The Impact of EU Membership on the Economic Governance of Spain

[spa] España no fue admitida en la Comunidad Económica Europea durante el régimen de Franco por razones políticas. Integrarse a la Comunidad Europea en enero de 1986 fue el último peldaño hacia la consolidación definitiva de la democracia en España y de la apertura de su economía.. Los resultados de los veinticinco años como miembro de la UE se han traducido en un impulso sin precedentes de modernización y progreso. España adoptó el “Acervo Comunitario” y recibió considerables beneficios de su integración a la Comunidad, eliminando barreras, siguiendo las políticas comunes, recibiendo fondos europeos y adoptando la moneda europea común. A partir de un nivel del 60% del promedio europeo de renta per capita en 1986, el nivel actual –incluso con la crisis que estalló en 2008- se sitúa en torno al 105 por ciento. Los últimos tres años han sido diferentes y difíciles como consecuencia de la severa crisis económica y financiera.En este contexto este trabajo analiza como los sucesivos gobiernos de España han organizado la gobernanza económica para adaptarla a los cambios cuantitativos y cualitativos que se han ido produciendo en la integración europea.

Les codes de l'obligations : méta-analyses pragmatologiques de l'application de méthodes en sciences sociales

Cette thèse rassemble une série de méta-analyses, c'est-à-dire d'analyses ayant pour objet des analyses produites par des sociologues (notamment celles résultant de l'application de méthodes de traitement des entretiens). Il s'agit d'une démarche réflexive visant les pratiques concrètes des sociologues. Celles-ci sont envisagées comme des activités gouvernées par des règles. Une part importante de cette thèse sera donc consacrée au développement d'un outil d'analyse « pragmatologique » (E. Durkheim), c'est-à-dire permettant l'étude des pratiques et des règles en rapport avec elles. Pour aborder les règles, la philosophie analytique d'inspiration wittgensteinienne apporte plusieurs propositions importantes. Les règles sont ainsi considérées comme des concepts d'air de famille : il n'y a pas de définitions communes recouvrant l'ensemble des règles. Pour étudier les règles, il convient alors de faire des distinctions à partir de leurs usages. Une de ces distinctions concerne la différence entre règles constitutives et règles régulatives : une règle constitutive crée une pratique (e.g. le mariage), alors qu'une règle régulative s'applique à des activités qui peuvent exister sans elle (e.g. les règles du savoir-vivre). L'activité méthodologique des sociologues repose et est contrainte par ces types de règles, qui sont pour l'essentiel implicites. Cette thèse vise donc à rendre compte, par la description et la codification des règles, du caractère normatif des méthodes dans les pratiques d'analyse de la sociologie. Elle insiste en particulier sur les limites logiques qu'instituent les règles constitutives, celles-ci rendant impossibles (et non pas interdites) certaines actions des sociologues. This thesis brings together a series of meta-analyzes, that is, analyzes that tackle analyzes produced by sociologists (notably those resulting from the application of methods in treating interviews). The approach is reflexive and aimed at the concrete practices of sociologists, considered as activities governed by rules. An important part of this thesis is therefore devoted to the development of a "pragmatological" analytical tool (Durkheim) to conduct a study of such practices and of the rules that govern them. To approach these rules, Wittgenstein-inspired analytic philosophy offers several important proposals. The rules are, at first, seen as concepts of family resemblance, assuming that there is no common definition accounting for all rules. In order to conduct the study of such rules, it is therefore necessary to discern how they are respectively used. One of these distinctions concerns the difference between constitutive rules and regulative rules: a constitutive rule creates a practice (for example marriage), while a regulative rule applies to activities that can exist outside of the rule (for example, the rules of etiquette). The methodological activity of sociologists relies on, and is constrained by these types of rules, which are essentially implicit. Through the description and codification of rules, this thesis aims to account for the normative character of methods governing analytical practices in sociology. Particular emphasis is on the logical limits established by constitutive rules, limits that render several of the sociologist's actions impossible (rather than forbidden).

