Nuorena vanhemmaksi tulemista ja raskaudenkeskeytystä ennustavat lapsuusiän tekijät

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kahdeksan vuoden iässä arvioitujen perhetekijöiden, psyykkisten oireiden ja kiusaamiskäyttäytymisen yhteyttä äidiksi tulemiseen alle 20-vuotiaana, isäksi tulemiseen alle 22-vuotiaana ja raskaudenkeskeytyksen tekemiseen alle 29-vuotiaana. Tutkimus perustui suomalaiseen LAPSET-kohorttiin, joka on yleisväestöotos (n=5813) vuonna 1981 syntyneistä henkilöistä. Vuonna 1989 tutkittavat sekä heidän vanhempansa ja opettajansa vastasivat psyykkistä oireilua ja kiusaamista koskeviin kyselyihin. Vanhemmat antoivat tietoa myös perhetekijöistä ja opettajat koulumenestyksestä. Tiedot tyttöjen (n=2694, 94 % osallistuneista tytöistä) synnytyksistä ja raskaudenkeskeytyksistä kerättiin hoitoilmoitusrekisteristä ja raskaudenkeskeyttämisrekisteristä. Poikien (n=2721, 92 % osallistuneista pojista) osalta nuorena isäksi tuleminen selvitettiin väestötietojärjestelmästä. Nuorten äitien tyttäret tulivat vanhempien äitien tyttäriä todennäköisemmin nuorena äidiksi ja nuorten isien pojat nuorena isäksi. Matalasti koulutettujen äitien pojilla oli kohonnut todennäköisyys nuorena isäksi tulemiseen ja tyttärillä raskaudenkeskeytykseen. Muu kuin kahden biologisen vanhemman muodostama perherakenne oli yhteydessä nuorena äidiksi tulemiseen ja raskaudenkeskeytykseen. Lapsuuden käytösongelmat olivat yhteydessä nuorena vanhemmaksi tulemiseen sekä raskaudenkeskeytykseen. Ylivilkkaus oli yhteydessä nuorena äidiksi tulemiseen. Tytöistä ne, jotka olivat kiusaajia tai kiusaaja-kiusattuja, tulivat todennäköisimmin nuorena äidiksi ja pojista kiusaaja-kiusatut nuorena isäksi. Kiusaaminen ei ollut yhteydessä raskaudenkeskeytyksen tekemiseen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollossa kohdattaessa nuoria vanhempia ja muita nuoria. Lisäksi niillä voi olla merkitystä esimerkiksi suunniteltaessa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on nuorten epätoivottujen raskauksien ehkäiseminen.

Millainen lukija olen? Tutkimus luetun ymmärtämisestä, lukemisasenteista ja lukemisminäkuvasta peruskoulun 4. luokan alussa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää 4. luokan aloittavien oppilaiden luetun ymmärtämisen taitoa satu- ja tietoteksteissä sekä heidän lukemisminäkuvaansa ja asenteitaan lukemista kohtaan. Lisäksi sen avulla halutaan selvittää, onko oppilaiden lukemisminäkuvalla ja luetun ymmärtämisen taidoilla yhteyttä. Tyttöjen ja poikien tuloksia vertaillaan keskenään. Tutkimuksen teoriaosassa käsitel-lään tutkimuksen kannalta tärkeitä käsitteitä, joita ovat lukeminen, luetun ymmärtäminen, tytöt ja pojat lukijoina, tekstityypit, minäkuva sekä motivaatio ja opiskeluasenne. Luetun ymmärtämistä mitattiin satu- ja tietotekstin luetun ymmärtämisen testeillä, jotka koostuvat avoimista kysymyksistä sekä sanaselitystehtävistä. Asenteita ja lukemisminäkuvaa mitattiin kyselylomakkeella. Tulosten analysointiin käytettiin tilastomatemaattista SPSS-ohjelmaa. Tutkimus toteutettiin neljässä koulus-sa Satakunnan alueella alkusyksystä 2012. Siihen osallistui 111 oppilasta, joista 56 oli tyttöjä ja 55 poikia. Tulosten mukaan tytöt menestyivät poikia merkitsevästi paremmin kummankin tekstityypin luetun ymmärtämisessä. Sanaselitystehtävät osoittautuivat suurelle osalle oppilaista vaikeiksi. Eri tekstityyppien ymmärtämisen välillä ei ollut suurta eroa. Myös lukemisasenteesta tytöt saivat hieman korkeammat kokonaispisteet kuin pojat. Sekä tyttöjen että poikien lukemisminäkuva oli positiivinen. Tytöt osasivat kuitenkin arvioida omaa lukutaitoaan poikia vähän realistisemmin. Lukemisminäkuvan ja luetun ymmärtämisen välillä ei havaittu yhteyttä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kouluissa tulisi kiinnittää huomiota luetun ymmärtämisen taitojen kehittämiseen ja erityisesti tulisi harjoitella sanan merkityksen johtamista tekstiyhteydestä. Lisäksi oppilaille tulisi tarjota tilaisuuksia itsearviointiin.

