Venäjän imperiumin paluu

Venäläiset ovat eurooppalainen sivistyskansa, joka on vaikuttanut merkittävällä tavalla maailman kohtaloihin. Kommunismin kukistuttua ja Neuvostoliiton hajottua venäläiset joutuivat hämmennyksen tilaan. Kansakunnan uusi nousu alkoi maantieteellisestä, sivistykselliseltä ja historialliselta pohjalta. Länsimaille oli yllätys, ettei Venäjä seurannut läntisiä demokraattisia esikuvia, vaan lähti luomaan uutta yhteiskuntaa omaa tietään kulkien. Valtion johtoon astuivat turvallisuusmiehet, jotka määrittelivät Venäjän kehitysstrategiat ja poliittiset tavoitteet. Heidän mukaansa Venäjän federaatio on imperiumi, eikä se alistu muiden johdettavaksi. Venäjä ei hyväksy Yhdysvaltojen johtamaa yksinapaista maailmaa. Venäjän pyrkimyksenä on kohota yhdeksi tärkeäksi maailmanpolitiikan keskukseksi ja haastaa muiden vaikuttajien kuten EU:n, Kiinan, Japanin ja Intian kanssa Yhdysvaltojen johtoasema. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää yhteiskunnan voimavarojen keskittämistä. Vuodesta 1996 lähtien poliittinen valta on keskitetty tiukasti presidentille ja hänen johtamalleen hallintokoneistolle. Vladimir Putinin johdolla yhteiskunta vakautettiin autoritaariseen tyyliin. Vuosina 2008–2012 muodollisena, joskin vaaleilla valittuna, presidenttinä oli Putinin luottomies Dmitri Medvedev. Tuolloin todellisena Venäjän johtajana toimi pääministeri Putin. Medvedevin nelivuotiskauden päätyttyä Putin jatkaa valtion johdossa presidenttinä. Taloudelliset edellytykset harjoitetulle politiikalle ovat Venäjällä itsellään. Maa on maailman ainoa suurvalta, joka on riippumaton ulkomaisista energia- ja raaka-ainelähteistä, ja vuodesta 2002 vuoden 2008 lopulle jatkunut energian ja raaka-aineiden hintojen nousu on tukenut Venäjän talouskehitystä. Lisääntyneillä tuloilla on voitu monipuolisesti kehittää yhteiskuntaa, ja väestön enemmistö on tyytyväinen harjoitettuun politiikkaan. Venäjä selvisi nopeasti vuonna 2009 maailmaa kuristaneesta taloudellisesta kriisistä ja pääsi jälleen kasvu-uralla. Suurena ongelmana on vientiteollisuuden yksipuolinen painottuminen energia- ja raaka-ainesektoreille, jolloin talous on hyvin riippuvainen maailmantalouden kehityksestä. Suurten valtion omistamien yhtiöiden hallitsema elinkeinoelämä ei myöskään ole omiaan edistämään yrittäjyyttä, joka on kaiken innovatiivisuuden perusedellytys. Valtiojohtoinen autoritaarisuus ei ole tyydyttänyt kaikkia, mutta vanhaan venäläiseen tyyliin protestit on tukahdutettu, ja ulkomaisille arvostelijoille venäläiset ovat kertoneet kehittävänsä venäläistä, ”ohjattua” demokratiaa. Imperiumille erittäin tärkeän instrumentin muodostavat vahvat asevoimat, ja valtiojohtoinen autoritaarinen talouselämä antaa mahdollisuudet niiden kehittämiselle. Asevoimien kehityksen esteenä ei ole niinkään talous, vaan teknologinen ja innovatiivinen jälkeenjääneisyys. Vuonna 2003 käynnistetty asevoimien reformi on lähtenyt liikkeelle ja sen tuloksia oli havaittavissa elokuussa 2008 käydyssä Venäjän ja Georgian välisessä sodassa, joka päättyi Venäjän aseille voitokkaasti. Tuolloin kuitenkin todettiin asevoimien tekninen ja taktinen jälkeenjääneisyys, mikä johti asevoimien ja niitä tukevan teollisuuden uudistamiseen tähtäävien uudelleenjärjestelyiden kiirehtimiseen ja kehittämiseen.

