Assessment of facilitators' design thinking

Meeting design is one of the most critical prerequisites of the success of facilitated meetings but how to achieve the success is not yet fully understood. This study presents a descriptive model of the design of technology supported meetings based on literature findings about the key factors contributing to the success of collaborative meetings, and linking these factors to the meeting design steps by exploring how facilitators consider the factors in practice in their design process. The empirical part includes a multiple-case study conducted among 12 facilitators. The case concentrates on the GSS laboratory at LUT, which has been working on facilitation and GSS for the last fifteen years. The study also includes ‘control’ cases from two comparable institutions. The results of this study highlight both the variances and commonalities among facilitators in how they design collaboration processes. The design thinking of facilitators of all levels of experience is found to be largely consistent wherefore the key design factors as well as their role across the design process can be outlined. Session goals, group composition, supporting technology, motivational aspects, physical constraints, and correct design practices were found to outline the key factors in design thinking. These factors are further categorized into three factor types of controllable, constraining, and guiding design factors, because the study findings indicate the factor type to have an effect on the factor’s importance in design. Furthermore, the order of considering these factors in the design process is outlined.

Generic features of eighteenth-century American runaway slave advertisements

Pro-gradu –tutkielmani aiheena ovat 1700-luvun ”karanneet orjat” – sanomalehtiilmoitusten genrelle ominaiset piirteet. Tutkimusaineisto koostuu 190 ilmoituksesta, jotka ovat alkuperäisesti ilmestyneet virginialaisissa, pennsylvanialaisissa ja newyorkilaisissa sanomalehdissä 1730-luvulta 1770-luvulle. Tutkimuksen kohteeksi on rajattu ilmoitukset, joissa yksityishenkilöt ilmoittavat orjan/orjien karanneet ja lupaavat kiinniottajalle palkkion. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, millaisia ovat tyypilliset kielelliset piirteet näissä teksteissä ja millainen on prototyyppinen genren edustaja. Genreteorian lisäksi teoriaosuudessa käsittelen jonkin verran 1700- luvun englannin kielen yleisiä piirteitä sekä orjuuden ja sanomalehtien syntyhistoriaa Amerikassa taustoittaakseni tutkimusta. Analyysissa hyödynnän mm. Swalesin ja Bhatian käyttämää käsitettä siirroista (moves). Tutkin ilmoituksien tyypillistä rakennetta jakamalla ne yhdeksään siirtoon, joilla kaikilla on oma tehtävänsä ilmoituksessa. Jotkut siirrot, kuten karkulaisen kuvailu ja palkkion lupaaminen, esiintyvät kaikissa ilmoituksissa, kun taas toiset siirrot ovat läsnä harvemmin. Muita tälle genrelle tyypillisiä ominaisuuksia ovat esim. ilmoituksissa toistuvat kiinteät fraasit ja tietyt sanastolliset erikoisuudet. Lisäksi tutkin ilmoituksissa käytettäviä tapoja viitata asiaan liittyviin henkilöihin, sekä erilaisia toimia, joita ilmoitusten jättäjät ilmoituksien avulla suorittavat. Genressä on havaittavissa pieniä reilun neljänkymmenen vuoden kuluessa tapahtuneita muutoksia, mutta myös eroavaisuuksia eri siirtokuntien ilmoitusten välillä. Yleisesti voidaan todeta, että vaikka ”karanneet orjat” –ilmoitukset voivat vaihdella rakenteeltaan ja sanavalinnoiltaan, suuri osa ilmoituksista seuraa kuitenkin melko prototyyppistä muottia.

