Aineettomien riskien hallinta – case Itä-Suomen Biopankki

Aineeton pääoma nähdään organisaation keskeisenä kilpailutekijänä ja voimavarana. Se voi kuitenkin joissain tilanteissa olla organisaatiolle myös rasite tai jopa menestymistä heikentävä tekijä. Tutkimuksen tavoitteena oli laatia biopankin riskienhallinnalle malli, joka huomioi toimintaan vaikuttavat aineettomat riskitekijät ja toimii strategisena johtamisen ja toiminnan kehittämisen työvälineenä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Biopankille luotiin konstruktio, riskienhallintamalli, jolla pyrittiin ratkaisemaan reaalimaailman ongelma ja samalla luomaan kontribuutiota tieteenalalle. Biopankki on uudentyyppinen organisaatio, joka kerää, hallinnoi ja säilyttää biologisia ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyviä tietoja tulevaa tutkimusta varten. Toiminnan riskien taustasyyt ovat usein aineettomia, kuten toimintakulttuuri, asenne, osaaminen tai motivaatio. Tutkimuksessa löydettiin uusia biopankin toimintaan kytkeytyviä aineettomia riskejä koko aineettoman pääoman alueelta ja määriteltiin riskitasoihin perustuva lähestymistapa riskien hallintaan. Konstruktio aineettomien riskien hallintamalliksi sai selkeää vahvistusta tutkimuksen aineistosta, ja se voi toimia organisaation kehittämisen pohjana. Riskikartan luominen ja riskien arviointi ovat tekohetken poikkileikkauksia tilanteesta. Organisaation toiminta ja siihen kohdistuvat riskit ja mahdollisuudet muuttuvat ja kehittyvät. Riskien tunnistaminen lisää tietoa organisaatiosta ja sen toimintaympäristöstä, mikä luo puitteet myös uusien mahdollisuuksien tunnistamiselle. Sopivan riskienhallintamallin avulla voidaan löytää kilpailuetua suhteessa muihin organisaatioihin. Kilpailuetuna voi toimia myös muita parempi riskinkantokyky esimerkiksi toiminnan joustavuuden kautta.

Intellectual capital (IC) is an essential asset for an organisation and can be a source of sustainable competitive advantage. On the other hand, under certain circumstances the intangible resources can become a burden, or may even result in weakening of the performance of the organisation. The aim of the present study was to develop a model for the identification and management of IC related intangible risks, which could also be used as a tool for strategic management and process development. In the present study, a constructive approach was applied, with the aim to develop an innovative model to manage intangible risks of a biobank. This model is intended to be used to solve existing operational problems, as well as to make a contribution to the theory of the discipline. A biobank is a novel type of organisation which collects, administrates and preserves biological, human related samples and the respective information for future research needs. Risks are often intangible by nature, and frequently caused by the organisational culture, attitude, knowledge or motivation of the personnel. In the present study, thus far unknown intangible risks concerning all dimensions of IC were identified. In addition, an active plan how to manage risks, based on risk levels, was constructed. Furthermore, this study was able to confirm that the proposition developed here for the management of intangible risks can result in improvement of biobank functions. It is important to notice that a risk map or a risk evaluation is always a cross section of the moment and circumstances they are executed in. The organisation and the risks or possibilities associated with its actions are changing all the time. This dynamic aspect of IC related risks and chances must be kept in mind in order to fully take advantage of the outcome. Furthermore, risk management can create new knowledge about the organisation and its environment, and this knowledge can raise awareness of new possibilities that are otherwise overlooked. A tailored IC risk management model can become a competitive advantage for an organisation, as it may associate with a better capability to absorb risk by means of flexible processes, as compared to the main competitors.