COMTEMP: Financing expansion through private equity?

COMTEMP – Companhia de Temperos, Lda. is a Portuguese company that produces vinegars (e.g. CRISTAL vinegars), sauces and condiments. This case study aims to analyze its attractiveness to receive a venture capital investment. The main covered topics are arranged into the following sections: foundation, company, industry, competition, industrial kitchen opportunity, financial strategy and decision.

Proving a market for a startup befor scaling using the hypothesis-driven entrepreneurship process

The year is 2015 and the startup and tech business ecosphere has never seen more activity. In New York City alone, the tech startup industry is on track to amass $8 billion dollars in total funding – the highest in 7 years (CB Insights, 2015). According to the Kauffman Index of Entrepreneurship (2015), this figure represents just 20% of the total funding in the United States. Thanks to platforms that link entrepreneurs with investors, there are simply more funding opportunities than ever, and funding can be initiated in a variety of ways (angel investors, venture capital firms, crowdfunding). And yet, in spite of all this, according to Forbes Magazine (2015), nine of ten startups will fail. Because of the unpredictable nature of the modern tech industry, it is difficult to pinpoint exactly why 90% of startups fail – but the general consensus amongst top tech executives is that “startups make products that no one wants” (Fortune, 2014). In 2011, author Eric Ries wrote a book called The Lean Startup in attempts to solve this all-too-familiar problem. It was in this book where he developed the framework for The Hypothesis-Driven Entrepreneurship Process, an iterative process that aims at proving a market before actually launching a product. Ries discusses concepts such as the Minimum Variable Product, the smallest set of activities necessary to disprove a hypothesis (or business model characteristic). Ries encourages acting briefly and often: if you are to fail, then fail fast. In today’s fast-moving economy, an entrepreneur cannot afford to waste his own time, nor his customer’s time. The purpose of this thesis is to conduct an in-depth of analysis of Hypothesis-Driven Entrepreneurship Process, in order to test market viability of a reallife startup idea, ShowMeAround. This analysis will follow the scientific Lean Startup approach; for the purpose of developing a functional business model and business plan. The objective is to conclude with an investment-ready startup idea, backed by rigorous entrepreneurial study.

Why is it so Hard to Value Intangibles? Evidence from Investments in High-Technology Start-Ups

The paper uses a range of primary-source empirical evidence to address the question: ‘why is it to hard to value intangible assets?’ The setting is venture capital investment in high technology companies. While the investors are risk specialists and financial experts, the entrepreneurs are more knowledgeable about product innovation. Thus the context lends itself to analysis within a principal-agent framework, in which information asymmetry may give rise to adverse selection, pre-contract, and moral hazard, post-contract. We examine how the investor might attenuate such problems and attach a value to such high-tech investments in what are often merely intangible assets, through expert due diligence, monitoring and control. Qualitative evidence is used to qualify the more clear cut picture provided by a principal-agent approach to a more mixed picture in which the ‘art and science’ of investment appraisal are utilised by both parties alike

Aproximació a la figura dels Business Angels

Els business angels són persones físiques que inverteixen una part dels seus diners en empreses joves, tot just acabades de crear, en alguns casos fins i tot ajuden a crear-les. El nom d’àngels té el seu origen en els rics filantrops de Nova York que finançaven les obres que s’estrenaven a Broadway. Aquests filantrops invertien els seus diners en una obra de teatre, pel plaer de contribuir a la cultura, molt sovint no arribaven a recuperar mai aquests diners. Els business angels, no són filantrops, inverteixen esperant guanyar diners, però al igual que els àngels de Broadway, els mou alguna cosa més que els diners, ja que està àmpliament documentat que darrera d’aquestes inversions hi ha també raons no financeres, com ara fomentar l’esperit emprenedor o fins i tot la cerca de diversió. Podríem dir que el terme “business angel” es va encunyar a principis dels 80 als EUA, per tant aviat farà 30 anys, no obstant, encara avui, la majoria de catalans no coneixen el significat d’aquest terme. A Catalunya i Espanya anem terriblement retardats en l’estudi i la promoció d’aquesta figura en relació a països com els EUA i el Regne Unit, però també massa enrera en relació a països com Finlàndia, Suècia, Noruega i Alemanya. L’objectiu d’aquest treball és doncs oferir una complerta aproximació a aquesta figura del business angel, una figura que entenem clau en el desenvolupament empresarial i per tant una figura que cal potenciar a tots els nivells. Per tal de contextualitzar aquesta important figura, el treball parteix de l’anàlisi de la relació existent entre emprenedoria i creixement econòmic, s’endinsa després en el capital risc, per presentar finalment qui és i que fa el business angel. El treball intenta també mostrar l’abús d’usos i la inconsistència de les definicions que es donen del terme “business angel” i per tant la gran confusió que tot això genera.