Työelämäyhteys ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden opinnäytetöissä

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten työelämäyhteys ilmenee terveysalan ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden opinnäytetöissä. Tutkimusaineistoksi kerättiin erään terveysalan ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden vuonna 2008 valmistuneita opinnäytetöitä (N=18). Tutkimusaineiston opinnäytetöistä 10 oli sairaanhoitajaopiskelijan, 5 terveydenhoitajaopiskelijan ja 3 kätilötyön opiskelijan opinnäytetyötä. Aineisto kerättiin kohdeammattikorkeakoulun kirjastosta. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tulokset osoittivat, että hoitotyön opiskelijoiden opinnäytetöiden työelämäyhteys ilmeni opinnäytetöiden lähtökohdissa, opinnäytetöiden tuotoksina ja niiden työelämähyödynnettävyytenä, työelämäyhteistyönä sekä opiskelijan oppimisessa. Opinnäytetöiden lähtökohdissa korostui opiskelija-, potilas-, asiakas- sekä työelämälähtöisyys. Opiskelijat olivat kiinnostuneita tutkimaan ja kehittämään hoitotyötä. Hoitotyön asiakkaiden tarpeet vaikuttivat opinnäytetyön sisältöön, toteutuksen ja tuotokseen. Työelämän kehittämistarpeet ja opinnäytetöiden aiheet saatiin terveysalan ammattikorkeakoulun ja hoitotyön työelämän välisistä kehittämishankkeista tai suoraan käytännön hoitotyöstä. Opinnäytetöiden tuotoksilla kehitettiin hoitotyötä. Opinnäytetöiden tuotosten työelämähyödynnettävyys toteutui välittömästi tai opiskelijat toivat esiin hyödyntämisen mahdollisuudet ja toivoivat, että tuotoksia hyödynnettäisiin hoitotyössä. Työelämäyhteistyö toteutui ammattikorkeakoulun ja työelämän välisinä kehittämishankkeina sekä opiskelijan ja työelämäedustajien käytännönläheisenä yhteistyönä opinnäyteprosessin aikana. Työelämäyhteistyössä toteutettu opinnäytetyö oli opiskelijalle ammatillinen oppimisprosessi, jossa opittiin myös tutkimuksellisuutta ja yleisiä työelämävalmiuksia. Tulokset osoittivat, että hoitotyön opiskelijoiden opinnäytetyöt täyttivät lakien ja asetuksien vaatimukset terveysalan ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle. Työelämäyhteistyössä tehty opinnäytetyö kehitti opiskelijan oppimista, hoitotyön työelämää ja ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Työelämäyhteistyötä ja opinnäytetöiden työelämähyödynnettävyyttä tulisi edelleen kehittää.

Cumulative Costs of Caries Prevention and Treatment in Children - with Special Reference to Work Division and Cohort Effect

Lapsen karieshoidon kustannuskertymän muutokset ja karieshoidon toimintakäytäntöjen yhteys kustannuksiin Tutkimuksen tavoitteena oli mitata terveyskeskuksessa hoidettavien lasten karieshoidon kumulatiivisia kustannuksia ja verrata niitä kahden erilaisen toimintatavan välillä. Lisäksi tarkasteltiin lasten hampaiden terveyttä. Tutkimus tehtiin julkisen palvelutuottajan näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin Kemin ja Tornion terveyskeskusten suun terveydenhuollon potilaskertomuksista. Kemin kohortit 1980, 1983 ja 1986 (n = 600) ja Tornion kohortit 1980 ja 1992 (n = 400) edustivat perinteistä ja Kemin kohortit 1989, 1992 ja 1995 (n = 600) uutta toimintatapaa työnjaon ja ehkäisyn ajoituksen suhteen. Kohortteja ja kaupunkeja verrattiin hampaiden terveyden (dmft/DMFT = 0 ja dmft ja DMFT keskiarvot 5 ja 12 vuoden iässä) ja voimavarojen käytön suhteen. Panoskäyttö johdettiin käyntimäärien avulla laskennallisen työajan kautta. Kustannuskertymät muodostettiin käyttämällä henkilöstömenoista laskettuja suorittajakohtaisia yksikkökustannuksia. Panoskäytön ja yksikkökustannusten kautta muodostettiin kustannuskertymät. Kustannusten ja terveysvaikutusten suhteita arvioitiin kustannus-vaikuttavuusanalyysissä. Suuhygienistien työpanosta hyödyntävällä varhaisen ehkäisyn toimintamallilla saavutettiin vähäisemmin kustannuksin alle kouluiässä parempi ja kouluiässä yhtä hyvä hammasterveys kuin perinteisellä, enemmän hammaslääkärien työpanokseen perustuvalla tavalla. Karieksen hoitoon liittyvien käyntien määrä oli nuorimmissa syntymävuosikohorteissa pienempi kuin vanhimmissa kohorteissa. Käynnit hammaslääkärissä vähenivät eniten. Toimintatavalla oli merkittävä vaikutus lapsen karieshoidon kokonaiskustannuksiin. Herkkyysanalyysin mukaan karieshoidon kustannukset olivat työnjakoa hyödyntämällä kolmanneksen pienemmät, kuin jos hoidon suorittajana olisi ollut ainoastaan hammaslääkäri-hoitaja työpari. Lasten karieshoidon kustannusvaikuttavuus kohentui molemmissa terveyskeskuksissa nuoremmissa kohorteissa vanhempiin verrattuna. Suun terveydenhuollon potilaskertomuksia olisi hyödynnettävä toiminnan kehittämisessä. Varhaisen ehkäisyn avulla voitaisiin kaikkien suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden työpanos kohdentaa kustannustehokkaasti.

