Sähköavusteisen polkupyörän vääntömomenttisäädön toteuttaminen amplitudimodulaatiolla

Sähköavusteinen polkupyörä on hieman tavallista polkupyörää vahvarakenteisempi ja painavampi. Lisäpainoa tuovat muun muassa akut ja sähkömoottori, joka avustaa polke-mista. Moottori asennetaan yleensä eturenkaan keskiöön. Suurimmassa osassa, jollei kaikissa, kaupallisista sähköavusteisissa polkupyörissä moottori on hiiliharjaton tasavirta-moottori. Hiiliharjattoman tasavirtamoottorin pyörimisnopeutta ja vääntömomenttia voidaan säätää usealla eri tavalla. Markkinoilla olevat säätimet perustuvat poikkeuksetta pulssinleveys-modulaatioon. Tämän työn tarkoituksena on tutkia, onko säätöjärjestelmä mahdollista to-teuttaa muulla tavalla kuin pulssinleveysmodulaattorilla. Tutkimuksessa päädytään käyt-tämään amplitudimodulointia, jolloin taajuus voidaan pitää vakiona. Tämän tutkimuksen rinnalla samaan polkupyörään rakennetaan polkemisenergian avulla akkuja lataava la-tausjärjestelmä. Tämän kandityön puitteissa tutkimus jää kesken, mutta toiminta osoitetaan teoreettisesti ja simuloimalla. Suurin syy kokeellisen testauksen epäonnistumiseen on käytettyjen kom-ponenttien sopimattomuus sovellukseen.

Measuring effects of strategic utilization of social media in business-to-business marketing: Case Greenlux Finland Oy

Utilization of social media is increasingly common in B2B marketing. Social media is an efficient and cheap marketing and communication channel available for everyone, and thus extremely attractive marketing medium. The more companies get involved in social media the more failures are reported. It is not enough for a company to just be present in social media. Succeeding on it requires hard work, investing time and money, and ability to measure and to monitor performance. With an increasing number of companies failing in utilizing social media, together with lack of research on strategic utilization of social media focusing on B2B marketing, measuring, and monitoring create a purpose for this research. The aim of this research is to discover methods for measuring and monitoring effects of strategic utilization of social media in B2B marketing. Most relevant financial and non-financial indicators are discussed, and the methods by which these can be monitored and measured. In addition, effects of strategic utilization of social media on the case company are measured and analyzed. The research methodology used in this research is a participatory action research, which includes elements of both qualitative and quantitative research methods. The case company examined in the research provides a unique opportunity to follow through all phases of strategic utilization of social media for B2B marketing purposes concluding real effects of social media to the case company, and thus gain a deep understanding about this new marketing medium in the perspective of B2B marketing. Duration of the research period is seven months. During this time, information is collected, measured, and analyzed. Case company does not have any other marketing activities simultaneously which makes it possible to examine social media apart from effects of other visible marketing activities. Effects of strategic utilization of social media can be monitored and measured in many ways. Methods that should be used depend on goals set for social media. Fundamental nature of social media requires multidimensional assessment, and thus effects should be measured, and monitored considering both financial and non-financial indicators. The results implicates that effects of strategic utilization of social media are relatively wide ranged. According to the findings, social media affects positively on brand, number of web page visitors, visitor behavior, and on distribution of awareness. According to investment calculations social media is a legitimate investment for case company. Results also implicate that by using social media case company gains conversation, arouses interest, gets attention, and creates interactivity. In addition and as a side note, winter holiday season appears to have a great effect on social media activity of B2B companies’ representatives.

HTR-PROTEUS-reaktorin mallintaminen

Maailmassa on tarve entistä turvallisemmille ja taloudellisemmille ydinreaktoreille. Neljännen sukupolven reaktorikonseptit ovat aiempia turvallisempia ja luotettavampia, niissä on tehokkaampi polttoaineresurssien käyttö ja ydinjätettä syntyy vähemmän. Lisäksi ne ovat taloudellisesti kilpailukykyisempiä ja niissä on erinomainen proliferaation vastustuskyky. Kuulakekoreaktorikonsepti on toinen korkealämpötilaisten kaasujäähdytteisten reaktoreiden (HTGR, High Temperature Reactor) päätyypeistä ja jäähdytteen lämpötilan noustessa reaktorissa riittävän korkealle, sitä voidaan pitää myös erittäin korkean lämpötilan reaktorina (VHTR, Very High Temperature Reactor), joka on neljännen sukupolven reaktorikonsepti. Tässä kandidaatintyössä käsitellään 90-luvulla Sveitsissä sijainnutta kuulakekoreaktori-tyyppistä koereaktoria HTR-PROTEUS (tai LEU-HTR-PROTEUS), jolla tutkittiin ennen kaikkea matalaväkevöidyn (LEU, Low Enriched Uranium) uraanipolttoaineen käyttöä kuulakekoreaktorissa. Lisäksi erityisenä mielenkiinnon kohteena oli veden joutuminen reaktoriin onnettomuustilanteessa. Työn tarkoituksena on mallintaa reaktorisysteemi ja laskea kasvutekijät viidelle eri reaktorikonfiguraatiolle. Reaktorin mallinnus ja laskenta suoritetaan Monte Carlo -menetelmää käyttävällä Serpent-laskentakoodilla. Saatuja tuloksia verrataan muissa lähteissä eri laskentakoodeilla esitettyihin tuloksiin.

