The cultural dimension in focus : promoting awareness of diversity and respect for difference in a Finland-Swedish EFL classroom

This study addresses the role of EFL education, its potential and shortcomings, and the challenges the future of EFL education will bring. It is argued that new societal demands and the limited time we have at our disposal in the classroom make it necessary to rethink goals and content and move away from the transmissionof limited sets of facts and information to helping students develop awareness and competences that can be applied in many different situations, also in a perspective of lifelong learning. The overall aim of the current study is to problematize and increase understanding of the implementation of cultural aspects in the language classroom by addressing the interrelated what, why and how of the cultural dimension within EFL education. This has been conducted by means of theoretical explorations into the area, alongside an attempt at promoting intercultural competence (IC) in a more systematic and insightful manner within my own educational praxis. The focus of the intercultural work in the classroom was on the promotion of awareness of difference and diversity, as well as respect for such difference through the ability to decenter from cultural norms and behavior that previously have been taken for granted. These are two elements that have been suggested as fundamental for other work with IC in the classroom and for the realization of important aspects of the underlying values of basic education. In the context of this study, IC comprises several interconnected components supportingeach other in a variety of ways, with the further aim being interaction with and respect for difference in general, not only concerning e.g. representatives ofcertain English-speaking communities. The methodology was informed by action research, with myself in the role of the teacher-researcher or the reflective practitioner. For the purpose of the project I was authorized to take on the EFL education for the three years of upper comprehensive school of one random class of students originally assigned to one of the language teachers of the selected Finland-Swedish school. Thus, the class of 17 students was not specifically chosen for the project, and the aims and contents chosen for the development project were placed within the framework of the ordinary curriculum. By exploring the students¿ insights concerning different English-speaking cultural groups, mainly through a set of questionnaires, it was possible to outline the work with the cultural dimension in the classroom for the following three years. Work progress was evaluated at specific stages, and the final project evaluations were conducted through individual student interviews in grade 9. The interviews were focused on possible development of students¿ insights concerning different aspects of the cultural dimension. In particular this concerned awareness of difference and diversity, including modification of stereotypes, as well as the ability to decenterin order to be better able to respect such difference. I also explored students¿ awareness and views of the activities and approaches used in class, as well asaffordances both inside and outside the EFL classroom in relation to these intended insights. A further focus area was the perceived relevance to students of different aspects of the cultural dimension. The frameworks and approaches adopted for the work in the classroom all have in common that they are based on a constructivist framework, where knowledge is constructed and reconstructed through interaction with one¿s social and cultural environment, including interaction with others. Reflective processes precede or are simultaneous with the learning of basic factual knowledge. This entails a view of learning as a progression from simple to more complex models rather than as a progression from facts to understanding and analysis. Here, the development of intercultural competence is seen asa cyclical process, or along a spiral curriculum, from simple to more complex levels through a combination of cognitive, affective and behavioral elements within a framework of experiential learning. This project has shown one possible wayforward concerning the development of intercultural competence within EFL education through a more systematic and comprehensive approach regarding linguistic and cultural aspects. The evaluation of the educational process explored in the study suggests the possibilities for work with the promotion of awareness of difference and diversity concerning some specific context that, based on students¿ prior knowledge and preconceptions, would benefit from further work. In this case, the specific context primarily concerned different aspects of both cultural and linguistic conditions in the UK. It is also suggested that many students developed the ability to decenter, described in the study as integral to being able to respect otherness. What still remains to be explored are more individualized approaches considering students¿ different levels of departure. Further work alsoneeds to be put into how to apply insights gained in these specific situations to more general contexts. It is also necessary to explore the use of the suggested approaches in a wider range of different contexts.

Maintaining Children’s Finnish Language Skills in an English Language Setting. A Study of Scottish-Finnish Families Living in Scotland

