Onnellisten kylät : Vertaileva tapaustutkimus Kumpulan ja Sundsbergin asukkaiden subjektiivisesta hyvinvoinnista sekä onnellisuuden rakentumisesta

The aim of this masters thesis was to examine subjective wellbeing and personal happiness. Empirical study of happiness is part of broader wellbeing reseach and is based on an idea that the best experts of personal wellbeing are the individuals themselves. In addition to perceptions of personal happiness, the aim was also to acquire knowledge about personal values and components personal happiness is based on. In this study, moving into certain community and the charesteristics of neigbourhood contributing happiness, were defined to represent these values. The object was, through comparative casestudy, to obtain knowledge about subjective wellbeing of the inviduals in two different residental areas inside metropolitan area of Helsinki. In comparative case study the intention usually is that the examined units represent spesific "cases" from something broader and therefore the results can be somehow generalized. Consequently the chosen cases in this study were selected due to their image of "urban village" and thus the juxtapositioning was constructed between secluded post-suburban village and more heterogeneous urban village better attached to excisting urban structure. The researh questins were formed as follows: Are there any differencies between the areas regarding the components personal happines is based on? Are there any differencies between the areas regarding the level of residents subjective wellbeing? Based on the residents assesments, what are the most important charesteristics of neigbourhood contributing personal happiness? The data used in order to gain aswers to these questions was obtained from internet-based survey questionnaire. Based on the data residents of post-suburban village Sundsberg seem to share highly family oriented set of values and actualizing these values is ensured with high income, wealth and secure work situation. Insteadt in Kumpula the components of happiness seem place more towards learning and personal developement, interesting leisure and hobbies and specially having an influence regarding communal decisions. Conserning subjective wellbeing of residents there can be seen some differencies as well. Personal life is experienced a bit more happier in Sundsberg than in Kumpula. People are more satified with their personal health and job satisfaction in Sundsberg and additionally feelings of loneliness, inadequancy and frustration are bit more common in Kumpula. Regarding the charesteristics of neigbourhood contributing happiness data suggests that key charesteristics of area are peacefulness and safely, good location and connections and proximity of parks and recreational areas. These charesteristics were concidered highly significant in both areas but they were experienced to actualize better in Kumpula. In addition to these components the residents in Kumpula were overall more satisfied with various charecteristics contiburing happiness in their residental area. Besides these attributes mentioned above residents in Kumpula emphasize also some "softer" elements connecting into social, functional and communal side of area. From Sundsberg point of view residental area best contributing happiness is child friendly and safe community based on likeminded people who share the same sosioeconomical situation. The results of this study can be linked back into the society and metropolitan area, which they were chosen from as a cases to be studied. The results can thereby be seen as an example of differentation of conditions of personal happiness between certain population segments. It is possible to detect an spatial dimetion to this process as well and thereby the results suggests that regional segmentation affects between high-ranking residental areas as well. Thereby the results of this reseach contributes to the debate on innovative, diverse and dynamic urban area and as well cohesion of metropolitan area and the society in whole.

Ideaalin ja todellisuuden välimaastossa - katoavatko perheateriat?

Aims: The recent conversations about disappearing family meals, mental problems of the youngsters and family meals´ protective effect on youngsters problems have been the base of this study. The main aim of this study is to find out, what kind of position family meals do have in the youngsters´lives. Study questions are: 1. What kind of conceptions youngsters have of family meals? 2. What kind of hands-on experience youngsters have about family meals? 3. How youngsters feel family meals on a emotional level? a. Are meals positive moments with the family or do they just limit timetables? b. Do the youngsters need family meals if they do not have those in their families? Why? Why not? Methods: The data was collected using stimulated recall -interviews and basic themed interviews. The data was collected from thirteen 8th graders from Pirkanmaa and Kanta-Häme. The interviews were analyzed with the qualitative content analysis. Results and conclusion: The youngsters´ consepts of the meals and the family meals were quite traditional, assuming that those are warm, varied and eaten with company. The situation of the family meals was good and those were eaten nearly every day in the most of the families. The youngsters thought that the family meals were important social moments with the family and they were able to talk about important things with the family during the meals. They also felt that the daily eating rythm was good and they did not felt that the meals would have been somehow restrictive. Even so that the pupils felt the family meals were important, the pupil whose family did not eat family meals did not long those meals. He felt that he was able to share his thoughts and experiences also in other ways. It is important that youngsters have this channel of communication.