Studying the micro-angels approach to micro-investment decisions

Purpose: The paper analyzes the micro-angels investment behaviour, looking both to the criteria used in the selection of their investment projects and to the characteristics of their guidance role during the investment period. Design/Methodology/Approach: The paper focuses on a double bottom line movement of French micro-angels clubs that has been operating since 1983. Our primary source of data is an online survey carried out during March 2012, asking members of clubs all over France for different aspects of their procedures. Findings: Our findings suggest that micro-angels are interested in small, socially or environmentally friendly projects having the potential to contribute to the development of their neighbourhood. We find that women are even more interested than men in such projects. Educated micro-angels value entrepreneurial motivation and understanding of the project more than less-educated micro-angels. We also point out the factors that micro-angels consider important in accompanying enterprises. Here we find that gender makes little difference. However, retired micro-angels value financial diagnosis made conjointly with entrepreneurs, while both active micro-angels and educated micro-angels value more the use of their network to help micro-entrepreneurs. Practical/Social Implications: Given the potential benefits of micro-angels investing and guiding the development of micro-enterprises, a social micro-angel investment on a major scale in developing countries could help in tackling some of the problems faced by the development of microfinance, such as the over-indebtedness of micro-entrepreneurs. Practitioners and new initiatives would gain from understanding what adaptations need to be made. Originality/value: We expect to add to the venture capital theory to take into account non-economic motives.