Epävarmuustarkastelun soveltaminen deterministisissä turvallisuusanalyyseissä

Tässä diplomityössä esitetään selvitys käytössä olevista deterministisistä turvallisuusanalyysimenetelmistä. Deterministisillä turvallisuusanalyyseillä arvioidaan ydinvoimalaitosten turvallisuutta eri käyttötilojen aikana. Voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmät mitoitetaan deterministisen turvallisuusanalyysin tulosten perusteella. Deterministiset turvallisuusanalyysit voidaan laatia konservatiivista tai tilastollista menetelmää käyttäen. Konservatiivinen menetelmä pyrkii mallintamaan tarkasteltavan tilanteen siten, että laitoksen todellinen käyttäytyminen on hyvällä varmuudella lievempää kuin analyysitulos. Konservatiivisessa menetelmässä analyysin epävarmuudet huomioidaan konservatiivisilla oletuksilla. Tilastollinen menetelmä perustuu parhaan arvion menetelmään eli pyrkimykseen mallintaa laitoksen käyttäytyminen mahdollisimman todenmukaisesti. Tilastollisessa menetelmässä analyysin epävarmuudet määritetään systemaattisesti tilastomatematiikan keinoin. Työssä painotetaan tilastollisen analyysin epävarmuuksien määritykseen käytettäviä epävarmuustarkastelumenetelmiä. Diplomityön laskennallisessa osassa vertaillaan deterministisen turvallisuusanalyysin laadintaan käytettäviä menetelmiä termohydraulisen turvallisuusanalyysiesimerkin laskennan kautta. Laskennassa tarkasteltavana onnettomuutena on Olkiluoto 3-laitosyksikössä tapahtuva primäärijäähdytepiirin putkikatkosta aiheutuva jäähdytteenmenetysonnettomuus. Lasketun esimerkkitapauksen perusteella tilastollista ja konservatiivista menetelmää voidaan pitää vaihtoehtoisina turvallisuusanalyysin laadintaan. Molemmat analyysit tuottivat hyväksyttäviä ja toisilleen verrannollisia tuloksia, joiden suuruusluokka on sama.

Brändirakkaustarina : narratologinen lähestymistapa kuluttajan ja brändin välisen emotionaalisen suhteen ymmärtämiseen

Tutkielman tarkoituksena oli pyrkiä selittämään kuluttajan ja brändin välistä emotionaalista suhdetta: sen syntyä, kehitystä ajassa ja vaikutusta brändisuhteen laatuun. Brändisuhteen laadulla tässä tutkielmassa viitattiin erityisesti uskollisuuteen brändiä kohtaan sekä haluun kuluttaa brändin tuotetarjooman eri tuotteita. Tarkastelun kohteena olivat ne seikat, jotka kuluttajat itse kokevat olevan tunnepitoisen suhteen kannalta olennaisia elementtejä ja tätä kautta määrittävän myös brändisuhdetta. Tutkimuksen lähestymistapa oli narratologinen, koska emotionaalisen suhteen voidaan aina katsoa olevan hyvin subjektiivinen ja ainutlaatuinen luonteeltaan. Narratologisuus tässä tutkimuksessa tarkoitti sitä, että brändisuhteen voi nähdä kuluttajan sisäisen tarinan kautta. Sisäinen tarina pitää sisällään yhteisen jaetun historian brändin kanssa ja siihen ladatut merkitykset. Narratologisten menetelmien kautta on mahdollista päästä lähemmäs kuluttajan kokemusta ilmiöstä. Aikaisempi tutkimus aiheesta oli hyvin pirstaleista, joten narratologinen lähestymistapa mahdollisti grounded theory-tyyppisen lähestymistavan. Tuloksista kävi ilmi, että emotionaalinen brändisuhde kehittyy kuluttajan eri elämänvaiheiden mukana, eikä se suinkaan ole samanlainen koko ajan. Brändisuhde on kuin elävä organismi, joka sopeutuu (tai ei sopeudu) muuttuvaan ympäristöönsä. Emotionaalinen side siis pitää kuluttajan kiinni brändissä, mutta suhteen muoto vaihtelee. Tutkimuksen tulokset valottavat myös emootioiden syntyä: emotionaalinen brändisuhde ei suinkaan synny yhden tekijän yksiselitteisenä tuloksena, vaan sen voi katsoa olevan monen tekijän summa. Voidaan myös sanoa, että siihen vaikuttavat toisaalta brändin tuotteiden tekninen suorituskyky ja toisaalta brändin kyky puhutella kuluttajaa henkilökohtaisella tasolla. Tutkimuksen tulokset puolsivat myös niiden tutkimusten tuloksia, joiden mukaan emotionaalinen brändisuhde vaikuttaa positiivisesti asiakkaiden uskollisuuteen sekä näkemyksiä, joiden mukaan emotionaalisia brändisuhteita esiintyy erityisesti brändiyhteisöissä.

