Developing service offering of an air freight carrier

The thesis examined service offering development of an air freight carrier from the customers' point of view. The study was limited to the biggest business clients of the carrier. Service offering development can be divided into service concept, process and system. The thesis was based on these three themes and quality. Compared to product development, systematic and well-structured service development has been studied little, especially in business market. However, service development is a current issue. Due to growing competition companies should carefully listen to their clients' needs and respond to them by offering right services. Methodology of the thesis is qualitative and representatives of three forwarding companies were interviewed. It was found out that the forwarding companies consider themselves as partners of the airline. In addition to general reliability, the customers value the most fluent terminal processes and electronic communication.

Tilastotiede

Kartunta on vähäistä. Se johtunee osin siitä, että pääosa valtiotieteellisen tiedekunnan tilastotieteen tutkijoista työskentelee Kumpulan kampuksella, jonne he muuttivat vuonna 2004, jolloin HY:n matemaatikan laitos, tilastotieteen laitos ja Rolf Nevanlinna instituutti yhdistyivät matematiikan ja tilastotieteen laitokseksi. Tuolloin (tiedekunnan kirjastosta erillisen) tilastotieteen laitoksen kirjaston kokoelmia karsittiin ja jaettiin sekä sovittiin linjauksesta, jonka mukaan valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston tilastotieteen kokoelmaan hankitaan lähinnä tiedekunnan metodiopetuksen kannalta keskeistä tilastotieteellistä kirjallisuutta. Kirjastossa kokoelmassa on runsaat 700 nidettä, joista 15.8.2008 mennessä on Helkaan luetteloituina 703. Kokoelma sisältää pääosin (n. 80%) oppikirjoja tai sellaisiksi hyvin sopivia teoksia. Kokoelma tukeekin enemmän perustutkintoa suorittavien opintoja kuin tieteellistä tutkimusta. Nimekkeiden joukossa on myös jonkun verran matematiikan kirjoja. Kirjojen keski-ikä on varsin vanha. Pääosin kokoelma sisältää 1960-1989 ilmestyneitä teoksia (71%)mediaanin ollessa 1975. 2000-luvulla julkaistua kirjallisuutta on sangen vähän (9%). Kirjoista englanninkielisiä on 82%. Suomeksi julkaistuja on 9%. Tilastotiedettä sovelletaan monilla eri tieteenaloilla. Soveltavaa tilastotiedettä löytyy kirjaston muista kokoelmista etenkin kansantalouden ja sosiologian kokoelmista.

Yhdistyksen toiminnan kehittäminen Case: Kunnallistieteen yhdistys ry

Tämän tutkimuksen on tilannut Kunnallistieteen yhdistyksen hallitus. Tutkimuksen tarkoituksen on löytää vastauksia yhdistyksien tapahtumien osallistumismäärien laskemiseen sekä samalla löytää kehityskeinoja yhdistyksen hallintaan ja johtamiseen. Tutkimus on normatiivinen, jolloin pyritään löytämään vastaus miten yhdistystä pitäisi kehittää. Tutkimusmenetelminä ovat benchmarkkaus sekä Kunnallistieteiden yhdistyksen jäsenille tehty kyselytutkimus. Tutkimuksessa havaittiin internetin olevan erittäin tehokastapa johtaa ja hallita yhdistystä. Sen kautta tieto leviää tehokkaimmin jäsenille ja yhdistyksen ulkopuolisille tekijöille. Hallinnassa havaittiin parhaimmaksi tavaksi rakentaa toimikuntia erilaisia työprojektien pariin, jotka pyritään keräämään jäsenistä. Hallitus keskittyy tällöin tekemään valvontatyötä. Tapahtumissa tärkeimmät huomioon otettavat asiat ovat esittäjät ja aiheiden ajankohtaisuus. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että on tärkeää ottaa huomioon miten aiheita käsitellään. Kyselytutkimuksen mukaan Kunnallistieteiden tapahtumissa aiheita ei käsitellä tarpeeksi syvällisesti.

Profitability Analysis of Service Contracts of Devices

The objective of this study has been to make a profitability analysis of service contracts for a company in Finland. The purpose has been to see how profitable the contracts are and if there possibly were some things to change or develop in the contracts. Allocation rules of cost accounting, service costs both profitability and management of services have been considered in the theory part. All the service contracts that have been valid at least three last accounting periods have been included in the study. All direct costs relating to the contracts have been collected and indirect costs have been assigned to the contracts. Profitability of the contracts has been calculated over three years. Results have been analyzed according to the key figures the company is controlling. Some suggestions for developments have been given at the end of the study. The study has shown differences between the contracts. Part of them has turned out to be like the profitability aims of the company and part less profitable. The study has shown that many factors have an effect on the profitability of the service contracts.

