Pk - yrityksen vakuustarpeet ja niiden vaikutus yrityksen kasvuun

Yritystoiminnan alkuvaiheessa vakuuksia sitoutuu usein investointien ja käyttöpääoman rahoittamiseen vieraalla pääomalla. Tilaustyyppistä tuotantoa harjoittavien yritysten vakuusresursseja sitoutuu usein myös toimitussopimusten edellyttämiin vastuusitoumuksiin. Näin vakuustarpeet saattavat kasvaa liiketoiminnan kasvaessa. Pk - yrityksille vakuuspula tulee ongelmaksi silloin, jos yrityksen vakuustarpeet ylittävät yrityksen omaisuuden vakuusarvon. Tämä taas vaikeuttaa yrityksen kasvupyrkimyksiä, jos sen tulorahoitus ei riitä liiketoiminnan kasvattamiseen. Tämän pro gradu - tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten toimitussopimuksien ja vieraan pääoman edellyttämät vakuustarpeet vaikuttavat pk - yrityksen kasvuun. Toimitussopimusten ja vieraan pääoman edellyttämien vakuustarpeiden vaikutusta pk - yrityksen kasvuun tarkasteltiin Finnvera Oyj:n asiakkaina olevien koneita ja laitteita valmistavien pk - yritysten kohdalta. Hypoteesina esitettiin, että vakuustarpeet vaikeuttavat pk - yrityksen kasvua. Lisäksi tutkielmassa kartoitettiin esimerkkien avulla erilaisia toimitus- ja hankintasopimustyyppejä ja käytiin läpi sopimuksen sisältöä ja syntytapaa. Tutkielmassa tarkasteltiin esimerkkien avulla lähemmin metalliteollisuudessa käytettyjä toimitussopimuksia. Edellisten lisäksi tutkielmassa käsiteltiin tarkemmin toimituksiin liittyviä vakuuksia, lähinnä takauksia. Tutkielman viitekehyksen tavoitteena, kirjallisuus ja artikkelikatsauksen avulla, oli hahmottaa sitä kontekstia, johon toimitussopimusten ja vieraan pääoman edellyttämät vakuudet liittyvät. Tutkielma oli laadultaan survey - tutkimus. Yrityksen kasvua tarkasteltiin mm. tilinpäätöksistä saatujen tunnuslukujen avulla. Yrityksiin lähetettiin kyselylomake, jonka avulla haettiin vastauksia yrityksen käyttämistä toimitussopimuksista, vakuuksista, yrityksen kasvusta ja tulevaisuuden näkymistä. Toimitussopimuksissa käytettiin usein yksilöllisesti laadittuja sopimuksia, vakiosopimuksia tai näiden yhdistelmiä. Tutkielman tuloksena saatiin selville, että vakuustarpeet eivät ole yrityksille suurin kasvun este. Yritykset näkivät suurimpina kasvun esteinä omarahoituksen puutteen, työvoiman kustannukset ja työvoiman saatavuuden sekä kireän kilpailutilanteen

Etelä-Karjalan aluebarometri

Tutkimuksen päätavoitteena oli rakentaa Etelä-Karjalan maakunnan alueellinen suhdannebarometri. Aluebarometrilla kuvataan ja analysoidaan alueen toimialojen tuotannon ja työllisyyden kehitystä sekä nykytilannetta tuoreilla, havainnollisilla ja luotettavilla indikaattoreilla. Tutkimusmenetelmänä on konstruktiivinen tutkimus. Aluebarometri toteutettiin kyselytutkimuksena 454:ltä yritykseltä Etelä-Karjalan alueella keväällä 2002. Tulokset on raportoitu toimialoittain sisältäen kyselytutkimuksen 11 indikaattoria sekä kaksi tilastollista muuttujaa. Teoriaosassa tarkasteltiin aluetalouden rakentumista, aluekehitystä, yritysten sijaintiteorioita ja systeemidynamiikkaa. Barometrin konstruoinnin lisäksi empiirisessä osassa analysoitiin maakunnan yritystoiminnan ja toimialarakenteen tyypillisiä piirteitä sekä selvitettiin barometrin käyttäjäkunnan tietotarpeita. Tutkimustulosten mukaan Etelä-Karjalan yritykset odottavat aluebarometrin indikaattoreiden kehittyvän seuraavan kuuden kuukauden ajanjaksolla lievästi myönteiseen suuntaan. Myönteisintä kehitystä odotetaan myynnin ja Venäjän yleisen suhdannetilanteen suhteen. Toimialoista positiivisimmat odotukset ovat informaatioteknologian, liike-elämän palveluiden, muiden palveluiden sekä kaupan aloilla, heikoimmat puolestaan rakentamisen alalla.

