1000 resultados para Maahanmuuttajanaiset : kotoutuminen, perhe ja työ
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena oli selvitt vhn tunnettua ilmit. Tavoitteena oli kartoittaa kokemuksia perheyrittjyydest perheyrityksen eri kehitysvaiheissa sek tulevaisuutta ajatellen, ja nostaa tten esille perheyrityksiss vallitsevia haasteita, joita perheen, liiketoiminnan ja omistamisen yhteenkietoutuneet suhteet olivat aiheuttaneet. Casetutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla, joista muodostettiin yksi kronologisesti etenev tarina. Narratiivisen analyysin avulla tarinasta lydettiin keskeisi teemoja. Trkeimmiksi tutkimustuloksiksi osoittautuivat elmntapayrittjyys, työ- ja perheroolien sekoittuminen sek perheen ja liiketoimien yhteensovittamisen ongelmat. Liiketoiminnan edut asetettiin liikaa perheen edelle, mik johti lopulta yrittjien avioeroon, liiketoiminnan voimakkaaseen supistamiseen ja uuden yrityksen perustamiseen toisen yrittjn toimesta. Lisksi aineistosta nousi esille psykologisen omistajuuden tunteita perheyrityst kohtaan sek psykologisen omistajuuden varjopuolia.
Resumo:
Digitoitu valokuvasta, joka julkaistu kirjassa: R. Knapas & P. Koistinen, Historiallisia kuvia, 1993.
Resumo:
Tutkimus on perheyrittjyystutkimusta, se ksittelee perheyrityksess tapahtunutta sukupolvenvaihdosta sek siihen liittyv luopumisen prosessia. Poikkitieteellisen lhestymistapana kytetn sosiologisia ja psykologisia katsantokantoja identiteetin rakentumisesta ja sen muuttumisesta. Luopumisksitett lhestytn perheyrittjn identiteetin rakentumisen ja muuttumisen kautta. Tutkimus etsii vastausta neljn kysymykseen: 1. Millainen on perheyrittjn identiteetti? 2. Miten perheyrityksen sukupolvenvaihdos vaikuttaa identiteettiin? 3. Mit luopuminen tarkoittaa sukupolvenvaihdoksessa? 4. Mit sukupolvenvaihdoksessa todellisuudessa tapahtuu? Tutkimuksessa paneudutaan luopujan ja jatkajan nkkulmiin, joita tarkastellaan elmnkertatarinoiden avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu viidest yrityksest, joissa jollakin tasolla on sukupolvenvaihdos toteutettu. Tutkimuksessa on haastateltu kolmeatoista henkil. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ett perheyrittjn identiteetti on hyvin kompleksinen ja vaikeasti lhestyttv asia. Perheyrittjn persoona on vahva ja perhe sek yritys vaikuttavat oleellisesti sen muotoutumiseen. Individuaalisuus j usein familistisen nkemyksen jalkoihin. Sukupolvenvaihdos vaikutti sek luopujan ett jatkajan identiteettiin ratkaisevasti. Luopujat kohtasivat kriisin miettiessn yrityksens tulevaisuutta ja moni jatkaja puolestaan muutti elmns radikaalisti siirtyessn perheyrityksen jatkajaksi. Työst luopuminen osoittautui tutkimuksessa kriittisimmksi tekijksi, etenkin luopujien nkkulmasta katsottuna. Jatkajille se merkitsi oman jo mahdollisen muun uran ja työpaikan vaihtumista perheyritykseen. Luopujille se teoriassa tarkoitti elkkeelle siirtymist. Tutkituissa yrityksiss kukaan luopujista ei kuitenkaan ole lopettanut työn tekoa. He ovat jokapivinen nky yrityksess ja enemmn tai vhemmn aktiivisesti mukana yrityksen toiminnoissa. Tm aiheuttaa sukupolvien yhteentrmyst ja konflikteja, tm seikka vie paljon energiaa yrityksess tehtvlt työlt. Työ on yrittjlle erittin vahva ja merkitsev identiteetin perusta, jonka muuttaminen tai siit luopuminen on vaikeaa.