The prognostic and predictive value of selected biomarkers in colorectal cancer

Tissue-based biomarkers are studied to receive information about the pathologic processes and cancer outcome, and to enable development of patient-tailored treatments. The aim of this study was to investigate the potential prognostic and/or predictive value of selected biomarkers in colorectal cancer (CRC). Group IIA secretory phospholipase A2 (IIA PLA2) expression was assessed in 114 samples presenting different phases of human colorectal carcinogenesis. Securin, Ki-67, CD44 variant 6 (CD44v6), aldehyde dehydrogenase 1 (ALDH1) and β-catenin were studied in a material including 227 rectal carcinoma patients treated with short-course preoperative radiotherapy (RT), long-course preoperative (chemo)RT (CRT) or surgery only. Epidermal growth factor receptor (EGFR) gene copy number (GCN), its heterogeneity in CRC tissue, and association with response to EGFR-targeted antibodies cetuximab and panitumumab were analyzed in a cohort of 76 metastatic CRC. IIA PLA2 expression was decreased in invasive carcinomas compared to adenomas, but did not relate to patient survival. High securin expression after long-course (C)RT and high ALDH1 expression in node-negative rectal cancer were independent adverse prognostic factors, ALDH1 specifically in patients treated with adjuvant chemotherapy. The lack of membranous CD44v6 in the rectal cancer invasive front associated with infiltrative growth pattern and the risk of disease recurrence. Heterogeneous EGFR GCN increase predicted benefit from EGFR-targeted antibodies, also in the chemorefractory patient population. In summary, high securin and ALDH1 protein expression independently relate to poor outcome in subgroups of rectal cancer patients, potentially because of resistance to conventional chemotherapeutics. Heterogeneous increase in EGFR GCN was validated to be a promising predictive factor in the treatment of metastatic CRC.

Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma : Teuronjoen, Puujoen ja Hiidenjoen valuma-alue

Kosteikkojen tiedetään parantavan maatalouden vesiensuojelua, lisäävän maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta ja luovan elinympäristöjä lukuisille eliölajeille. Kosteikot elävöittävät maaseutumaisemaa ja voivat toimia virkistysalueina. Tässä yleissuunnitelmassa on keskitytty Teuronjoen, Puujoen ja Hiidenjoen valuma-alueiden monivaikutteisten kosteikkojen kartoittamiseen sekä ohjaamaan kohteiden toteutusta vesiensuojelullisesti tärkeimpiin kohteisiin. Yleissuunnittelualue käsittää lähes 700 km2. Suunnittelualue sijoittuu Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Hausjärven, Riihimäen, Janakkalan, Lopen ja Hämeenlinnan kuntien alueelle. Yleissuunnittelutyön tavoitteena on ollut ohjata ja tehostaa maatalousympäristöjen hoitoa sekä edistää yhteistyötä alueellisten toimijoiden välillä. Maanomistajien kiinnostusta monivaikutteisia kosteikkoja kohtaan on myös pyritty lisäämään tiedottamisen, tehostetun neuvonnan ja maanomistajien kanssa tehtyjen yhteisten maastokäyntien avulla.