Kunnasta kaupunginosaksi – kunnanhallituksen joutsenlaulu

Työn tarkoituksena on selvittää kunnanhallituksen jäsenten kokemuksia kuntaliitosprosessista ja kunnan viimeisen toimintavuoden johtamisesta sekä selvittää, mitä opiksi otettavaa tästä kuntaliitoksesta on. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla erään, kuntaliitoksessa mukana olevan kunnan yhdeksää kunnanhallituksen jäsentä. Tutkimuksen perusteella kuntaliitoksesta päättäminen on raskas prosessi johtaville luottamushenkilöille, jotka joutuvat tekemään päätöksensä monenlaisten paineiden alla. Asioita, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota, ovat tiedottaminen, aikataulu ja päätöksenteon perustana olevien tietojen riittävä analyysi. Aikaisemmin tehtyjen kuntaliitosten kokemusten hyödyntäminen helpottaa asioiden hoitamista.

Suomalaisen osakeindeksiportvolion hajauttaminen asuinkiinteistöihin

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen sijoitusportfolion hajauttamista asuinkiinteistöihin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, pystyykö hajauttamisella tehostamaan portfoliota sekä tutkia kaupungin ja kokoluokan merkitystä kiinteistöihin hajauttamisessa. Tutkimusaineisto koostuu Suomen osakemarkkinoita kuvaavista toimialaindeksistä sekä asuinkiinteistöindekseistä. Asuinkiinteistöt ovat jaoteltu sekä kaupungeittain että kokoluokittain. Tutkimusaineisto on aikaperiodilta 1988Q3-2008Q3. Tutkimustulosten mukaan kiinteistöihin hajauttamisella voidaan tehostaa portfoliota. Varsinkin pienemmillä tuottotasoilla kiinteistöihin sijoitetaan merkittävästi. Korkeammilla tuottovaatimuksilla kiinteistösijoitus ei tuonut lisäarvoa portfolion hajautukseen.

Valta ja esimiestyö osuuskunnassa

Työn tavoitteena on kuvata ja ymmärtää valtaa ja vallankäyttöä esimiehen näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää, miten valta ilmenee esimiestyössä sekä esimiehen ja alaisten välisissä suhteissa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä kuusi yksilöhaastattelua OP Pohjola ryhmän osuuspankkeihin. Tutkimusta varten haastateltiin kohdeorganisaation esimiehiä. Haastattelujen osia liitettiin tutkimuksen empfriseen osaan. Tutkimuksen perusteella saatiin selkeä kuva esimiestyöstä ja johtamisesta sekä esimiehen vallankäytöstä kohdeorganisaatiossa. Tutkimustulokset osoittavat, että esimiehet näkevät vallan kuuluvan työhönsä. Valtansa avulla esimiehet vievät organisaatiota kohti sen tavoitteita.