Metsätieteellinen tutkimustoiminta ulkomailla ja ehdotus sen järjestämiseksi Suomessa.

Liite Metsähallituksen vuosikertomukseen v. 1907. 138 s.

Isoisän ja lapsenlapsen suhde perhemuodostelmassa

Tarkastelen pro gradu -työssäni elettyä isoisyyttä sekä erityisesti isoisän ja lapsenlapsen suhdetta. Sukupolvien väliset suhteet ja isovanhemmuus ovat 2000-luvulla nousseet uudenlaisen mielenkiinnon kohteeksi yhteiskuntaa ja perhettä kohdanneiden muutosten myötä. Valtaosa isovanhemmuutta koskevaa tietoa on johdettu isoäitejä koskevista tutkimuksista, tästä syystä tutkielmassa tuodaan esiin isoisien näkemyksiä ja perhesuhteita. Tutkielmassa käytetään konfigurationaalista näkökulmaa, joka kytkeytyy sosiologiseen perhe- ja läheissuhteiden tutkimukseen ja saksalaissosiologi Norbert Eliasin teoreettiseen ja empiiriseen työhön. Tässä kontekstissa perhe nähdään merkityksellisenä suhteiden ja sidosten muodostamana kokonaisuutena ja ihmiset sekä heidän minänsä sidoksissa muotoutuvana ja niihin uponneena. Elettyä isoisyyttä sekä isoisän ja lapsenlapsen suhdetta pyritään näin ollen ymmärtämään laajemman perhesuhteiden muodostelman ja siinä vaikuttavan dynamiikan kautta. Tutkielman keskeinen kysymys on, miten isoisät ovat eläneet isoisyyttään ja millainen on isoisän ja lapsenlapsen suhde? Millaiseen perhesuhdemuodostelmaan tämä suhde ja isoisän kokemus siitä paikantuu? Entä mikä merkitys perhesuhdemuodostelmaan kuuluvilla muilla ihmisillä on siihen, millaiseksi kunkin isoisän eletty isoisyys on muotoutunut? Konfigurationaalisen näkökulman lisäksi työssä on hyödynnetty sukupolvien välisiin perhesuhteisiin, kriittiseen perhetutkimukseen ja temaattiseen isovanhemmuus- sekä miestutkimukseen liittyvää taustakirjallisuutta. Tutkielman aineisto koostuu yhdentoista isoisän puolistrukturoidusta teemahaastattelusta sekä heidän perhesuhteitaan koskevasta suhdeaineistosta. Tutkielmassa on liikuttu näiden kahden aineistotyypin välillä eli haastateltavan haastattelupuheessa tuottaman kuvauksen ja kulttuuristen merkitysten rinnalla on kerätty strukturoitua tietoa isoisien perhesuhteista. Kahdentasoisen aineiston analyysimenetelminä on käytetty teemoittelua sekä suhdemuodostelmien analyysia, jonka avulla on pyritty erittelemään haastateltavien suhdemuodostelmien rakenteita ja ominaisuuksia sekä niiden vaikutusta isoisän ja lapsenlapsen välisen suhteen ja eletyn isoisyyden muotoutumiseen. Analyysin perusteella isoisyys on merkittävä elämänvaihe haastateltavien elämässä, johon liittyy läheisyyttä, hoivaa ja pienistä lapsenlapsista huolenpitoa. Isoisänä olo on lisännyt haastateltavien itsearvostusta ja hyvinvointia ja lapsenlapset ovat tuoneet tunteen elämän jatkuvuudesta. Isoisien suhdetta lapsenlapseen luonnehtii vahvasti läsnäolon ja osallisuuden moraalinen velvoite, joka ilmenee konkreettisesti tiiviinä tapaamisina, yhdessäolona ja toimintana sekä avunantona lapsenlapselle. Läsnäolon moraalinen velvoite määrittyy lopulta aineiston valossa taustallaoloksi. Isoisät ovat läsnä, mutta taustalla olevina tukijoina. Lapsen perhe-elämän autonomiaa tulee kunnioittaa ja käydä neuvottelua sopivasta osallisuuden asteesta. Aineistosta piirtyy tässä yhteydessä esiin ambivalenssi eli puuttumattomuuden ja osallisuuden normi; isoisän läsnäolon ja taustallaolon välinen raja lapsen perheessä ei ole selkeästi määriteltävissä. Tutkielman keskeisin tulos on, että isoisyys sekä isoisän ja lapsenlapsen välinen suhde on vahvasti suhteissa muotoutuva. Isoisien perhemuodostelmissa vaikuttavat moninaiset sidokset. Erilaiset riippuvuudet ja kytkökset ovat keskeisinä väliin tulevina ja vaikuttavina tekijöitä isoisän ja lapsenlapsen välisessä suhteessa sekä eletyn isoisyyden kokemuksellisuudessa. Menneet ja nykyiset perhesuhteet joko ehkäisevät, edistävät tai tasapainottavat isoisän ja lapsenlapsen suhdetta. Erityisesti välisukupolven vaikutus isoisyyteen ja isoisän ja lapsenlapsen välisen suhteen muotoutumiseen on keskeinen. Tulokset osoittavat, että isoisien perhesuhdemuodostelmat eivät ole yksittäisten suhteiden tai kahdenvälisten neuvottelujen summa. Kyse on laajemmasta isoisille merkityksellisestä perhe- ja sukuyhteydestä, jonka piiriin kuuluvat myös heikoimmat ja konfliktien värittämät suhteet. Tietyt ihmiset kuuluvat yhteen ja tämä laajempi sukuyhteys mahdollistaa isoisille pitkäkestoiset ihmissuhteet ja pitää kasassa heikoimmatkin sidokset. Isoisät uusintavat näin sukulaisuutta järjestelmänä, jossa kokonaisuutta suojellaan sen moninaisuudesta huolimatta.

