Ruptura traumática do diafragma: aspectos na tomografia computadorizada

A ruptura traumática do diafragma é uma condição incomum, porém cada vez mais freqüentemente diagnosticada pela tomografia computadorizada, especialmente pela técnica helicoidal associada às reconstruções multiplanares, possibilitando a adoção de conduta terapêutica cirúrgica rápida e eficiente. Os autores estudaram seis pacientes com ruptura traumática do diafragma submetidos a tomografia computadorizada, que demonstrou herniação de estruturas abdominais para o interior do tórax através de área de ruptura na hemicúpula frênica esquerda em quatro casos; os outros dois pacientes foram submetidos a procedimento cirúrgico por trauma abdominal associado, que demonstrou lesões diafragmáticas, sem evidência de herniação na tomografia computadorizada.

Lesões traumáticas do parênquima pulmonar: aspectos na tomografia computadorizada

As lesões pulmonares são achados freqüentes no trauma torácico, sendo cada vez mais diagnosticadas pela tomografia computadorizada, em especial pelo rápido tempo de aquisição decorrente da técnica helicoidal, que permite a avaliação de pacientes em estado grave, possibilitando a adoção de conduta terapêutica eficiente. Os autores estudaram 150 pacientes vítimas de trauma torácico submetidos a tomografia computadorizada, que apresentaram lesões pulmonares, representadas por contusões, atelectasias, lacerações e hematomas pulmonares. As contusões pulmonares se caracterizaram por consolidações e atenuação em vidro fosco, sendo as lesões pulmonares mais comuns. As atelectasias foram observadas com os padrões subsegmentar e compressiva, e foram a segunda lesão mais comum. As lacerações se apresentaram como consolidações com ar ou nível líquido no interior. Os hematomas pulmonares representaram a lesão pulmonar mais rara, presentes em apenas cinco casos, caracterizados por opacidades arredondadas. Neste trabalho o trauma torácico fechado predominou, com 120 casos, enquanto o trauma aberto ocorreu em 30 casos. As causas de trauma fechado, em ordem decrescente de freqüência, foram: colisão automobilística, atropelamento, queda de altura, acidente de motocicleta e espancamento. A forma penetrante de traumatismo torácico decorreu de duas causas de agressão: lesão por arma de fogo e lesão por arma branca.

Lesões traumáticas do mediastino: aspectos na tomografia computadorizada

As lesões traumáticas mediastinais constituem achados pouco freqüentes no trauma torácico, mas são de extrema importância, por representarem mau prognóstico, dada a sua gravidade e lesões associadas. O trauma mediastinal é cada vez mais diagnosticado pela tomografia computadorizada, em especial pelo rápido tempo de aquisição decorrente da técnica helicoidal, que permite a avaliação de pacientes em estado grave, possibilitando a adoção de conduta terapêutica eficiente. Os autores estudaram 11 pacientes com trauma torácico submetidos a tomografia computadorizada, os quais apresentaram lesões mediastinais. A hemorragia mediastinal representou a lesão mais comum nesta casuística, manifestando-se sob a forma de infiltração da gordura mediastinal, com a presença de material denso permeando os espaços mediastinais, ou sob a forma de hematoma. O hemopericárdio representou a segunda lesão mais comum, caracterizado por material denso ou líquido no interior do pericárdio. As lesões aórticas foram observadas em três casos, caracterizadas por irregularidade parietal no contorno aórtico ou por pseudo-aneurisma. Neste trabalho o trauma torácico fechado foi observado em seis casos, enquanto o trauma aberto ocorreu em cinco pacientes. As causas de trauma fechado foram atropelamento, colisão automobilística e queda de altura. A forma penetrante de traumatismo torácico decorreu de dois modos de agressão: lesão por arma de fogo e lesão por arma branca

BI-RADS®-ultra-som: vantagens e desvantagens dessa nova ferramenta de trabalho

O autor faz uma análise crítica do recém-incorporado BI-RADS® ultra-sonográfico. A primeira recomendação derivada dessa análise crítica é que sempre se identifique quando se está usando o sistema BI-RADS® para mamografia, ultra-sonografia ou ressonância magnética, por exemplo, empregando o termo BI-RADS®-US. São feitas considerações sobre as vantagens de se utilizar o BI-RADS® ultra-sonográfico, incluindo reprodutibilidade, padronização, auditoria, ecogenicidade de base. São também identificados alguns pontos fracos do sistema: a omissão de descritores de relevância estatística comprovada, como hipoecogenicidade acentuada e número de lobulações, a adoção de descritores de valor ainda pouco comprovado, como o ligamento de Cooper, e a falta de dados sobre o valor preditivo positivo de algumas lesões muito comuns, como nódulos hipoecóicos. Finalmente, é colocada uma sugestão: dividir os descritores em faixas de significância para se determinar o valor preditivo positivo das lesões, uma vez que alguns descritores são muito significativos e outros não têm qualquer relevância estatística.