Pieksämäen Naarajärven ja Löytynlammen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Pohjavesialueilla on ollut ja on edelleen runsaasti pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja. Suojelusuunnitelmat päivitetään nyt Naarajärven pohjavesialueelle ja laaditaan Löytynlammen pohjavesialueelle EAKR-osarahoitteisen hankkeen nimeltään Pohjavesien suojeluohjelma, Itä-Suomi yhteydessä. Naarajärven pohjavesialueelta otettiin vuonna 2009 vettä keskimäärin 280 m3/d. Naarajärven vedenottamo on siirtynyt vuoden 2009 lopulla varavedenottamokäyttöön. Löytynlammen pohjavesialue on II-luokan pohjavesialue, jossa ei ole vedenottamoa. Naarajärven pohjavesialue on luokiteltu vesipuitedirektiivin mukaiseksi selvityskohteeksi. Naarajärven pohjavesialue tulee luokitella riskikohteeksi, koska pohjavesialueella yhdessä tai useammassa havaintopaikassa todetaan torjunta-aineita (pitoisuus ylittää määritysrajan). Hyvää tilaa ei todennäköisesti saavuteta vuoteen 2015 mennessä. Naarajärven ja Löytynlammen pohjavesialue ehdotetaan yhdistettäväksi yhdeksi pohjavesialueeksi. Löytynlammen pohjoispään voisi poistaa pohjavesialueluokituksesta ja eteläpään liittää Naarajärven pohjavesialueeseen. Pilaantuneet maa-alueet puhdistetaan, mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet tutkitaan ja lisäksi pilaantunut pohjavesi puhdistetaan mikäli se on teknisesti mahdollista. Jos päädytään luontaiseen puhdistumiseen niin pohjaveden puhdistusmenetelmien kehittymistä pitää kuitenkin seurata ja pohjavesi pitää puhdistaa mikäli uusia menetelmiä kehitetään. Pohjaveden laatua on seurattava. Naarajärven pohjavesialueella maa-ainesten ottaminen on ollut melko runsasta ja ottamistoiminnan seurauksena on alueelle muodostunut laajoja kaivualueita. Laajamittainen soranottotoiminta aloitettiin alueella 1960-luvulla. Vuosien 1991-2009 päättyneissä maa-ainestenottoluvissa ottomäärä on ollut yhteensä 4 166 500 m3. Maaainestenotto alueella on kuitenkin jatkuvasti vähenemässä ja tämän hetkisten soranottolupien mukaisesti alueella voidaan ottaa soraa 1 137 000 m3. Löytynlammen pohjavesialueella on yksi voimassa oleva maa-ainesten ottolupa, Tämän hetkisen soranottoluvan mukaisesti alueella voidaan ottaa soraa 600 000 m3. Uusia ottoalueita, asfalttiasemia tai murskausasemia ei pidä perustaa luonnontilaisille alueille. Vedenottamoiden tai tutkittujen vedenottoalueiden lähisuoja-alueilla ei pitäisi suorittaa maa-ainestenottoa. Pohjavesialueella lähisuojavyöhykkeen ulkopuolella suojakerrokseksi tulisi jättää vähintään 3-4 metriä. Ottoalueilla on seurattava pohjaveden pintaa ja laatua. Vanhat maa-ainestenottoalueet tulee kunnostaa ja maisemoida. Kaavoituksessa on huomioitava se, että riskitoimintoja ohjataan pohjavesialueiden ulkopuolelle tai määrätään toiminnallisia rajoituksia.

