Eurajoen - Luvian ranta-alueiden monikäyttösuunnitelma

Ranta-alueiden monikäyttösuunnitelmassa esitellään Eurajoen – Luvian ranta-alueille maankäytön ja hoidon tavoitteet, joilla pyritään muun muassa ylläpitämään lajistollista monimuotoisuutta, alueen linnustollisia arvoja ja vahvistamaan alueella taantunutta pikku-apolloperhoskantaa. Lisäksi suunnitelman esittämillä toimilla edistetään alueen perinnemaisemien hoitoa, parannetaan lahtien vesien tilaa, parannetaan virkistyskäytön edellytyksiä, sekä palautetaan entistä avointa maisemaa. Kasvillisuudeltaan umpeutuva ja vesialueiltaan mataloituva rannikkoalue, sekä uhanalaisen perhosen umpeutuvat elinympäristöverkostot tarvitsevat pikaisia hoitotoimia, jotta esimerkiksi vesialueen rehevöityminen ja ranta-alueiden umpeenkasvu voitaisiin pysäyttää. Tavoitteena on, että suunnitelmassa esitetyt maankäyttö- ja hoitosuositukset innostaisivat palauttamaan avoimia, niitettyjä ja/tai laidunnettuja rantamaisemia. Etenkin Luvian lahtiketjusta löytyi runsaasti hienoja, hoitamisen arvoisia ruovikoituvia rantaniittyjä ja niihin liittyviä puustoisia reuna-alueita, joista olisi palautettavissa maisemallisestikin upeita hakamaita. Samalla mahdollinen jo umpeutuneiden entisten merenlahtien ruovikoiden hyödyntäminen toisi alueen luonnonhoitoon kustannustehokkuutta. Vesiruovikoiden vesileikkuu jokisuistoalueilla poistaisi ravinteita rehevistä ja matalista lahdista, sekä hidastaisi maankohoamisen ja jokisuiston sedimentoitumisen aiheuttamaa rantaviivan luontaista siirtymistä. Suunnittelualueen koko on 2800 hehtaaria, joista n. 540 hehtaarille esitetään maankäyttötavoitteita. Kunnostettavaksi soveltuvia rantaniittyjä on 246 ha. Näistä osa on jo hoidon piirissä, mutta niilläkin tarvitaan täydentäviä hoitotoimia, kuten ruovikon äestystä tai murskausta (yhteensä 6 ha). Avoimia rantaniittyjä täydentämään on ehdotettu luonnonhoitopeltoja n. 50 hehtaaria, sekä niiden lisäksi vesiensuojelullisia suojavyöhykkeitä perustettavaksi muutama hehtaari. Niitä täydentävät maatalouden yleissuunnitelmassa esitetyt suojavyöhyketarpeet etenkin Eurajoen ja Lapinjoen valuma-alueille. Lisäksi suunnittelualueelta kartoitettiin muita avoimia niittyjä 13 hehtaaria, sekä 164 hehtaaria puustoisia perinnemaisemia. Mahdollisia maalla kasvavan ruovikon hyödyntämiskohteita löytyi noin 100 hehtaaria, mutta pääosa näistäkin soveltuisi myös uudelleen kunnostettavaksi perinnemaisemiksi (rantaniityiksi ja niityiksi) joko niittämällä tai laiduntamalla. Niitto- tai laidunnushoitoa suositellaankin kaikkiaan n. 450 hehtaarille ranta-alueita. Tämä palauttaisi luontoarvoja ja maisemaa avoimuudessaan samalle tasolle, kuin se on ollut niitto- ja laiduntalouden ”kulta-ajalla” 1900-luvun alussa. Suunnitelmassa käsitellään laajimmat maankäyttö- ja hoitosuositusalueet tekstien ja karttojen kera. Suppeammat hoitoalueet löytyvät vain maankäyttö- ja hoitosuosituskartoilta. Koko alueen rantoja ja kaikkia saaria ei aika- ja resurssipulan vuoksi voitu kartoittaa, vaan pienimmistä saarista ja ruovikoista annetaan suunnitelmassa maankäytön ja hoidon yleisohjeet. Suunnitelmassa esitetyt ranta-alueiden maankäyttö- ja hoitosuositukset ovat maanomistajille vapaaehtoisia, eikä niiden noudattaminen ole sitovaa.

