Unohtuiko jokamiehenoikeuksien tarkastelusta luonnon- ja ympäristönsuojelun näkökulma?

Kirjallisuusarvostelu

Kanava kansainvälistymiselle

Kirjallisuusarvostelu

Teknologian tulevaisuuden näkymiä

Kirjallisuusarvostelu

Nurses’ Acceptance of an Internet-Based Support System in The Care of Adolescents with Depression

The overall goal of the study was to describe nurses’ acceptance of an Internet-based support system in the care of adolescents with depression. The data were collected in four phases during the period 2006 – 2010 from nurses working in adolescent psychiatric outpatient clinics and from professionals working with adolescents in basic public services. In the first phase, the nurses’ anticipated perceptions of the usefulness of the Internet-based support system before its implementation was explored. In the second phase, the nurses’ perceived ease of computer and Internet use and attitudes toward it were explored. In the third phase, the features of the support system and its implementation process were described. In the fourth phase, the nurses’ experiences of behavioural intention and actual system use of the Internet-based support were described in psychiatric out-patient care after one year use. The Technology Acceptance Model (TAM) was used to structure the various research phases. Several benefits were identified from the nurses’ perspective in using the Internet-based support system in the care of adolescents with depression. The nurses’ technology skills were good and their attitudes towards computer use were positive. The support system was developed in various phases to meet the adolescents’ needs. Before the implementation of the information technology (IT)-based support system, it is important to pay attention to the nurses’ IT-training, technology support, resources, and safety as well as ethical issues related to the support system. After one year of using the system, the nurses perceived the Internet-based support system to be useful in the care of adolescents with depression. The adolescents’ independent work with the support system at home and the program’s systematic character were experienced as conducive from the point of view of the treatment. However, the Internet-based support system was integrated only partly into the nurseadolescent interaction even though the nurses’ perceptions of it were positive. The use of the IT-based system as part of the adolescents’ depression care was seen positively and its benefits were recognized. This serves as a good basis for future IT-based techniques. Successful implementations of IT-based support systems need a systematic implementation plan and commitment from the part of the organization and its managers. Supporting and evaluating the implementation of an IT-based system should pay attention to changing the nurses’ work styles. Health care organizations should be offered more flexible opportunities to utilize IT-based systems in direct patient care in the future.

Johtaja vuokralle? : Näkökulmia vuokrajohtajatoimeksiantoon

Liike-elämä on jatkuvassa käymistilassa ja monet työnantajat ovat vastanneet toimintaympäristön muutokseen sekä vaatimuksien kasvuun tekemällä työsuhteista joustavampia. Vuokratyösuhteessa tehdyn työn osuus sekä vuokratyövoiman käyttö onkin kasvanut. Vuokratyövoiman käytön yleisty-minen on alkanut 2000-luvulla koskettaa suorittavan työvoiman sekä toimihenkilöiden ohella myös organisaatioiden keskeisimpiä työntekijöitä – johtajia. Johtotasolla ratkaisu väliaikaisen työvoiman tarpeeseen ovat olleet muun muassa vuokrajohtajat, sillä vuokrajohtamisen avulla pystytään vastaa-maan nykypäivän vaatimuksiin ajasta, kustannuksista sekä laadusta. Nämä kriteerit pystytään täyttä-mään lyhyellä varoitusajalla, suhteellisen pienin kuluin ja ammattitaidolla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä vuokrajohtajatoimeksiannosta ja sitä kautta laajemmin vuokrajohtamisen ilmiöstä tutkimalla vuokrajohtamiseen liittyvien tahojen näkemyksiä ja kokemuksia vuokrajohtajan toimeksiannosta. Tutkimusongelmaksi muodostui, millaisia kokemuksia vuokrajohtajilla, vuokrajohtajia välittävillä yrityksillä ja vuokrajohtajaa käyttäneillä asiakasorganisaatioilla on vuokrajohtajatoimeksiannoista. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka empiirinen aineisto on kerätty teemahaastattelemalla 12 henkilöä vuoden 2013 lopussa. Tutkimusaineiston analysointimenetelmänä käytetään sisällönanalyysiä ja analyysin tukena käytetään abduktiivista, eli teoriaohjaavaa päättelyä. Haastattelujen avulla tutkittiin vuokrajohtajatoimeksiannosta sen lähtökohtia, toimeksiannon toteutusta sekä onnistumistekijöitä. Kaikilla tutkimuksen kolmella taholla oli pääsääntöisesti positiivisia kokemuksia vuokrajohtajatoimeksiannoista. Haastattelujen perusteella näyttäisi siltä, että lähtökohtiensa puolesta vuokrajohtaminen sopisi hyvin erilaisiin organisaatioihin, sitä voitaisiin hyödyntää monipuolisissa tilanteissa ja toteutus onnistuisi suurella todennäköisyydellä, mikäli onnistumistekijät otettaisiin huomioon toteutuksessa. Lisäksi tuloksissa tuli ilmi muun muassa toiminnan tavoitteita, toimeksiannon elinkaari, vuokrajohtajan etiikka ja johtamistyyli sekä henkilöstön suhtautuminen vuokrajohtajaan. Vuokrajohtaminen on Suomessa melko tuntematon vaihtoehto tilanteisiin, joissa vaaditaan vankkaa johtamisosaamista ja -kokemusta. Vuokrajohtamisen käytöstä ei toistaiseksi ole mittavia kokemuksia, mutta olemassa olevat kokemukset kuitenkin luovat positiivisen ja kannustavan mahdollisuuden vuokrajohtamisesta. Tämän tutkimuksen havainnot tukevat aiempaa kirjallisuutta sekä teoriatietoa ja tämän tutkimuksen avulla on osaltaan vahvistettu kuvaa vuokrajohtajatoimeksiannosta.