Resumo:
Tmn tutkielman tavoite on selvitt, miten eri ikiset ihmiset puhuvat työ- ja perhe-elmn yhteensovittamisesta. Tarkoituksena on tuoda esille haastattelujen puheessa vakiintuneita diskursseja, jotka luovat sosiaalista todellisuutta. Aineistona kytetn kandeksaa erss Etel-Karjalan Osuuspankin konttorissa tehty teemahaastattelua. Nit haastatteluja analysoidaan diskurssianalyyttisesti. Haastateltujen puheessa toistuu kandeksan eri diskurssityyppi: ihannediskurssi, "normaali" -diskurssi, organisaatio joustajana -diskurssi, omatuntodiskurssi, stressidiskurssi, min ptn -diskurssi, ylitehokkuusdiskurssi sek ik ja asenteet -diskurssi.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Pro gradu tutkielmani aiheena ovat kunnanktilt ja heidn työns Pohjois-Suomessa 1900-luvun alusta 1960-luvun alkuun. Naiset synnyttivt varsinkin maaseudulla yleens kotona lhes 1900-luvun puolivliin asti. Vuosisadan alusta lhtien kuntiin alettiin palkata koulutettuja ktilit, mutta Pohjois-Suomen kunnissa itseoppineet ktilt hoitivat synnytyksi koulutettujen ktiliden rinnalla viel usean vuosikymmenen ajan. Minua kiinnosti, miten siirtymvaihe paarmuskoiden hoitamista kotisynnytyksist ktiliden hoitamiin yleens sujui. Lisksi keskityn ktiliden työskentelyolosuhteisiin, jotka olivat usein vaikeat huonojen kulkuyhteyksien sek kotien kyhyyden takia. Kotisynnytysten ohella ktiliden työhn kuului itiys- ja ehkisyneuvonta, joka useilla paikkakunnilla alkoi 1900-luvun ensimmisin vuosikymmenin. Tutkielmani toinen teema on raskauden ja synnytyksen medikalisoituminen. Oppi hygieniasta ja muu siisteysvalistus olivat keskeisi synnytyksen medikalisoitumisessa; perinteinen synnytyksen jlkeinen puhdistautumisperinne, kirkottaminen, alkoi hiipua samoihin aikoihin, kun ktilt alkoivat huolehtia idin puhdistamisesta synnytyksen jlkeen. Lketieteellistyminen nkyi mys kytettvien lkkeiden ja vlineiden mrn lisntymisess. Kouluttamattomilla synnytysavustajilla ei yleens ollut kytettvissn lkkeit eik saksia parempia instrumentteja, kun taas ktilt pystyivt seuraamaan idin vointia esimerkiksi virtsanyttein. Mys synnytyksen kulkuun voitiin vaikuttaa kyttmll esimerkiksi pihtej tai kohdun supistuksiin vaikuttavia lkkeit. Kotisynnytyksi hoitavien ktiliden työolosuhteet olivat kuitenkin huomattavasti alkeellisemmat kuin samaan aikaan heidn sairaaloissa työskentelevill kollegoillaan. Ktilt eivt useinkaan olleet vain kodeissa synnytyksi hoitavia henkilit, vaan tarvittaessa he olivat mys perheist huolehtivia sosiaalityöntekijit, talonmiehi ja jopa elinlkreit. Aineistona olen kyttnyt Museoviraston vuonna 1978 jrjestmn Lkint ja potilaita -kirjoituskeruun vastauksia. Niden lisksi ktiliden kirjoittamat muistelmat ja Ktillehden artikkelit ovat olleet trkeit. Vastaukset ovat Pohjois-Suomesta, joka tss työss tarkoittaa Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntia.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