The Impact of EU Membership on the Economic Governance of Spain

[spa] España no fue admitida en la Comunidad Económica Europea durante el régimen de Franco por razones políticas. Integrarse a la Comunidad Europea en enero de 1986 fue el último peldaño hacia la consolidación definitiva de la democracia en España y de la apertura de su economía.. Los resultados de los veinticinco años como miembro de la UE se han traducido en un impulso sin precedentes de modernización y progreso. España adoptó el “Acervo Comunitario” y recibió considerables beneficios de su integración a la Comunidad, eliminando barreras, siguiendo las políticas comunes, recibiendo fondos europeos y adoptando la moneda europea común. A partir de un nivel del 60% del promedio europeo de renta per capita en 1986, el nivel actual –incluso con la crisis que estalló en 2008- se sitúa en torno al 105 por ciento. Los últimos tres años han sido diferentes y difíciles como consecuencia de la severa crisis económica y financiera.En este contexto este trabajo analiza como los sucesivos gobiernos de España han organizado la gobernanza económica para adaptarla a los cambios cuantitativos y cualitativos que se han ido produciendo en la integración europea.

Infrared characterization of a-Si:H/a-Si1-xCx:H interfaces

Infrared spectroscopy was used to characterize three series of a-Si:H/a-Si1-xCx:H multilayers in which their geometrical parameters were varied. The infrared active vibrational groups in their spectra and the interference fringes in their absorption-free zone were studied to analyze the interfaces and the changes that are produced in very thin layers. Our results show that hydrogen is bonded to silicon only in monohydride groups. No additional hydrogen could be detected at these interfaces. The deposition of very thin a-Si1-xCx:H layers seems to affect their porous structure, making them denser.

Diversity of the Quality Criteria in Qualitative Research in the Health Sciences: Lessons from a Lexicometric Analysis Composed of 133 Guidelines

A review of health sciences literature shows a substantial increase in qualitative publications. This work incorporates a certain number of research quality guidelines. We present the results of the Alceste® lexicometric analysis, which includes 133 quality grids for qualitative research covering five disciplinary fields of the health sciences: medicine and epidemiology, public health and health education, nursing, health sociology and anthropology, psychiatry and psychology. This analysis helped to cross-check the disciplinary fields with the various objectives assigned to the different criteria in the grids examined. The results obtained with Alceste® show the variability of the objectives sought by the authors of the guidelines. These discrepancies are not directly associated to disciplinary fields, and appear to be more closely linked to different qualitative research conceptualizations within the disciplines, and with essential qualitative research validation criteria. These conceptualizations must be clarified to help users better understand the objectives targeted by the grids, and promote more appreciation for qualitative research in the health sciences.

Oppimisen esteet strategian toimeenpanossa. Vertaileva tutkimus kahdesta tavaratalosta

Tutkimuksen päätavoitteena on oppivan organisaation teoriaan perustuen tunnistaa organisaation ja yksilön oppimisen esteet ja analysoida strategian toimeenpanon ja oppimisen esteiden välistä yhteyttä ja niiden keskinäistä vuorovaikutusta, sekä analysoida empiiristen case -esimerkkien avulla niissä havaittujen organisatorisen ja yksilöllisen oppimisen esteitä strategian toimeenpanossa teoreettisen viitekehyksen näkökulmasta. Aihetta on käsitelty määrittelemällä oppivan organisaation, arvojen, toiminta- ajatuksen, vision, strategisen osaamisen johtamisen, organisaation oppimisen, oppimistaitojen, organisaation oppimisen esteiden, tiimioppimisen, yksilön oppimisen, yksilön oppimisen esteiden ja reflektion käsitteet. Empiirinen osuus tutkimuksessa analysoi oppimisen esteitä ja näiden eroavaisuuksia kahden tavaratalon välillä. Empiirinen tutkimusaineisto on kvalitatiivinen, jossa henkilökohtaisten haastattelujen avulla kerätyn tutkimusaineiston rooli on merkittävä. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset ovat aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden sekä empiirisen tutkimuksen perusteella löydetyt tutkituissa organisaatioissa toimivat organisatoriset ja yksilöllisen oppimisen esteet. Keskeisimmät johtopäätökset saaduista tutkimustuloksista ovat osaamisen johtamisen strategian käyttöönotto, esimiestoiminnan kehittämisen ja vaadittavan osaamisen näkyväksi tekemisen sekä tietojärjestelmien kehittämisen avulla saavutettava strategian oppimisen esteitä poistava johtamistapa - osaamisen strateginen johtaminen.