Palvelusektorin kehitys ja venäläinen kuluttaja Kaakkois-Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden näkymät

Venäläisten kuluttajien määrä on kasvanut Kaakkois-Suomessa huomattavasti ja se kasvaa edelleenkin. Venäläiset kuluttajat haluavat käyttää vähittäiskaupan palveluita Suomessa, sillä Venäjällä tuotteiden hintalaatusuhde on heikkoa. Työssämme vertailemme mitkä venäläisten ominaispiirteet ovat keskeisiä tekijöitä vähittäiskaupan palveluissa ja kuinka ne tulee huomioida. Työssämme käytämme SERVQUAL-analyysia vähittäiskaupan palvelun laadun mittaamisessa ja kerromme kuinka suomalaisen yrityksen tulee ottaa huomioon venäläiset asiakkaat. Työn tavoitteena on antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka vähittäiskaupan palvelun laatua voidaan nostaa. Työssämme arvioimme mikä on Kaakkois-Suomen vähittäiskaupan nykytilanne ja kuinka tilanne voi muuttua tulevaisuudessa. Työn tulosten mukaan venäläiset kuluttajat arvostavat suomalaisten yritysten luotettavuutta, mutta empaattisuudella ei vastata asiakkaiden odotuksia. Venäjällä on tarjolla paljon väärennettyjä ja heikkolaatuisia tuotteita, joka houkuttelee venäläisen asiakkaan tulemaan Suomeen ostoksille. Kyselytutkimuksen mukaan venäläiset eivät koe venäjänkielistä palvelua kovinkaan tärkeäksi, mutta todellisuudessa se on hyvin keskeinen tekijä palvelun laadussa.

Launching the product innovation to a market: case study from a dairy industry

In the environment of ever-changing needs of customers, technologies and competitors, the survival of the company depends on how well it researches, develops and implements new products to the market. The need for development of new products relates to many factors: globalization, international competition which is now underway on a global scale, scientific advances and development of production, changes in consumer preferences and consumer behavior. In this study the focus is on the company form a dairy products industry. This study is aimed to defining the role of product innovation launch strategy in an overall enterprise strategy, and to select the optimal combination of its marketing tools. The main purpose of this study is to determine place and the role of innovative marketing based in the innovation process, and to determine launch and positioning strategies in the general concept of an innovative product. The object of the study is the Russian enterprise, which is aimed to achieve a competitive advantage through the continuous production of new products, upgrade existing ones and improve innovation management practices. Research showed that the differentiation strategy is suitable for launching the dairy industry product innovation to a market.

Local Embeddedness and Knowledge Acquisition and How They Affect Finnish Business Operations in Russia

This pilot project aims examine the factors of the Finnish subsidiaries local embeddedness, their knowledge creation capabilities and the transfer mechanisms of new practices in the context of the Russian market. The research is designed as a multiple case study conducted with a qualitative approach. The empirical data consists of the interviews of the four Finnish case companies operating in the Kaluga region and three local partner companies. The deductive and inductive approaches were employed to conduct the analysis of the data. The propositions for the future study were developed in the conclusive chapters of the research, where we propose that the factor of the economy growth and industrialization matters in terms of subsidiaries’ role dedication, their knowledge creation capabilities, and direction of the knowledge flow within the local environment.

Päijäthämäläisten yritysten tieto- ja osaamistarpeet Venäjän liiketoiminnassa

Russia is a developing and growing economy which gives great potential for Finnish companies to practice diverse business. However, the unique characteristics of Russia set some challenges for companies which have to be managed with either own know-how or by exploiting external knowledge-intensive business services. Constant developing of company’s know-how and knowledge is part of a successful internationalization and knowledge has a magnificent role in company’s internationalization process. Organizations’ needs for knowledge inputs were researched through a holistic case study where method-triangulation was used. Through a case study the demand for knowledge inputs could be examined on general level, but also, under-stood profoundly and comprehensively. The data was collected through qualitative interviews and quantitative survey. The results show that the companies consider the knowledge-intensive business services in Russian business important. However, the degree of utilization was fairly varying and firm-specific. According to the results, the strongest demand for knowledge inputs is in the field of operational knowledge. The need for external support in Russian business was remarkably lower in companies that currently do Russian business compared to the companies on planning level.