Tutkielmassa käsitellään kaksikielistä lastenkasvatusta ja siinä käytettäviä kasvatus-strategioita, erityisesti ns. OPOL-strategiaa, eli yksi henkilö – yksi kieli -strategiaa (one person – one language). Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin kaksikielisen perheen vanhemmat voivat tukea vähemmistökielen oppimista sellaisessa ympäristössä, jossa kielen oppimista ei tueta kodin ulkopuolella. Tutkielman alussa määrittelen keskeiset termit. Useita aiheeseen liittyviä termejä määritellään yleiskielessä eri tavoin jo termistä kaksikielisyys lähtien, joten termien rajaaminen tämän työn tarkoituksen mukaan oli tarpeen. Määrittelen myös tekstissä esiintyvät kaksikielisyyden eri tyypit ja taustat, kuten myös eri strategiat, joita kaksikielisessä kasvatuksessa voidaan käyttää. Tämän jälkeen esittelen aikaisempia kaksikielisyystutkimuksia sekä käsittelen OPOL-strategiaan liittyviä käytännön ongelmia, sekä näiden ongelmien mahdollisia ratkaisuja. Lopuksi käsittelen tutkimuksen empiiristä osiota, joka koostui sähköisestä kyselylomakkeesta sekä haastatteluista. Tutkimuksen kohderyhmä koostui Skotlannissa asuvista skotlantilais-suomalaisista perheistä, jotka pyrkivät kasvattamaan lapsistaan kaksikielisiä. Tutkimus tehtiin kahdessa osassa: ensimmäisen osan kyselylomakkeeseen vastasi 17 eri puolilla Skotlantia asuvaa suomenkielistä vanhempaa, ja toisessa osassa haastateltiin 10:tä Edinburghin ja Glasgow’n alueilla asuvaa kaksikielistä (suomi-englanti) perhettä. Molemmissa osioissa keskityttiin siihen, millä tavoin perheet tukevat lasten suomen kielen taitoa ja miten suomenkielistä syötettä yritetään lisätä. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että Skotlannissa asuvat suomenkieliset vanhemmat ovat hyvin motivoituneita tukemaan lastensa kielellistä kehitystä eri tavoin, mm. lukemalla kirjoja, katsomalla elokuvia ja käymällä Suomi-koulussa. Suurin osa perheistä myös käy Suomessa säännöllisesti, mikä näyttäisikin olevan yksi keskeisimmistä kaksikielisyyttä tukevista tekijöistä. Eri perheiden lapset olivat saavuttaneet eri tasoja suomen kielessä, mikä viittaa siihen, ettei lapsen kielitaito ole seurausta ainoastaan OPOL-strategian tarkasta seuraamisesta, vaan siihen vaikuttavat myös monet muut tekijät.

English L2 Learners’ Speech – And How the Spoken Language Course Affects Its Lexical Richness

Tässä sivuaineen tutkielmassa tarkasteltiin englannin kielen sanaston kehitystä lukion vieraan kielen syventävän suullisen kurssin aikana. Tutkimuksessa selvitettiin, miten oppilaiden sanastollinen rikkaus muuttuu puhutussa kielessä. Sanastollista rikkautta analysoitiin sanastollisen variaation ja sanastollisen tiheyden mittareilla. Työssä hyödynnettiin pitkittäistutkimusasetelmaa eli verrattiin yhden oppilasryhmän puhetta sekä ennen lukion englannin kielen suullista kurssia että sen jälkeen. Osanottajia oli yhteensä yhdeksän, jotka kaikki olivat lukion toisella vuosikurssilla. Osallistujien tekemät suulliset testit olivat osa Turun yliopiston keräämää tutkimuskäyttöön tarkoitettua materiaalia. Äänitteistä tehdyt transkriptiot muokattiin tätä tutkimusta varten sopiviksi, jonka jälkeen niistä mitattiin sanastollista rikkautta erilaisilla mittareilla. Aineistoa tutkittiin määrällisin menetelmin. Tulokset osoittavat, että keskimääräisesti sekä puheen sanastollinen variaatio että sanastollinen tiheys kehittyivät kurssin aikana hiukan. Toisin sanoen oppilaat käyttivät kurssin jälkeen tehdyssä testissä aavistuksen verran monipuolisempaa sanastoa, ja sisältösanojen osuus kieliopillisiin sanoihin nähden oli hieman suurempi kuin ennen kurssia. Kurssin aikana oppilaiden aktiivisessa sanavarastossa tapahtunut kehitys ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää. Lisäksi tutkimus osoitti, että osallistujien väliset erot olivat suuria, mutta erot tasoittuivat jonkin verran kurssin jälkeen. Tutkimustulosten perusteella voidaan olettaa englannin kielen suullisen kurssin sekä lisänneen oppilaiden sanastollista rikkautta että tasoittaneen yksilöllisiä eroja, yhdessä monien muiden mahdollisten tekijöiden kanssa. Tutkimusotoksen pienuuden vuoksi tuloksia ei kuitenkaan voida yleistää. Jatkossa olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimusnäkökulmaa koskemaan muitakin sanastollisen rikkauden osa-alueita kuten sanastollista sofistikaatiota. Olisi myös mielenkiintoista sisällyttää tutkimukseen oppilaiden passsiivisen sanavaraston mittaaminen ja mahdollisesti tutkia englannin kielen suullisen kurssin vaikutuksia oppilaiden suullisen kielitaidon kehittymiseen laajemminkin kuin vain sanavaraston osalta.