Jälkirealismin ehdoilla. Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä ja Finlandia-sarja

Tutkimus selvittää, mitä on jälkirealismi yhteiskunnallisen realismin muunnoksena ja mitkä ovat sen ”mimeettisen sopimuksen” ehdot eli todellisuutta ja sen ”jäljittelyä” koskevat perusteet. Teoreettiseen tarkasteluun yhdistyy Salaman romaanien analyysi suomalaisen jälkirealismin keskeisinä esimerkkeinä. Analysoidut teokset ovat Siinä näkijä missä tekijä (1972) sekä viisiosainen Finlandia-sarja, joka koostuu romaaneista Kosti Herhiläisen perunkirjoitus (1976), Kolera on raju bändi (1977), Pasi Harvalan tarina I (1981) ja II (1983) sekä Kaivo kellarissa (1983). Jälkirealismi määrittyy sellaiseksi kotimaisen kirjallisuuden trendiksi, joka muotoutuu 1900-luvun lopulla – samoihin aikoihin, kun yhteiskunnallinen todellisuus itsessään alkoi jälki- eli ”postmodernisoitua” ja kirjallinen postmodernismi maailmalla kehkeytyi. Toisin kuin postmodernismi, jälkirealismi muotoutuu (nimensä mukaan) realismin tradition pohjalta eikä pyri hylkäämään mimesistä. Mutta se ei enää allekirjoita aikaisemman realismin mimeettistä sopimusta sellaisenaan, vaan muokkaa ja ajanmukaistaa sopimusehtoja siksi, että yhteiskunnallinen todellisuus itsessään on rajussa muutoksessa eivätkä vanhat keinot enää yksin riitä sen todenmukaiseen kuvaamiseen. Salaman romaaneihin sisältyy jälkirealismin sopimusehdotelma, uudistus, jota Pertti Karkama on jo suuntaa-antavasti esitellyt, mutta jonka pääehdot vasta tämä tutkimus tarkemmin määrittelee. Jälkirealistinen sopimusuudistus koskee ensinnäkin kertojan asemaa (luku 2) ja luotettavuuden ehtoa (luku 3). Salaman vaihtuvat minä- ja hän-kertojat kyseenalaistavat yksioikoisen objektiivisuuden vaatimuksen ja irtautuvat ehdosta, että realistisen teoksen tulisi hahmottaa "kokonaisuus”. Kerrontarakenteen hierarkkinen malli murtuu ja ”kaikkitietävän” kertojan idea parodioituu. Kertojien suhdetta kuvaamaansa todellisuuteen ja muihin kertojiin/henkilöihin alkaa yhä enemmän määrittää intersubjektiivisuus, relationalisuus ja prosessuaalisuus. Myös luotettavuus kyseenalaistuu sekä temaattisena että rakennetta koskevana kysymyksenä. Jälkirealismi sallii kertojilleen yhä enemmän epäluotettavuutta tiedollisessa mutta erityisesti eettisessä mielessä. Toiseksi, jälkirealistinen sopimusuudistus koskee mimeettistä järjestystä, tarinan ja juonen kysymyksiä (luku 4). Mimeettisen järjestyksen, jonka on ajateltu toteutuvan realismin (enemmän tai vähemmän aristoteelisessa) juonessa, alkaa jälkirealismissa muuttua avoimeksi juonellistamiseksi. Itse kertomistoiminnan "jäljittely" tulee osaksi tarinaa. Ajatus siitä, että todellisuus on aina ennen sen mimesistä, kumoutuu. Kyse on paljolti metafiktiivisten piirteiden tunkeutumisesta myös realismiin, mutta metafiktio ei saa radikaalin postmodernistisia muotoja. Kolmanneksi jälkirealistinen sopimusuudistus koskee henkilökuvausta (luku 5). Siinä kyseenalaistuu realismille vanhastaan asetettu tyypillisyyden vaatimus. Henkilöhahmot eivät ole enää tietyn yhteiskuntaluokan esimerkillisiä edustajia vaan heissä ilmenee yhteiskunnallisen postmodernisoitumisen prosessi. Henkilöhahmot rakentuvat silti sellaisten tekstuaalis-kulttuuristen koodien varaan, jotka merkitsevät niiden lukemista "ihmisinä". Perinteisiä mimeettisiä koodeja ei rikota, kuten yleensä postmodernismissa, vaan ne painottuvat uudella tavalla. Todellisuuden muutoksen myötä myös ihmisten ja ihmiskäsitysten huomataan muuttuvan. Neljänneksi sopimusuudistus koskee referentiaalisuutta (luku 6) eli kielen todellisuus-kytköstä. Teoksissa käytetty kieli paljastaa erheelliseksi sen oletuksen, että realismin kielen – tai kielen ylipäänsä – ensisijainen tehtävä olisi viitata suoraan todellisuuteen. Jälkirealismi ei ”häivytä kielellisyyttään” vaan pikemminkin osoittaa todeksi sen bahtinilaisen ajatuksen, että kieli muodostaa monisuuntaisen ja dialogisen kehikon. Referenssi toimii tuon kehikon sisällä yhtenä kielen orientaationa, ”tahtona referenssiin”. Silti avoin dialogismi itsessään voi jopa vahvistaa referenssi-orientaatiota. Tutkimus on ensimmäinen Hannu Salaman tuotantoa tarkasteleva kirjallisuudentutkimuksen väitöskirja. Samalla se osallistuu kirjallisuustieteelliseen keskusteluun siitä, miten realismi ja mimesis tulisi meidän aikanamme ymmärtää.

Muutokset tutkimuksen suuntautumisessa

Artikkelissa tarkastellaan teoksen: Luovutetut : Suomen ihmisluovutukset Gestapolle / Elina Sana pohjalta jatkosodan aikaisia luovutuksia koskevaa tutkimusta