Cervical headgear in Class II division 1 correction in children : Academic Dissertation

Class II division 1 malocclusion occurs in 3.5 to 13 percent of 7 12 year-old children. It is the most common reason for orthodontic treatment in Finland. Correction is most commonly performed using headgear treatment. The aim of this study was to investigate the effects of cervical headgear treatment on dentition, facial skeletal and soft tissue growth, and upper airway structure, in children. 65 schoolchildren, 36 boys and 29 girls were studied. At the onset of treatment a mean age was 9.3 (range 6.6 12.4) years. All the children were consequently referred to an orthodontist because of Class II division 1 malocclusion. The included children had protrusive maxilla and an overjet of more than 2mm (3 to 11 mm). The children were treated with a Kloehn-type cervical headgear as the only appliance until Class I first molar relationships were achieved. The essential features of the headgear were cervical strong pulling forces, a long upward bent outer bow, and an expanded inner bow. Dental casts and lateral and posteroanterior cephalograms were taken before and after the treatment. The results were compared to a historical, cross-sectional Finnish cohort or to historical, age- and sex-matched normal Class I controls. The Class I first molar relationships were achieved in all the treated children. The mean treatment time was 1.7 (range 0.3-3.1) years. Phase 2 treatments were needed in 52% of the children, most often because of excess overjet or overbite. The treatment decreased maxillary protrusion by inhibiting alveolar forward growth, while the rest of the maxilla and mandible followed normal growth. The palate rotated anteriorly downward. The expansion of the inner bow of the headgear induced widening of the maxilla, nasal cavity, and the upper and lower dental arches. Class II malocclusion was associated with narrower oro- and hypopharyngeal space than in the Class I normal controls. The treatment increased the retropalatal airway space, while the rest of the airway remained unaffected. The facial profile improved esthetically, while the facial convexity decreased. Facial soft tissues masked the facial skeletal convexity, and the soft tissue changes were smaller than skeletal changes. In conclusion, the headgear treatment with the expanded inner bow may be used as an easy and simple method for Class II correction in growing children.

Portrait of the dancing school class of Therese Molling (second row third from right); Germany.

Mille Ottling ran the dancing school. Therese Molling's daughter Liesel (Elizabeth) Gottschalk and brother Hal attended the same school during the mid 1920s

Graduation portrait including Otto Gersuny, class of 1908, K. & K. Gymnasium; Teplitz, Germany (Teplice, Czech Republic).

Otto Gersuny (1890-1964), third row from the front wearing cap (see arrow)

Jacob Judey-Barosin with his wife Sonia nee Finkel after the end of World War II; Paris Portraits Couples

Early in 1943 the Barosins were arrested and sent to the deportation camp in Gurs. They were freed by French authorities and went into hiding until their liberation in 1944 in Paris. In 1947 they emigrated to the United States.

Art changing the world: one person at a time

Dr Michael Whelan from Autism Queensland talks about a mentoring program supporting young people to develop creative industries skills… Following the extreme social stresses of high school, a lot of young people on the autism spectrum retreat to their bedrooms and computers to hibernate for extended periods of time. Online gaming communities and digital media hubs often provide a more accessible forum for young adults on the autism spectrum to establish and maintain social connections. A recent study suggests that school leavers on the autism spectrum in Queensland spend an average of 9.5 hours per day (68 hours per week) engaged in solitary technology-based activities. While this astonishing figure has its foundations in the sobering fact that most of these young people have limited social networks and experience significant anxiety and depression, it also serves to illustrate the extraordinary skill sets that these extended hours of technological engagement can facilitate.