Three essays in control, entrepreneurship and innovation

One of the key emphases of these three essays is to provide practical managerial insight. However, good practical insight, can only be created by grounding it firmly on theoretical and empirical research. Practical experience-based understanding without theoretical grounding remains tacit and cannot be easily disseminated. Theoretical understanding without links to real life remains sterile. My studies aim to increase the understanding of how radical innovation could be generated at large established firms and how it can have an impact on business performance as most businesses pursue innovation with one prime objective: value creation. My studies focus on large established firms with sales revenue exceeding USD $ 1 billion. Usually large established firms cannot rely on informal ways of management, as these firms tend to be multinational businesses operating with subsidiaries, offices, or production facilities in more than one country. I. Internal and External Determinants of Corporate Venture Capital Investment The goal of this chapter is to focus on CVC as one of the mechanisms available for established firms to source new ideas that can be exploited. We explore the internal and external determinants under which established firms engage in CVC to source new knowledge through investment in startups. We attempt to make scholars and managers aware of the forces that influence CVC activity by providing findings and insights to facilitate the strategic management of CVC. There are research opportunities to further understand the CVC phenomenon. Why do companies engage in CVC? What motivates them to continue "playing the game" and keep their active CVC investment status. The study examines CVC investment activity, and the importance of understanding the influential factors that make a firm decide to engage in CVC. The main question is: How do established firms' CVC programs adapt to changing internal conditions and external environments. Adaptation typically involves learning from exploratory endeavors, which enable companies to transform the ways they compete (Guth & Ginsberg, 1990). Our study extends the current stream of research on CVC. It aims to contribute to the literature by providing an extensive comparison of internal and external determinants leading to CVC investment activity. To our knowledge, this is the first study to examine the influence of internal and external determinants on CVC activity throughout specific expansion and contraction periods determined by structural breaks occurring between 1985 to 2008. Our econometric analysis indicates a strong and significant positive association between CVC activity and R&D, cash flow availability and environmental financial market conditions, as well as a significant negative association between sales growth and the decision to engage into CVC. The analysis of this study reveals that CVC investment is highly volatile, as demonstrated by dramatic fluctuations in CVC investment activity over the past decades. When analyzing the overall cyclical CVC period from 1985 to 2008 the results of our study suggest that CVC activity has a pattern influenced by financial factors such as the level of R&D, free cash flow, lack of sales growth, and external conditions of the economy, with the NASDAQ price index as the most significant variable influencing CVC during this period. II. Contribution of CVC and its Interaction with R&D to Value Creation The second essay takes into account the demands of corporate executives and shareholders regarding business performance and value creation justifications for investments in innovation. Billions of dollars are invested in CVC and R&D. However there is little evidence that CVC and its interaction with R&D create value. Firms operating in dynamic business sectors seek to innovate to create the value demanded by changing market conditions, consumer preferences, and competitive offerings. Consequently, firms operating in such business sectors put a premium on finding new, sustainable and competitive value propositions. CVC and R&D can help them in this challenge. Dushnitsky and Lenox (2006) presented evidence that CVC investment is associated with value creation. However, studies have shown that the most innovative firms do not necessarily benefit from innovation. For instance Oyon (2007) indicated that between 1995 and 2005 the most innovative automotive companies did not obtain adequate rewards for shareholders. The interaction between CVC and R&D has generated much debate in the CVC literature. Some researchers see them as substitutes suggesting that firms have to choose between CVC and R&D (Hellmann, 2002), while others expect them to be complementary (Chesbrough & Tucci, 2004). This study explores the interaction that CVC and R&D have on value creation. This essay examines the impact of CVC and R&D on value creation over sixteen years across six business sectors and different geographical regions. Our findings suggest that the effect of CVC and its interaction with R&D on value creation is positive and significant. In dynamic business sectors technologies rapidly relinquish obsolete, consequently firms operating in such business sectors need to continuously develop new sources of value creation (Eisenhardt & Martin, 2000; Qualls, Olshavsky, & Michaels, 1981). We conclude that in order to impact value creation, firms operating in business sectors such as Engineering & Business Services, and Information Communication & Technology ought to consider CVC as a vital element of their innovation strategy. Moreover, regarding the CVC and R&D interaction effect, our findings suggest that R&D and CVC are complementary to value creation hence firms in certain business sectors can be better off supporting both R&D and CVC simultaneously to increase the probability of generating value creation. III. MCS and Organizational Structures for Radical Innovation Incremental innovation is necessary for continuous improvement but it does not provide a sustainable permanent source of competitiveness (Cooper, 2003). On the other hand, radical innovation pursuing new technologies and new market frontiers can generate new platforms for growth providing firms with competitive advantages and high economic margin rents (Duchesneau et al., 1979; Markides & Geroski, 2005; O'Connor & DeMartino, 2006; Utterback, 1994). Interestingly, not all companies distinguish between incremental and radical innovation, and more importantly firms that manage innovation through a one-sizefits- all process can almost guarantee a sub-optimization of certain systems and resources (Davila et al., 2006). Moreover, we conducted research on the utilization of MCS along with radical innovation and flexible organizational structures as these have been associated with firm growth (Cooper, 2003; Davila & Foster, 2005, 2007; Markides & Geroski, 2005; O'Connor & DeMartino, 2006). Davila et al. (2009) identified research opportunities for innovation management and provided a list of pending issues: How do companies manage the process of radical and incremental innovation? What are the performance measures companies use to manage radical ideas and how do they select them? The fundamental objective of this paper is to address the following research question: What are the processes, MCS, and organizational structures for generating radical innovation? Moreover, in recent years, research on innovation management has been conducted mainly at either the firm level (Birkinshaw, Hamel, & Mol, 2008a) or at the project level examining appropriate management techniques associated with high levels of uncertainty (Burgelman & Sayles, 1988; Dougherty & Heller, 1994; Jelinek & Schoonhoven, 1993; Kanter, North, Bernstein, & Williamson, 1990; Leifer et al., 2000). Therefore, we embarked on a novel process-related research framework to observe the process stages, MCS, and organizational structures that can generate radical innovation. This article is based on a case study at Alcan Engineered Products, a division of a multinational company provider of lightweight material solutions. Our observations suggest that incremental and radical innovation should be managed through different processes, MCS and organizational structures that ought to be activated and adapted contingent to the type of innovation that is being pursued (i.e. incremental or radical innovation). More importantly, we conclude that radical can be generated in a systematic way through enablers such as processes, MCS, and organizational structures. This is in line with the findings of Jelinek and Schoonhoven (1993) and Davila et al. (2006; 2007) who show that innovative firms have institutionalized mechanisms, arguing that radical innovation cannot occur in an organic environment where flexibility and consensus are the main managerial mechanisms. They rather argue that radical innovation requires a clear organizational structure and formal MCS.

