Maanteiden suojatieonnettomuusanalyysi : Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueilla vuosina 2007 - 2011

Suojatie on tarkoitettu jalankulkijalle turvalliseksi ajoradan ylityspaikaksi. Tästä huolimatta Suomessa tapahtuu vuosittain yhteensä noin 700–800 suojatieonnettomuutta, joista noin 10 prosenttia maanteillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten maanteiden suojatieonnettomuudet tapahtuvat, mitkä tekijät vaikuttavat onnettomuuksiin ja millä tavoin suojateiden liikenneturvallisuutta voisi parantaa. Kirjallisuustutkimuksen avulla selvitettiin suojateiden rakentamisen ohjeistusta, liikennesääntöjä ja niiden tuntemista sekä liikennekäyttäytymistä. Kirjallisuuden perusteella merkittävimmät onnettomuuksiin vaikuttaneet tekijät olivat ajonopeus sekä liikennesääntöjen puutteellinen osaaminen ja niiden noudattamatta jättäminen. Tutkimuksen empiirisen osan aineistona käytettiin poliisin onnettomuusilmoituksia ja maastokäynneillä tehtyjä mittauksia ja havaintoja. Empiirisen osan ensimmäisessä vaiheessa poliisin aineiston onnettomuudet luokiteltiin onnettomuustyypin, osallisten toiminnan, ja liikenneympäristön samankaltaisuuden perusteella. Aineistosta selvisi, että onnettomuudet johtuivat pääosin ennakoinnin puutteesta, eivätkä osapuolet olleet havainneet toisiaan riittävän ajoissa ennen onnettomuutta. Empiirisen osan toisessa vaiheessa tehtiin maastokäynnit noin 30 prosentissa onnettomuuspaikoista. Maastokäyntien avulla arvioitiin liikenneympäristöä ja sitä, miten se on voinut vaikuttaa ennakointiin. Maastotutkimuksissa havaittiin, että yli 8 %:n nousu kevyen liikenteen väylältä suojatielle aiheuttaa näkemäesteen. Toinen maastotutkimuksen tärkeä havainto olivat puutteet suojateiden merkitsemisessä. Tällaisia puutteita olivat esimerkiksi suojatiemerkkien huono sijoittelu ja merkintöjen huono kunto. Tärkeimmät liikenneympäristöön liittyvät parannusehdotukset olivat suojatien havaittavuuden parantaminen, väistämissääntöjen selkiyttäminen liikenteenohjauksella ja liikennevalo-ohjauksen vaiheistuksen muuttaminen. Liikenneturvallisuusasenteisiin voidaan vaikuttaa tiedotuksella ja valvonnalla sekä turvalliseen liikkumiseen kannustavalla suojatieympäristöllä.

Novel Functions of ErbB4 and NRG-1 in Development and Cancer

Cells communicate, or signal, with each other constantly to ensure proper functioning of tissues and organs. Cell signaling is often performed by interplay of receptors and ligands that bind these receptors. ErbB receptors (epidermal growth factor receptors, EGFR, HER) bind extracellular growth factors and transduce these signals inside of cells. ErbB dysfunction promotes carcinogenesis, and also results in numerous defects during normal development. This study focused on the functions of one member of the ErbB receptor family, ErbB4, and growth factor, neuregulin-1 (NRG-1), that can bind and activate ErbB4. This study aimed to find novel functions of ErbB4 and NRG-1. Hypoxia, or deficiency of oxygen, is common in cancer and ischemic conditions. One of the key findings of the work was the identification and characterization of a cross-talk between ErbB4 and Hypoxia-inducible factor 1α (HIF-1α), the central mediator of hypoxia signaling. ErbB4 activation by NRG-1 was found to increase HIF-1α activity. Interestingly, this regulation occurred in reciprocal manner as HIF-1α was also able to increase protein levels of NRG-1 and ErbB4. Moreover, expression of NRG-1 and ErbB4 was associated with HIF activity in vivo in human clinical samples and in mice. Reduction of functional ErbB4 in developing zebrafish embryos resulted in defects in development of the skeletal muscles. To study ErbB4 functions in pathological situation in humans, clinical samples of serous ovarian carcinoma were analyzed using tissue microarrays and real-time RT-PCR. A specific isoform of ErbB4, CYT-1, was associated with poor survival in serous ovarian cancer and increased anchorage independent growth of ovarian cancer cells in vitro. These observations demonstrate that ErbB4 and NRG-1 are essential regulators of cellular response to hypoxia, of development, and of ovarian carcinogenesis.