Smoking during pregnancy and fetal brain development

Background: Although the knowledge of adverse effects of smoking during pregnancy has increased in recent years, more research is needed to gain a better understanding of the effects of smoking during pregnancy. Smoking exposure is the most common preventable factor that causes adverse pregnancy outcomes. Aims and Methods: First, data on smoking habits during pregnancy from the Nordic Medical Birth Registers was used to study the national differences in trends of smoking during pregnancy. Second, the effects of prenatal smoking exposure on fetal brain development, assessed by brain MRI at term age, were studied by using data from the multidisciplinary PIPARI Study consisting of a 6-year cohort of VLBW/VLGA infants (n = 232, of which 18.1% were exposed to prenatal smoking) born in Turku University Hospital, Finland. Third, the effects of prenatal smoking exposure on psychiatric morbidity and use of psychotropic medication were studied in a cohort of children born from 1987–1989 in Finland (n = 175,869, of which 15.3% were exposed). The data used were obtained from population-based longitudinal registers from the National Institute of Health and Welfare, the Statistics Finland, and the Finnish Social Insurance Institution. Results: Smoking rates during pregnancy differed considerably between the countries. Smoking rates were highest among teenagers and women with lower socioeconomic positions. The smoking prevalence was found to be increasing among teenagers in both Finland and Norway. Prenatal smoking exposure was associated with smaller frontal lobe and cerebellar volumes in preterm infants. A clear association was found between prenatal smoking exposure and psychiatric morbidity treated with specialized hospital care and the use of various psychotropic medications. Conclusions: Prenatal smoking exposure had adverse effects on fetal brain development. These effects might explain part of the association found between smoking exposure and psychiatric problems in later life. Our study suggests that prenatal smoking exposure is linked with both mild and severe psychiatric problems. This study emphasizes the importance of efforts to reduce smoking during pregnancy.

Kuvien virtaa ja valokuvallista viestintää : kamerapuhelimet ja valokuvan viestintäteknologinen konteksti

Teemanumero 4/2011: Valokuvan kulttuuriset kontekstit.

Työhyvinvoinnin kehittäminen – Case: ”Asiantuntija Oy Ab”

Työhyvinvointi on laaja käsite. Se tarkoittaa jokaisen yksilön hyvinvointia eli henkilökohtaista tunnetta ja viretilaa, mutta toisaalta se tarkoittaa myös koko työyhteisön yhteistä vireystilaa. Useimmissa organisaatioissa se nähdään osana henkilöstöpolitiikkaa ja kehittämistyötä. Työhyvinvoinnin rooli korostuu erityisesti silloin, kun on kyseessä asiantuntijaorganisaatio. Tämä tutkimus on toteutettu toimeksiantona yritykselle, josta tässä tutkimuksessa käytetään nimeä Asiantuntija Oy Ab. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, mitkä ovat Asiantuntija Oy Ab:n työhyvinvoinnin kannalta keskeisimmät kehityskohteet, hyödyntäen yrityksessä toteutettua ilmapiiritutkimusta, työhyvinvoinnin kehityspäivän aikana kerättyä ryhmätyöaineistoa ja lähtöhaastatteluissa kerättyjä kommentteja. Tutkimustuloksien perusteella työhyvinvoinnin kehityskohteiksi on nostettu johtaminen ja palkitseminen. Kehityskohteet ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Johtaminen työpaikoilla on työhyvinvoinnin kannalta tärkeää. Hyvällä johtamisella voidaan edesauttaa yksilön työssäjaksamista. Asiantuntija Oy Ab:ssa suurimmat epäkohdat liittyivät lähiesimiestyöskentelyyn, mutta esille nousi myös ylimmän johdon antaman esimerkin tärkeys. Kohdeorganisaatiossa esimiestyö kaipaa lisää arvostusta ja aikaa. Esimiestyön laadun parantamiseksi esimiestyössä onnistuminen olisi hyvä ottaa huomioon esimiesten palkitsemisessa. Palkitsemisella voidaan vaikuttaa työntekijöiden työmotivaatioon ja tätä kautta organisaation tuottavuuteen. Henkilöstön on koettava, että palkitseminen on oikeudenmukaista. Asiantuntija Oy Ab:n palkitsemisjärjestelmä kaipaa kehitystä siten, että henkilöstö kokee sen motivoivaksi ja oikeudenmukaiseksi. Keskeisimpiä esille nousseita asioita olivat yleisen palkkakehityksen heikkous sekä käytössä oleva bonusjärjestelmä. Maksetun bonuksen ja oman työsuorituksen välillä ei koettu olevan yhteyttä ja bonuksien koettiin määräytyvän sattumanvaraisesti. Palkitsemisen kehittämisessä on kuitenkin hyvä huomioida, että yksilöt kokevat palkitsemistoimenpiteet eri tavalla palkitsevina. Tutkimustuloksien valossa tutkija ehdottaa, että työhyvinvoinnin kehitystyö kohdeorganisaatiossa kootaan yhdeksi selkeäksi kehitysohjelmaksi.