Arktinen alue Venäjän sotilaallisesta näkökulmasta

Otsikon mukaisesti työ keskittyy venäläisten sotilaallisiin näkemyksiin. Arktista tutkimusta on sinällään tehty ja tehdään paljon, mutta todennäköisesti venäläistä sotilasajattelua mainitusta aiheesta ei ole tarkasteltu suomen kielellä. Työn aineisto on lähes kokonaan venäjänkielistä ja tutkittu aineisto koostuu kirjoittajista, joita – kuten Venäjällä sanotaan – pidetään alansa auktoriteetteina. Lähteet ovat julkisia.

Deregulation’s Impact on the Railway Freight Transport Sector’s Future in the Baltic Sea Region

The European transport market has confronted several changes during the last decade. Due to European Union legislative mandates, the railway freight market was deregulated in 2007. The market followed the trend started by other transport modes as well as other previously regulated industries such as banking, telecommunications and energy. Globally, the first country to deregulate the railway freight market was the United States, with the introduction of the Staggers Rail Act in 1980. Some European countries decided to follow suit already before regulation was mandated; among the forerunners were the United Kingdom, Sweden and Germany. The previous research has concentrated only on these countries, which has provided an interesting research gap for this thesis. The Baltic Sea Region consists of countries with different kinds of liberalization paths, including Sweden and Germany, which have been on the frontline, whereas Lithuania and Finland have only one active railway undertaking, the incumbent. The transport market of the European Union is facing further challenges in the near future, due to the Sulphur Directive, oil dependency and the changing structure of European rail networks. In order to improve the accessibility of this peripheral area, further action is required. This research focuses on topics such as the progression of deregulation, barriers to entry, country-specific features, cooperation and internationalization. Based on the research results, it can be stated that the Baltic Sea Region’s railway freight market is expected to change in the future. Further private railway undertakings are anticipated, and these would change the market structure. The realization of European Union’s plans to increase the improved rail network to cover the Baltic States is strongly hoped for, and railway freight market counterparts inside and among countries are starting to enhance their level of cooperation. The Baltic Sea Region countries have several special national characteristics which influence the market and should be taken into account when companies evaluate possible market entry actions. According to thesis interviews, the Swedish market has a strong level of cooperation in the form of an old-boy network, and is supported by a positive attitude of the incumbent towards the private railway undertakings. This has facilitated the entry process of newcomers, and currently the market has numerous operating railway undertakings. A contrary example was found from Poland, where the incumbent sent old rolling stock to the scrap yard rather than sell it to private railway undertakings. The importance of personal relations is highlighted in Russia, followed by the railway market’s strong political bond with politics. Nonetheless, some barriers to entry are shared by the Baltic Sea Region, the main ones being acquisition of rolling stock, bureaucracy and needed investments. The railway freight market is internationalizing, which is perceived via several alliances as well as the increased number of mergers and acquisitions. After deregulation, markets seem to increase the number of railway undertakings at a rather fast pace, but with the passage of time, the larger operators tend to acquire smaller ones. Therefore, it is expected that in a decade’s time, the number of railway undertakings will start to decrease in the deregulation pioneer countries, while the ones coming from behind might still experience an increase. The Russian market is expected to be totally liberalized, and further alliances between the Russian Railways and European railway undertakings are expected to occur. The Baltic Sea Region’s railway freight market is anticipated to improve, and, based on the interviewees’ comments, attract more cargoes from road to rail.