Osakkeenomistajan tiedonsaantioikeus ja johdon salassapitovelvollisuus osakeyhtiössä

Osakkeenomistaja tarvitsee osakeomistuksensa kohteena olevasta yhtiöstä totuudenmukaista tietoa, jotta voi huolellisesti arvioida yhtiön toimintaa ja osakeomistuksensa mielekkyyttä. Riittävä tiedonsaanti lisää osakkeenomistajien luottamusta yhtiöön, mikä on markkinoiden tehokkaan toiminnan edellytys. Toisaalta yhtiön johdolla on velvollisuus vaieta sellaisesta tiedosta, joka on yhtiön edun kannalta haitallinen. Johdon tehtävä on ensisijassa toimia yhtiön edun tavoittelemiseksi. Yhtiön johto ei siis saa yhtiön edun suojelemiseksi kertoa osakkeenomistajalle kaikkea tietoa edes osakkeenomistajan vaatimuksesta. Osakeyhtiölain taustalla on ajatus siitä, että yhtiön johdon voidaan katsoa tuntevan yhtiön etu, ja siitä johtaen myös osakkeenomistajan etu, osakkeenomistajaa paremmin. Tutkielma käsittelee osakeyhtiön osakkeenomistajan oikeutta yhtiötä koskevaan tietoon ja johdon velvollisuutta pitää salassa yhtiölle haitallinen tieto. Tutkielman tarkoituksena on osakeyhtiölain valossa pohtia paitsi yhtiötä koskevan tiedon saatavuutta ja tiedon merkitystä osakkeenomistajan näkökulmasta, myös yhtiön johdon huolellisuusperiaatteesta johtuvaa salassapitovelvollisuutta yhtiötä koskevasta haitallisesta tiedosta. Tutkielma on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Pyrkimyksenä on tarkastella aihetta kriittisesti sekä löytämään käytännöllisiä ratkaisuehdotuksia lain tulkintaongelmiin. Tutkimusongelma on vahvasti sidoksissa elinkeinoelämään, joten lainopillisen tulkinnan ohella tutkielmassa problematiikkaa analysoidaan oikeustaloustieteellisestä näkökulmasta. Lähdeaineisto koostuu lähinnä kotimaisesta oikeuskirjallisuudesta sekä osakeyhtiölain lainvalmisteluaineistosta. Tulkintaa monipuolistavat viittaukset ruotsalaiseen oikeuskirjallisuuteen ja Ruotsin osakeyhtiölain esitöihin sekä EY-lainsäädännön valmisteluaineistoon. Tutkielmassa ei ole voitu hyödyntää oikeuskäytäntöä. Tutkielman perusteella vaikuttaa siltä, että osakkeenomistajien tosiasiallinen valta vaikuttaa yhtiöstä saatavan tiedon sisältöön on vähäinen. Toisaalta osakeyhtiölainsäädäntö, EY-oikeus sekä elinkeinoelämän itsesäätely takaavat osakkeenomistajalle sekä vähemmistöosakkeenomistajalle kattavan oikeuden luotettavaan tietoon. Sääntelyn lisääminen tuskin on tehokas keino välttää informaatioepäsymmetriasta johtuvia konfliktitilanteita. Sen sijaan osakkeenomistajien tarkkaavaisuus ja asiantuntevuus osakeyhtiön aktiivisina toimijoina ovat avaintekijät osakeyhtiön edun tavoittamiseksi.