Omistajuus oppilasomisteisessa työsuuskunnassa, Case Palveluosuuskunta +Hymy

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin omistajuuden muodostumista työosuuskunnassa. Tutkielman tavoitteena oli ymmärtää työosuuskuntien omistajuutta sekä niitä tavoitteita, joita omistajuuteen liittyy. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä kuusi haastattelua, jotka tallennettiin ja litteroitiin sanasta sanaan. Tutkielman perusteella voitiin näyttää, että omistajuus koostuu niin taloudellisrationaalisista kuin psykologisista elementeistä. Kollektiiviset omistajuuden tekijät nousivat individualistisia tekijöitä merkittävämmiksi.

Energiatehokkuuden merkitys Suomen energiapolitiikassa

Tämän diplomityön tarkoituksena on selvittää Suomen poliittisten päättäjien sekä heidän sidosryhmien mielipiteitä energiatehokkuuden lisäämisestä erityisesti yritysten näkökulmasta. Tämän lisäksi työssä selvitetään poliittisten päättäjien tärkeimpiä sidosryhmiä energiapoliittisia asioita käsiteltäessä. Tutkimuksen teoriaosassa keskitytään energiatehokkuuden kehittymiseen, energiatehokkuuden hyötyihin, keinoihin energiatehokkuuden edistämiseksi sekä uusimpiin energiatehokkuutta koskeviin strategioihin, lainsäädäntöihin ja sopimuksiin. Tutkimusaineisto kerätään laadullisella ja määrällisellä tutkimusmenetelmällä. Tarvittavan informaation saamiseksi suoritetaan eduskunnan talous-, tulevaisuus- ja ympäristövaliokunnalle kysely, joka toteutetaan Internetin välityksellä. Sidosryhmiltä tieto kerätään haastatteluilla. Tutkimustuloksien mukaan energiatehokkuuteen ei ole panostettu tarpeeksi Suomessa ja se on yksi keskeisimmistä keinoista torjua ilmastonmuutos. Yleisesti ottaen asenteet energiatehokkuuden lisäämiseksi ovat selvästi parantuneet viimevuosien aikana. Tärkeimmäksi sidosryhmäksi nousi selkeästi Työ- ja elinkeinoministeriö, mutta myös Energiateollisuus ry sekä kansalais- ja ympäristöjärjestöt koettiin tärkeiksi.

Sarbanes- Oxley – lain vaikutus suomalaisten yhtiöiden tilintarkastukseen

Tutkielmassa tarkastellaan Sarbanes-Oxley -lain Auditing Standard 5:n (AS 5) vaikutusta suomalaisten yhtiöiden tilintarkastukseen. Teoriaosuudessa käsitellään corporate governancea ja tilintarkastusta sen osana, COSO ERM -viitekehystä ja kontrolleja sekä Sarbanes Oxley -lakia. Tutkielman painopisteenä ovat AS 5:n sisältökokonaisuudet: mm. ylhäältä alas- ja riskiperusteinen lähestymistapa sekä turhien tarkastusprosessien poistaminen. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2007–2009 erilaisista ammattilehdistä ja blogeista sekä haastattelemalla kolmea suurten tilintarkastusyhteisöjen tilintarkastajaa. AS 5 näyttää korostaneen riskiperusteisuutta tilintarkastuksessa sekä tehostaneen tilintarkastusprosessia mm. sallimalla aiempien vuosien tarkastustietojen entistä laajemmin käytön. Näyttää myös siltä, että AS 5 on alentanut tilintarkastuspalkkioita.

Development of corporate social responsibility in Finnish forest industry

The main objective of this thesis was to map the development of corporate social responsibility (CSR) in Finnish forest industry. The aim was to describe the development and find factors that explain the development. Another objective was to understand the influence of different stakeholders on the development as well as examine the development of CSR reporting. This qualitative case study used thematic interviews as the research method. The research data were collected by conducting 11 interviews among the case company representatives and stakeholders. Based on the research results, no single factor in the background of the phenomenon could be showed. Instead, CSR has developed in stages through its different dimensions. The main drivers of CSR turned out to be environmental organizations, customers and local communities. It can be concluded that the forest industry has taken CSR seriously for a long time, which has benefited the forest companies in many ways.