Sipoon Savijärven kunnostussuunnitelma : Sipoon kuntakohtainen järvikunnostusohjelma

Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jatkoi vuonna 2010 Uudenmaan ympäristökeskuksen vuonna 2006 aloittamaa järvien kuntakohtaista kunnostusohjelmaa. Sipoon kunta tuli mukaan ohjelmaan loppuvuonna 2010. Tällöin sovittiin, että Savijärvelle tehdään perustilan selvitys, laskennallinen kuormitusselvitys ja niihin pohjautuva kunnostussuunnitelma. Savijärvi sijaitsee Sipoossa lähellä Nikkilää. Se on matala ja hyvin rehevä järvi. Savijärvessä esiintyy säännöllisiä leväkukintoja ja sen kalasto on ruutanavaltainen. Savijärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan, mikä tulee huomioida kunnostustoimia tehtäessä. Savijärven ulkoista kuormitusta pitäisi saada vähennettyä 80 – 100 kg eli 50 – 60 %, koska se ylittää sekä sallitun että kriittisen tason. Savijärvessä syntyy myös sisäistä kuormitusta. Toimenpiteitä tulisi suunnata kaikkien kuormituslähteiden vähentämiseen. Savijärvessä on esiintynyt usein lopputalvisin happikatoja. Happikadot ovat olleet suhteellisen laajalla alueella, minkä vuoksi Savijärvelle esitetään tehtäväksi tarkempi hapetussuunnitelma. Happipitoisuutta pitäisi seurata tiiviimmin ja sen seuraamista varten voidaan hankkia happimittari. Kalaston rakennetta on muutettava vähemmän särkikalavaltaiseen suuntaan. Savijärven nuottauksia suositellaan jatkettavan vuosittain. Happitilanteen parannuttua suositellaan tehtäväksi petokalaistutuksia. Lajeina voivat olla ahven ja hauki. Vesikasvillisuutta voidaan poistaa maltillisesti, jos se aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle, mutta toimenpiteen vaikutuksia tulee seurata vuosittain. Linnusto on huomioitava toimenpiteen ajankohdassa. Veden laatua pitää seurata, jotta kunnostusten vaikutukset tai järven tilan muutokset huonompaan suuntaan nähdään ajoissa. Tällöin voidaan ohjata toimenpiteitä oikeaan suuntaan, jos veden laadussa näkyy muutoksia.

Suojateiden maanteille rakentamisen periaatteet : Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset

Suojateiden kokonaismäärästä ja toteuttamisratkaisuista ei ole olemassa kattavaa selvitystä. Tässä selvityksessä on tarkasteltu suojateiden nykytilaa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan ELY- keskusten alueilla. Nykytilakuvauksen tavoitteena on kuvata, kuinka suuresta kokonaisuudesta on kyse ja mitä ongelmia nykytilanteesta on tunnistettavissa. Nykytilan kuvaus pitää sisällään suojateiden määrää, toteuttamistapaa ja sijaintia koskevan analyysin sekä turvallisuustilanteen kuvauksen. Onnettomuustarkastelun ja suojateitä koskevien tutkimustietojen perusteella muodostettiin esitys suojateiden turvallisuusriskiin vaikuttavista tekijöistä. Jalankulkijan tai pyöräilijän henkilövahinko-onnettomuuden riski suojatiellä • alkaa kasvaa, kun ajonopeus ylittää 30 km/h ja moninkertaistuu sen saavuttaessa 50 km/h • kasvaa merkittävästi yhtenäisen ylitysmatkan (suojatien yhtäjaksoinen pituus) ollessa suurempi kuin 7 metriä • kasvaa merkittävästi liikennemäärä ylittäessä 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa • kasvaa, jos käyttäjissä on paljon lapsia, ikääntyneitä tai liikkumisesteisiä Selvityksessä on esitetty turvallisen suojatien periaatteet uusia suojateiden toteuttamista ja nykyisten suojateiden parantamista koskien. Periaatteiden lähtökohtana on, että uusia suojateitä toteutetaan vain taajamatyyppiseen ympäristöön. Nykyisten suojateiden parantamistarpeille on esitetty kiireellisyysjärjestystä, joka perustuu suojatien turvallisuusriskiin. Merkittävin jatkotoimenpide on ELY- kohtaisten toimenpideohjelmien laatiminen parantamistarpeiden osalta. Uusien suojateiden osalta noudatetaan jatkossa periaatteiden mukaista tarveharkintaa. Valo-ohjaamattomia uusia suojateitä ei periaatteiden mukaan toteuteta 60 km/h nopeusrajoitusalueille. Taajamatyyppisten alueiden ulkopuolelle uusia suojateitä toteutetaan vain harkinnanvaraisesti. Muut jatkotoimenpide-ehdotukset koskevat tierekisteritiedon ja onnettomuustietojen ylläpitoa ja sisällön kehittämistä sekä lainsäädäntöä. Suojateiden turvallisuuden kehittymistä seurataan vuosittain ELY- keskuksittain sekä osana Läntisen yhteistyöalueen liikenneturvallisuustiimin toimintaa

