Nuorena vanhemmaksi tulemista ja raskaudenkeskeytystä ennustavat lapsuusiän tekijät

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kahdeksan vuoden iässä arvioitujen perhetekijöiden, psyykkisten oireiden ja kiusaamiskäyttäytymisen yhteyttä äidiksi tulemiseen alle 20-vuotiaana, isäksi tulemiseen alle 22-vuotiaana ja raskaudenkeskeytyksen tekemiseen alle 29-vuotiaana. Tutkimus perustui suomalaiseen LAPSET-kohorttiin, joka on yleisväestöotos (n=5813) vuonna 1981 syntyneistä henkilöistä. Vuonna 1989 tutkittavat sekä heidän vanhempansa ja opettajansa vastasivat psyykkistä oireilua ja kiusaamista koskeviin kyselyihin. Vanhemmat antoivat tietoa myös perhetekijöistä ja opettajat koulumenestyksestä. Tiedot tyttöjen (n=2694, 94 % osallistuneista tytöistä) synnytyksistä ja raskaudenkeskeytyksistä kerättiin hoitoilmoitusrekisteristä ja raskaudenkeskeyttämisrekisteristä. Poikien (n=2721, 92 % osallistuneista pojista) osalta nuorena isäksi tuleminen selvitettiin väestötietojärjestelmästä. Nuorten äitien tyttäret tulivat vanhempien äitien tyttäriä todennäköisemmin nuorena äidiksi ja nuorten isien pojat nuorena isäksi. Matalasti koulutettujen äitien pojilla oli kohonnut todennäköisyys nuorena isäksi tulemiseen ja tyttärillä raskaudenkeskeytykseen. Muu kuin kahden biologisen vanhemman muodostama perherakenne oli yhteydessä nuorena äidiksi tulemiseen ja raskaudenkeskeytykseen. Lapsuuden käytösongelmat olivat yhteydessä nuorena vanhemmaksi tulemiseen sekä raskaudenkeskeytykseen. Ylivilkkaus oli yhteydessä nuorena äidiksi tulemiseen. Tytöistä ne, jotka olivat kiusaajia tai kiusaaja-kiusattuja, tulivat todennäköisimmin nuorena äidiksi ja pojista kiusaaja-kiusatut nuorena isäksi. Kiusaaminen ei ollut yhteydessä raskaudenkeskeytyksen tekemiseen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollossa kohdattaessa nuoria vanhempia ja muita nuoria. Lisäksi niillä voi olla merkitystä esimerkiksi suunniteltaessa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on nuorten epätoivottujen raskauksien ehkäiseminen.

The aim of this study was to examine associations between family factors, psychiatric symptoms and bullying behaviour measured at age eight and becoming a mother under the age of 20, becoming a father under the age of 22 and having an abortion under the age of 29. The study was based on the Finnish 1981 Birth Cohort, which is a general population based birth cohort (n=5813) of Finnish people who were born in 1981. In 1989 the participants as well as their parents and teachers completed questionnaires on psychiatric symptoms and bullying. Parents also gave information about family factors and teachers about school performance. For girls (n=2694, 94% of the female participants), information about deliveries and abortions was collected from the Finnish Hospital Discharge Register and the Register on Induced Abortions and Sterilisations. For boys (n=2721, 92% of the male participants), information about becoming a father was collected from the Finnish Population Information System. The daughters of young mothers had an increased likelihood of becoming young mothers and the sons of young fathers had an increased likelihood of becoming young fathers. Compared with the children of high-educated mothers, the sons of loweducated mothers became more often young fathers and the daughters of low-educated mothers were more likely to have an abortion. Family structure other than two biological parents was associated with becoming a young mother and having an abortion. Childhood conduct problems were associated with becoming a young parent as well as having an abortion. Hyperactivity was associated with becoming a young mother. Girls, who were bullies or bully-victims and boys, who were bully-victims were most likely to become young parents. Bullying behaviour was not associated with having an abortion. The findings could be taken into account in clinical work with young parents and other young people. They may also have implications in developing interventions for the prevention of unwanted pregnancies.