ICT-YRITYKSEN MENESTYKSEN ARVIOINTI TALOUDELLISEEN INFORMAATIOON PERUSTUEN

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten tilinpäätösanalyysi työkaluna soveltuu ICT-yritysten menestyksen arviointiin. Samalla pyritään tilinpäätösanalyysin avulla arvioimaan Kaakkois-Suomen ICT-klusterin taloudellinen tilanne. Tutkielman teoriaosassa tutustutaan uuden talouden erityispiirteiden vaikutuksiin tilinpäätösinformaation ja tilinpäätösanalyysin tulosten tulkinnassa. Empiirinen aineisto koostuu Kaakkois-Suomen ICT-klusterin tilinpäätöksistä, joista lasketaan valitut tunnusluvut. Näiden tunnuslukujen avulla pyritään arvioimaan yritysten menestystä ja selvittämään menestykseen vaikuttavia tekijöitä taloudellisesta näkökulmasta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusotteeltaan deskriptiivinen eli kuvaileva ja selittävä. Tutkimustulosten mukaan tilinpäätösanalyysi ei ole riittävä työkalu ICT-yritysten menestyksen arviointiin. Sen avulla on mahdollista kerätä yrityksistä pohjatietoa, jota tulee muiden keinojen mm. yrityshaastattelujen avulla täydentää. Tilinpäätösanalyysi osoittaa, että Kaakkois-Suomen ICT-yritysten taloudellinen tilanne on keskimääräisesti hyvä, mutta tulevaisuutta on mahdoton ennustaa. Koska kyseessä ei ole tilastollinen tutkimus, eikä kohdeyritysjoukko ole riittävä, ei tuloksia voi yleistää koskemaan kaikkia toimialan yrityksiä.

Tasapainoisen mittariston mahdollisuudet keskisuuressa omistajavetoisessa teollisuusyrityksessä

Tässä tutkimuksessa selvitettiin tasapainoisen mittariston mahdollisuuksia keskisuuressa omistajavetoisessa teollisuusyrityksessä. Tutkimusongelmaa tarkasteltiin case-yrityksen näkökulmasta huomioiden sen erityispiirteet. Tutkielman tavoitteena oli nykyisen mittariston selkeyttäminen ja tasapainottaminen sekä ei-taloudellisten mittareiden lisääminen. Mittariston avulla pyrittiin tehostamaan yrityksen strategiaa ja optimoimaan yrityksen kustannukset ja tuotot. Tutkimus jakaantuu johtamista ja kokonaisvaltaista suorituskyvyn mittausta käsittelevään teoria-osaan ja empiriaosaan, joka on lähestymistavaltaan konstruktiivinen case-tutkimus perustuen PMQ-kyselyyn. Tutkielmassa kehitetään kokonaisvaltainen suorituskykymittaristo nykyisen mittariston, vision , strategian, tavoitteiden ja kriittisten menestystekijöiden pohjalta. Mittariston kehittämistä helpotti se, että visio ja strategia oli selkeästi määritelty. Sen sijaan ongelmia aiheuttivat joidenkin asioiden mitattavuus, mittareiden tasapaino ja ennakoivien mittareiden valinta. Kehitetty mittaristo soveltuu hyvin keskisuuren teollisuusyrityksen käyttöön.