Tiedonjaon ongelmat globaalissa jakeluketjussa

Työ on kirjallisuustutkimus ja sen tavoitteena on määrittää globaalin jakeluketjun tiedonjaon ongelmat sekä niiden ratkaisu- ja ehkäisymenetelmiä. Työ sisältää seitsemän eri ongelmatyyppiä, joihin löydettiin kolme ratkaisumenetelmää ja kolme ehkäisymenetelmää. Lisäksi työssä käsitellään ongelmia case-yrityksen näkökulmasta. Case-esimerkki toteutettiin haastatteluna. Tiedonjaon ongelmat johtuvat joko inhimillisistä tai teknisistä virheistä. Vakavimmat ongelmat johtuvat usein inhimillisistä syistä eikä tietojärjestelmän uusiminen välttämättä korjaa näitä ongelmia. Tietojärjestelmien oikeaoppinen käyttöönotto ja sisäistäminen antavat yritykselle huomattavia parannuksia tiedonjakoon jakeluketjussa. Tiedonjaon ongelmia ratkaistaessa täytyy usein hyödyntää useampia ratkaisumenetelmiä ja yrityksen liiketoimintamalli täytyy ottaa huomioon. Case-yrityksessä vakavimmat ongelmat liittyivät luottamukseen, kommunikointietiketin puutteeseen, tiedon hukkumiseen ja odottamattomiin tiedonkulun häiriöihin.

Julkisten tukitoimien vaikutus sähköautojen yleistymiseen

Tässä kandidaatintyössä tutkittiin julkisten toimijoiden asettamia sähköautojen yleistymistavoitteita kymmenessä maassa. Tutkimus toteutettiin kirjallisuusselvityksenä. Tavoitteena oli selvittää sähköautojen yleistymiseen vaikuttavia tekijöitä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat julkishallintojen sähköauton hankintaan kohdistamat kannustimet eri maissa ja se, onko kannustimien voimakkuudella havaittavissa olevaa vaikutusta sähköautojen yleistymiseen. Tutkimuksessa luotiin myös katsaus sähköautojen myyntiin ja yleistymisodotuksiin Suomessa ja verrattiin niitä muihin maihin. Tutkimuksessa havaittiin, että kannustimien voimakkuudella ei ole selvää yhteyttä sähköautojen yleistymiseen. On mahdollista, että kannustimet vaikuttavat positiivisesti sähköautojen myyntiin. Vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin muitakin, ja niiden vaikutus voi olla suurempi kuin julkisten kannustimien. Suomessa sähköautojen myynti on samassa suuruusluokassa kuin Keski-Euroopassa, mutta merkittävästi jäljessä muita Pohjoismaita. Myös kannustimien voimakkuudella mitattuna Suomi häviää muille Pohjoismaille ja lisäksi useille Euroopan maille. Voimakkaammat tukimuodot voisivat kasvattaa sähköautojen myyntiä Suomessa, mutta julkisen talouden alijäämäisyys ei luultavasti mahdollista nykyistä voimakkaampien tukien käyttöönottoa.