Kiinteistönvälityspalvelun laatu asunnon myyjän näkökulmasta

Asuntokauppa herättää voimakkaita tunteita. Kiinteistönvälityspalveluita tuottavilla tahoilla on suuri vastuu palveluprosessissa, jossa tavallisen ihmisen suurin omaisuus vaihtaa omistajaa. Kiinteistönvälitysala on juridisesti säädeltyä ja se toimii kaksisuuntaisilla markkinoilla, jossa palvellaan erillään olevia asiakasryhmiä. Liiketoiminnan kannalta asunnon myyjän mielipide on tärkeä; laadukas palvelu johtaa suosituksiin, ja asiakkaat käyttävät hyväksi havaitsemaansa palvelua uudelleen. Kiinteistönvälitysala on voimakkaasti kilpailtu ja riittävä määrä toimeksiantoja on edellytys menestyksekkäälle toiminnalle. Tämän vuoksi kiinteistönvälitysalan toimijoiden tulisi olla kiinnostuneita siitä, mitä tekijöitä asunnon myyjät pitävät tärkeinä käyttäessään kiinteistönvälityspalvelua. Tässä tutkielmassa tunnistettiin suomalaisille asunnon myyjille tärkeitä kiinteistönvälityspalvelun laadun tekijöitä. Tutkielman empiiristä osuutta varten rakennettiin mittaristo, jonka avulla suoritettiin webropol-ohjelmalla tehty strukturoitu kysely. Harkinnanvaraisella otannalla kerätty 100 vastaajan aineisto analysoitiin pääkomponenttianalyysilla, jonka avulla tunnistettiin laadun tekijöitä. Vastaajien preferenssejä tunnistettujen tekijöiden suhteen mitattiin tilastollisin menetelmin. Tämä tutkielma on luonteeltaan eksploratiivinen, jossa kvalitatiivisella tarkastelulla pyrittiin syventämään kvantitatiivisessa mittauksessa saatuja tuloksia. Tutkielma ei pyri yleistettävyyteen vaan tuo esiin sen, mikä voisi toistua tutkittaessa ilmiötä yleisemmällä tasolla. Tutkimuksessa tunnistettiin kahdeksan tekijää. Aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna välittäjien koulutus havaittiin uutena laadun tekijänä. Lopputulosta pidettiin tärkeimpänä ja aineellisuutta vähiten tärkeimpänä tekijänä; tulokset vahvistivat aikaisemmissa tutkimuksissa esiin tulleita tuloksia. Miesten ja naisten preferenssejä vertailtaessa havaittiin naisten pitävän monia kiinteistönvälityspalvelun laadun tekijöitä tärkeämpinä kuin miehet.