Ammattikorkeakoulun imago pk-yritysten keskuudessa. Case: Lahden ammattikorkeakoulu

Tutkielman tavoitteena on selvittää ammattikorkeakoulun imagoa pk-yritysten keskuudessa. Työ on kaksiosainen. Tutkimuksen teoriaosassa keskitytään palvelujen laadun teorioihin ja siihen, miten laatu voi vaikuttaa ammattikorkeakoulun imagoon. Tutkimuksen empiirinen osuus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin noin 1500 päijäthämäläiselle pk-yritykselle. Tulosten analysoinnissa käytettiin SPSS-ohjelmaa. Tutkimus osoitti, että Lahden ammattikorkeakoulun imago oli vielä selkiytymätön, mutta sen tärkeys alueelle oli kiistaton. Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmän ja päijäthämäläisten pk-yritysten käsitykset olivat samansuuntaisia. Palveluja pidettiin keskimäärin hyvinä ja konkreettista hyötyä antavina. Pk-yritykset toivoivat opiskelijoilta lisää käytännön osaamista ja työharjoittelua sekä ammattikorkeakoululta lisää yhteydenottoja. Internetiä ei juurikaan käytetty etsittäessä tietoja Lahden ammattikorkeakoulun kotisivuilta tai rekrytointi-palveluista. Pääasiallisin tieto löytyi lehdistä ja esitteistä. Kyselyyn vastanneet pk-yrittäjät olivat keskimäärin keski-ikäisiä ja suuriin ikäluokkiin kuuluvia pienyrittäjiä, joilla oli ollut teollisuusyritys yli kymmenen vuotta.

Yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyö työssäoppimisessa

Työssäoppimisen vakiinnuttaminen ammatilliseen toisen asteen peruskoulutukseen asettaa haasteita koulutuksen järjestäjille luoda toimivia yhteistyökumppanuuksia työelämään, laajentaa opettajien ammattitaitovaatimuksia ja siirtää koulutusvastuuta työssäoppimispaikkoina toimiville yrityksille ja työpaikoille. Tutkimuksen tavoitteena on antaa vastauksia siihen, mitkä ovat yrityksen ja oppilaitoksen välisen työssäoppimisyhteistyön kes-keiset elementit yritysten näkökulmasta. Tutkimukseen on valittu yksi oppilaitos, Lahden ammatti-instituutti ja sen teknologiateollisuuden yritysyhteistyöverkoston jäsenyrityksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaitoksen ja yrityksen kahdenvälistä yhteistyösuhdetta vertaamalla sen elementtejä yritysten kahdenvälisen kumppanuussuhteen elementteihin. Tutkimustehtävän ratkaisemiseksi on valittu konstruktivistinen tutkimusote, tiedon hankintatapa on empiirinen, kokemusten kerääminen ja analysoiminen on keskeinen osa tutkimusta. Tiedon käyttötarkoitus on normatiivinen, tavoitellaan tuloksia, joita voitaisiin hyödyntää yhteistyösuhdetta kehitettäessä. Pyritään selvittämään, mitä yrityksen ja oppilaitoksen välisen suhteen elementtejä vahvistamalla oppilaitos voi varmistaa työssäoppi-misprosessin vaikuttavuuden ja tuloksekkaan toiminnan.

