Social-class inequalities in ill health - the contribution of physical workload

Tutkimuksen aiheita olivat yhteiskuntaluokkien väliset erot sairastavuudessa ja alentuneessa toimintakyvyssä, sekä fyysisen työkuormituksen ja joidenkin muiden työolojen vaikutus sairastavuuteen. Empiirisestä työstä on raportoitu myös neljässä kansainvälisissä tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaistussa artikkelissa. Tässä julkaistu yhteenveto sisältää tulosten yhteenvedon lisäksi myös tutkimusta koskevien käsitteellisten ja teoreettisten kysymysten sekä tutkimustradition kriittisen katsauksen. Työn päätavoitteita olivat 1) tutkia fyysisesti kuormittavan työn, ja jossain määrin muiden työolojen osuutta yhteiskuntaluokkien välisiin eroihin sairaudessa ja toimintakyvyn alentuneisuudessa; 2) tutkia työn fyysisen kuormittavuuden, työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien ja hallinnan (decision latitude), luokka-aseman, iän ja sukupuolen yhteisvaikutuksia heikentyneeseen terveydentilaan; sekä 3) tutkia missä määrin mekaanisten työaltisteiden ja tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden välinen yhteys voi selittää yhteiskuntaluokkien välisiä eroja heikentyneessä yleisessä terveydentilassa. Tutkittavat olivat keski-ikäisiä Helsingin kaupungin työntekijöitä. Analyysit perustuivat poikittaisasetelmaan, ja käytetty aineisto oli Helsinki Health Studyn vuosien 2000 ja 2002 välillä kerättyä aineistoa. Analyyseihin käytetyssä aineistossa oli 3740:stä 8002:een tutkittavaa. Tulosten perusteella fyysisillä (sekä fysikaalisilla) työoloilla on merkittävä vaikutus yhteiskuntaluokkien välisiin eroihin yleisessä sairastavuudessa, toimintakyvyn heikentymisessä, tuki- ja liikuntaelinsairastavuudessa sekä itsearvioidussa terveydentilassa. Naisilla lähes puolet heikentyneen toimintakyvyn ja koetun terveydentilan luokkaeroista vaikutti olevan selitettävissä fyysisellä työkuormituksella. Hallintamahdollisuuksien ei havaittu merkittävästi muuttavan fyysisen kuormituksen vaikutusta toimintakykyyn. Fyysisen kuormittavuuden terveysvaikutus voimistui kasvavan iän mukaan enemmän naisilla kuin miehillä. Osa, mutta ei koko fyysisen kuormituksen vaikutus yhteiskuntaluokkien eroihin heikentyneessä terveydessä vaikutti välittyvän tuki- ja liikuntaelinsairastavuuden kautta. Terveys ja sairaus eivät ole yhtenäisiä tiloja, ja siksi monet eri sosiaalisesti ja rakenteellisesti määräytyvät olosuhteet todennäköisesti vaikuttavat yhteiskunnallisten terveyserojen syntymiseen. Fyysis-materiaalisten olojen vaikutusta terveyserojen syntyyn nyky-yhteiskunnassa on mahdollisesti aliarvioitu. Yhteiskuntaluokkien väliset erot fyysis-materiaalisissa olosuhteissa eivät ole kadonneet, ja nämä erot todennäköisesti vaikuttavat terveyserojen syntyyn.

This study focused on social-class inequalities in illness and incapacity, and the impact of physical workload and other work conditions on illness. The empirical work has been reported in four articles in published scientific journals. The summary in this publication contains an overview of the results, and a critical review of the theoretical issues and the relevant research tradition. The main objectives of the study were: 1) to examine the contribution of physical workload, and to a lesser extent other work conditions, to social-class differences in illness and incapacity; 2) to examine the interaction effects of physical workload, job decision latitude, class position, age and gender on ill health; and 3) to test to what degree the association between mechanical work exposure and musculoskeletal morbidity may contribute to class inequalities in overall ill health. The study participants were middle-aged employees of the City of Helsinki, the capital of Finland. The baseline data of the Helsinki Health Study, collected between the years 2000 and 2002, was used, and all the analyses were cross-sectional. The number of participants in the analysed data varied between 3740 and 8002. The results indicated that physical work conditions make a marked contribution to social-class differences in overall illness, functional limitation, musculoskeletal morbidity and self-rating of health. The observed contribution to class inequalities in overall ill health was stronger for women than for men, almost half of such inequalities in women being attributable to physical workload. The effect of physically demanding work on functional limitation was not, for the most part, modified by job decision latitude. The effect of physical workload on functioning increased more with age among women than among men. Some, but not all of the contribution of physical workload to overall ill health was attributable to musculoskeletal morbidity. Health and illness are essentially not unitary conditions, and various socially and structurally determined conditions are likely to contribute to social inequalities in illness, disease and dysfunction. The degree to which differences in physical conditions might explain social inequalities in ill health may have been overlooked. Differences in such conditions between the social classes continue to exist, and they are likely to explain inequalities in ill health to a significant degree.