Pehmeä informaatio pankkien luotonannossa pk-yrityksille

Useimmat pk-yritykset tarvitsevat ulkoista rahoitusta elinkaarensa eri vaiheissa. Lainaa haetaan pääasiassa pankeilta, joiden luotonanto perustuu pääosin yrityksen taloudellisen tilan arviointiin numeerisen eli kovan informaation avulla. Pk-yritysrahoituksessa pehmeällä, ei numeerisella informaatiolla on kuitenkin todettu olevan huomattava rooli luottokelpoisuuden arvioinnissa pkyritysten tilinpäätösinformaation vaillinaisuuden vuoksi. Aiemmissa tutkimuksissa pehmeän informaation hyödyntämisen pankin luotonannossa on havaittu perustuvan pääasiassa pankin ja yrityksen pitkän ja läheisen suhteen olemassaoloon. Pehmeään informaatioon perustuva lainaamisen on todettu olevan yleisempää pienissä pankeissa, joiden ohut organisaatiorakenne mahdollistaa pehmeän informaation hyödyntämisen luotonannossa. Tutkielman tavoitteena on tutkia pehmeän informaation käyttöä ja merkitystä pk-yrityksille suuntautuvassa pankkien luotonannossa. Tutkielman tutkimusote on toiminta-analyyttinen eli sen tarkoituksena on kuvailla tutkittavaa ilmiötä ja lisätä samalla siihen liittyvää ymmärrystä. Tutkielman empiirisen osuuden aineisto on kerätty haastattelemalla kolmen eri Suomessa toimivan pankin henkilöstöä ja sen tarkoituksena on laajentaa sekä syventää tietämystä pehmeän informaation hyödyntämiseen liittyvästä käytännöstä pk-yrityksille suuntautuvassa pankkien luotonannossa. Tutkielman tulosten mukaan pehmeän informaation asemaa voidaan pitää kovan informaation perusteella tehtyä luottokelpoisuuden arviointia tukevana. Pehmeä informaatio vaikuttaa luottopäätöksentekoon luottokelpoisuuden arviointia enemmän, vaikka lopulliseen luottopäätökseen vaikuttavatkin pääasiassa yrityksen taloudellinen tila ja tulevaisuudennäkymät. Pehmeällä informaatiolla ei myöskään yleensä ole vaikutusta lainan sopimusehtoihin. Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, pkyritysten tilinpäätösinformaatio koetaan pankin kannalta pääosin käyttökelpoiseksi. Merkittävimpänä pehmeän informaation käyttöä lisäävänä tekijänä pidetään yritystoiminnan aloittamisesta johtuvaa kovan informaation puutetta. Myös pankin ja yrityksen välinen läheinen suhde lisää pehmeän informaation käyttöä. Luottokelpoisuuden arvioinnissa käytettävä pehmeä informaatio liittyy pääasiassa yrityksen johtoon tai sen omistajiin sekä yritykseen ja sen toimintaympäristöön. Käytetyimmät pehmeän informaation keräämistavat ovat yritysjohdon kanssa keskusteleminen, yrityskäyntien tekeminen ja toimialajärjestöjen tarjoaman toimiala- ja markkinainformaation tarkasteleminen.