Raportti osaamistarpeista ja rekrytoinnin haasteista Lapin kaivoksilla : Tunturiosaaja-hanke 2013

Raportti osaamistarpeista ja rekrytoinnin haasteista Lapin kaivoksilla koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa pohjautuu aikaisempiin selvityksiin ja asiantuntija-arvioihin. Siinä esitellään Lapissa toimivat Kemin, Kittilän, Pahtavaaran ja Kevitsan kaivokset sekä suunnitteilla olevat kaivoshankkeet. Toteutuessaan kaivoshankkeiden arvioidaan työllistävän jopa yli 5000 uutta työntekijää. Erityisesti korkeasti koulutetusta työvoimasta tulee pula. Myös työntekijätasolla on havaittavissa sama ilmiö. Vapailla työmarkkinoilla olevilla henkilöillä ei ole riittävästi teollisuuden ammattiosaamista. Samalla myös Pohjois-Ruotsi elää kaivosbuumia, ja tarjoaa kielitaitoiselle mahdollisuuden työllistyä. Vuonna 2013 Pohjois-Suomessa annetaan kaivosalan koulutusta kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi kaivosyhtiöt ovat kouluttaneet työntekijöitä yhteishankintakoulutuksina yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa sekä oppilaitosten täydennyskoulutuksissa. Raportin toisen osan kaivoshaastatteluissa kaivokset toteavat rekrytointi- ja osaamistarvetilanteen olevan tällä hetkellä kohtuullisen hyvä. Tulevaisuudessa toivotaan koulutuspaikkoja kaikille koulutusasteille. Kaivosalan koulutuksissa pitää jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota työturvallisuuden, taloudellisen ajattelutavan ja ympäristön huomioivan toiminnan omaksumiseen. Lisäksi kaikki kaivokset korostivat sitä, että lopullinen oppiminen tapahtuu kaivoksissa todellisilla prosesseilla ja tuotantolaitteilla. Koulutuksen toivotaan tapahtuvan lähellä kaivosta, jotta rekrytointi sekä työharjoittelut ja kesätyöt voidaan toteuttaa joustavasti. Kaivosten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien välisen yhteistyön kehittäminen on entistä tärkeämpää jatkossa Lapin kaivoshankkeiden mennessä eteenpäin. Raportin kolmannessa osassa keskitytään matkailu-, hissi- ja kuljetusalan työllisyystilanteeseen kaivosyhtiöiden naapurissa. Heidän ei nähty kilpailevan samasta työvoimasta. Selvityksen tilaaja oli Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toteuttama ja Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) osarahoittama Tunturiosaaja-hanke. Toteuttajana oli Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.

Pienten ja keskisuurten yritysten horisontaaliset verkostot ja verkostobrändin rakentaminen: Case Saimaan Charmantit

Tämä tutkielma käsittelee pienten ja keskisuurten yritysten muodostamia horisontaalisia verkostoja ja verkostobrändejä, joiden tavoitteena on tuottaa jäsenilleen lisäarvoa. Tavoitteena on selvittää, mitkä ovat ne kriittiset tekijät, jotka vaikuttavat verkoston toiminnan onnistumiseen sekä verkostobrändin rakentamiseen ja tuoda näin uutta empiiristä tutkimusta horisontaalisista verkostoista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla Mikkelin ja Savonlinnan alueella toimivan matkailualan verkoston Saimaan Charmanttien kuutta jäsentä ja yhtä Mikkelin seudun matkailuorganisaation työntekijää. Tutkimuksen löydökset osoittivat, että pk-yritysten verkostot kaipaavat eri-tyisesti empiiristä tutkimusta verkostoitumiseen liittyvistä toiminnoista sekä näiden toimintojen vaikutuksesta verkostobrändin arvontuottoon.