Euroopan unionin keskinäisen avunannon lauseke : Helsingin Sanomien kotimaan uutisten luoma kuva 2005–2010

Tässä tutkielmassa tutkitaan Helsingin Sanomien julkaisemien kotimaan uutisten luomaa kuvaa Euroopan unionin keskinäisen avunannon lausekkeesta Suomen kannalta. Lauseke velvoittaa jäsenmaita antamaan sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle apua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Avunantolauseke on koko EU:n historian jatkuneen turvallisuus- ja puolustuskehityksen kulminaatiopiste. Lausekkeen olemassaolo korostaa unionin laaja-alaista solidaarisuutta ja jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ja on tärkeä osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Avunantolauseke on otettu käyttöön osana Lissabonin sopimusta vuonna 2009. Lauseketta pidettiin alun perin osoituksena unionin jäsenmailleen antamista turvatakuista, mutta tämä käsitys ei vastaa lausekkeen tosiasiallista tarkoitusta tai Euroopan turvallisuusuhkia. Päätutkimusmenetelmänä on laadullinen aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineisto muodostuu lehtiartikkeleista ja se teemoitetaan sisällönanalyysin keinoin kuudeksi erilaiseksi kokonaisuudeksi uusien sisältömerkitysten löytämiseksi. Teemoittelun avulla luodaan tutkimusaineistoon erilaisia näkökulmia ja vastataan asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimusaineistoa jäsennetään lisäksi määrällisin menetelmin. Tutkimusaineisto koostuu Helsingin Sanomien kotimaan toimituksen uutisista. Aineiston analyysin tukena käytetään Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisia selontekoja vuosilta 2004 ja 2009. Tutkielmasta ilmenee, että kotimaan uutisten luoma kuva avunantolausekkeesta on kokonaisuuden kannalta hyvin vailinnainen. Uutisten mukaan keskinäisen avunannon lauseke parantaa Suomen turvallisuutta, mutta tälle tulkinnalle ei löydy aineistosta kattavia perusteita. Avunantolausekkeelta odotettiin turvatakuita, mutta niitä ei pystytä Euroopan unionilta puuttuvien sotilasrakenteiden takia jäsenmaille antamaan. Keskustelu turvatakuista on avunantolauseketta koskevissa uutisissa kantava teema. Jäsenmaiden uskotaan toimivan avunantolausekkeen velvoitteiden mukaisesti jo pelkästään keskinäisen solidaarisuuden perusteella. Tähän periaatteeseen yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka pitkälti perustuu. Avunantolausekkeen toimeenpanon taustalta puuttuu yhteinen näkemys avun todellisesta luonteesta. Avunantolauseke on poliittinen julistus, jonka käytännön toimivuus ja merkitys turvallisuuden takaajana eivät ole täysin yksiselitteisiä. Tutkielma antaa yhden näkökulman tarkasteltavaan aiheeseen. Laajentamalla tutkimusaineistoa koskemaan myös ulkomaan uutisia tai muita sanomalehtiä ja uutisia, saadaan kokonaiskuva kattavammaksi. Analysoimalla kotimaan uutisia annetaan aiheesta kohdennettu kuva, mutta tarkastelun ulkopuolelle jää paljon aihetta paremmin taustoittavaa ja laajempaan kontekstiin sitovaa aineistoa.