Suunnittelulla ja ruo´on hyötykäytöllä tehokkuutta rantojen hoitoon : Tuloksia ja kokemuksia VELHO-hankkeesta

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toteuttamassa VELHO-hankkeessa kehitettiin kustannustehokkaita ratkaisuja ranta-alueiden umpeenkasvun aiheuttamiin ongelmiin luomalla uusi konsepti ranta-alueiden monikäyttösuunnitteluun, edistämällä järviruo’on hyötykäyttöä ja valmistelemalla esityksiä uuteen maaseudun kehittämisohjelmaan. Tässä julkaisussa esitellään työn tulokset ja johtopäätökset. Hankkeessa laadittiin kolme ranta-alueiden monikäyttösuunnitelmaa: Mynälahden Sarsalanaukko ja Musta-aukko, Oukkulanlahti – Naantalinaukko ja Eurajoen - Luvian rannikko. Suunnitelmissa sovitettiin yhteen ranta-alueiden eri käyttömuotoja ja pyrittiin löytämään optimaalinen verkosto hyötykäyttöön leikattavien ruovikoiden, avoimena pidettävien merenrantaniittyjen ja säilytettävien ruovikoiden välille. Kustannustehokkuuteen pyrittiin kohdentamalla hoitotoimet laajoihin kokonaisuuksiin sekä järviruo’on hyötykäytöllä. Suunnitelmat laadittiin laajassa osallistavassa prosessissa. Hankkeessa laadituissa ranta-alueiden monikäyttösuunnitelmissa esitettiin erilaisia maankäyttötavoitteita ja hoitosuosituksia yli 2000 hehtaarille. Ruovikoiden ja rantaniittyjen lisäksi suunnittelun kohteena olivat myös rantojen läheiset peltoalueet, reunavyöhykkeet ja muut perinnebiotoopit. Hoitotoimilla tavoitellaan alueiden luonnon monimuotoisuuden ja vesien tilan paranemista, maiseman avartumista ja virkistyskäytön helpottumista. Ruovikoiden erilaisia leikkuumenetelmiä (talvileikkuut, vesileikkuut, maaleikkuut) testattiin 90 hehtaarin alalla. Rantaniittyjen kunnostuksessa testattiin maaleikkuun lisäksi ruovikon niittomurskausta. Ruokomassan hyötykäyttökokeissa testattiin kahden eri ruokolaadun eli tuoreen kesäruo’on ja kuivan talviruo’on esikäsittelyä ja hyötykäyttöä energiantuotannossa (poltto, biokaasutus) ja maataloudessa (maanparannusaine, viherlannoite, kuivike, katemateriaali). Maaseudun kehittämisohjelmaan tehtiin esityksiä tukimuotojen kehittämiseksi: rantaniittyjen kunnostuksen lisääminen ja hoidon laadun parantaminen, ruovikoiden vesileikkuut ravinteiden poistajina sekä ruokomassojen käyttö maan orgaanisen aineen lisääjänä. Hankkeen kokemusten mukaan yksi kustannustehokkaimmista hoito- ja käyttöketjuista on ruovikon leikkuu loppukesällä ja siitä kertyvän massan käyttö ranta-alueiden läheisillä pelloilla viherlannoitteena ja maanparannusaineena. Yhden hehtaarin ruovikon kesäleikkuulla poistetaan keskimäärin 80 kg typpeä ja 7 kg fosforia. Vesiensuojelullisten hyötyjen lisäksi leikkuulla parannetaan umpeenkasvusta kärsivien lajien elinoloja, lisätään rantojen vetovoimaisuutta ja edistetään luonnonhoitoyrittäjyyden edellytyksiä. Peltokäytössä käsittelyketju on lyhyt eikä se vaadi pitkiä kuljetusmatkoja. Ruokomassa kierrättää ravinteita takaisin pelloille ja parantaa maan rakennetta. Järviruo’on hyötykäytöllä ei pystytä kattamaan koko leikkuu- ja käyttöketjun kustannuksia. Leikkuusta ja hyötykäytöstä saatavien monien eri aineellisten ja aineettomien ekosysteemipalveluhyötyjen vuoksi toimintaan on tarpeen suunnata yhteiskunnan tukea ja luoda käytännön toteutusta edistäviä tukimuotoja. Kustannustehokkuutta voidaan edelleen parantaa laitteita ja menetelmiä kehittämällä.