Raportti Turun yliopiston lääketieteen lisensiaatti-tutkinnon opiskelijoille, opettajille, oppiaineille ja valmistuneille lääkäreille suunnatusta koulutuksen työelämävalmiuksia koskevasta kyselystä

Tässä selvityksessä pyrittiin monitasoisten kyselyjen avulla selvittämään, kuinka lääketieteen lisensiaatin tutkintokoulutuksen tarjoamat yleiset taidot kohtaavat työelämän vaatimukset. Tavoitteena oli tuoda yleisten taitojen merkitys opetuksessa näkyväksi, ei niinkään korostaa näiden taitojen suhdetta muun lääketieteellisen tiedon ja taidon opetukseen tai opetusmääriin. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 2007-08 viideltä eri vastaajaryhmältä: Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen opiskelijoilta, opettajilta, opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöiltä, vuonna 2005 valmistuneilta lääkäreiltä vuosi valmistumisen jälkeen sekä vuonna 2002 valmistuneilta lääkäreiltä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Tutkimuksessa käytettiin likert-asteikollisia kyselykaavakkeita sekä avoimiin vastauksiin perustuvia lomakkeita. Vastaajat arvioivat yleisten taitojen merkitystä työelämässä sekä näiden taitojen kehittymistä opetuksen aikana ja tulosten analysoinnissa käytettiin ryhmän antamien vastausten keskiarvoja, jolloin oli mahdollista verrata eri ryhmien suhteellisia arvioita. Arvioitavat yleiset taidot oli jaettu neljään pääryhmään: oman työn hallintataitoihin, kommunikaatiotaitohin, verkostoitumistaitoihin ja jatkuvaan muutokseen liittyviin taitoihin. Kaikki vastaajaryhmät kokivat, että yleisten taitojen merkitys työelämässä on suhteellisesti suurempi kuin näiden taitojen koettu keskimääräinen kehittyminen koulutuksen aikana. Oman työn hallintaan liittyvät taidot katsottiin kaikissa vastaajaryhmissä tärkeiksi työelämässä ja samalla niitä arvioitiin opetettavan suhteellisen runsaasti ja useimpien niistä koettiin myös kehittyvän hyvin koulutuksen aikana. Kommunikaatiotaitojen työelämätärkeys, empatiaa ja potilaan kohtaamista lukuunottamatta, koettiin toisaalta vain keskinkertaiseksi ja erityisesti opetus- ja ohjaustaitojen sekä vieraan kielen hallinnan osalta jopa suhteellisen vähäiseksi. Kommunikaatiotojen määrä ja kehittyminen koulutuksessa koettiin samoin vain keskinkertaiseksi ja varsinkin opetus- ja ohjaustaitojen osalta suhteellisen huonoksi. Verkostoitumistaidot, ryhmätyötaitoja lukuunottamatta, koettiin eri vastaajaryhmissä vähämerkityksellisiksi työelämässä ja niiden määrä ja kehittyminen koulutuksen aikana nähtiin samoin suhteellisen vähäiseksi. Useat jatkuvan muutoksen taidot, erityisesti ajanhallinnan, epävarmuuden siedon ja työssä jaksamisen taidot, koettiin työelämässä tärkeiksi, mutta niiden kehittyminen koulutuksessa riittämättömäksi. Tämä tulos oli erityisen selvä opiskelijoilla ja vastavalmistuneilla. Opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöille tehty kysely osoitti, että lähes kaikkia kysyttyjä yleisiä taitoja, kädentaitoja, tutkimustaitoja ja teorian soveltamista käytäntöön lukuun ottamatta, opetettiin tyypillisimmin oppimisympäristön ”sivutuotteena”, eli valitussa oppimisympäristössä katsottiin olevan tekijöitä jotka kehittivät yleisiä taitoja. Esimerkiksi opetus- ja ohjaustaitojen arvioitiin kehittyvän pelkästään koulutuksessa käytössä olevien oppimisympäristöjen vaikutuksesta ja tämä oli myös tyypillinen tapa välittää kommunikaatio- ja verkostoitumistaitoja. Toiseksi tyypillisin tapa opettaa yleisiä taitoja oli pienryhmäopetus, varsinkin kädentaitojen ja teorian käytäntöön soveltamisen osalta. Varsinkin jatkuvan muutoksen ryhmään sijoittuvia taitoja, kuten monikulttuurisuutta ja erilaisuutta, työssä jaksamista, joustavuutta ja sopeutumista sekä konfliktien hallintaa, arvioitiin opetettavan lähinnä satunnaisesti tai tilanteen mukaan. Vaikka yleisten taitojen arvioiduilla opetuksen määrillä näytti olevan selvä yhteys näiden taitojen kehittymisarvioihin peruskoulutuksessa, opetusmuodon ja arvioitujen opetuksen yleisiä taitoja kehittävän vaikutuksen välillä ei havaittu suoraa yhteyttä eikä opetuksen arvioitu kehittävä vaikutus näytä edellyttävän suoraa kontaktiopettamista. Selvityksessämme havaitut trendit ja erot eri yleisten taitojen opetuksessa ja työelämämerkityksessä antavat hyvän pohjan lääketieteellisen koulutuksen jatkosuunnittelulle ja laatutyölle.