Osakkeenomistajan tiedonsaantioikeus ja johdon salassapitovelvollisuus osakeyhtiössä

Osakkeenomistaja tarvitsee osakeomistuksensa kohteena olevasta yhtiöstä totuudenmukaista tietoa, jotta voi huolellisesti arvioida yhtiön toimintaa ja osakeomistuksensa mielekkyyttä. Riittävä tiedonsaanti lisää osakkeenomistajien luottamusta yhtiöön, mikä on markkinoiden tehokkaan toiminnan edellytys. Toisaalta yhtiön johdolla on velvollisuus vaieta sellaisesta tiedosta, joka on yhtiön edun kannalta haitallinen. Johdon tehtävä on ensisijassa toimia yhtiön edun tavoittelemiseksi. Yhtiön johto ei siis saa yhtiön edun suojelemiseksi kertoa osakkeenomistajalle kaikkea tietoa edes osakkeenomistajan vaatimuksesta. Osakeyhtiölain taustalla on ajatus siitä, että yhtiön johdon voidaan katsoa tuntevan yhtiön etu, ja siitä johtaen myös osakkeenomistajan etu, osakkeenomistajaa paremmin. Tutkielma käsittelee osakeyhtiön osakkeenomistajan oikeutta yhtiötä koskevaan tietoon ja johdon velvollisuutta pitää salassa yhtiölle haitallinen tieto. Tutkielman tarkoituksena on osakeyhtiölain valossa pohtia paitsi yhtiötä koskevan tiedon saatavuutta ja tiedon merkitystä osakkeenomistajan näkökulmasta, myös yhtiön johdon huolellisuusperiaatteesta johtuvaa salassapitovelvollisuutta yhtiötä koskevasta haitallisesta tiedosta. Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Pyrkimyksenä on tarkastella aihetta kriittisesti sekä löytämään käytännöllisiä ratkaisuehdotuksia lain tulkintaongelmiin. Tutkimusongelma on vahvasti sidoksissa elinkeinoelämään, joten lainopillisen tulkinnan ohella tutkielmassa problematiikkaa analysoidaan oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta. Lähdeaineisto koostuu lähinnä kotimaisesta oikeuskirjallisuudesta sekä osakeyhtiölain lainvalmisteluaineistosta. Tulkintaa monipuolistavat viittaukset ruotsalaiseen oikeuskirjallisuuteen ja Ruotsin osakeyhtiölain esitöihin sekä EY-lainsäädännön valmisteluaineistoon. Tutkielmassa ei ole voitu hyödyntää oikeuskäytäntöä. Tutkielman perusteella vaikuttaa siltä, että osakkeenomistajien tosiasiallinen valta vaikuttaa yhtiöstä saatavan tiedon sisältöön on vähäinen. Toisaalta osakeyhtiölainsäädäntö, EY-oikeus sekä elinkeinoelämän itsesäätely takaavat osakkeenomistajalle sekä vähemmistöosakkeenomistajalle kattavan oikeuden luotettavaan tietoon. Sääntelyn lisääminen tuskin on tehokas keino välttää informaatioepäsymmetriasta johtuvia konfliktitilanteita. Sen sijaan osakkeenomistajien tarkkaavaisuus ja asiantuntevuus osakeyhtiön aktiivisina toimijoina ovat avaintekijät osakeyhtiön edun tavoittamiseksi.

Improving the inventory management and valuation process, Case: The Switch Drive Systems

The goal of this study is to create a new inventory valuation process for The Switch Drive Systems and to improve its inventory management practices. In the matter of inventories the main problems in the case company are that it doesn’t have consistent valuation methods throughout the company and that information received in ERP system isn’t trustful. The research is qualitative case study. The empirical data is gathered through observing and unstructured interviews. The research shows that material flow process and the inventory valuation must be divided and handled separately but they should interact with each other. The result is a new inventory valuation process which takes many factors of material process under the consideration in order to receive reliable value for inventories.