Tilintarkastajan kurinpidollinen vastuu

Tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaista on tilintarkastajan kurinpidollinen vastuu ja kuinka tällainen vastuu voi realisoitua käytännössä. Alkuosa käsittelee tilintarkastusjärjestelmää teoreettiselta kannalta, vastaavasti jälkimmäisessä osassa on tutkittu tilintarkastajille langetettuja sanktioita ja niiden määriä. Näiden perusteella on pyritty tekemään johtopäätöksiä rangaistuskäytännöistä ja niiden mahdollisista muutoksista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tilintarkastusjärjestelmä on juuri nyt voimakkaan muutoksen alaisena. Vuoden 2007 lakiuudistuksen jälkeen kansainvälistyminen ja EU:n tasoiset säännökset tullevat muokkaamaan tilintarkastusjärjestelmää entisestään. Kaiken kaikkiaan säännökset ovat tilintarkastajilla kuitenkin melko hyvin hallinnassa, sillä keskimäärin 5-10 tapauksessa vuosittain tutkitaan tilintarkastajan toimintaa, mutta vain muutama johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin.

Projektien markkinoinnin ja myynnin kehittäminen rakennusalan pk-yrityksessä Venäjän markkinoilla

Tämä diplomityö keskittyy kehittämään työssä käsiteltävän Venäjällä toimivan rakennusalan urakoitsijan projektien markkinointia ja myyntiä. Työssä paneudutaan projektimarkkinoinnin kautta yrityksen markkinointiin ja myyntiin. Käsittelyn aiheena ovat myös proaktiivinen markkinointi ja Venäjän rakennusmarkkinoiden aiheuttamat erityispiirteet. Tutkimuksesta selvisi, että yrityksellä on erityisesti ollut vaikeuksia saada ison luokan projekteja. Usein tähän on ollut syynä kilpailijoiden parempi taloudellinen kilpailukyky. Muutama projekti on myös keskeytynyt tai peruuntunut. Onnistuneiden tarjouskilpailuiden taustalla taas ovat olleet referenssikäynnit, hyvät suhteet asiakkaaseen ja laadukas suorittaminen. Projektimarkkinoinnin kirjallisuuden ja yrityksessä suoritettujen teemahaastattelujen pohjalta yritykselle kehitettiin ennakoivaa markkinointia painottava kokonaisvaltainen markkinointi- ja myyntiprosessi. Tärkeimpiä kohtia prosessissa ovat proaktiivinen projektien etsintä ja projektin valmistelu. Projekteja etsitään osallistumalla teollisuuden alan konferensseihin sekä ottamalla itse yhteyttä asiakkaaseen ja eri toimijoihin. Potentiaaliset projektit seulotaan suuremmasta joukosta ennalta määrättyjen kriteereiden avulla. Projekteihin pyritään aktiivisesti vaikuttamaan ennen tarjouskilpailua, jolloin myös järjestetään referenssikäyntejä. Neuvotteluissa sovelletaan kilpailutilanteen mukaan joustavaa kustannusperusteista hinnoittelua. Suoritetun urakan jälkeen asiakasyrityksen investointisuunnitelmia tutkitaan ja tarpeen vaatiessa pyritään säilyttämään yhteys nukkuvan suhteen aikana. Tällöin järjestetään asiakkaan kanssa seminaareja sekä epävirallisia ta-pahtumia. Yrityksen markkinointia ja myyntiä hankaloittavat Venäjän rakennusmarkkinoiden erityispiirteet. Epävarmuudesta aiheutuvat riskit pitää huomioida katteessa, mutta usein Venäjän erityisolosuhteet tulee vain hyväksyä, koska niihin on vaikea vaikuttaa.