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukainen osatuloutus rakennusliiketoiminnassa Venäjällä

Työn tavoitteena on selvittää, miten perustajaurakoitsijan raportointikauden tulos muodostuu yksittäisen rakennusprojektin tasolla ja miten eri tekijät vaikuttavat raportoitavaan tulokseen. Julkisesti noteeratun yhtiön on noudatettava kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja. Tällöin perustajaurakointia harjoittavan yrityksen raportointikauden tulokseksi muodostuu tuloutettavan valmistusasteen mukainen osa projektin erilliskatteesta. Tällainen tuloutusmenetelmä perustuu projektin lopputulosennusteisiin kokonaistuotoista ja -kustannuksista. Tutkimuksessa arvioidaan kustannus- ja tuottoennusteiden arviointiepätarkkuuksien vaikutusta raportointikausien tuloksiin rakennusprojektin eri vaiheissa. Analyysityökaluksi kehitetään matemaattinen malli, jolla voidaan erottaa arviointiepätarkkuuksien vaikutus raportointikauden tuloksesta. Mallin avulla epätarkkuuksia arvioidaan herkkyysanalyysillä sekä esimerkeillä. Tutkimus osoittaa tuloutettavan valmistusasteen (IAS%) olevan keskeinen vaikuttaja tuloksen vaihtelulle, kun ennusteita tarkennetaan projektin edetessä. Kustannusennusteen nähdään olevan tuloksen kannalta kriittisempi ennuste, mikä korostaa projektiseurannan merkitystä. Lisäksi tutkimus osoittaa riskivarauksen erinomaisuuden raportointiteknisenä keinona vähentää tuloksen vaihtelua.

Rahoitusvälineiden arvostus - Kirjanpidon ja verotuksen erot

Tämän tutkimuksen aiheena on tarkastella rahoitusvälineiden arvostamista suomalaisessa kirjanpidossa, verotuksessa ja IFRS (International Accounting Reporting Standards) -standardeissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisen kirjanpidon ja verotuksen eroavaisuudet IFRS-standardeihin rahoitusvälineiden jaottelussa ja arvostamisessa. Tavoitteena on selvittää rahoitusvälineiden arvostamiseroista johtuvien realisoitumattomien arvonmuutosten kirjaaminen kansallisessa kirjanpidossa ja verotuksessa ja IFRS-standardeissa sekä realisoitumattomien arvonmuutosten vaikutus verotukseen. Tutkimus on teoreettinen tutkimus, joka on komparatiivista analyysiä kirjanpidon, verotuksen ja IFRS-standardien välillä rahoitusvälineiden luokittelussa ja arvostamisessa. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen ja ymmärtämään pyrkivä. Tutkimuksessa käsitellään kirjanpitolakia (1336/1997), Kauppa- ja teollisuusministeriön asetusta rahoitusvälineiden arvostamisesta sekä merkitsemisestä tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen (1315/2004), elinkeinoverolakia (360/1968) sekä IAS 32 - ja 39 -standardeja.

Disclosure of tax information -from tax reporting system to the financial statements, Case: Fortum Oyj

The main target of the study was to examine how Fortum’s tax reporting system could be developed in a way that it collects required information which is also easily transferable to the financial statements. This included examining disclosure requirements for income taxes under IFRS and US GAAP. By benchmarking some Finnish, European and US companies the purpose was to get perspective in what extend they present their tax information in their financial statements. Also material weakness, its existence, was under examination. The research method was qualitative, descriptive and normative. The research material included articles and literature of the tax reporting and standards relating to it. The interviews made had a notable significance. The study pointed out that Fortum’s tax reporting is in good shape and it does not require big changes. The biggest renewal of the tax reporting system is that there is only one model for all Fortum’s companies. It is also more automated, quicker, and more efficient and it reminds more the notes in its shape. In addition it has more internal controls to improve quality and efficiency of the reporting process.