Liiketoimintamallit suomalaisissa sosiaalisen median palveluissa

Viime vuosina erilaisten sosiaalisten median palveluiden tarjonta internetissä on kasvanut huomattavasti. Herää kysymys, miten on mahdollista tarjota jotain ilmaiseksi, mutta saada silti aikaan merkittäviä tuloja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sitä, millaiset liiketoimintamallit vaikuttavat suomalaisten sosiaalisen median palveluiden taustalla. Lisäksi analysoitiin mallien eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimuskohteiksi valittiin neljä erilaista sivustoa, joiden kävijämäärät ovat suuria. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluin. Lisäksi perehdyttiin valmiiseen aineistoon, jota löytyi muun muassa tutkimuskohteiden internet-sivuilta, lehtiartikkeleista sekä asiantuntijoiden aikaisemmista haastatteluista. Aineisto analysoitiin Osterwalderin ja Pigneurin (2010) liiketoimintamallien käsitekehikkoa apuna käyttäen. Tutkimustuloksista selvisi, että sosiaalisen median palveluissa hyödynnetään edelleen paljon mainosrahoitteisuutta. Kuitenkaan ainoastaan mainosten varaan rakentaminen ei usein enää riitä. Tämän vuoksi on yleistä, että erilaisia malleja yhdistellään. Yrityksillä on paljon vaihtoehtoja, joista ne voivat valita itselleen sopivimmat. Loppukäyttäjiä ei yleensä veloiteta palvelun käytöstä. Sen sijaan tulovirtoja voidaan saada esimerkiksi yritysasiakkailta, mainostajilta tai muilta yhteistyökumppaneilta. Liiketoimintamalleissa esiintyi paljon yhtäläisyyksiä. Etenkin palveluiden kustannusrakenteet, avainresurssit ja -prosessit muistuttivat paljon toisiaan. Arvolupauksille yhteistä oli se, että palvelun tavoitteena oli helpottaa käyttäjien arkea. Asiakastyytyväisyyteen panostaminen ja etenkin suhteet maksaviin asiakkaisiin koettiin yleisesti tärkeinä. Jokaisen palvelun liiketoimintamallista oli löydettävissä myös eroavaisuuksia. Kun tarkasteltiin kunkin osa-alueen toteutusta, havaittiin, että ne saattoivat poiketa paljonkin toisistaan. Koska liiketoimintamallit koostuvat erilaisista yhdistelmistä, muodostuu niistä usein ainutlaatuisia. Etenkin se, millaisia rahastusmalleja ja kanavia käytettiin sekä miten niitä oli yhdistelty, vaihteli palvelusta toiseen. Liiketoimintamallit tarjoavat paljon mahdollisuuksia jatkotutkimuksia silmällä pitäen. Tästä tutkimuksesta voi olla hyötyä myös niille tahoille, jotka tutkivat aihealuetta tulevaisuudessa. Mielenkiintoista olisi tutkia kokonaan uudenlaisia malleja, jotka ovat vasta kehitteillä. Myös nousevien toimialojen, kuten peli- ja mobiiliteollisuuden tarkastelu saattaisi olla hedelmällistä.

Wecksell, Josef Julius

f. 19.3.1838 i Åbo, d. 9.8.1907 i Helsingfors. J.J. Wecksell har gått till litteraturhistorien som poet och dramatiker, bitvis överraskande modern för sin tid. Hans svenskspråkiga diktarbana inleddes kring år 1860 men blev kortvarig pga. psykisk sjukdom. I grunden förblev Wecksell romantisk idealist men vacklar ändå i sin litterära produktion mellan det konventionella och det överraskande moderna och personliga. Motsättningen mellan verklighet och ideal (som framstår som ouppnåeliga) är ett återkommande tema i hans verk. Till hans betydelse bidrar framför allt sorgespelet Daniel Hjort (1862, tryckt 1863), som setts som det främsta historiska dramat i finländsk 1800-talsdramatik, och några av hans dikter som bryter mot konventionerna i den samtida poesin, särskilt dikten På moln stod du (1863), som har antagits vara skriven i Bonn, då Wecksell redan var psykiskt sjuk.

