reasons at the prenatal diagnosis unit of the Department of Obstetrics and Gynecology, Faculty of Medicine, Dicle University. Forty of these fetuses were diagnosed with NIHF. The study included 40 women each in the NIHF (mean age: 27.69 ± 4.56 years) and control (27.52 ± 5.49 years) groups, who had abnormal double- or triple-screening test values with normal fetuses with gestational ages of 23.26 ± 1.98 and 23.68 ± 1.49 weeks at the time of sample collection, respectively. Amniotic fluid amino acid concentrations (intra-assay variation: 2.26-7.85%; interassay variation: 3.45-8.22%) were measured using EZ:faast kits (EZ:faast GC/FID free (physiological) amino acid kit; Phenomenex, USA) by gas chromatography. The standard for quantitation was a mixture of free amino acids from Phenomenex. The levels of 21 amino acids were measured. The mean phosphoserine and serine levels were significantly lower in the NIHF group, while the taurine, α-aminoadipic acid (aaa), glycine, cysteine, NH4, and arginine (Arg) levels were significantly higher compared to control. Significant risk variables for the NIHF group and odds coefficients were obtained using a binary logistic regression method. The respective odds ratios and 95% confidence intervals for the risk variables phosphoserine, taurine, aaa, Arg, and NH4 were 3.31 (1.84-5.97), 2.45 (1.56-3.86), 1.78 (1.18-2.68), 2.18 (1.56-3.04), and 2.41 (1.66-3.49), respectively. The significant difference between NIHF and control fetuses suggests that the amniotic fluid levels of some amino acids may be useful for the diagnosis of NIHF.

Aineettomien riskien hallinta – case Itä-Suomen Biopankki

Aineeton pääoma nähdään organisaation keskeisenä kilpailutekijänä ja voimavarana. Se voi kuitenkin joissain tilanteissa olla organisaatiolle myös rasite tai jopa menestymistä heikentävä tekijä. Tutkimuksen tavoitteena oli laatia biopankin riskienhallinnalle malli, joka huomioi toimintaan vaikuttavat aineettomat riskitekijät ja toimii strategisena johtamisen ja toiminnan kehittämisen työvälineenä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Biopankille luotiin konstruktio, riskienhallintamalli, jolla pyrittiin ratkaisemaan reaalimaailman ongelma ja samalla luomaan kontribuutiota tieteenalalle. Biopankki on uudentyyppinen organisaatio, joka kerää, hallinnoi ja säilyttää biologisia ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyviä tietoja tulevaa tutkimusta varten. Toiminnan riskien taustasyyt ovat usein aineettomia, kuten toimintakulttuuri, asenne, osaaminen tai motivaatio. Tutkimuksessa löydettiin uusia biopankin toimintaan kytkeytyviä aineettomia riskejä koko aineettoman pääoman alueelta ja määriteltiin riskitasoihin perustuva lähestymistapa riskien hallintaan. Konstruktio aineettomien riskien hallintamalliksi sai selkeää vahvistusta tutkimuksen aineistosta, ja se voi toimia organisaation kehittämisen pohjana. Riskikartan luominen ja riskien arviointi ovat tekohetken poikkileikkauksia tilanteesta. Organisaation toiminta ja siihen kohdistuvat riskit ja mahdollisuudet muuttuvat ja kehittyvät. Riskien tunnistaminen lisää tietoa organisaatiosta ja sen toimintaympäristöstä, mikä luo puitteet myös uusien mahdollisuuksien tunnistamiselle. Sopivan riskienhallintamallin avulla voidaan löytää kilpailuetua suhteessa muihin organisaatioihin. Kilpailuetuna voi toimia myös muita parempi riskinkantokyky esimerkiksi toiminnan joustavuuden kautta.

The transforming network of a foreign company operating in Mongolia. Case: A Finnish firm in Mongolia

In the globalising business environment ever fewer market areas remain unknown. Mongolia is yet only considered as an isolated strip between two power states. The purpose of this study is to put Mongolia on the map of academic business research. This is done by describing the transforming network of a foreign company operating in Mongolia. The objective of the study is approached through a case study, which presents the transformation of a Finnish company operating in Mongolia. This study aims at providing understanding on how the foreign case company observes the transformations of its network. The transformation within the case company is reflected to the transformations that occur in the Mongolian business environment. This study was conducted through a qualitative, intrinsic case study approach. The empirical data was gathered by using the method of network pictures. The network pictures were completed with the assistance of themed interviews. In order to be able to analyse the transformation within a network, three different time periods were observed: the past period around 2000, the present around 2014, and the estimated future around 2020. The data was collected from four executives positioned either in Finland, Russia or Mongolia. The respondents have a long experience within the case company, they hold managerial position, and therefore were able to offer valuable data for this study. The analytical framework used to analyse the collected data was built on the industrial network model, the ARA (actors-resources-activities)-model. The study shows that the changing business environment of Mongolia was utilised by the case company. In order to better meet the transforming customer wishes, the case company transformed from being a retailer to being a manufacturer. The case company was able to become a pioneer in the market. Thus, the case company has undergone similar kind of rapid transformation as the economy of Mongolia in entirety. This study shows that the general nature of the ARA-model makes it usable for new research contexts. The initial ARA-model offers a way to identify the dimensions of a network and a mean to understand these dimensions. The ARA-model can be applied to different contexts and to all time dimensions, past, present and future. The managerial recommendations offered in this study are directed towards the managers that plan to start operations in Mongolia. While this study is the first of its kind, it offers a good starting point for the future research on the change of Mongolian business networks. Valuable information could, for example, be obtained from a comparative study between the case company of this study and a multinational mining company operating in Mongolia.