Model for managing non-core ideas to new companies, products and services in a Finnish forest company

Suomalainen metsäteollisuus on muutoksen partaalla. Uutisissa on nähty miten metsäyrityksen sulkevat tehtaita ja paperikoneita. Suomalaisessa metsäteollisuudessa keskitytään tällä hetkellä lähinnä kulujen alentamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Edellytyssille, että suomalainen metsäteollisuus pysyy kilpailukykyisenä, ovat kuitenkinuudet innovaatiot ja toimialojen välinen yhteistyö. Työn tavoitteena oli luoda toimintamalli UPM-Kymmene Oyj:lle, minkä avulla ydinliiketoimintaan kuulumattomat tuote- ja palveluideat saataisiin hyödynnettyä. Aihe on erittäin ajankohtainen, mikäli halutaan pitää tuotanto jatkossakin Suomessa. Luotumalli painottaa pk-sektorin roolia ja potentiaalia kehittää UPM-Kymmeneltä peräisin olevia ja heidän ydinliiketointaan kuulumattomista tuote ja palveluideoistauusia yrityksiä, tuotteita ja palveluita. Malli edustaa uudenlaista ajattelutapaa ja sen käyttöönotto vaatii perinteisen yrityskulttuurin uudistamista UPM-Kymmenessä.

Teollisoikeussalkun ulkoistaminen: erityisesti patenttien kannalta tarkasteltuna

Pro gradu- tutkielmassa tavoite oli tutkia yritysten halukkuutta ulkoistaa erityisesti patenttien hakuprosessia, ylläpitoa ja patenttisalkun hallintaa ulkopuoliselle asiantuntijataholle. Työssä tarkasteltiin teollisoikeuksien ulkoistamista sekä teorian valossa että kokeellisesti tekemällä yrityksille haastatteluja ja kyselyjä. Tutkielmassa käsiteltiin myös lyhyesti aineettomien oikeuksien kirjanpidollista merkintää uusien IFRS- standardien valossa, aineettomien oikeuksien omistussuhteiden siirtymistä sekä teollisoikeuksien yhteyttä pääomasijoittamiseen. Tutkielman empiirinen osuus on tehty keräämällä kyselyiden ja teemahaastatteluiden keinoin tietoa yritysten halukkuudesta ulkoistaa enemmän IPR- sektorilla ja analysoimalla tätä kerättyä materiaalia. Kaikki haastateltavat edustavat eri yritysten teollisoikeusasiantuntijoita, joten kyseessä on heidän näkemyksensä mahdollisuudesta ulkoistaa teollisoikeussalkun hallintaa Teollisoikeussalkun hallinnan ulkoistaminen on haasteellinen, mutta mielenkiintoinen aihe. Suurin osa haastatelluista henkilöistä piti laajempaa ulkoistamista IPR- alueella mahdollisena. Lähes kaikki haastateltavat pitivät esimerkiksi patenttien uutuustutkimusten ulkoistamista mahdollisena, mutta patenttiinsinöörien ja koko teollisoikeussalkun ulkoistamisen kohdalla keskeiseksi ongelmaksi nousi se, että ei ole olemassa selkeää mallia ja käytäntöä ulkoistamisprosessin suorittamisesta. Yritysten halukkuus ulkoistaa myös tämän kaltaisia toimintoja kasvaisi, jos olisi olemassa selkeä toimintamalli siitä miten ulkoistaminen hoidettaisiin.