Raportti osaamistarpeista ja rekrytoinnin haasteista Lapin kaivoksilla : Tunturiosaaja-hanke 2013

Raportti osaamistarpeista ja rekrytoinnin haasteista Lapin kaivoksilla koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa pohjautuu aikaisempiin selvityksiin ja asiantuntija-arvioihin. Siinä esitellään Lapissa toimivat Kemin, Kittilän, Pahtavaaran ja Kevitsan kaivokset sekä suunnitteilla olevat kaivoshankkeet. Toteutuessaan kaivoshankkeiden arvioidaan työllistävän jopa yli 5000 uutta työntekijää. Erityisesti korkeasti koulutetusta työvoimasta tulee pula. Myös työntekijätasolla on havaittavissa sama ilmiö. Vapailla työmarkkinoilla olevilla henkilöillä ei ole riittävästi teollisuuden ammattiosaamista. Samalla myös Pohjois-Ruotsi elää kaivosbuumia, ja tarjoaa kielitaitoiselle mahdollisuuden työllistyä. Vuonna 2013 Pohjois-Suomessa annetaan kaivosalan koulutusta kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi kaivosyhtiöt ovat kouluttaneet työntekijöitä yhteishankintakoulutuksina yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa sekä oppilaitosten täydennyskoulutuksissa. Raportin toisen osan kaivoshaastatteluissa kaivokset toteavat rekrytointi- ja osaamistarvetilanteen olevan tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Tulevaisuudessa toivotaan koulutuspaikkoja kaikille koulutusasteille. Kaivosalan koulutuksissa pitää jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota työturvallisuuden, taloudellisen ajattelutavan ja ympäristön huomioivan toiminnan omaksumiseen. Lisäksi kaikki kaivokset korostivat sitä, että lopullinen oppiminen tapahtuu kaivoksissa todellisilla prosesseilla ja tuotantolaitteilla. Koulutuksen toivotaan tapahtuvan lähellä kaivosta, jotta rekrytointi sekä työharjoittelut ja kesätyöt voidaan toteuttaa joustavasti. Kaivosten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien välisen yhteistyön kehittäminen on entistä tärkeämpää jatkossa Lapin kaivoshankkeiden mennessä eteenpäin. Raportin kolmannessa osassa keskitytään matkailu-, hissi- ja kuljetusalan työllisyystilanteeseen kaivosyhtiöiden naapurissa. Heidän ei nähty kilpailevan samasta työvoimasta. Selvityksen tilaaja oli Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toteuttama ja Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama Tunturiosaaja-hanke. Toteuttajana oli Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.

Mapping the translation needs and practices in development co-operation projects of NGOs

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on kääntäminen ja viestintä vieraalla kielellä Suomen ulkoasiainministeriön rahoittamissa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeissa. Tutkielman on tarkoitus kartoittaa kyseisten kehitysyhteistyöhankkeiden kääntämiseen ja vieraskieliseen viestintään liittyviä tarpeita ja -käytäntöjä. Aihetta ei ole tutkittu laajasti muutoin, joten empiirinen osuus on erityisen merkittävässä roolissa. Tutkielman alussa esitellään ulkoasiainministeriön laatimia suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden ehtoja ja ohjeita, jotka ovat kyseiselle tutkimukselle olennaisia. Tutkielman teoreettinen osuus koostuu lähinnä metodologisesta pohdinnasta, koska aiempaa tutkimustietoa on vähän. Tutkimusmetodien analysointia on painotettu myös siksi, että empiirisellä osuudella on niin suuri merkitys. Tutkielman empiirinen aineisto on yhtäältä peräisin tutkijan havainnoista, jotka saatiin omia varhaisempia hankehallinnointikokemuksia hyödyntäen sekä osallistuvan havainnoinnin menetelmää käyttäen kahden opiskelijajärjestön kehitysyhteistyöhankkeista vuosien 2009 ja 2012 välisenä aikana. Toisaalta aineisto on kerätty kyselytutkimuksen vastauksista. Kysely lähetettiin 35 suomalaiselle kansalaisjärjestölle, joiden kehitysyhteistyöhankkeita Suomen ulkoasiainministeriö rahoittaa. Järjestöt valittiin satunnaisotannalla. Empiirisen aineiston analyysistä ilmeni muun muassa, että tutkijan alkuperäinen hypoteesi kehitysyhteistyöhön liittyvien tekstien kääntämisen yleisyydestä pitää osittain paikkansa, vaikka tekstejä käännettiinkin kansalaisjärjestöissä vähemmän kuin tutkija odotti. Tutkimusaineisto ei ole kuitenkaan tarpeeksi laaja, jotta tuloksia voitaisiin yleistää, sillä kansalaisjärjestöt, niiden hankkeet, käännöstarpeet ja asiantuntemus osoittautuivat odotetusti hyvin erilaisiksi. Tulokset sisältävät asiaa myös esimerkiksi järjestöissä kääntävien ja vieraalla kielellä viestivien taustoista. Jatkotutkimukset ovat kuitenkin tarpeen, ja mahdollisia tutkimusaiheita on runsaasti.