Conversations with EFL teachers: toward an understanding of whiteness in the classroom /

Few teachers would question that teaching is a contextual and situational process, yet as Gay (2000) reminds us, too few teachers have sufficient knowledge of how teaching practices reflect dominant cultural values. This qualitative study explored whiteness in the EFL classroom and the relation between teacher identity and pedagogy. This research was shaped by the overarching research questions: How does being white influence teachers' educational practices? How can teachers successfully negotiate crosscultural teaching? Data included open-ended interviews, a content analysis of EFL training materials, and my research and personal journals. The experiences of five EFL teachers form the central focus of this study. My personal story, as a white EFL teacher, is also included throughout this thesis. This study offers a detailed description of the complex and dynamic ways in which these five teachers understood their racial identities, and the classroom decisions they made in response to their understandings. Included in the discussion are the strategies that my participants and I used to subtly resist the notion and exploration of racial privilege. Implications for teacher education programs and possible directions for further study are offered.

Critical pronouncing dictionary and expositor of the english language; in which the meaning of every word is explained, and the sound of every syllable distinctly shown...

UANL

A practical grammar of the english language

UANL

Response to instruction, English language learners and disproportionate representation : The role of assessment

Resumen tomado de la publicaci??n

Communicative competence in Spanish-English cross-cultural language education : some pedagogic strategies drawn from the national arts.

Resumen tomado de la publicación

Academic and professional writing in English : a study in the pedagogy of second language writing for Spanish university students.

Abarcar la enseñanza de la redacción en inglés como segunda lengua para fines académicos y profesionales en la universidad española. En primer lugar, se establece un marco teórico para la pedagogía de la redacción a base del entendimiento del texto escrito como nexo en una red compleja de relaciones sociales y negociaciones culturales. Luego se lleva a cabo un estudio de la práctica de la redacción en el contexto de la universidad española, con un análisis a fondo de los escritores y sus actitudes y expectativas, por un lado, y sus textos (un ensayo y un informe), por otro. Se analizan los textos usando técnicas cualitativas y cuantitativas. A partir de este estudio inicial, se diseña un proyecto de investigación-acción, en el que dos grupos paralelos de alumnos siguen dos programas diferentes en que se plasman dos aproximaciones distintas a la pedagogía de la redacción: el análisis textual, siguiendo la tradición del inglés para fines específicos y la escuela del género, y el análisis contextual, influenciado por los planteamientos y los procedimientos de la nueva retórica. Los textos resultantes son analizados mediante unas escalas detalladas de evaluación desarrolladas a base de los resultados del primer estudio. Los resultados de los dos programas son positivos, aunque el grupo de análisis contextual demuestra una mejora superior. Para concluir, se esboza una serie de principios que deberán servir de guía para el diseño de los futuros programas de redacción para universitarios españoles.

English language modular packs : for ESO. 'Módulos de inglés : para ESO'.

Contiene : Modular Pack 1, Planificación (vol I, II, Preparando las clases) - Modular Pack 2, Integración (vol III, IV, V, Beyond the linguistic skills) - Modular Pack 3, Evaluación ( vol. VI, VII, Una asignatura pendiente). Este trabajo ha sido financiado por el MEC al amparo del Concurso Nacional para la elaboración de materiales curriculares, convocado por la Secretaría de Estado de Educación, según resolución 31 de enero de 1990

Reading science : strategies for english language learners. High beginning.

Forma parte de una serie que ayuda a los estudiantes de inglés en la comprensión de textos del área de ciencias, para lo cual utiliza unas estrategias básicas de lectura; también, construye un vocabulario conceptual y de palabras académicas. Incluye formatos normalizados de evaluación que preparan a los alumnos para los exámenes normalizados.

About language : tasks for teachers of English.

Este texto parte del supuesto de que los profesores de inglés, no sólo deben ser capaces de hablar y escribir el idioma que enseñan, sino que, también, necesitan saber mucho sobre la manera en que funciona el lenguaje, es decir, sus componentes, sus regularidades, y la forma en que se utiliza. Además, se supone que este tipo de conocimiento útil se adquiere a través del estudio ó análisis de ejemplos de la propia lengua. Por tanto, con el objetivo de aumentar este conocimiento, se incluyen aquí, una secuencia de tareas que se inician al nivel de fonemas hasta llegar al texto completo.

Children learning English : a guidebook for English language teachers.

Manual práctico que proporciona nuevas ideas y nuevos conocimientos a los profesores de primaria para la enseñanza del inglés. Muchos de los ejemplos citados en este libro han sido tomados de clases reales.