Kuluttajien kokemukset lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden verkkokaupan palvelun laadusta sosiaalisen median keskusteluissa

Tämän pro gradu- tutkielman tavoitteena oli löytää kuluttajien palvelukokemukseen vaikuttavat tekijät lastenvaatteiden- ja tarvikkeiden -verkkokaupassa. Empiirinen tutkimus lähestyi aihetta netnografian avulla. Aineistoksi tähän tutkielmaan valittiin sosiaalisen median keskustelut. Tutkimuksen teoreettinen osa muodostui kolmesta aiheesta: verkko-ostamisesta ja palvelun laadusta, sosiaalisesta mediasta sekä word-of-mouth-viestinnästä. Verkko-ostamisessa käsiteltiin ostamisen eri vaiheet, kuluttajien motivaatiot verkosta ostamiseen, sekä siihen liittyvät riskit ja tarkasteltiin sähköisen palvelun laatua. Sosiaalinen media-luku kertoi sosiaalisen median käytöstä sekä eri medioista. Word-of-mouth-viestintä esitteli perinteisen word-of-mouth-viestinnän lisäksi sähköisen WOM-viestinnän ulottuvuudet. Empiirinen tutkimus oli laadullinen ja se toteutettiin netnografisesti. Netnografia on etnografiaan perustuva menetelmä, jota käytetään internet-aineistoissa. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua. Aihetta lähestyttiin faktanäkökulmasta, eli tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita niistä tosiasioista joita keskustelijat kertoivat. Aineisto kerättiin perhe-aiheisten lehtien keskustelupalstoilta sekä blogeista Google-haun avulla. Sosiaalisen median keskustelut valittiin aineistoksi, koska niistä uskottiin saatavan kaikkein totuudenmukaisinta tietoa, johon tutkijan kysymyksen asettelu ei vaikuta. Spontaanit keskustelut antavat erilaista tietoa kuin suoran kysymyksen vastaukset. Tutkimuksen tuloksena löytyi seitsemän teemaa, joita keskusteluissa käsiteltiin. Nämä ovat toimitus, palvelu, palautus ja normalisointi, ulkoasu ja toimivuus, hinta, maksaminen sekä tuotteet ja valikoima. Sen sijaan teorian pohjalta odotettavissa olleet turvallisuus ja yksityisyys eivät tulleet aineistosta lainkaan esiin. Erityisen huonona palveluna asiakkaat pitivät varastosaldojen paikkansapitämättömyyttä, hitaita toimituksia sekä epäystävällistä palvelua. Hyvää palvelua olivat nopeat toimitukset sekä yksilöllinen palvelu ja reklamaatioiden hyvä hoito.