Yrityksen sisäisen laskennan tutkiminen: case toimintolaskenta

Työn tavoite oli tutkia yrityksen sisäistä laskentaa. Case esimerkkinä oli toimintolaskenta. Toimintolaskentaprojektien nykytilan selvittämisen sekä koettujen onnistumis- ja epäonnistumistekijöiden toteamisen kautta pyrittiin selvittämään sisäisen laskennan tietojärjestelmäprojektien yleisiä ongelmakohtia ja keräämään onnistumistekijät yhteen. Maantieteellisesti työ rajoittui Suomessa toimiviin yksiköihin. Yleisesti tietojärjestelmäprojektit epäonnistuvat eriasteisesti suurimmalta osin. Syitä tähän löytyy sekä myyjä- että ostajaosapuolelta. Ongelmat ovat hyvin moninaisia ja ne voidaan jakaa organisatorisiin- ja teknisiin ongelmiin kaupan molemmin osapuolin. Myös itse toimintolaskentamalliin on kohdistettu kritiikkiä.

Pietarilaiset naisjohtajat siirtymätalouden murroksessa

Tutkielman tavoitteena on kuvata ja selittää mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja monipuolisesti pietarilaista naisjohtajuutta. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja tutkimusmetodina käytetään tiheää kuvausta. Tiheä kuvaus pyrkii kertomaan mahdollisimman tarkasti johtamisen kokemisen. Aineisto kerättiin keväällä 2004 Pietarissa haastattelemalla kymmentä naisyritysjohtajaa. Aineiston analysoinnissa ilmeni, että naisjohtajuus oli vastanneille naisille mahdollisuus, jota kommunistisen järjestelmän aikana ei varsinaisesti ollut. Johtajiksi oli pääsääntöisesti haluttu. Vain muutama vastannut oli päätynyt johtajaksi ilman omaa halua. Haastateltavat kertoivat halunneensa johtajina kehittää itseään ja kasvaa urallaan. Venäläinen yhteiskunta ei varsinaisesti tue naisyrittäjiä ja –johtajia eli ei tarjoa heille mm. erityisiä sosiaalista apua perheenhoitoon tai tukea yrityksen perustamiseen. Kansan asenteet vastanneiden mukaan ovat naisjohtajia kohtaan parantuneet. Haastatellut naiset näkivät oman tulevaisuutensa positiivisena ja kehittämismahdollisuuksia täynnä. Venäjän taloudellinen tulevaisuus voi hyvinkin olla riippuvainen siitä, miten naiset pääsevät etenemään maassa ja perustamaan omia yrityksiään.

Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten etabloituminen Kiinan markkinoille

Tutkielman tavoitteena oli lähestyä Kiinan markkinoita suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritys) näkökulmasta. Tutkielman päätavoitteena oli käydä läpi niitä tekijöitä, joiden tiedostaminen auttaa suomalaisia pk-yrityksiä etabloitumaan Kiinan markkinoille. Tutkielman tarkoituksena oli myös tuottaa oleellista yleistietoa Kiinasta liiketoimintaympäristönä, minkä etsiminen on usein hyvin aikaakuluttavaa. Yleistiedon pohjalta pk-yritykset voivat punnita soveltuuko uusi ja houkutteleva markkina-alue niille. Tutkielma on luonteeltaan lähinnä kuvaileva markkinatutkimus, joka perustuu jo olemassa olevaan tietoon Kiinan markkinoista. Tutkielma toteutettiin ns. kirjoituspöytätutkimuksena ja suurin osa tiedosta on sekundaarista, yleistietoa liiketoimintaympäristöstä. Tutkielman lähdeaineistona käytettiin mahdollisimman uutta koti- ja ulkomaista kirjallisuutta, artikkeleita sekä seminaareissa esitettyjä tutkimuspapereita. Lähdeaineiston käsittely perustui aineistolähtöiseen analyysiin. Analyysin avulla pyrittiin tiivistämään aineisto ja kasvattamaan sen informaatioarvoa luomalla hajanaisesta aineistosta selkeää ja mielekästä, kadottamatta silti sen sisältämää informaatiota. Tässä tutkielmassa esiin tulleiden tekijöiden perusteella vaikuttaa siltä, että suomalaisilla pk-yrityksillä on huomattavia kehitys- ja kasvumahdollisuuksia Kiinan markkinoilla. Parhaat mahdollisuudet menestyä Kiinan markkinoilla on niillä yrityksillä, jotka omaavat kansainvälistä kokemusta, ovat teknologiaorientoituneita ja pitkälle erikoistuneita omalla toimialallaan. Menestyminen edellyttää myös hyvää paikallista markkinatuntemusta, kykyä solmia hyviä kontakteja paikallisiin viranomaisiin ja markkinoilla toimijoihin sekä valmiutta sitoutua pitkällä aikajänteellä Kiinan markkinoille.

