Ideaalin ja todellisuuden välimaastossa - katoavatko perheateriat?

Aims: The recent conversations about disappearing family meals, mental problems of the youngsters and family meals´ protective effect on youngsters problems have been the base of this study. The main aim of this study is to find out, what kind of position family meals do have in the youngsters´lives. Study questions are: 1. What kind of conceptions youngsters have of family meals? 2. What kind of hands-on experience youngsters have about family meals? 3. How youngsters feel family meals on a emotional level? a. Are meals positive moments with the family or do they just limit timetables? b. Do the youngsters need family meals if they do not have those in their families? Why? Why not? Methods: The data was collected using stimulated recall -interviews and basic themed interviews. The data was collected from thirteen 8th graders from Pirkanmaa and Kanta-Häme. The interviews were analyzed with the qualitative content analysis. Results and conclusion: The youngsters´ consepts of the meals and the family meals were quite traditional, assuming that those are warm, varied and eaten with company. The situation of the family meals was good and those were eaten nearly every day in the most of the families. The youngsters thought that the family meals were important social moments with the family and they were able to talk about important things with the family during the meals. They also felt that the daily eating rythm was good and they did not felt that the meals would have been somehow restrictive. Even so that the pupils felt the family meals were important, the pupil whose family did not eat family meals did not long those meals. He felt that he was able to share his thoughts and experiences also in other ways. It is important that youngsters have this channel of communication.

Tavoitteet. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut keskustelu perheaterioiden katoamisesta, nuorten fyysisestä ja henkisestä pahoinvoinnista sekä perheaterioiden asemasta nuorten hyvinvoinnin parantajina. Tämä keskustelu innoitti tarkastelemaan perheaterioiden nykytilaa sekä nuorten kokemuksia perheaterioista käytäntönä ja kokemuksellisella tasolla, jotta saataisiin kosketuspintaa siihen, millainen merkitys perheaterioilla on nuorten elämässä. Tutkimuksen tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia käsityksiä nuorilla on perheaterioista? 2. Millaisia käytännön kokemuksia nuorilla on perheaterioista? 3. Miten nuoret kokevat perheateriat tunnetasolla? a. Kokevatko nuoret yhteiset ateriat aikataulukahleita vai yhteisenä laatuaikana? Mistä tämä kokemus syntyy? b. Kaipaavatko nuoret yhteisiä aterioita perheissä joissa niitä ei ole? Miksi? Miksi ei? Menetelmät. Aineistoa hankittiin haastateltavien kuvasarjoihin perustuvilla stimulated recall -haastatteluilla sekä perinteisillä teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui 13 8-luokkalaista Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen laadullista sisällön analyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Nuorten tulkinnat aterioista ja perheaterioista olivat hyvin perinteiset, edellyttäen aterioilta lämpimyyttä, monipuolisuutta ja seuraa. Perheaterioita nautittiin kodeissa. Yhtä haastateltavaa lukuun ottamatta oppilaiden kodeissa nautittiin päivittäin yhteinen lämmin ateria ja viikonloppuisin useimmiten kaksi ateriaa. Nuoret kokivat perheateriat tärkeiksi sosiaalisiksi hetkiksi, jolloin näki koko perheen ja sai vaihtaa kuulumisia. He pitivät myös säännöllistä ruokailurytmiä hyvänä ja turvallisuutta luovana, eivätkä nähneet sitä aikataulukahleena. Oppilas, jonka kodissa perheaterioita ei säännöllisesti syöty, ei niitä suuremmin kaivannut, sillä kuulumisia sai vaihtaa perheen kanssa muutoinkin. Tärkeää kuitenkin on, että tämä kanava on olemassa.