Sotalapsuus, äitiys ja isoäitiys : Kertomuksia sotalapsuuden varjossa

War children were sent away to shelter without their parents to other Nordic countries, mainly to Sweden. The phenomenon was remarkable. During the Second World War nearly 80,000 children were sent from their homes by trains or boats. These children travelled to foster homes where they were placed with new parents looking after them. After the conclusion of the peace, for some months or sometimes years later, orders were given to send the children back to their families in Finland. Returning back to Finland and to their biological parents and families was not always easy. Deep bonds between the children and their foster families were created and leaving caused grief to those small travellers once again. In some cases, distances were created in the relations between Mothers and their daughters. Many had forgotten their Finnish, and returning to school proved difficult. Some of the war children felt rootlessness, a result of being torn away from their family and culture. The aim of this study is to describe how former war children became mothers by themselves, and later on grandmothers. The study also explores how they describe the meaning of the war and their childhood in their own parenthood and what were their experiences of time in foster homes. Seven former war children and three daughters were interviewed for this study. Interviews were biographical. A narrative approach and thematic reading (by Riessman 2008) has guided the analysis of the texts. According to the results of this study, the importance of having your own home , family and security in childhood relationships is significant. Caring and having responsibility for disadvantaged others was important for former war children. What come from the detailed experiences of the 'war childhood' most of all were the difficulties they found on returning to Finland. Some of them had become very attached to their foster parents. There were varying degrees of language problems among the returnees. Some of the interviewees had completely forgotten their native language. Given that, starting the school at home was difficult. They also remembered continuous travelling.When asked on the outcome of their relationship with their biological mother, most interviewees were happy, with a few experiencing some distance in this relationship. Security and being available to protect their children were important in their own motherhood and grand motherhood. In difficult family situations like divorce, they wanted to give their time and support for helping with grandchildren. Another important aspect in family life is interaction between all its members. Talking things through in families and also in War Child Associations was highly valued. However, talking of war childhood had been silenced in some families. In conclusion, the experiences of former war children should take in consideration when difficult situations between parents and children or children s positions in war zones are resolved. War children also have a lot to give for further educational study.

Ühis- ning erijooni Soome ja Eesti Kaitseliitude puhkpillimuusikas aastatel 1925-1934.

This study focuses on the similarities and differences between the Estonian Defence League and the Finnish Civil Guard brass bands during the period 1925-1934. By 1934 this paramilitary volunteer state defence organisation had reached stability in its development, such that social, cultural and patriotic education of the people - with the help of brass band music among other means- had acquired a significant role, in addition to prioritised military and sports activities. The study begins with introductory paragraphs I and II, which describes the founding of the organisations, their participation in the Wars of Independence and their subsequent peace time activities as well as their representation in the media at the time. The thesis also briefly introduces military music in Finland and Estonia, as well as describes the influence of military music on the Defence League brass bands. The period under review includes the global economic crisis, which undoubtedly concerned the Defence League/Civil Guard and the Lapua and War of Independence movements, which greatly affected the apolitical principles of the organisations. The main emphasis of the thesis is the Defence League/Civil Guard brass band`s musical activities in two counties - Etelä-Pohjanmaa and Pärnumaa, while also including a general overview of the Estonian Defence League brass bands´ activities. One of the most important benefits of the thesis is its introduction of the brass band repertoire in use at the time, which was played by both professional and as well as amateur orchestras the latter of which also included the brass bands of the Defence League/Civil Guard and the Fire Services. Brass band music held a secondary, yet significant position in the Defence League/Civil Guard, where the orchestra as a musical grouping was obliged to perform not only at inner-organisational and national celebrations but also at any event requiring brass band music, such as song festivals, singing days, and other local cultural events. The professional preparation of the band conductors at the beginning of the period under review was not well specialised, but the training of the Defence League/Civil Defence brass band conductors was carried out regularly in both republic according to the opportunities and dedicated training programmes available. The musicians of the Defence League/Civil Defence brass bands were at the same time members of the military organisations as well as amateur musicians, which placed upon them extra demands - they were under close public supervision in all situations. Based on the principle of chronology it appeared that both Finnish and Estonian respective organisations´ brass bands used the gradually improving economic situation for purchasing musical instruments, obtaining repertoire and training musicians/conductors. Despite the fact that brass band music in the Defence League/Civil Guard was considered an amateur activity and a hobby, the more far-reaching objective of the organisation was to resemble the Defence Forces´ orchestras as closely as possible in all aspects. The Defence League/Civil Guard brass band music definitely had a significant influence on forming, developing and enriching music life in both republics. The reviewed nine-year period introduced the musical activities of the Defence League/Civil Guard against the background of the everyday life of the organisation and the need for brass band music and its continuity in the voluntary state defence institutions of both republics.