Organisaatiokulttuurin muutoksista viestiminen 1970- luvulta nykypäivään. Case UPM- Kymmene Oyj/ Kaukas

Tässä tutkielmassa on tarkasteltu organisaatiokulttuurin muuttumista ja siitä viestimistä case- yrityksessä. Tutkielman tavoitteena on ollut hahmottaa kuva yrityksen virallisesta tavasta viestiä muutoksista henkilöstölle ja ulkopuolisille intresseille. Tutkimusmenetelmänä on käytetty henkilöstölehtien sisältöanalyysia. Henkilöstölehtiä on tarkasteltu vuosilta 1974- 98 Organisaatiokulttuurin muuttuminen on monivaiheinen ja alati jatkuva prosessi. Jokainen organisaatiokulttuuri muuttaa muotoaan tarkoituksellisesti tai ilman, toiset nopeammin, toiset hitaammin. Yritysten tavoitteena muutoksissa on luoda ja ylläpitää vahvaa organisaatiokulttuuria, jonka voimin yritys selviää paremmin suuristakin muutoksista. Organisaatiokulttuuri on jatkuvasti muuttuva ja muutettava kokonaisuus, joka vaikuttaa kaikkeen organisaatiossa ja jota muovaavat niin yrityksen sisäiset kuin ulkoisetkin asiat. Johdon velvollisuutena on välittää informaatiota muutoksista henkilöstölle ja muille sidosryhmille oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.

Leipomoalan opiskelijoiden työpaikan valintaan vaikuttavat tekijät

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää leipomoalan opiskelijoiden mielestä tärkeimmät työpaikan valintaan vaikuttavat tekijät. Tavoitteena oli myös selvittää, ovatko työpaikan valintatekijät sellaisia, joihin työnantaja voi vaikuttaa. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Tutkimus suoritettiin Koulutuskeskus Salpauksessa Lahden ravitsemis- ja matkailualan leipurilinjalla. Kysely tehtiin kaikkien kolmen vuosikurssin oppilaille. Tutkimuksesta saadut tulokset noudattelivat aikaisempia tutkimustuloksia. Yllättävää oli, että hyvä ilmapiiri ja työtehtävien vaihtelevuus nousi palkkauksen rinnalle huomattavan tärkeiksi työpaikan valintatekijöiksi. Mielenkiintoista oli myös havaita, että työnantajan tuntemista etukäteen joko sukulaisten tai tuttavien työnantajana ei nähty merkittäväksi tekijäksi. Työnantajan kannalta tutkimustulokset olivat hyvät, sillä monet tärkeät työpaikan valintatekijät olivat sellaisia, joihin työnantaja itse voi vaikuttaa.

Maatalouden tuloverolain ja elinkeinoverolain välisen rjauksen vaikutus matkailuyrityksen talouteen