The Influence of Network Competence on Internationalization of SMEs

This study focuses on the relationship between organizational network competence and the internationalization process of small- and medium sized enterprises (SMEs). Over recent decades, the global business environment has become increasingly conducive to internationalization of small firms. A central facilitating factor in the process has been the emergence of networked business relationships between internationalizing firms. Research on SME internationalization has found that certain types of structures and dynamics of business networks allow SMEs access to the resources they need to enter foreign markets. This consequently means that their internationalization often becomes to depend on the networks they are embedded in. However, research so far has mostly ignored the possibility that the organizational ability to develop and manage business network relationships, network competence, may be a major underlying factor in determining how well SMEs can leverage their network relationships to enter foreign markets and consequently may determine in large part how successful their internationalization process turns out to be. This study aims to respond to those gaps, by empirically examining how the development of network competence in internationalizing SMEs influences the internationalization outcomes that they can expect, and how such network competence is conceptualized and developed. Using a mixed methods approach, survey data collected from 298 Finnish SMEs across five industry sectors is first used to examine how levels of network competence are related to internationalization propensity of SMEs and their subsequent international performance, growth and profitability as internationally operating firms. In order to illustrate in more detail the ways in which network competence is conceptualized and how it develops during the internationalization process of an SME, qualitative data from internationally operating Finnish SMEs are used. Longitudinal interview data of an internationalizing Finnish SME is accompanied by data gathered through a series of semistructured interviews of Finnish and Russian managers involved in mutual business relationship dyads. Structurally, this thesis examines the research issue as an article-based dissertation, consisting of five journal and conference publications. Three of these publications are based on the quantitative data, and the remaining two apply the qualitative interview data. The results find several aspects where network competence has a positive influence on the success of internationalizing SMEs, how it develops and what it entails conceptually in this context. Quantitatively, the level of network competence is found to have a positive relationship to various internationalization outcomes, including the propensity of SMEs to enter foreign markets and on their subsequent international performance, their growth and their profitability. Additionally, the positive relationship is divided between the relationship-specific and cross-relational dimension of network competence, in that the influence of the former is relevant for the propensity to internationalize, while the latter is for the growth and profitability of the already internationalized SMEs. Qualitatively, the results suggest, firstly, that the development process of network competence does not necessarily precede the start of the internationalization process, but may occur through a gradual learning process alongside it. And secondly, the results also imply that the conceptualization of network competence by Finnish managers of internationally operating Finnish SMEs is structurally distinct from that of their culturally distinct partner managers in Russia. This study contributes to the literature on SME internationalization in several ways. Firstly, it introduces operationalized organizational competencies to the literature on internationalization of SMEs, which has so far mainly examined the influence of business networking on the internationalization process without having such an organizational viewpoint. Furthermore, this study provides a multi-level analysis of the determinants of successful SME internationalization, by examining various strategic and performance outcomes across the process. These results also contribute to the literature on organizational strategy of internationalizing SMEs, by clarifying how different dimensions of business networking may be optimal in different phases of the internationalization process. Conceptually, the results of this study contribute to the literature on competence development and SME internationalization, by illustrating how the development process of network competence may occur during internationalization process. Thus, they also contribute to the discussion on how SMEs are able to influence the dynamics and structures of their business networks over time. Finally, this study contributes to the literature on the role of culture in the internationalization process, by implying that the cultural background of the manager of the SME may determine whether business networking and network competence is seen as an organizational-level or an individual level capability. The study also includes some additional contributions to the literature on dynamic capabilities in strategic management, and on that of strategic business networks. These include further clarifying the exact nature and tangibility of dynamic capabilities, and being one of the first studies to introduce constructs from both dynamic capabilities and business network literature to the field of international entrepreneurship. And finally, the study also has some contribution on the two streams of literature, in illustrating how both dyadic and network-level capabilities may be relevant, depending on the current strategic goals and market position of the firm. Keywords: network competence, internationalizatio

Open innovation: university-industry interaction in Russia

Innovation nowadays is one of the key elements of counties’ competitiveness. In the face of continuous world economic changes, open innovation business model implementation allows many companies to improve and accelerate their innovation processes through collaboration. Universities as traditional sources of knowledge might be involved in such kind of collaboration. In developing countries, which are in transition towards innovation-based economy, as Russia, open innovation business model can serve as a tool to speed up this transition. The Master’s Thesis explores the implementation of open innovation model in collaboration between companies and universities in global scale and particularly in Russia. The study is qualitative and it is based on integrative analysis of literature, secondary data and results of the survey, conducted among Russian universities. In the thesis a model for implementation of open innovation into Triple Helix model is elaborated. The study also explores not very common practice of reverse-directional interaction - from industry to university. The findings of this research show a necessity of solving the identified problems in parallel with implementation of open innovation concept in university-industry collaboration.