Keskijohdon ja työntekijöiden psykologiset sopimukset muutostilanteessa. Case: OP-Pohjola-ryhmä

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin keskijohtajien ja työntekijöiden psykologisia sopimuksia OP-Pohjola-ryhmässä. Tutkielman tarkoituksena oli tuottaa uutta ymmärrystä henkilöstön ja organisaation suhteesta. Tavoitteena oli selvittää, millaisia psykologisia sopimuksia keskijohtajat ja työntekijät muodostavat, rikotaanko näitä sopimuksia ja kuinka haastateltavat reagoivat mahdollisiin rikkomuksiin. Lisäksi eri organisaatiotasojen käsityksiä ja näkemyksiä psykologisesta sopimuksesta vertailtiin keskenään. Tutkielma on laadullinen tutkielma, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin tekemällä kahdeksan haastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin neljää keskijohtajaa ja neljää työntekijää. Empiirisen aineiston analyysissa tulkinta pohjautuu tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulosten mukaan haastateltujen keskijohtajien psykologiset sopimukset ovat luonteeltaan relationaalisia ja työntekijöiden sopimukset puolestaan transaktionaalisia. Molempien sopimukset sisältävät kuitenkin kumpiakin sopimusehtoja. Haastateltujen psykologisia sopimuksia on rikottu harvakseltaan. Rikkomuksiin on reagoitu keskustelemalla työnantajan kanssa tai olemalla vaiti ja sopeutumalla tilanteeseen. Tulokset myös osoittavat, että organisaatiossa vallitsee suuri luottamus ja asioista keskustellaan hyvin avoimesti.

Supporting older people’s independent living at home through social and health care collaboration