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisiin verotuksellisiin ratkaisuihin matkailuyrityksen kannattaisi maatalouden tuloverolain ja elinkeinoverolain välillä pyrkiä minimoidakseen maksettavien verojen määrä. Tutkielmassa vertaillaan maaseutu-matkailuyritystoiminnan mahdollisia vaihtoehtoisia veroratkaisuja. Esimerkkitapauksessa tehdään vaihtoehtolaskelmia matkailuyritystoiminnan verotuksesta todellisen maatalouden tuloverolain mukaan verotetun toiminnan lisäksi elinkeinoverolain mukaan verotettavasta toiminimenä harjoitetusta matkailuyritystoiminnasta sekä elinkeinoverolain mukaan verotettavasta erilliseksi osakeyhtiöksi yhtiöitetystä matkailuyritystoiminnasta. Tutkielmassa on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä tukimusta. Tutkimusstrategiana on kokeellinen tutkimus, mikä on toteutettu valitsemalla matkailuyritysjoukosta todellinen matkailuyritys, jonka verotusta on tarkasteltu valittujen muuttujien muuttuessa. Tutkielman esimerkkitapauksessa matkailuyritystoiminnan muodostaman liikevaihdon ollessa pieni on maatalouden tuloverolain mukainen toiminta selvästi edullisempaa kuin elinkeinoverolain mukaan verotettava matkailuyritystoiminta. Matkailuyritystoiminnan noustessa selvästi merkittävämmäksi liiketoiminnan muodostajaksi kuin maatalouden muodostuu matkailuyritystoiminnan osakeyhtiöittäminen elinkeinoverolain piiriin verotuksellisesti yhtä edulliseksi ratkaisuksi kuin maatalouden tuloverolain mukaisesti toimiminen. Verojen määrään keskeisesti vaikuttavia tekijöitä liikevaihdon ja kulurakenteen lisäksi ovat tasausvaraus (maatalouden tuloverolaki), toimintavaraus (elinkeinoverolaki) sekä nettovarallisuustaso.

Organisatorinen oppiminen - tapaustutkimus oppimisprosessien jännitteistä teollisuusyrityksessä

Organisatorinen oppiminen nähdään avainasemassa yrityksen kilpailukyvyn kehittämisessä. Aihepiiristä onkin tehty runsaasti tutkimusta, mutta edelleen näkemykset organisaation oppimisesta, oppimisprosessin luonteesta, tuloksista ja näihin vaikuttavista tekijöistä ovat moninaiset. Dialektisuus kuvaa sekä organisatorisesta oppimisesta käytyä keskustelua että oppimisprosessien luonnetta dynaamisina vastavoimien sävyttäminä organisaation kehitysprosesseina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä organisatorisesta oppimisesta tutkimalla oppimisprosesseihin sisältyviä jännitteitä. Mielenkiinnon kohteena on jännitteiden osallistuminen niin innovatiivista uudistumista ja sopeutuvaa kehittymistä kuin toiminnan vakiinnuttamista tavoittelevaan oppimiseen. Tutkimuksen kohteena on kaksi teollisuusyritystä, joista tiedonkeruu tehtiin teemahaastatteluin. Tutkimuksessa painottui suorittavan tason työntekijän näkökulma. Empiirisestä aineistosta konstruoitiin organisatorisia oppimisprosesseja tulkitsemalla yksilöiden ja organisaation oppimisen välistä vuorovaikutusta. Yrityksittäin konstruoidut oppimisprosessit rinnastettiin yritysten tavoiterakenteen kautta ja analysoitiin jännitteiden osallistumista oppimisprosessien etenemiseen organisaatioissa. Organisatoriset oppimisprosessit - sekä organisaatiota uudistava innovatiivinen ja kehittävä sopeutuva oppiminen että vakiinnuttava mukautuva oppiminen - näyttäytyvät tutkimuksen tulosten valossa erilaisten jännitteiden sävyttäminä. Tulokset osoittavat, että perinteisessä mekaanisessa organisaatiossa aikaisempien tutkimusten luontaisena pitämä vakiinnuttava ja mukautuva oppiminen ei ole ongelmatonta ja itsestään sujuvaa. Myös se on jännitteiden sävyttämä. Organisaation viralliset ja sosiaaliset rakenteet voivat mukauttaa yksilöiden toiminnan. Vakiinnuttavan oppimisprosessin etenemiseen osallistuu kuitenkin jännitteitä, joita syntyy ennen kaikkea työntekijöiden toiminnan ja asenteiden sekä yrityksen tuotanto- ja oppimistavoitteiden välisistä ristiriidoista. Tulokset antavat aihetta pohtia vakiinnuttavan oppimisen asemaa suhteessa uudistavaan ja kehittävään oppimiseen. Vakiinnuttavan oppimisen toteutuminen organisaatiossa pelkästään rakenteiden mukauttavalla voimalla voi heikentää organisaation mahdollisuuksia kehittyä ja uudistua. Työntekijöiden toimimista organisaation oppimisen agentteina ja uudistavan oppimisen käynnistäjinä voisi edesauttaa oppimista tukevin organisatorisin mekanismein, jotka edistävät työntekijöiden käsitteellistä oppimista ja jännitteiden hyödyntämistä vakiinnuttavassa oppimisprosessissa.