Pääomasijoittaminen metsäteollisuuteen vuosina 1995-2005

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsäteollisuuteen tehtyjä pääomasijoituksia. Tutkimuskohteena olivat kansainväliset metsäteollisuusyritykset ja niihin tehdyt pääomasijoitukset vuosina 1995-2005. Tutkimuksessa tarkasteltiin miten pääomasijoitukset metsäteollisuuteen ovat kehittyneet lukumääräisesti sekä miten metsäteollisuuteen tehtävien pääomasijoitustenkoko on muuttunut tällä ajanjaksolla. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös metsäteollisuuteen sijoittavien pääomasijoittajien maantieteellistä jakautumista sekä näiden kohdeyhtiöiden maantieteellistä jakautumista. Tutkimustulosten mukaan pääomasijoittaminen kansainvälisiin metsäteollisuusyrityksiin on lisääntynyt vuosina 1995-2005. Pääomasijoitukset metsäteollisuuteen ovat pysyneet keskimääräiseltä kooltaan samalla tasolla koko tarkasteluajanjakson. Metsäteollisuuden pääomasijoituksista lähes puolet tuli eurooppalaisilta pääomasijoittajilta tarkasteluajanjaksona. Viime vuosina pohjoisamerikkalaiset, eurooppalaiset ja aasialaiset pääomasijoittajat ovat jokainen tarjonneet metsäteollisuuden vuosittaisistapääomasijoituksista lähes yhtä suuren osuuden. Metsäteollisuuteen sijoittavatpääomasijoittajat preferoivat sijoituksissaan omaa maantieteellistä aluettaan.

Corporate governance kasvuyritysten rahoituskelpoisuuden nostamisen välineenä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä corporate governance on nuorten yritysten kohdalla ja miten he sillä voivat parantaa omia tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Tutkimuksessa haastateltiin Lappeenrantalaisia kasvuyrityksiä ja pääomasijoittajien edustajia, minkä avulla saatiin tietoa siitä, mikä on tämän hetken tilanne hyvän hallintotavan suhteen. Tutkielmassa tutkittiin eri osa-alueita, jotka tämänhetkisessä tilanteessa on yhdistetty yritysten hyvän hallintotavan mukaiseen toimintaan. Näistä asioista nostetaan esille ne peruslinjaukset, joita nuorten yritysten tulisi noudattaa, jottaheidän toimintansa noudattaisi hyvää hallintotapaa. Tämän lisäksi tutkitaan pääomasijoittamista. Tutkimuksessa käydään läpi Suomessa toimivat erityyppiset pääomasijoittajat, heidän käyttämänsä sijoitusprosessit ja - kriteerit sekä arvonmääritys. Tutkimuksessa myös käsitellään pääomasijoittamisen merkitystä nuorille yrityksille ja sitä, mitä kohdeyrityksen hyvä hallintotapa voi pääomasijoittajillemerkitä. Corporate governance mielletään vielä suurten yritysten asiaksi, muttase on myös selkeästi käännettävissä pienille yrityksille sopivaksi. Mitään yksiselitteistä suositusten listaa ei voida antaa, mutta tärkeämpää olisi saada nuoret yritykset miettimään ja panostamaan oman yrityksen hyvän hallintotavan mukaiseen toimintaan. Tämän avulla on mahdollista parantaa yrityksen toimintaedellytyksiä ja torjua uhkia.