Influência da metodologia de avaliação da camada semi-redutora em radiologia diagnóstica

OBJETIVO: A análise crítica da metodologia de medida da camada semi-redutora em feixes de raios X teve como base o regulamento técnico para proteção radiológica e controle de qualidade em radiodiagnóstico médico e odontológico. MATERIAIS E MÉTODOS: Na medida da camada semi-redutora, a técnica radiográfica, o arranjo experimental, os meios espalhadores, a instrumentação, o tamanho de campo de radiação e a metodologia de análise dos dados foram considerados. RESULTADOS: A camada semi-redutora obtida em condições de boa geometria, para a técnica escolhida, foi de 2,44 ± 0,02 mmAl. Em relação a este valor, observaram-se desvios máximos na camada semi-redutora de 4,1% na variação da geometria, de 98,8% na variação da câmara de ionização e do meio espalhador, e de até 29,5% com outro tipo de detector. CONCLUSÃO: Os resultados mostraram que não ocorre variação significante na camada semi-redutora para diferentes tamanhos de campo de radiação, mas foram evidentes a influência do espalhamento na superestimação da camada semi-redutora e a redução desta na presença de blocos de chumbo como meio espalhador. O procedimento prático adotado mostrou-se bastante confiável e evidenciou a grande discrepância decorrente da adoção de metodologias impróprias, enfatizando a necessidade de estabelecer um procedimento padrão para a medida da camada semi-redutora.

Avaliação das doses de radiação em uretrocistografia miccional de crianças

OBJETIVO: Analisar o produto dose-área, a dose de entrada na pele do paciente e as doses relativas à fluoroscopia e às radiografias em exames de cistouretrografia miccional em crianças. MATERIAIS E MÉTODOS: Foram avaliados os procedimentos em 37 pacientes, realizados por quatro médicos do serviço. As medições foram realizadas com um equipamento composto de uma câmara de ionização acoplada diretamente à saída do tubo de raios X e um eletrômetro (Diamentor) ligado diretamente ao computador, para a coleta dos dados. RESULTADOS: Foi observada alguma heterogeneidade na realização do procedimento, que não segue padrão de técnica radiográfica. São realizadas em média 11 radiografias por exame, usando tempo longo de fluoroscopia, com dose média final mais alta que a encontrada em referências da literatura. CONCLUSÃO: A adoção da técnica de alta quilovoltagem nas radiografias e o uso restrito da fluoroscopia podem proporcionar importante redução das doses durante a realização deste procedimento, porque o maior contribuinte para as altas doses verificadas foi a utilização da fluoroscopia.

Dosimetria de pacientes e médicos em intervenções coronárias percutâneas em Recife, Pernambuco, Brasil

OBJETIVO: Este trabalho teve como objetivo estimar os valores de doses de radiação recebidas por médicos e pacientes em procedimentos intervencionistas cardíacos realizados em um hospital público na cidade de Recife, Pernambuco. MATERIAIS E MÉTODOS: As medidas foram determinadas em 31 pacientes adultos, dos quais 22 tiveram acompanhamento clínico após o procedimento, e em dois cardiologistas com mais de dez anos de experiência. Parâmetros de irradiação para cada procedimento foram registrados. RESULTADOS: Os valores obtidos para a dose absorvida máxima na pele do paciente variaram entre 612 e 8.642 mGy, sendo que 53% foram maiores que 2.000 mGy, valores estes que podem causar efeitos determinísticos. Com relação aos médicos, a dose efetiva média por procedimento foi de 11 µSv e os valores médios do equivalente de dose nas extremidades, mais altos, foram: 923 µSv no pé esquerdo, 514 µSv no pé direito, 382 µSv na mão esquerda e 150 µSv no olho esquerdo. Dependendo do número de procedimentos, as doses recebidas pelos médicos podem exceder os valores limites de doses estabelecidos pelas normas nacionais e internacionais. CONCLUSÃO: Os resultados obtidos sinalizam a necessidade de adoção de estratégias para otimização da proteção radiológica tanto de pacientes quanto de médicos.

Yritysjohdon vaikutukset tilinpäätökseen liikearvon arvonmäärityksessä

Tutkimuksen päätarkoituksena oli tutkia teoreettisesti IAS 36:n mukaiseen liikearvon arvonalentumistestaukseen liittyviä seikkoja, jotka vaikuttavat tilinpäätösinformaatioon, ja joihin yritysjohdolla on mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksenteollaan. Tavoitteeseen pyrittiin selvittämällä, mitä liikearvo on, kuinka sitä käsitellään sekä tutkimalla miten ja mistä komponenteista se muodostuu Tutkimuksen pääasiallisena aineistona toimi IFRS – standardit. Liikearvolaskentaan liittyvää ulko- ja kotimaista kirjallisuutta on myös hyödynnetty tutkimuksessa. Tutkimustulokset osoittavat, että suurimmat liikearvon arvonmäärityksen ongelmat liittyvät rahavirtaa tuottavien yksiköiden määrittämiseen, toimivan viranomaisvalvonnan puuttumiseen, kerrytettävissä olevien rahavirtojen arvioimiseen ja niiden nykyarvon määrittämiseen. Näissä johdon vaikutus on keskeinen, sillä vastuu oikean kuvan antamisesta on johdolla ja IAS 36:n antamat suositukset nykyarvolaskennassa käytettävästä diskonttokorosta ja vastaisten rahavirtojen määrittämisestä ovat epätarkkoja mahdollistaen tilinpäätösinformaation kaunistelemisen. Toisaalta johdon ammattitaidottomuus saattaa johtaa tarpeettomien arvonalentumisten kirjaamiseen.