ICT-YRITYKSEN MENESTYKSEN ARVIOINTI TALOUDELLISEEN INFORMAATIOON PERUSTUEN

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tilinpäätösanalyysi työkaluna soveltuu ICT-yritysten menestyksen arviointiin. Samalla pyritään tilinpäätösanalyysin avulla arvioimaan Kaakkois-Suomen ICT-klusterin taloudellinen tilanne. Tutkielman teoriaosassa tutustutaan uuden talouden erityispiirteiden vaikutuksiin tilinpäätösinformaation ja tilinpäätösanalyysin tulosten tulkinnassa. Empiirinen aineisto koostuu Kaakkois-Suomen ICT-klusterin tilinpäätöksistä, joista lasketaan valitut tunnusluvut. Näiden tunnuslukujen avulla pyritään arvioimaan yritysten menestystä ja selvittämään menestykseen vaikuttavia tekijöitä taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusotteeltaan deskriptiivinen eli kuvaileva ja selittävä. Tutkimustulosten mukaan tilinpäätösanalyysi ei ole riittävä työkalu ICT-yritysten menestyksen arviointiin. Sen avulla on mahdollista kerätä yrityksistä pohjatietoa, jota tulee muiden keinojen mm. yrityshaastattelujen avulla täydentää. Tilinpäätösanalyysi osoittaa, että Kaakkois-Suomen ICT-yritysten taloudellinen tilanne on keskimääräisesti hyvä, mutta tulevaisuutta on mahdoton ennustaa. Koska kyseessä ei ole tilastollinen tutkimus, eikä kohdeyritysjoukko ole riittävä, ei tuloksia voi yleistää koskemaan kaikkia toimialan yrityksiä.

Describing innovative business models and evaluating their wealth potential – Cases Stora Enso and E-bay

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida liiketoimintamalleihin liittyviä teorioita ja erilaisten mallien pohjalta rakentaa selkeä teoria, jota yritykset voivat käyttää määritellessään ja analysoidessaan liiketoimintamalleja. Tutkimuksen kohteena olleet yritykset voitiin jaotella sisäisesti fokusoituneisiin ja ulkoisesti suuntautuneisiin. Jaottelun pohjalta oli mahdollista tehdä johtopäätöksiä koskien liiketoimintamallien potentiaalia. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen tuloksena on liiketoimintamallien rakentamiseen ja analysointiin sopiva työkalu, jota voidaan käyttää yrityksen strategisessa suunnittelussa.

Yrittäjyysintentiosta yrittäjäksi - vai yrittäjyydestä luopujaksi?

Tutkielman tavoitteena on syventää käsitystä yrittäjäksi ryhtymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tutkielmassa on tutkittu yrittäjyyttä, yrittäjäksi ryhtymisen prosessia ja yrittäjäkoulutusta. Tutkielmassa tarkastellaan yrittäjäkurssin käyneitä henkilöitä, joista osa on perustanut yrityksen, mutta osa luopunut yrittäjyysintentiostaan yrittäjäksi ryhtymisen prosessin aikana. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkielmassa on teemahaastatteluilla selvitetty, minkälainen on yrittäjäksi ryhtyvän päätöksentekoprosessi, mitkä tekijät korostuvat päätöksentekoprosessissa yrittäjäksi ryhtyneillä ja aiotusta yrittäjyydestä luopuneilla, sekä mikä on ollut koulutuksen vaikutus yrittäjyysprosessissa. Tutkimuksessa on haastateltu yhtätoista Lappeenrannan seudun Yrittäjyysprojektin yrittäjäkurssin käynyttä henkilöä. Näiden haastatteluiden pohjalta on luotu tarinat jokaisesta henkilöstä. Päätöksentekoprosessit vaihtelivat tapauskohtaisesti sekä ajan että intensiteetin suhteen. Haastatelluista yrittäjiksi ryhtyneillä korostuivat tilannetekijät, kuten työttömyys ja työtyytymättömyys yrittäjyyteen ajaneina tekijöinä. Henkilötekijöistä esille nousivat sisäisen hallinnan tunne ja suoriutumisen tarve. Yrittäjäkurssilla koettiin olevan tiedonsaannin kannalta suuri merkitys.