Tuovatko pääomasijoittajat lisäarvoa? Suomessa listattujen osakkeiden tuottovertailu

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää listautumisantien suoriutumista Suomen markkinoilla, sekä verrata pääomasijoittajien ja muiden listaamia yrityksiä. Tutkimusperiodina käytetään 36 kuukautta. Lisäksi tutkitaan lyhyen ajanjakson tuottoja näiden välillä. Tutkimuksessa selvitetään myös se, miten kansainvälisellä aineistollahavaitut, listautumisanteihin liittyvät anomaliat toteutuvat Suomessa. Tutkimuksen aineisto koostuu 48 yrityksestä, jotka listautuivat Helsingin pörssiin vuosien 1996 - 2000 välillä. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapahtumatutkimusta. Kerätystä aineistosta lasketaan ylituotot kolmea eri menetelmää käyttämällä, eli lasketaan CAR-, BHAR- ja WR-ylituotot. Aineistolle tehdään myösregressio, jossa alisuoriutumista selitetään erilaisilla muuttujilla. Empiiristen tulosten mukaan listautumisannit keskimäärin alisuoriutuvat Suomen markkinoilla vertailukohteina käytettyihin indekseihin verrattuna. Tämän tulos tukee aiempia, kansainvälisiltä markkinoilta saatuja havaintoja. Sitä vastoin tämän tutkimuksen perusteella pääomasijoittajien listaamat yritykset alisuoriutuvat enemmän kuin muut listatut yritykset. Tämä havainto poikkeaa kansainvälisellä aineistolla tehdyistä tutkimuksista. Tutkittaessa portfolioiden ominaisuuksia, havaittiin erityisesti listautumisvuoden selittävän alisuoriutumisen voimakkuutta.

REAALIOPTIOT OSANA PÄÄOMASIJOITTAJAN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIA

Tutkielman päätavoitteena oli selvittää kuinka pääomasijoittajat käyttävät tai voivat käyttää reaalioptioajattelua päätöksenteon apuna. Tutkielma jakaantui teoria- ja empiriaosaan. Teoriaosassa käytettiin tutkimusmetodologiana käsiteanalyyttista tutkimusotetta. Empiriaosa tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa teema-haastatteluna haastateltiin kahdeksaa pääomasijoittajaa. Tutkielman teoriaosassa tutkittiin alan tutkimusten avulla pääomasijoittajan päätöksentekoprosessia sekä niitä kriteereitä, jotka vaikuttavat sijoituspäätökseen. Lisäksi esiteltiin optiohinnoittelumalli, jonka avulla pääomasijoittaja voi laskea kohdeyrityksen tulevaisuuden arvon. Teoriaosassa tutkittiin myös reaalioptiota. Ulkomaisten sekä kotimaisen tutkimusten avulla selvitettiin miten yleisiä perinteiset investointilaskelmat ovat sekä mitä puutteita niissä on verrattuna reaalioptioihin. Haastatteluissa keskityttiin päätöksentekoprosessin kuvaamiseen sekä kriteereihin, joita pääomasijoittajat arvioivat ennen sijoituspäätöksen tekoa. Lisäksi kartoitettiin reaalioptioiden käyttöä. Pääomasijoittajat eivät käytä reaalioptioanalyysiä hyväksi sijoituskohteiden arvon määrittämisessä. Reaalioptioita sisältyy pääomasijoitustoimintaan ja reaalioptioanalyysi sopii pääomasijoitusten arvottamiseen. Sitä tulisikin käyttää muiden menetelmien rinnalla.