Improvement On Brooks Chromatic Bound For A Class Of Graphs

Brooks' Theorem says that if for a graph G,Δ(G)=n, then G is n-colourable, unless (1) n=2 and G has an odd cycle as a component, or (2) n>2 and Kn+1 is a component of G. In this paper we prove that if a graph G has none of some three graphs (K1,3;K5−e and H) as an induced subgraph and if Δ(G)greater-or-equal, slanted6 and d(G)<Δ(G), then χ(G)<Δ(G). Also we give examples to show that the hypothesis Δ(G)greater-or-equal, slanted6 can not be non-trivially relaxed and the graph K5−e can not be removed from the hypothesis. Moreover, for a graph G with none of K1,3;K5−e and H as an induced subgraph, we verify Borodin and Kostochka's conjecture that if for a graph G,Δ(G)greater-or-equal, slanted9 and d(G)<Δ(G), then χ(G)<Δ(G).

Social-class inequalities in ill health - the contribution of physical workload

Tutkimuksen aiheita olivat yhteiskuntaluokkien väliset erot sairastavuudessa ja alentuneessa toimintakyvyssä, sekä fyysisen työkuormituksen ja joidenkin muiden työolojen vaikutus sairastavuuteen. Empiirisestä työstä on raportoitu myös neljässä kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistussa artikkelissa. Tässä julkaistu yhteenveto sisältää tulosten yhteenvedon lisäksi myös tutkimusta koskevien käsitteellisten ja teoreettisten kysymysten sekä tutkimustradition kriittisen katsauksen. Työn päätavoitteita olivat 1) tutkia fyysisesti kuormittavan työn, ja jossain määrin muiden työolojen osuutta yhteiskuntaluokkien välisiin eroihin sairaudessa ja toimintakyvyn alentuneisuudessa; 2) tutkia työn fyysisen kuormittavuuden, työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien ja hallinnan (decision latitude), luokka-aseman, iän ja sukupuolen yhteisvaikutuksia heikentyneeseen terveydentilaan; sekä 3) tutkia missä määrin mekaanisten työaltisteiden ja tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden välinen yhteys voi selittää yhteiskuntaluokkien välisiä eroja heikentyneessä yleisessä terveydentilassa. Tutkittavat olivat keski-ikäisiä Helsingin kaupungin työntekijöitä. Analyysit perustuivat poikittaisasetelmaan, ja käytetty aineisto oli Helsinki Health Studyn vuosien 2000 ja 2002 välillä kerättyä aineistoa. Analyyseihin käytetyssä aineistossa oli 3740:stä 8002:een tutkittavaa. Tulosten perusteella fyysisillä (sekä fysikaalisilla) työoloilla on merkittävä vaikutus yhteiskuntaluokkien välisiin eroihin yleisessä sairastavuudessa, toimintakyvyn heikentymisessä, tuki- ja liikuntaelinsairastavuudessa sekä itsearvioidussa terveydentilassa. Naisilla lähes puolet heikentyneen toimintakyvyn ja koetun terveydentilan luokkaeroista vaikutti olevan selitettävissä fyysisellä työkuormituksella. Hallintamahdollisuuksien ei havaittu merkittävästi muuttavan fyysisen kuormituksen vaikutusta toimintakykyyn. Fyysisen kuormittavuuden terveysvaikutus voimistui kasvavan iän mukaan enemmän naisilla kuin miehillä. Osa, mutta ei koko fyysisen kuormituksen vaikutus yhteiskuntaluokkien eroihin heikentyneessä terveydessä vaikutti välittyvän tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden kautta. Terveys ja sairaus eivät ole yhtenäisiä tiloja, ja siksi monet eri sosiaalisesti ja rakenteellisesti määräytyvät olosuhteet todennäköisesti vaikuttavat yhteiskunnallisten terveyserojen syntymiseen. Fyysis-materiaalisten olojen vaikutusta terveyserojen syntyyn nyky-yhteiskunnassa on mahdollisesti aliarvioitu. Yhteiskuntaluokkien väliset erot fyysis-materiaalisissa olosuhteissa eivät ole kadonneet, ja nämä erot todennäköisesti vaikuttavat terveyserojen syntyyn.

Ilse Baum's class portrait Portraits Family

Digital Image