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ikäihmisten kotona asumista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden voimavaroista arjesta selviytymisen näkökulmasta, ja tutkia miten asiakkaiden hoito sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä toteutuu. Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, jossa sovellettiin kuvailevaa ja vertailevaa tutkimusasetelmaa. Tutkimusaineisto kerättiin yhden länsisuomalaisen kunnan kotihoidon asiakkailta (≥65 v.) ja heitä hoitavilta ammattihenkilöiltä. Kotihoidon 21 iäkästä asiakasta kuvasivat omia voimavarojaan arjesta selviytymisen näkökulmasta sekä kokemuksiaan hoidon toteutumisesta ammattihenkilöiden yhteistyönä. Aineisto kerättiin avoimella haastattelulla ja analysoitiin sisällön analyysillä. Lisäksi 25 kotihoidon ammattihenkilöä: 13 kotipalvelun työntekijää, 11 kotisairaanhoitajaa ja lääkäri kuvasivat kokemuksiaan iäkkään asiakkaan hoidon toteutumisesta ammattihenkilöiden yhteistyönä. Aineisto kerättiin fokusryhmähaastattelulla ja analysoitiin sisällön analyysillä. Näiden tulosten sekä aikaisemman kirjallisuuden perusteella laadittiin strukturoitu kyselylomake, jolla analysoitiin ja vertailtiin asiakkaiden ja ammattihenkilöiden näkemyksiä siitä, miten asiakkaiden hoito sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä toteutui. Esitestausten jälkeen kyselylomake lähetettiin 200 kotihoidon asiakkaalle ja 570 heitä hoitavalle kotihoidon työntekijälle: 485 kotipalvelun työntekijälle, 81 kotisairaanhoitajalle ja 4 lääkärille. Kyselyyn vastasi 120 asiakasta (60 %) ja 370 ammattihenkilöä (65 %). Ryhmien välisten erojen tarkastelussa käytettiin ristiintaulukointia, Pearsonin khin neliötestiä ja Fisherin tarkan todennäköisyyden testiä. Iäkkäiden asiakkaiden kuvauksissa voimavarat muodostuivat elämänhallinnan tunteesta ja toimintatahdon säilymisestä. Asiakkaat ammensivat arkeen voimaa harrastuksista ja sosiaalisesta verkostosta, mutta ulkopuolisten asettamat elämisen ehdot, terveydentilan heikkeneminen sekä yksinäisyys asettivat ikäihmisen ja hänen voimavaransa suurten haasteiden eteen. Tulokset osoittivat, että ammattihenkilöiden toiminta oli osittain ristiriidassa ikäihmisten omien odotusten kanssa, eikä se kaikilta osin tukenut asiakkaiden omia voimavaroja. Ammattihenkilöt tekivät hoitoon liittyviä päätöksiä ja toimintoja asiakkaiden puolesta, vaikka asiakkaille itselleen oli tärkeää elämänhallinnan tunne ja toimintatahdon säilyminen. Asiakkaiden voimavarojen tukemista moniammatillisena yhteistyönä vaikeuttivat ammattihenkilöiden vaikeus tunnistaa asiakkaiden omia voimavaroja sekä niitä uhkaavia tekijöitä, tiedon kulun ongelmat, tavoitteeton ja epäyhtenäinen tapa toimia sekä ammattihenkilöiden vastakkain asettuvat näkemyserot ja toimintatavat. Asiakkaiden ja ammattihenkilöiden näkemykset toteutetusta hoidosta erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi (p<0.05). Asiakkaat arvioivat sekä itsenäiseen toimintaan tukemisen että fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tuen toteutuneen työntekijöitä huonommin. Yhteistyön kehittämishaasteita kotihoidossa ovat asiakkaan oman elämänsä asiantuntijuuden vahvistaminen, toimintakulttuurin muuttaminen asiakaslähtöiseksi tavoitteelliseksi toiminnaksi, ammattihenkilöiden roolien ja vastuun selkiyttäminen sekä tiedon kulun menetelmien kehittäminen. Tutkimus vahvistaa gerontologisen hoitotieteen tietoperustaa ja tuottaa uutta tietoa, jota voidaan soveltaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja johtamisessa

The Market Behavior of Emerging Stock Markets in Europe

This study investigates the over and underreaction effects in nine emerging stock markets of Europe. Especially, the possible behavioral aspects behind them are an area of interest. These aspects would link them strongly to behavioral finance. Second, our aim is to provide more evidence of the similar or dissimilar behavior in general among these countries. Third, the possibility to gain abnormal returns from these markets is also under investigation. Data from nine emerging stock market indexes in Europe is gathered from January 1, 1998 to January 1, 2008 to find answers to the stated questions. Studies for the over and underreaction effects are done using a variant of the event study methodology which in this case includes two different calculation methods for the expected returns. Studies are performed using 60 day time intervals. The results between the two different methods used are relatively similar concerning the over and underreaction effects. Another of the methods, however, suggests there to be behavioral aspects behind the effects interpreted. On the other hand, the another method does not support this suggestion. However, a conclusion can be made that the factors driving these countries' behavior are related to their geographical location and to the fact that they are emerging countries.