Co-created Mobile Narratives

FM Marjo Mäenpään Turun yliopiston Humanistisen tiedekunnan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen digitaalisen kulttuurin oppialalle valmistunut väitöskirja Co-created Mobile Narratives tarkastetaan Porin yliopistokeskuksessa 27. huhtikuuta 2013. Marjo Mäenpää tutkii, kuinka ihmiset tarinallistavat elämänsä, kuvittavat ja jakavat kokemuksiaan toisten ihmisten kanssa mobiilin median avulla. Elämänjulkaisemisesta on tullut ihmisten arkista toimintaa. Mäenpää lähestyy jaettuja kännykkävideotarinoita kolmesta eri näkökulmasta. Hän tutkii tarinoiden rakennetta, julkaisemista ja julkaisevia yhteisöjä narratologian, yhteisöjen toiminnan ja mediantutkimuksen valossa. Teoreetikot aina Aristoteleesta klassisen narratologian tutkijoihin ovat esittäneet erilaisia tarinallisuuden kaavoja ja rakenteita, joita on havaittavissa myös yhteisössä tuotetuista videotarinoista. Myöhemmän alan tutkimustradition, mm. kognitiivisen narratologian mukaan ihmiset hahmottavat tarinallisia kokonaisuuksia pienemmistäkin fragmenteista ja vihjeistä. Elämän tarinaa, käännekohtia ja elämyksiä kerrotaan usein – esimerkiksi Facebookissa – yksittäisillä, sattumanvaraisilla kuvilla. Yhteisöllinen tuotanto edellyttää luottamusta. Yhteisö jakaa tarinoita, jotka voivat olla hyvinkin fragmentaarisia, mutta saavat merkityksensä yhteisestä kokemusmaailmasta ja kulttuurista. Julkaiseminen on sattumanvaraista, luovaa toimintaa, jonka lopputulos voi olla ennalta arvaamaton. Kuitenkin julkaiseminen edellyttää jonkinlaista aktiivista toimijaa tai tuottajaa. Rakenteen julkaisemiselle voi antaa tuottaja, moderaattori tai hyvin rakennettu teknologinen julkaisualusta. Monitieteisen väitöstutkimuksen aineisto on peräisin Turun yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Aalto- yliopiston Porin yksiköiden yhteisestä Mobile Social Media -tutkimushankkeesta. Vuosina 2008-2010 hankkeessa suunniteltiin MoViE (Mobile Video Experience) -sovellusta, jonka avulla ihmiset voivat julkaista omia lyhyitä videoitaan ja jakaa niitä toisten käyttäjien kanssa. MoViE-sovelluksen avulla käyttäjät voivat editoida omia ja toisten kuvaamia videoita sekä julkaista kuvallisia tarinoita yhteisöllisistä kokemuksista. MoViE-sovellusta kokeiltiin mm. Pori Jazz -konserteissa. Samasta konsertista taltioitui kännykkävideoille useita näkökulmia, ja testikäyttäjäryhmä koosti useita erilaisia videotarinoita yhteisestä konserttikokemuksestaan. Marjo Mäenpää (1959) työskentelee opetus- ja kulttuuriministeriössä kulttuuriasiainneuvoksena. Hän on toiminut mm. kustantajana, multimedian dramaturgian opettajana Teatterikorkeakoulussa, digitaalisen mediatuotannon professorina Aalto-yliopiston Taiteen ja suunnittelun korkeakoulussa vuosina 2006-2012 sekä Taiteen edistämiskeskuksen väliaikaisena johtajana vuonna 2013.

Opetusalan ammattilaisten heimoutunut työkulttuuri

Kimmo Mäen väitöskirja Opetustyön ammattilaiset ja mosaiikin mestarit : työkulttuurit ammattikorkeakouluopettajan toiminnan kontekstina (Jyväskylän yliopisto 2012).

Tieliikenteen alueellinen häiriönhallintasuunnitelma : Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu

Tammikuussa 2012 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun viranomaisille pidettiin seminaari tieliikenteen häiriönhallinnasta. Seminaarissa esiteltiin sisäasiainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteisen hankeryhmän työstämää toimintamallia tieliikenteen häiriötilanteisiin. Seminaarin tuloksena sovittiin, että valtakunnallisen toimintamallin jalkauttamisen tueksi laaditaan alueellinen tieliikenteen häiriönhallintasuunnitelma, jossa tarkennetaan toimintamallia alueellisilla toimintaympäristön ja operatiivisen toiminnan erityispiirteillä. Tavoitteena on tukea tiellä tapahtuneen liikenneonnettomuuden pelastustoimia ja onnettomuudesta aiheutuvan häiriön poistoa sekä tiedottamista ja liikenteen ohjausta. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueellisen häiriönhallintasuunnitelman laatimiseksi toteutettiin neljä alueellista työpajaa. Työtä ohjasi alueellisista viranomaisista muodostettu ohjausryhmä. Työn tuloksena voidaan todeta, että toimintamalli ei olennaisesti poikkea nykyisestä toimintatavasta. Toimintamalli selkeyttää tieliikennekeskuksen roolia tieliikenteeseen liittyvän tiedon solmukohtana ja kokonaiskuvan hallitsijana. Tieliikennekeskuksen roolina on ylläpitää häiriötilanteen tilannekuvaa tien liikennöitävyyden näkökulmasta. Työpajoissa esille nousseiden asioiden osalta ohjausryhmässä sovittiin jatkotoimenpiteistä, jotka kohdistuvat häiriötilanteen tilannekuvaan, liikenteen ohjaukseen häiriötilanteessa, häiriötilanteen purkamiseen, liikenteen häiriöhallinnan harjoitteluun, myrsky- ja tulvatilanteisiin, katuverkon häiriönhallintaan, suunnitelmien hallintaan sekä yhteydenpitoon ja seurantaan. Tämä suunnitelma ja suunnitelmaan liittyvä esittelyaineisto toimii ohjeena valtakunnallisen toimintamallin jalkauttamisessa organisaatioiden sisällä ja jatkotoimenpiteiden eteenpäin viemisessä toimijoiden välisenä yhteistyönä. Jokainen organisaatio vastaa toimintamallin jalkauttamisesta sisäisesti.