Tumorigenesis in celiac disease

Celiac disease is life-long autoimmune disorder of the small intestine, which is caused by a reaction to gliadin found in wheat, rye and barley in genetically predisposed individuals. Proline- and glutamine -rich proteins cause villous atrophy and crypt hyperplasia with extensive inflammation in the epithelium and lamina propria. Symptoms of celiac disease vary considerably and elimination of gluten from diet is the only way to treat disease. In small intestine of celiac disease patient transglutaminase 2 (TG2) modifies gluten peptides, which causes T-cell activation and inflammation in the epithelium of mucosa. T-cell activation induces development of celiac disease specific antibodies. These celiac disease specific antibodies recognise TG2 and interfere in vitro and in vivo in angiogenesis. Abnormal angiogenesis is typical in many disorders, such in cancer, in which TG2 has a crucial role in the development and growth of tumor. Overexpression of TG2 has been shown to correlate with accelerated growth of tumor. TG2-specific antibodies are suggested to inhibit differentation of epithelial cell, increase their proliferation, decrease their barrier-function and increase the permeability of blood vessels. The aims of the pilot study were to establish whether celiac disease TG2 antibodies affect in vivo tumorigenesis and tumorangiogenesis as well as to try to clarify the mechanism behind the phenomenon. Tumor xenograft model was used in severe combined immunodeficient (SCID) mice. Human oesophageal carcinoma (OE-19) cancer cells were incubated with celiacs TG2 miniautoantibody (mini 2.8), non-celiac miniautoantibody (mini 6.2) or PBS before cancer cells were injected to mice subcutaneously. During the experiment mice were weighted and tumor size was measured couple of times per week. To estimate the volumes of tumors the following formula was used: π/6 * L* W* H. Experiment lasted for four weeks after which the mice were euthanized, cardiac blood and tissue samples taken and tumours were excised and weighted. Sections were made from tumors and immunohistochemical stainings were done to compare blood vessel areas and to study general tumors´morphology and other parameters. Western blot -analyse were performed to cancer cells. The masses and volumes were clearly smaller in mini 2.8-group compared to control groups and the necrotic area of tumor in mini 2.8 was smallest as percentage compared to control groups. Blood vessel area were smallest in mini 2.8 group. Results suggest that celiac disease anti-TG2-autoantibodies inhibit tumor growth, but the number of animals is insufficient to give an accurate outcome.

Ksylitolilaatujen käyttö täyteaineena ja niiden puristuminen tabletiksi

Ksylitolilla on edulliset käyttöominaisuudet. Edullisista käyttöominaisuuksista huolimatta ksylitolin käyttö lääkevalmisteiden apuaineena on vähäistä. Viime vuosina lääketeollisuudessa on kuitenkin lisääntynyt kiinnostus ksylitoliin ja muihin sokerialkoholeihin. Kirjallisuudesta löytyy vain vähän tietoa ksylitolin puristuvuudesta ja sen soveltuvuudesta tablettien täyteaineeksi. Tässä työssä karakterisoitiin erilaisten ksylitolilaatujen ominaisuuksia ja niiden soveltuvuutta suorapuristuksella valmistettavien tablettien täyteaineeksi. Materiaaleina käytettiin kolmea rakeistettua ksylitolia ja kahta jauhemaista ksylitolia. Ksylitolilaaduista tutkittiin ominaisuudet, joilla on vaikutusta materiaalin puristumiseen. Tutkittavat ominaisuudet olivat kaato- ja tärytiheys, todellinen tiheys, partikkelikoko ja partikkelikokojakauma ja valuvuus. Kirjallisuuden perusteella ksylitoli on lievästi hygroskooppinen, joten tässä työssä tutkittiin myös ksylitolin hygroskooppisuus eri olosuhteissa. Työssä tutkittiin ksylitolin puristuvuutta yksin ja yhdessä huonosti puristuvan lääkeaineen, parasetamolin, kanssa. Eri ksylitolilaatujen puristumista tutkittiin eri-kokoisilla painimilla. Ksylitoli on hyvin soveltuva apuaine myös lapsille tarkoitettuihin lääkevalmisteisiin ja siten tutkittiin myös oliko ksylitolista mahdollista puristaa minitabletteja. Minitablettien käyttö tulevaisuudessa lasten annostelumuotona tulee todennäköisesti lisääntymään. Rakeistetut ksylitolilaadut puristuivat tämän tutkimuksen perusteella suhteellisen hyvin. Jauhemaiset ksylitolit puristuivat huonosti. Syynä näiden huonoon puristuvuuteen oli liian suuri partikkelikoko ja partikkelikokojakauma, joka esti partikkelien välisten sidosten muodostumista. Parasetamoli heikensi huomattavasti kaikkien ksylitolilaatujen puristuvuutta. Ksylitoli ei siis yksinään pysty kumoamaan parasetamolin huonoa puristuvuutta, vaan formulaatioon tarvittaisiin ksylitolin lisäksi jokin yleisesti tablettien suorapuristuksessa käytettävä täyteaine. Tämän tutkimuksen perusteella ksylitoli on hygroskooppinen, mutta vasta suhteellisen kosteuden ollessa hyvin korkea (95 %). Siten ksylitolin hygroskooppisuus ei ole haitaksi ajatellen ksylitolia sisältävien valmisteiden valmistusta tai säilytystä.