Kun vaan rehtori on korvat auki. Koulun kehittämisellä pedagogista hyvinvointia

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia perusopetuksen rehtoreiden käsityksiä siitä, miten rehtori johtaa opettajakuntaansa ja koulua oppivan organisaation suuntaan. Tutkimus etsii vastauksia koulun kehittämisen ja pedagogisen hyvinvoinnin yhtymäkohtiin. Tutkimus on perusopetuksen rehtoreiden keskuudessa Salossa tehty tapaustutkimus, jonka tiedonkeruu ajoittui vuosille 2008–2011. Tutkimuksen ensimmäinen osa oli tulevaisuusverstas (n=14). Verstaan pohjalta tutkimukselle syntyi teoreettinen viitekehys ja aineiston keräämistä jatkettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla (n=14). Tulokset toimitettiin nettiportaaliin, jossa haastatteluun osallistuneilla rehtoreilla oli mahdollisuus kommentoida analyysia. Kun teoriaohjaava analyysi oli saatettu käsitekarttojen muotoon, rehtorit osallistuivat palauteverstaaseen, missä ryhmäkeskustelujen avulla validoitiin tutkimustuloksia. Tutkimuksen taustafilosofia on fenomenologia: se tutkii rehtoreiden havaintoihin ja kokemuksiin perustuvia käsityksiä tutkimusalueesta. Rehtoreiden käsitykset oman koulunsa osaamisen tasosta perustuivat kokemusperäiseen tunteeseen, joka syntyy oman joukon tuntemisesta. Rehtorit eivät pystyneet järjestelmällisesti selvittämään, millaista osaamista ja osaamisen tarvetta koulussa on. Omaan toimintatapaansa rehtorit liittivät tunneälyn, jonka avulla he kokivat voimaannuttavansa opettajakuntaansa opettajien itsensä ja koko kouluorganisaation kehittämisen suuntaan. Tutkimukseen osallistuneilla kouluilla ei ollut kirjoitettuja kehittämis-suunnitelmia ja -tavoitteita, mutta rehtorit sanoivat sellaisten olevan selvillä heillä itsellään. Rehtorit totesivat, että opettajien täydennyskouluttautuminen on lähinnä opettajien omista motivaatioista lähtöisin eikä se yksittäisenä tapahtumana kehitä koulun kollektiivista osaamista ja oppivan organisaation syntymistä. Varsinaisia toimenpiteitä oppivan organisaation kehittämiseksi ei tehty. Rehtorit kuitenkin katsoivat pedagogisen hyvinvoinnin kokemuksen kehittyvän koulussa. Rehtoreiden käsitysten mukaan esimiehen tuki sekä osaamisen kokemus vahvistavat hallinnan tunnetta, joka toimii hyvinvoinnin kokemuksen lähtökohtana. Pedagogisen hyvinvoinnin kokemukseen liittyy turvallinen ja avoin toimintakulttuuri. Rehtorit kuvailivat toimivansa eri opettajien kanssa eri tavoin. Rehtoreiden mukaan osaaminen, hallinnan tunne ja pedagoginen hyvinvointi muodostavat kolmikannan, mikä noudattaa myös aiempia DCS-teoriaan pohjautuvia tutkimustuloksia hallinnan tunteen ja hyvinvoinnin yhteydestä.

Kirjallisilla merkityksillä kuormitettu kaupunki: Hannu Raittilan Canal Grande ja tradition kerrostumat

Hannu Raittilan Venetsiaan sijoittuva romaani Canal Grande (2001) on läpeensä intertekstuaalinen. Se viittaa paitsi tunnettuun Venetsia-kirjallisuuteen myös lukemattomiin taideteoksiin ja kulttuurihistoriallisiin kerrostumiin. Artikkelissa tutkitaan Canal Granden kirjallisen näyttämön ja romaanin tematiikan välistä yhteyttä sekä henkilöhahmojen kytkeytymistä commedia dell’arte -perinteeseen, johon romaani viittaa suoraan paitsi henkilöiden välisissä keskusteluissa myös kuvaamalla Venetsian karnevaalia.

Arvostelut / Recensioner

Johanna Pentikäinen: Kirjallisuudenopetuksen kalpeat kasvot? (Kaisa Ahvenjärvi & Leena Kirstinä: Kirjallisuuden opetuksen käsikirja). – Nora Hämäläinen: Filosofian ja kirjallisuuden rajapintoja tutkimassa (Jukka Mikkonen & Antti Salmi-nen (toim.): Kirjallisuus ja filosofia – Rinnakkaisuuksia, risteyksiä, ristiriitoja). – Sari Salin: Satiiria on Suomessakin (Sari Kivistö & H.K. Riikonen: Satiiri Suomessa). – Mia Österlund: Upplagsrika analyser av finländsk samtidslitteratur (Leena Kirstinä (red.): Nodes of Contemporary Finnish Literature). – Päivi Koivisto: Suomalainen tekijäpeli ranskalaisin säännöin (Kaisa Kurikka: Algot Untola ja kirjoittava kone). – Pertti Lassila: Kiven kirjeet hyvin toimitettuina (Aleksis Kivi: Kirjeet. Kriittinen editio. Toimittaneet Juhani Niemi (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Jyrki Nummi. Ruotsinkieliset kirjeet suomentanut Juhani Lindholm). – Tiina Käkelä-Puumala: Nykyaikaa etsimässä (Pekka Vartiainen: Postmoderni kirjallisuus. Länsimai-sen kirjallisuuden historia 1945–2000).