Situational awareness concept in a multinational collaboration environment : challenges in the information sharing framework

Technological capabilities are built to support different types of collaboration, and this gives the justification to widely observe, how activity environments are influenced by technology. Technology as an enabler can be addressed from different perspectives, other than merely technological. Dynamic, evolving environment is at the same time interesting but also challenging. As a multinational collaboration environment, the maritime surveillance is an good example of time critical and evolving environment, where technological solutions enable new ways of collaboration. Justification for the inspiration to use maritime environment as the baseline for understanding the challenges in creating and maintaining adequate level of situational awareness, derives from the complexity of the collaboration and information sharing environment elements, needed to be taken into account, when analyzing criticalities related to decision making. Situational awareness is an important element supporting decision making, and challenges related to it can also be observed in the maritime environment. This dissertation describes the structures and factors involved in this complex setting, found from the case studies that should be taken into account when trying to understand, how these elements affect the activities. This dissertation focuses on the gray area that is between a life threatening situation and normal everyday activities. From the multinational experimentation series case studies, MNE5 and MNE6 it was possible to observe situations that were not life threatening for the participants themselves, but not also basic every day activities. These case studies provided a unique possibility to see situations, where gaining of situational awareness and decision making are challenged with time critical crisis situations. Unfortunately organizations do not normally take the benefit from the everyday work to prepare themselves for possible emerging crisis situations. This dissertation focuses on creating a conceptual model and a concept that supports organizations – also outside the maritime community – to improve their ability to support gaining of situational awareness from the individual training level, all the way to changes in organizational structures in aiming for better support for decision making from the individual level to the highest decision making level. Quick changes and unpredictability are reality in organizations and organizations do not have the possibility to control all the factors that affect their functioning. Since we cannot be prepared for everything, and predict every crisis, individual activities inside teams and as a part of organizations, need to be supported with guidance, tools and training in order to support acting in challenging situations. In fact the ideology of the conceptual model created, lies especially in the aim of not controlling everything in beforehand, but supporting organizations with concrete procedures to help individuals to react in different, unpredictable situations, instead of focusing on traditional risk prevention and management. Technological capabilities are not automatically solutions for functional challenges; this is why it is justified to broaden the problem area observation from the technological perspective. This dissertation demonstrates that it is possible to support collaboration in a multinational environment with technological solutions, but it requires the recognition of technological limitations and accepting the possible restrictions related to technological innovations. Technology should not be considered value per se, the value of technology should be defined according to the support of activities, including strategic and operational environment evaluation, identification of organizational elements, and taking into account also the social factors and their challenges. Then we are one step closer to providing technological solutions that support the actual activities by taking into account the variables of the activity environment in question. The multidisciplinary view to approach the information sharing and collaboration framework, is derived especially from the complexity of decision making and building of situational awareness, since they are not build or created in vacuity, but in the organizational framework by the people doing it with the technological capabilities, enabled by the organizational structures. Introduced case studies were related to maritime environment, but according to the research results, it is valid to argue, that based on the lessons learned it is possible to create and further develop conceptual model and to create a general concept to support a wider range of organizations in their attempt to gain better level of situational awareness (SA) and to support decision making. To proof the versatile usage of the developed concept, I have introduced the case study findings to the health care environment and reflected the identified elements from the trauma center to the created concept. The main contribution to complete this adventure is the presented situational awareness concept created in the respect to NATO concept structure. This has been done to tackle the challenge of collaboration by focusing on situational awareness in the information sharing context by providing a theoretical ground and understanding, of how these issues should be approached, and how these elements can be generalized and used to support activities in other environments as well. This dissertation research has been a several year evolving process reflecting and affecting presented case studies and this learning experience from the case studies has also affected the goals and research questions of this dissertation. This venture has been written from a retro perspective according to ideology of process modeling and design rationale to present to the reader how this entire journey took place and what where the critical milestones that affected the end result, conceptual model. Support in a challenging information sharing framework can be provided with the right type of combination of tools, procedures and individual effort. This dissertation will provide insights to those with a new approach to war technology for the organizations to gain a better level of awareness and to improve the capabilities in decision making. This dissertation will present, from the war technology starting point, a new approach and possibility for the organizations to create a better level of awareness and support for decision making with the right combination of tools, procedures and individual effort.