Kohdennetut nanopartikkelit ja isotooppikuvantaminen syövän hoidossa

Syövän diagnostiikassa ja hoidossa nanopartikkelit voivat toimia kuljetinaineina lääke- ja diagnostisille aineille tai nukleiinihappojaksoille. Kantaja-aineeseen voidaan liittää kohdennusmolekyylejä partikkelien passiivista tai aktiivista kohdennusta varten tai radioleima kuvantamista tai radioterapiaa varten. Kantaja-aineiden avulla voidaan parantaa lääkeaineen fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia ja biologista hyötyosuutta, vähentää systeemisiä sivuvaikutuksia, pidentää lääkeaineen puoliintumisaikaa ja siten harventaa annosteluväliä, sekä parantaa lääkeaineen pääsyä kohdekudokseen. Näin voidaan parantaa kemo- ja radioterapian tehoa ja hoidon onnistumisen todennäköisyyttä. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään nanokantajien rooliin syövän hoidossa. Vuosikymmeniä jatkuneesta tutkimuksesta huolimatta vain kaksi (Eurooppa) tai kolme (Yhdysvallat) nanopartikkeliformulaatiota on hyväksytty markkinoille syövän hoidossa. Ongelmina ovat riittämätön hakeutuminen kohdekudokseen, immunogeenisyys ja nanopartikkelien labiilius. Kokeellisessa osassa tutkitaan in vitro ja hiirillä in vivo 99mTc-leimattujen, PEG-verhoiltujen biotiiniliposomien kaksivaiheista kohdennusta ihmisen munasarjan adenokarsinoomasoluihin. Kohdentamiseen käytetään biotinyloitua setuksimabi-(Erbitux®) vasta-ainetta, joka sitoutuu solujen yli-ilmentämiin EGF-reseptoreihin. Kaksivaiheista kohdennusta verrataan suoraan ja/tai passiiviseen kohdennukseen. Tehokkaampien kuvantamismenetelmien kehitys on vauhdittanut kohdennettujen nanopartikkelien tutkimusta. Isotooppikuvantamista käyttäen pystytään seuraamaan radioleiman jakautumista elimistössä ja kuvantamaan solutasolla tapahtuvia ilmiöitä. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään SPECT- ja PET-kuvantamiseen syövän hoidossa, sekä niiden hyödyntämiseen lääkekehityksessä nanopartikkelien kuvantamisessa. Kyseiset kuvantamismenetelmät erottuvat muista menetelmistä korkean erotuskyvyn, herkkyyden ja helppokäyttöisyyden suhteen. Kokeellisessa osassa 99mTc-leimattujen liposomien distribuutiota hiirissä tutkittiin SPECT-CT-laitteen avulla. Aktiivisuus kasvaimessa, pernassa ja maksassa kvantifioitiin InVivoScope-ohjelman ja gammalaskijan avulla. Tuloksia verrattiin keskenään. In vitro-kokeessa saavutettiin kaksivaiheisella kohdennuksella 2,7- 3,5-kertainen (solulinjasta riippuen) hakeutuminen soluihin kontrolliliposomeihin verrattuna. Kuitenkin suora kohdennus toimi kaksivaiheista kohdennusta paremmin in vitro. In vivo –kokeissa liposomit jakautuivat kasvaimeen tehokkaammin i.p.-annosteltuna kuin i.v.-annosteltuna. Kaksivaiheisella kohdennuksella saavutettiin 1,24-kertainen jakautuminen kasvaimeen (% ID/g kudosta) passiivisesti kohdennettuihin liposomeihin verrattuna. %ID/elin oli kohdennetuilla liposomeilla 5,9 % ja passiivisesti kohdennetuilla 5,4%. Todellinen ero oli siis pieni. InVivoScope:n ja gammalaskijan tulokset eivät korreloineet keskenään. Lisätutkimuksia ja menetelmän optimointia vaaditaan liposomien kohdennuksessa kasvaimeen.