Konepajateollisuuden komponenttitoimittajasta järjestelmätoimittajaksi

Konepajateollisuuden suurasiakkaiden kansainvälistymisen myötä on noussut esiin uusia haasteita ja tarpeita, joihin yritysten tulisi pystyä vastaamaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Konepajateollisuudessa tämä tarkoittaa entistä tiukempaa keskittymistä ydinosaamisalueisiin, kilpailuedun säilyttämistä, kustannustason sekä laadun hallintaa ja tehtävien jakoa päämiehiltä omille toimittajilleen verkostossa. Toimittajaverkostoissa toimii lukuisa määrä erikokoisia ja - tasoisia alihankkijoita, joista päämiesten lähimpinä toimittajina ovat niin kutsutut järjestelmätoimittajat. Tässä diplomityössä on tutkittu verkostoitumista ja sen perusteita lähinnä konepajateollisuuden kannalta, alan alihankintaverkostoa yleisesti sekä paikallisesti eteläisessä Kymenlaaksossa. Järjestelmätoimittajuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Työssä on haettu sellaisia pk-yrityksiltä vaadittavia toimenpiteitä ja ominaisuuksia, jotta nouseminen jonkun päähankkijan komponenttitoimittajasta järjestelmätoimittajaksi olisi mahdollista. Aihetta on tarkasteltu teoreettisesti tutkimusten, julkaisujen ja kirjallisuuden avulla. Tämän lisäksi on suoritettu benchmarkkauksia muutamille menestyneille, konepajateollisuudessa toimiville ja järjestelmätoimittajiksi kehittyneille yrityksille. Näiden kerättyjen tietojen perusteella on tehty johtopäätöksiä ja niistä edelleen käytännön kehitystoimenpiteiden ja vaatimusten kartoitus sekä toimintasuunnitelma eräälle Kymenlaakson seudulta olevalle metallialan pk-yritykselle, jolla on tunnistettu olevan mahdollisuudet kehittyä järjestelmätoimittajaksi ja mitä liiketoimintamallia yrityksen johto pitää varteenotettavana vaihtoehtona ja kiinnostavana mahdollisuutena.

Naisyrittäjyys ja sen edistäminen Etelä-Savon maaseutualueilla naisyrittäjien näkökulmasta

The goal of this research was to establish the development of the female entrepreneurship in rural areas of South Savo. The main problem was approached discussing female entrepreneurship and characteristics of women-owned enterprises theoretically. Also the rural areas as operational environment and development of female entrepreneurship were examined. The empirical part was implemented as an interview study by interviewing twelve rural female entrepreneurs from South Savo. The main thing should be taken into account improving female entrepreneurship is motivation and encouraging of female entrepreneurs. Female entrepreneurs feel that own municipality is the nearest public actor to develop small entrepreneurship in rural areas. Municipalities should be taken small enterprises even more into consideration when developing entrepreneurship in rural areas. Co-operation with other enterprises and interest groups was considered as one of the most important things in the development of entrepreneurship.