Asiakkaan osallistuminen palvelunkehitysprossiin

Suomessa on uudistuneen jätelain tavoitteena jätteiden lajittelun tehostaminen ja jätemäärien pienentäminen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten asiakas voi osallistua uuden palvelun kehittämisprosessiin. Empirian kautta vastattiin kysymyksiin millainen on asiakkaan halukkuus ja valmius osallistua palvelunkehittämiseen ja mikä on asiakkaiden palaute palvelun ominaisuuksista. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittavana oli Aalto-yliopiston jätteiden raportointi- ja suunnittelupalvelun (Kierrätyspalvelin) palvelunkehitysprosessi. Tiedonkeruumenetelmänä oli yksilö- ja ryhmäteemahaastattelut. Tutkimustuloksena esitettiin Kierrätyspalvelimen palvelunkehitysprosessin malli. Tärkeimpänä tutkimuksellisena havaintona oli, että haastateltavat toimivat lähinnä tiedonlähteinä tarpeistaan. He osallistuivat palvelun ominaisuuksien testaukseen ja määrittelyyn.

Käyttäjien osallistaminen uuden tuotteen kehittämisen ideointivaiheeseen joukkoistamisessa

Yrityksissä tarvitaan jatkuvaa kehitystä niin tuotetarjonnan kuin innovaatiomenetelmien osalta. Nykyajan sähköinen verkostoituminen ja sosiaalinen teknologisoituminen tarjoavat sekä yrityksille että kuluttajille lukuisia mahdollisuuksia ja haasteita. Yritysten on mahdollista yhä enenevissä määrin huomioida kuluttajien mielipiteet ja joukottaa heidät osaksi uuden tuotteen kehityksen ideointivaihetta. Yhteistuottamisen etuina ovat muun muassa paremmat ja innovatiivisemmat ideat ja tuotteet, uuden tuotteen kehityksen tehokkuus sekä kustannussäästöt. Tutkielmassa tavoitteena on kuvailla uuden tuotteen kehityksen ideointivaihetta osallistettaessa käyttäjät joukkoistamisen prosessiin. Joukkoistaminen määritellään verkossa tapahtuvaksi joukon kanssa jaetuksi ongelmanratkaisuksi, jossa lähtökohtana ovat yrityksen lanseeraamat tehtävät joukkoistamisen alustalle. Uuden tuotteen kehittämisen ideointivaihe on tuotekehitysprosessin ensimmäinen ja tärkein osa-alue. Jo ideointivaiheessa on ensiarvoista huomioida kuluttajan kokema tuotteen käytöstä koituva arvo. Tutkimuksen osa-ongelmat ovat 1) mitä on uuden tuotteen kehittämisen ideointivaihe, 2) mitä on käyttäjien osallistaminen sekä 3) mitä on joukkoistaminen. Tutkimuskysymyksiin vastataan tarkastelemalla ideointivaihetta luovuuden ja kuluttajien osallistamisen näkökannasta sekä selvitetään joukkoistamista innovaatiomenetelmänä. Osana tutkielmaa luodaan joukkoistamisen mahdollistavan alustan puitteet. Tutkielman toimeksiantajana toimii Saarioinen Oy, jolle luovuuden lähteeksi valittu joukkoistamisen menetelmä tarjoaa uutta ajattelua sekä organisaation sisä- että ulkopuolella. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu uuden tuotteen ideointivaiheesta, käyttäjien osallistamisesta ja joukkoistamisesta. Lisäksi tutustutaan joukkoistamisen mahdollistavan alustan olennaisiin tekijöihin. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin kutsuttiin kuusi toimeksiantajayrityksen työntekijää, jotka toimivat yrityksessä ideoinnin, konseptikehityksen ja markkinoinnin asiantuntijoina. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että käyttäjien osallistaminen sekä heille tarjottava käyttökokemus luovat perustan uuden tuotteen kehittämisen ideointivaiheessa onnistumiselle. Joukkoistaminen sekä toiminnan mahdollistava alusta tarjoavat yhteistuottamiselle ympäristön ja työkalut.