Listattujen sijoitusyhtiöiden rahoitusinstrumenttien ja sijoituskiinteistöjen läpinäkyvyys

Tutkielman ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää esittävätkö listatut suomalaiset sijoitusyhtiöt tilinpäätöksissään rahoitusinstrumenteista ja sijoi-tuskiinteistöistä IFRS-standardien mukaiset riittävät tiedot. Lisäksi selvitettiin näiden tietojen esittämistapaa. Toisena tavoitteena oli selvittää käyvän arvon määrittämisessä käytetyt menetelmät ja niiden sopivuus kyseisille tase-erille. Tutkimus tehtiin tapaustutkimuksena ja tutkimusaineistona käytettiin yhtiöiden julkisia tilinpäätöksiä vuosilta 2005–2007. Tutkimustulosten mukaan yhtiöiden tilinpäätöksissä oli puutteita rahoitusinstrumenteista ja sijoituskiinteistöistä esitetyissä tiedoissa. Vain kolme yhtiötä oli esittänyt kaikki IFRS-standardien mukaiset riittävät tiedot näistä tase-eristä. Tiedon esittämistapaa läpinäkyvyyden lisäämiseksi tulisi myös parantaa, koska monessa kohdin tiedon esittäminen oli vain yleisellä tasolla olevaa kerrontaa. Erityisesti käyvän arvon määrittäminen tulisi esittää entistä avoimemmin, koska kaikissa tapauksissa ei voida olla varmoja edes käytetyistä arvonmääritysmenetelmistä.

IAS 39 -standardin mukainen suojauslaskenta ja rahavirran suojaus suomalaisissa pörssiyhtiöissä

Tutkielman tavoitteena oli tutkia IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa ja rahavirran suojauksen soveltamista neljässä suomalaisessa pörssiyhtiössä kolmelta eri toimialalta. Tutkielman perusteella suojauslaskennan soveltamisessa ei havaittu suuria eroavaisuuksia eri toimialojen yhtiöiden välillä. Tutkielmassa päädyttiin johtopäätökseen, että suojauslaskennan soveltamiseen vaikuttaa enemminkin yhtiön liikevaihdon suuruus ja liiketoiminnan laajuus kuin esimerkiksi toimialan luonne. Suojauslaskennan mahdollistama tuloksen volatiliteetin tasaaminen on ensisijainen ja suurin hyöty. Tuloksiin kohdistunut huomio on nykypäivänä kasvanut, ja myös sen vuoksi tuloksen muutosten eliminointi ja suojauslaskenta on yhtiöiden mukaan tärkeää. Soveltamista harkittaessa prosessia tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Nykyisellä taloustilanteella on ollut vaikutuksia yhtiöiden liiketoimintaan ja suojauksiin, mutta suojauslaskentaan vain välillisesti.

Kansainvälisten tilinpäätösstandardien ja vakavaraisuussäännöstön vaikutukset Suomessa toimivien vähittäispankkien vakavaraisuuteen laskusuhdanteessa

Globaalin rahoituskriisin myötä pankkien vakavaraisuus on noussut yleisen kiinnostuksen kohteeksi. Pankkien toimintaa säädellään tarkasti ja kriisin esille nostamien ongelmakohtien perusteella säännöksiin ollaan edelleen tekemässä muutoksia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää minkälaiset vaikutukset kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla, IFRS, ja uudistetulle vakavaraisuussäännöstöllä, Basel 2, on pankkien vakavaraisuuteen laskusuhdanteessa. Tutkimus toteutettiin tutkimalla viiden Suomessa toimivan pankin raportointia. Tutkimuksen tuloksena nousi esille suurimpana vakavaraisuuteen vaikuttavana tekijänä Basel 2:n käyttöönotto. Tämän lisäksi pankkien kasvanut luottoriski, lisääntyneet arvonalentumiskirjaukset lainoista ja muista saamisista sekä käyvän arvon käsittelyn aiheuttamat alaskirjaukset vaikuttivat tutkimusproposition mukaisesti pankkien vakavaraisuuteen, mutta pankkien väliltä löytyi merkittäviä eroja.