”Ihanan överi ja juhlallinen jakku olisi kyllä kiva lisä vaatekaappiin” – tutkimus kuluttamisesta ja professionalisoitumisesta elämäntyyliblogeissa

Tarkastelen tutkimuksessani muotibloggaajien kulutuspuhetta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista kuluttajuutta muotiblogeissa ilmaistaan ja millainen kehityskaari muotiblogeissa on tapahtunut vuodesta 2007 tämän tutkimuksen tekemiseen asti tutkimusaineiston sekä tekemieni havaintojen perusteella. Tutkimus on toteutettu laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttämällä. Olen kerännyt aineistoni kymmenestä naisten kirjoittamasta muotiblogista kahtena eri ajanjaksona vuonna 2009. Lisäksi tutkimuksessa on sekä etnografisen että netnografisen havainnoinnin piirteitä. Aineiston analysoinnin apuna olen käyttänyt teemoittelua sekä tyypittelyä. Tutkimuksesta selvisi, että muotibloggaajien näkeminen identiteettiään etsivänä liittyy oman tyylin etsimiseen ja erottautumisen haluun. Perinteinen näkemys kuluttajasta valitsijana ja passiivisena markkinoilla toimijana on väistymässä, sillä muotibloggaajat näyttäytyvät tutkimuksessa aktiivisina toimijoina ja tuottajina. Muotibloggaajat hakevat myös jatkuvasti uusia kulutuselämyksiä ja kommunikoivat toistensa kanssa välittämällä merkityksiä kuluttamisensa kautta. Muotibloggaajien kulutuspuheet näyttäytyvät tutkimuksessa ekonomistisen kulutuseetoksen ja perinteisen suomalaisen kulutuspuheen mukaisesti järkevinä. Säästäväisyyttä pidetään hyveellisenä ja tuotteiden hinnat vaikuttavat ostopäätösten tekemiseen. Muotibloggaajat osaavat kuitenkin kontrolloidusti nauttia kuluttamisesta. Kulutuspuheet noudattavat myös ekologis-eettisen kulutuseetoksen perinnettä, mikä ilmenee fanaattisuuden välttämisenä sekä perinteisten että sosiaalisen median kirpputorien suosimisena. Lisäksi muotibloggaajien kulutuspuheet käyvät ilmi sosiaalisena pakkona, sillä muotiblogin pitäminen mielenkiintoisena vaatii jatkuvaa himoa uusia kulutustuotteita kohtaan. Tutkimuksen perusteella muotiblogeissa korostuu yhteisöllisyys ja kuluttaminen on hyvin naisellista. Tutkimusaineistosta sekä havainnoista tekemieni päätelmien mukaan muotiblogit ovat muuttumassa elämäntyyliblogeiksi, sillä niissä kerrotaan yhä enemmän myös muista kuin kuluttamiseen liittyvistä aiheista. Samalla muotibloggaajat ovat kehittymässä tavallisesta kuluttajasta kohti asiantuntijuutta eli professionalisoitumassa. Professionalisoitumisen myötä muotibloggaajat toimivat uuden ajan kuluttajavalistajina ja muotiblogeissa syntyy uusia sanoja ja merkityksiä. Lisäksi muotibloggaajille on kehittynyt sellaisia tietoja ja taitoja, joita voi myydä. Muotibloggaajista onkin tulossa muodin ammattilaisia, joille maksetaan tulevaisuudessa bloggaamisesta myös palkkaa.