Vääräkosken kartonkitehdas - sata vuotta ähtäriläistä pahvia

Ähtärissä Hyvölänjoen varrella oleva Vääräkoski oli teollisen toiminnan keskuksena pyöreät sata vuotta. Kosken partaalle vuonna 1898 perustetun kartonkitehtaan toiminta päättyi vararikkoon vuonna 1998. Vääräkosken kartonkitehdas luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi Museoviraston ja ympäristöministeriön julkaisemassa selvityksessä ”Rakennettu kulttuuriympäristö” (1993). Tehtaan rakennukset ja laitteet suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 2002. Siirtyminen lumpun käytöstä puumassaan merkitsi metsäteollisuuden murrosta 1860-luvulla myös Suomessa. Muutos merkitsi puuhiomoteollisuuden syntymistä. Pahvinvalmistusteknologia kehittyi 1890-luvun lopulla teknisten keksintöjen seurauksena. Käsityövaltaisesta, monta erillistä vaihetta vaatineesta pahvin valmistuksesta voitiin siirtyä koneelliseen prosessiteollisuuteen. Ensimmäinen kartonkikone hankittiin Saksasta 1897 Inkeroisten tehtaalle. Vääräkosken kartonkitehtaalle vuonna 1901 tilattu kartonkikone oli järjestysnumeroltaan viides Suomessa. Vääräkosken kartonkitehdas oli maan mittakaavassa pieni ja sen toiminta pysyi suunnilleen samansuuruisena aina päättymiseensä asti. Tuotanto keskittyi kartonkiin, jota tehtaan ainoa kartonkikone valmisti 1000–4000 tonnia vuodessa. Vääräkosken tehdasympäristön arvo perustuu monipuolisuutensa säilyttäneeseen tehdaskokonaisuuteen, lähes alkuperäisinä säilyneisiin rakennuksiin ja laitteisiin, joista kartonkikone on teollisuushistoriamme ainoita yli satavuotiaita. Tämä inventointiraportti julkaistaan, jotta Vääräkosken kartonkitehtaasta jäisi edes jotakin luettavaa historian kirjoihin.

Laadunhallintamallien soveltuvuus prosessiteollisuuteen

Laatu ja laadunhallinta ovat merkittävässä osassa kestävien asiakassuhteiden ja yrityksen toiminnan jatkuvan kehittämisen kanssa. Kandidaatintyön tarkoituksena on tutkia laadunhallintamallien soveltuvuutta prosessiteollisuuteen. Työn tavoitteena on esitellä kolme laadunhallintamallia ja selvittää, miltä osin nämä mallit soveltuvat prosessiteollisuuden käyttöön. Työssä on vertailtu mallien ominaisuuksia ja mietitty niiden hyviä ja huonoja puolia. Laatuun ja laadunhallintaan liittyvät käsitteet on selitetty osana työtä. Esittelemämme mallit pohjautuvat saman TQM -laatufilosofian periaatteisiin, mutta niiden käytännön sovellutuksissa on eroja esimerkiksi käyttöönoton helppouden ja painotusten osalta. Kukin sopii osaltaan joihinkin prosessiteollisuuden ominaispiirteisiin, mutta on mahdotonta suoraan sanoa, millainen malli millekin yritykselle sopii. Mallin valinta on oikeastaan täysin kiinni koko yrityksen omasta halusta sitoutua ja panostaa mallin käyttöönottoon ja käyttöön ja kehittämiseen.