Keinoja kaihtamatta : aliupseerien osaamisen kehittäminen Panssariprikaatissa

Puolustusvoimia on alettu kehittää oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti vuositu-hannen alussa. Kehitystyön tuloksena on syntynyt muun muassa osaamisen kehittämisen stra-tegia vuonna 2004. Strategiassa määritettiin keinovalikoima, jota tulisi hyödyntää henkilös-tön osaamisen kehittämisessä. Uusimuotoisen aliupseeriston muodostaminen käynnistettiin 2000-luvun puolivälissä teknistyvien asejärjestelmien käyttö- ja koulutushenkilöstön tarpeen vuoksi. Lisäksi aliupseereita tarvittiin opistoupseerien korvaajiksi heidän eläköitymisen myö-tä. Aliupseerit ja puolustusvoimat ovat haasteen edessä: Kuinka ammattitaitoinen kouluttaja-henkilöstö taataan sukupolvenvaihdon myötä? Tämän tutkimuksen tutkimusongelmana on selvittää, miten osaamisen kehittämisen keinova-likoimaa hyödynnetään Panssariprikaatissa aliupseerien osaamisen kehittämiseksi. Tutki-musongelma pyritään ratkaisemaan seuraavien alaongelmien avulla: 1. Miten aliupseerien osaamisen kehittäminen on ohjeistettu Puolustusvoimissa? 2. Miten aliupseerien osaamisen kehittämistä voidaan kehittää Panssariprikaatissa? Tutkimusongelmaa lähestyttiin sekä päälliköiden, että aliupseerien näkökulmasta. Tutkimus-aineistona käytettiin puolustusvoimien dokumentaatiota osaamisen kehittämisestä sekä em-piiristä aineistoa. Empiirinen aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä ja teemahaastatteluilla. Analysointi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan todeta, että Pääesikunnassa määritetty osaamisen kehittämisen keinovalikoima ja oppivan organisaation käsitteet eivät jalkaudu aliupseerien osaamisen kehittämisen ohjeistuksessa Panssariprikaatissa perusyksikköön asti. Ne jäävät Pääesikuntatason asiakirjoihin. Kyselyn ja haastattelun pohjalta voidaan tulkita, että eri kei-noja kuitenkin hyödynnetään aliupseerien osaamisen kehittämisessä tutkituissa perusyksi-köissä. Panssariprikaatin esikunnalta toivottiin olevan aktiivisempi niin koulutustapahtumista informoinnin, kuin koulutuksen järjestämisenkin osalta. Suurimpana haasteena osaamisen kehittämiselle nähtiin käynnissä oleva puolustusvoimauudistus. Aliupseereiden kouluttami-nen nähdään turhaksi, koska työsuhteen päättymistä pidetään todennäköisenä.

Rajavartiolaitoksen rikostorjuntayhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa

Rajavartiolaitos on toiminut esitutkintaviranomaisena vuodesta 2005 alkaen. Suomen ja Venäjän rajalla tapahtuvien rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen vaativat usein yhteistyötä Venäjän viranomaisten kanssa. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa jäsenneltyä tietoa Rajavartiolaitoksen ja Venäjän viranomaisten välisen rikostorjuntayhteistyön säädöspohjasta sekä selvittää miten säädöksiä tulisi tulkita ja soveltaa. Tutkimusmenetelmänä on lainoppi sekä kahden tapausesimerkin tarkastelu. Lähdeaineistona on käytetty lainsäädäntöä, kansainvälisiä sopimuksia sekä niiden esitöitä. Lähdekirjallisuutena on käytetty oikeusopin ja kansainvälisen oikeuden kirjallisuutta sekä rikosoikeusapua käsitteleviä tutkimustöitä. Rajavartiolaitoksen ja Venäjän viranomaisten välisen rikosoikeusavun keskeisin kansainvälinen sopimus on keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskeva eurooppalainen yleissopimus, joka yhdessä Suomen rikosoikeusapulain kanssa muodostaa rikosoikeusavun säädösperustan. Rikostorjuntaan liittyvää virka-apua säätelevät Suomen ja Venäjän väliset rikostorjunta- ja rajajärjestyssopimukset. Valtiosopimukset menevät soveltamisalan osalta osittain päällekkäin. Tulkittaessa ja sovellettaessa rikostorjuntayhteistyötä koskevia oikeusnormeja Rajavartiolaitoksen ja Venäjän viranomaisten yhteistyössä tulisi asiasta päättävän rajavartiomiehen harkita valtiosopimusten soveltamisen ja kansallisen toimivallan vuoksi seuraavia seikkoja: Liittyykö pyyntö esitutkintaan ja käytetäänkö saatua tietoa tai esinettä todisteena rikosasiassa. Minkä viranomaisen tehtäviin kyseinen rikostorjuntatoimenpide tai tiedonvaihtaminen Venäjällä kuuluu. Liittyykö asia Suomen ja Venäjän valtakunnan rajaan tai rajan ylittämiseen. Kuuluuko asia sekä Rajavartiolaitoksen että Venäjän Rajavartiopalvelun tehtäviin ja toimivaltaan.

Miksi palvelus keskeytyy? : keskeyttäjien kokemuksia puolustusvoimien koulutuskulttuurista

Tässä tutkimuksessa selvitetään varusmiespalveluksen keskeyttäneiden henkilöiden kokemuksia puolustusvoimien koulutuskulttuurista keskeyttämiskyselyjen perusteella. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää onko palveluksen keskeyttämisellä ja kokemuksella koulutuskulttuurista syy-yhteyttä keskenään. Tutkimus on kuvaileva survey-tutkimus, joka on rajattu yhteen joukko-osastoon (Viestirykmentti). Ajallisesti tarkastellaan vuosina 2008–2013 palveluksensa keskeyttäneitä varusmiehiä. Tutkimuksen otos muodostuu 358 keskeyttämiskyselyyn vastanneesta palveluksen keskeyttäjästä. Tutkimusasetelmassa vertaillaan kolmen suurimman keskeyttäjäryhmän, fyysisistä ja mielenterveydellisistä syistä keskeyttäneiden ja siviilipalvelukseen hakeutuneiden, kokemuksia toisiinsa. Tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa palveluksen keskeyttämistä käsitelleissä tutkimuksissa. Ennakkokäsitys koulutustaustan vaikutuksesta keskeyttämisen syyhyn saa vahvistusta: lukion käyneet hakeutuvat siviilipalvelukseen peruskoulupohjaisia useammin, kun taas peruskoulun oppimäärän suorittaneissa on enemmän mielenterveydellisistä syistä keskeyttäneitä kuin lukion käyneissä. Myös tulokset ahdistusoireiden ilmenemisestä eri keskeyttäjäryhmissä vahvistavat tutkimukselle asetetun hypoteesin siitä, että siviilipalvelukseen lähtijät ilmaisevat ahdistusoireita kuten mielenterveydellisten syiden vuoksi keskeyttäneet. Yhteyttä ahdistuksen ilmenemisen ja koululutuskulttuurin kokemisen välillä tutkittiin hakemalla lineaarisen regressioanalyysin avulla viidelle valitulle ahdistusoireväittämälle selitysasteita koulutuskulttuuriväittämistä eri keskeyttäjäryhmissä. Saatujen tulosten perusteella selitysasteet jäävät kaikkien ryhmien osalta mataliksi, joten keskeyttäjien ahdistuksen tuntemukset johtuvat muista kuin koulutuskulttuuria mittaavista tekijöistä. Tämän tutkimuksen valossa fyysisistä ja mielenterveydellisistä syistä keskeyttäneiden ja siviilipalvelukseen hakeutuneiden kokemukset puolustusvoimien koulutuskulttuurista ovat samansuuntaisia. Etenkin kantahenkilökuntaan liittyvissä väittämissä ryhmien mielipiteet ovat hyvin lähellä toisiaan eli henkilökunnan toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä, eikä ryhmien välillä ole tilastollisestikaan merkitseviä eroja. Varusmiesesimiesten osalta mielipiteissä on enemmän hajontaa ja tilastollisesti ryhmien välillä on merkitsevät erot (p<0,01) kahden varusmiesesimiehiin liittyvän väittämän kohdalla. Asetettu hypoteesi siitä, että siviilipalvelukseen lähtijöiden ja psyykkisten syiden vuoksi keskeyttäneiden kokemukset koulutuskulttuurista ovat negatiivisemmat kuin fyysistä syistä keskeyttäneillä saa näiden väittämien pohjalta lievää vahvistusta. Tämän tutkimusasetelman ja -aineiston perusteella päädytään siihen tulokseen, että koulutuskulttuurin ja palveluksen keskeyttämisen välillä ei ole selvää yhteyttä.