Exits - Pääomasijoittajan irtautumisvaihtoehtojen juridista tarkastelua

Pääomasijoittaminen on Suomessa verrattain uusi ilmiö. Tutkielman tarkoitus on ollut tarkastella pääomasijoittajan irtautumista kohdeyhtiöstä juridisesta näkökulmasta. Tutkielman ydin on ollut selvittää pääomasijoittamisen toimijoiden roolien ja niistä johtuvien intressien ristiriitojen vaikutusta irtautumiseen sekä sitä, miten intressiristiriitoja vähennetään erityisesti pääomasijoittajan näkökulmasta. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty päämies-agenttiteoriaa sekä teoriaa asymmetrisestä tiedosta ja moraalisesta uhkapelistä. Toisena tutkimusongelmana on selvitetty pääomasijoittamisen sijoittumista eri oikeudenalojen yhtymäkohtaan sekä luotu katsaus yleisesti pääomasijoittamista koskevaan lainsäädäntöön. Keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää, aiheuttaako amerikkalaiseen sopimusmalliin perustuva sopimuskäytäntö ongelmia suomalaisessa juridisessa ympäristössä. Tutkimus on oikeustaloustieteellinen ja tutkimuskohteeseen on tutustuttu alan koti- ja ulkomaisen tutkimuksen ja kirjallisuuden lisäksi teemahaastatteluin. Tutkielman loppupäätelmä on, että pääomasijoittajan irtautumisen turvaamiseksi käytetään juridisesti tehokkaita menetelmiä, joista osakassopimuksen ehdot ovat ennemminkin ennaltaehkäiseviä kuin korjaavia. Intressiristiriitaa vähentämään käytetään myös kannustinjärjestelmä (osakeomistusta, optio-oikeuksia). Tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä ongelmia amerikkalaisen sopimusmallin soveltamisessa suomalaiseen käytäntöön.

Application of Open Innovation Paradigm in Small and Medium Enterprises in Russia

The objective of this study is to explore how the Open Innovation paradigm is applied in by small and medium-size enterprises in Russia. The focus of the study is to understand how the processes of research and development and commercialization proceed in these kind of companies and to which extent they apply open innovation principles. Russian leadership makes certain steps for transition from the export of raw materials to an innovative model of economic growth. The research aims to disclose actual impact of these attempts. The closed innovation model and the erosion factors which lead to the destruction of an old one and emergence of new model are described. Features of open innovation implementation and intellectual property rights protection in small and medium enterprises are presented. To achieve the objective, a qualitative case study approach was chosen. Research includes facts and figures, views and opinions of management of studied companies related to innovation process in the company and in Russia in general. The research depicts the features of Open Innovation implementation by SMEs in Russia. A large number of research centers with necessary equipment and qualified personnel allow case companies to use external R&D effectively. They cooperate actively with research institutes, universities and laboratories. Thus, they apply inbound Open Innovation. On the contrary, lack of venture capital, low demand for technologies within the domestic market and weak protection of intellectual property limit the external paths to new markets. Licensing-out and creation of spin-off are isolated cases. Therefore, outbound Open Innovation is not a regular practice.

The effectiveness of financial innovation support tools. Comparative study of Latvia and Finland

In the Innovation Union Scoreboard of 2011, Latvia ranked last amongst the EU countries in innovation performance. Even though there is sufficient scientific and technological basis, the results remain modest or low in most of the indicators concerning innovations. Several aspects influence the performance a national innovation system. In Latvia, the low effectiveness is often attributed to lack of financial support tools. As a comparison, Finland was chosen because of its well-established and documented innovation system. The aim of this study is to research the efficiency and effectiveness of the current financial innovation support tool system in Latvia from the point of view of an innovating company. It also attempts to analyze the support tool system of Latvia and compare to the relevant parts of the Finnish system. The study found that it is problematic for innovative companies in Latvia to receive the necessary funding especially for start-ups and SMEs due to the low number of grant programs, funds and lacking offer from banks, venture capital and business angels. To improve the situation, the Latvian government should restructure the funding mechanisms putting a bigger emphasis on innovative start-ups and SMEs. That would lay a foundation for future growth and boost research and scientific activities in Latvia.