Near-Threshold Computing

Valmistustekniikoiden kehittyessä IC-piireille saadaan mahtumaan yhä enemmän transistoreja. Monimutkaisemmat piirit mahdollistavat suurempien laskutoimitusmäärien suorittamisen aikayksikössä. Piirien aktiivisuuden lisääntyessä myös niiden energiankulutus lisääntyy, ja tämä puolestaan lisää piirin lämmöntuotantoa. Liiallinen lämpö rajoittaa piirien toimintaa. Tämän takia tarvitaan tekniikoita, joilla piirien energiankulutusta saadaan pienennettyä. Uudeksi tutkimuskohteeksi ovat tulleet pienet laitteet, jotka seuraavat esimerkiksi ihmiskehon toimintaa, rakennuksia tai siltoja. Tällaisten laitteiden on oltava energiankulutukseltaan pieniä, jotta ne voivat toimia pitkiä aikoja ilman akkujen lataamista. Near-Threshold Computing on tekniikka, jolla pyritään pienentämään integroitujen piirien energiankulutusta. Periaatteena on käyttää piireillä pienempää käyttöjännitettä kuin piirivalmistaja on niille alunperin suunnitellut. Tämä hidastaa ja haittaa piirin toimintaa. Jos kuitenkin laitteen toiminnassa pystyään hyväksymään huonompi laskentateho ja pienentynyt toimintavarmuus, voidaan saavuttaa säästöä energiankulutuksessa. Tässä diplomityössä tarkastellaan Near-Threshold Computing -tekniikkaa eri näkökulmista: aluksi perustuen kirjallisuudesta löytyviin aikaisempiin tutkimuksiin, ja myöhemmin tutkimalla Near-Threshold Computing -tekniikan soveltamista kahden tapaustutkimuksen kautta. Tapaustutkimuksissa tarkastellaan FO4-invertteriä sekä 6T SRAM -solua piirisimulaatioiden avulla. Näiden komponenttien käyttäytymisen Near-Threshold Computing –jännitteillä voidaan tulkita antavan kattavan kuvan suuresta osasta tavanomaisen IC-piirin pinta-alaa ja energiankulusta. Tapaustutkimuksissa käytetään 130 nm teknologiaa, ja niissä mallinnetaan todellisia piirivalmistusprosessin tuotteita ajamalla useita Monte Carlo -simulaatioita. Tämä valmistuskustannuksiltaan huokea teknologia yhdistettynä Near-Threshold Computing -tekniikkaan mahdollistaa matalan energiankulutuksen piirien valmistaminen järkevään hintaan. Tämän diplomityön tulokset näyttävät, että Near-Threshold Computing pienentää piirien energiankulutusta merkittävästi. Toisaalta, piirien nopeus heikkenee, ja yleisesti käytetty 6T SRAM -muistisolu muuttuu epäluotettavaksi. Pidemmät polut logiikkapiireissä sekä transistorien kasvattaminen muistisoluissa osoitetaan tehokkaiksi vastatoimiksi Near- Threshold Computing -tekniikan huonoja puolia vastaan. Tulokset antavat perusteita matalan energiankulutuksen IC-piirien suunnittelussa sille, kannattaako käyttää normaalia käyttöjännitettä, vai laskea sitä, jolloin piirin hidastuminen ja epävarmempi käyttäytyminen pitää ottaa huomioon.

Tehdään seminaariin ohjelmanumero - ei kun tehdäänkin oikea peli! Off Topic -pelin suunnittelu ja testaus 2010-2011