Tuotantokustannusten määrittely ja kohdistaminen tuotteille

Työn tavoitteena on suunnitella yritykselle uuden tuotantokustannusten laskentamallin toteutusperiaatteet. Nykyisessä tuotantokustannusten laskentamallissa tietojen luotettavuus ja totuudenmukainen kustannusten kohdistaminen tuotteille nähtiin haasteellisena. Uuden laskentamallin kehittäminen edellyttääkin nykyisen laskentamallin puutteiden selvittämisen. Uuden laskentamallin suunnittelu nähtiin yrityksessä erittäin tarpeellisena. Työssä on käytetty konstruktiivista tutkimusmenetelmää ja aineistona on hyödynnetty kustannuslaskennan kirjallisuuden, artikkeleiden ja opinnäytetöiden lisäksi yrityksen omaa materiaalia sekä henkilöstön haastatteluita. Työn tuloksena voidaan todeta yrityksen tarvitsevan uuden tuotantokustannusten laskentamallin nykyisen laskentamallin tilalle. Nykyisessä laskentamallissa käytettävät laskentaperiaatteet eivät ole hyvällä tasolla. Uudet laskennan toteutusperiaatteet tuovat selkeyttä ja ymmärrettävyyttä laskentaan. Näiden avulla pystytään tarkkailemaan tuotteiden tuotantokustannuksia tarkemmalla tasolla. Tämä auttaa toiminnan kehittämisessä ja parantaa tiedon käytettävyyttä myös päätöksentekotilanteissa. Uuden mallin periaatteiden toimivuus testataan alustavasti muutamilla tuotteilla. Työssä käsiteltävä malli on vain osa yrityksen tuotekustannuslaskentaa, joten tarkempien tuotekohtaisten kustannusten aikaansaamiseksi yrityksen tulisi tarkentaa koko tuotelaskentamallia.

Pienille ja keskisuurille yrityksille annetut mukautetut tilintarkastuskertomukset ja tilintarkastajien kokemuksia niiden antamiseen johtaneista syistä

Tutkielman ensisijaisina tavoitteena on selvittää syitä, jotka johtavat mukautetun tilintarkastuskertomuksen antamiseen pk-yritykselle. Empiria-osuuden toissijaisena tavoitteena on selvittää, millainen on ammatillisen harkinnan osuus tilintarkastajan päätöksenteossa ja kuinka esiin tulleita seikkoja voidaan ryhmitellä teemoittain. Empiirinen osuus suoritettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkielman aineiston muo-dostavat haastattelut ja pk-yrityksille annetut mukautetut tilintarkastuskertomukset. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun ja teemahaastattelun välimaastoon sijoittuvalla haastattelumuodolla. Haastateltavina oli viisi KHT-tilintarkastajaa. Haastattelutulokset analysoitiin kokoamalla litteroiduista haastatteluista eri kokonaisuudet teemoittain. Tilintarkastuskertomuksiin liittyvät tulokset analysoitiin kokoamalla excel-taulukkoon kirjoitetuista perustelut- kappaleiden tiedoista eri kokonaisuudet teemoittain. Tutkimustulosten perusteella mukautetun tilintarkastuskertomuksen antamiseen johtavia syitä on useita ja ne poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Syyt luokitellaan teemoittain seuraavasti: lainvastaisuudet, toiminnan kannattavuus ja rahoitus, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyvät syyt sekä hallinto. Edellä mainituista teemoista useimmiten toistuivat lainvastaisuudet ja toiminnan kannattavuuteen ja rahoitukseen liittyvät syyt. Lainvastaisuuden teemaan liittyvistä syistä toistui eniten osakepääoman menetyksen rekisteröimättä jättäminen. Toiminnan kannattavuuden ja rahoituksen teemaan liittyvistä syistä esiintyi oman pääoman menettämisen lisäksi liiketoiminnan kannattamattomuus eli tappion tekeminen. Tutkimustuloksista yksi mielenkiintoisimpia on hallintoon liittyvät mukauttamisen syyt. Hallinnon teemaan liittyvä syy tutkimusaineistossa oli omistajien keskinäinen eripura, mikä näkyy tilinpäätöksen allekirjoitussivulla allekirjoitusten puuttumisena ja asian nou-semisena tilintarkastuskertomukseen.