Prosessien tutkimisen haasteet ja mahdollisuudet

Tämän työn tarkoituksena on selvittää kuinka prosesseja on kirjallisuudessa viime vuosien aikana tutkittu. Tavoitteena on löytää yleisimpiä tutkimusmenetelmiä, sekä vertailla miten ne eroavat toisistaan sekä minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia niissä on. Prosessien merkitys yritysten liiketoiminnassa on kasvanut viime aikoina, jonka vuoksi mielenkiinto niiden tutkimiseen on noussut. Tämän tutkimuksen aikana havaittiin, että prosesseja on tutkittu käyttämällä erilaisia tutkimusmenetelmiä, kuten tapahtumiin ja kertomuksiin perustuvaa analysointimenetelmää. Menetelmän avulla saadaan selville muun muassa työntekijöiden näkemys tutkittavasta prosessista sekä havaitaan tapahtumien välisiä syy-seuraussuhteita. Tutkimuksessa havaittiin, että tutkimuksen haasteina ovat muun muassa tiedon kerääminen, kriittisten prosessin vaiheiden löytäminen sekä väärien oletusten tekeminen. Tutkimuksen tulosten avulla yritys voi kuitenkin parantaa ja tehostaa omaa toimintaansa. Tuloksia voidaan myös hyödyntää tulevaisuuden prosessitutkimuksissa.

Kirjoittamisen konstilla kansalaiseksi

Kirjallisuusarvostelu

Kansankirjoittajat osana kirjallistumisen prosesseja

Kirjallisuusarvostelu

Kynä kourassa : itseoppineet kirjoittajat ja tekstin äänet

Kirjallisuusarvostelu

Työhyvinvointiraportointi osana henkilöstöraportointia - Henkilöstöraportoinnin kehittäminen kohdeyrityksessä

Työntekijöitä ja heidän tietojaan ja taitojaan pidetään yhtenä yrityksen tär-keimmistä resursseista. Jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön vuoksi on tärkeää huolehtia työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnista tarvitaan ajankohtaista tietoa, jotta voidaan seurata henkilöstön kehitystä ja luoda realistinen kuva henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kohdeyrityksen henkilöstöraportoinnin kehitystarpeita. Tutkimus on rajattu kohdeyrityksen sisäiseen raportointiin ja työhyvinvointiraportointiin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden ja sähköpostihaastatteluiden avulla. Kohdeyrityksessä on tarve uusille henkilöstötunnusluvuille ja säännölliselle, tarpeeksi usein toteutettavalle henkilöstökyselylle. Lisäksi henkilöstökyselyiden tuloksista ja työhyvinvoinnin kehittämisen toimenpiteistä tarvitaan koko henkilöstölle näkyvää raportointia.