Tutkimuksen tarkoituksena on esitellä keskustelupalstoja simuloivan korttipelin ”Off Topicin” suunnitteluprosessi pelinkehittäjien näkökulmasta. Tutkimuksen keskiössä on pelitestaus. Miten peliä testattiin, millainen vaikutus pelitestauksilla oli ja miten testaukset muuttivat peliä. Tutkimusaineistona toimivat pelisuunnitteluprosessin aikana syntyneet dokumentit, muistinpanot, pelaajapalautteet, prototyypit sekä tuotantomateriaalit. Off Topic on Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin oppiaineen pelijulkaisusarjan ensimmäinen tuote. Tutkimus on luonteeltaan soveltava, sillä se sisältää kirjallisen osion lisäksi myös 504 kappaleen painoksen kyseisestä korttipelistä. Keskeisin tutkimustulos on pelisuunnittelun vaiheiden kuvaaminen mahdollisimman tarkasti siihen liittyvien elementtien vuorovaikutuksen kautta. Peliä suunniteltiin testausten, prototyyppien ja niihin tehtyjen muutosten syklinä, johon vaikuttivat lisäksi meidän pelisuunnittelijoiden omat mielenkiinnonkohteet ja aiemmat kokemukset pelisuunnittelun alalta. Lisäksi tutkimus käsittelee ideoiden syntymistä sekä ongelmaratkaisua etenkin testausten ja luovan ajattelun kautta. Tutkimuksen kautta pystyy näkemään pelisuunnittelun kehityskaaren, joka johti valmiin tuotteen syntymiseen. Tutkimuksessa kulkevat mukana niin epäonnistuneet kuin keskeneräisetkin kokeilut, mutta myös ne ahaa-elämykset, jotka johtivat valmiin pelimekaniikan syntymiseen. Prosessin kuvaaminen on tärkeää senkin vuoksi, että tulevissa peliprojekteissa on mahdollista ottaa näistä oppia. Tutkimus myös tarjoaa yhden mallin siitä miten peliprojekti voi edetä ja mitä vaiheita se pitää sisällään.

Kartongin reunaimeytymän hallittavuus

Kuppikartongin yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on reunaimeytymän vastustuskyky, joka tulee olla riittävällä tasolla laadun takaamiseksi. Koska yksinkertainen juomakuppi on bulkki¬tuote, ei sen raakareunaa kannata taloudellisuuden vuoksi suojata tätä varten kehitellyillä menetelmillä vaan itse kartongin tulee vastustaa nesteitä riittävässä määrin. Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää hydrofobointiin käytettävän massaliiman (hartsi) sekä pintaliiman joukkoon annosteltavan lisäaineen välinen optimaalinen suhde parhaan vastustuskyvyn saavuttamiseksi. Lisäksi selvitettiin joidenkin liimapuristimen ajo-olosuhteiden vaikutusta pintaliiman pick-upiin sekä koneen pH-tason oikeellisuus. Jauhatuksen vaikutusta tutkittiin lähinnä historiatietojen avulla. Tutkimus koostui viidestä tehdasmittakaavaisesta koeajosta, joiden avulla selvitettiin muuttujien vaikutus sisäisellä reunaimeytymän määritysmenetelmällä sekä määrittä¬mällä koepisteistä kulloinkin mielenkiinnon kohteena olleet kemikaalipitoisuudet. Viimeisen koeajon koepisteet jalostettiin lisäksi valmiiksi kupeiksi. Käytetty reunaimeytymän määritysmenetelmä osoittautui virhealttiiksi eivätkä raakakartongista tehtyjen määritysten tulokset korreloineet kovinkaan voimakkaasti PE-päällystettyjen näytteiden kanssa. Menetelmän kehitystä on viety eteenpäin tämän työn rinnalla ja työ jatkuu edelleen. Lisäksi kartongin hartsipitoisuusmääritysten tuloksista paljastui ristiriitaisuuksia, joiden vuoksi menetelmää uusittiin voimakkaasti. Reunaimeytymän vastustuksen riittävyydeksi koneella käytettävien massaliima-annosten tulee olla vähintään valitulla nollatasolla kaikissa kerroksissa ja pintaliiman lisäaine tulee pitää käytössä. Mikäli lisäaine jätetään pois käytöstä, tulee massaliima-annokset olla hyvin korkeita, eikä tämäkään takaa täysin reunaimeytymätöntä lopputuotetta. Lisäaineen ollessa käytössä ei suuremmalla massaliima-annoksella ole puolestaan merkittävää vaikutusta. Konetta ajetaan nykyisin hyvin alhaisella pH-tasolla, mutta tason nostaminen aiheuttaa selvän liimauksen heikkenemisen. Liimapuristimelle tulevan radan kosteudella ja pintaliiman kuiva-aineella ei näyttäisi olevan vaikutusta kartongin reunaimeytymän vastustuskykyyn. Myöskään taustakerroksen koivun jauhatusasteella ei ole merkitystä alueella, jolla koneella operoidaan. CTMP-massan jauhatuksen tulee sen sijaan olla riittävä, jotta keskikerrokseen ei synny yksittäisiä, pitkiä imeytymiä.