Internationalization of small and medium-sized enterprises and impact of institutions on international entrepreneurship in emerging economies: the case of Russia

The doctoral study presents a comprehensive analysis of the impact of the institutional environment on the internationalization-based growth strategic choices of small and mediumsized enterprises (SMEs) in emerging economies. In responding to the calls for more research on institutions and international entrepreneurship, this dissertation extends the linkages between the two to the context of emerging economies. The study presents a comprehensive analysis of institutional challenges and their impact on the internationalization of SMEs in emerging economies, particularly in Russia. The research contributes to the adoption of the institution-based view in international entrepreneurship. The dissertation is presented through five research papers. Based on primary and secondary data, the study categorizes the possible sources of institutional influences on internationalization and empirically tests their impact by applying a method triangulation research design. The result of the conducted research is a proposed theoretical model of the institutional impact on the internationalization of SMEs in emerging economies. The model is specifically focused on the growth stage of the entrepreneurial process and considers only its internationalization facet. The research identifies and provides empirical support for the existence of a positive influence of a transparent and supportive regulatory environment, an institutionalized pool of general business knowledge, and collectivistic value orientation on the proclivity of SMEs to internationalize. A level of appreciation of entrepreneurial initiatives in home country and a greater positive institutional gap provide a positive impact on the international performance of SMEs. The research provides contextualized knowledge of the institutional impact on the internationalization of SMEs in Russia. The obtained results present theoretical value in terms of showing how the environmental conditions effect the entrepreneurial internationalization-based growth in emerging economies, providing the methodological insights into the measurement of the institutional effects, and empirically contextualizing the linkage between institutions and internationalization in the Russian business environment. The research also provides value for the business and policy making stakeholders by identifying ways of utilizing the conditions in the external institutional environment.

Sähköisen markkinoinnin markkinointisuunnitelma metallialan pk-yrityksen kansainvälistymiseen Venäjälle

Suuri osa ihmisten tiedon etsinnästä painottuu internetiin ja siellä käytettäviin hakukoneisiin. Myös yritykset ovat tiedostaneet sähköisen markkinoinnin roolin omassa kansainvälisessä näkyvyydessään. Pienyritysten kansainvälistymisessä sähköisellä markkinoinnilla voidaan parantaa markkinatiedon etsintää, asiakkaiden tavoitettavuutta ja markkinointiviestinnän kohdennettavuutta eri käyttäjäryhmille. Sähköinen markkinointi ei kuitenkaan poista kulttuurisidonnaisia epävarmuuksia, ja sen laadukas toteuttaminen vaatii perehtymistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Case-yritykselle sähköisen markkinoinnin potentiaaliset hyödyntämisvaihtoehdot kansainvälistymisprosessissa Venäjälle ja suunnitella resursseihin nähden toteutettava sähköisen markkinoinnin markkinointisuunnitelma. Monimenetelmätekniikalla toteutetussa tutkimuksessa tietolähteenä käytetään asiantuntijahaastatteluja sekä datarekistereitä. Teoriapohjana tarkastellaan pk-yrityksien tiedon vaiheittaista oppimista, verkoston roolia sekä ulkoistamispäätöksen tukena käytettyjä transaktiokustannuksia. Sähköisen markkinoinnin kehitys on ollut Venäjällä kovaa viimeisen kahden vuoden aikana. Tästä syystä venäläisten yritysten sähköisen markkinoinnin taso on osittain korkeampaa kuin suomalaisten. Sähköisellä markkinoinnilla tavoittaa erityisesti kaupungeissa asuvat ihmiset, mutta kaupunkien ulkopuolella verkkotekniikka on vielä osittain alkeellisella tasolla. Vientimuotojen vertailussa transaktiokustannusten avulla nousi esille suoran viennin malli, jossa jälleenmyyjän etsimisen avuksi kehitetään sähköisen markkinoinnin osaamista. Paikallisella jälleenmyyjällä nähdään olevan etuja sähköisen markkinoinnin, paikallistuntemuksen ja kulttuurillisten erityispiirteiden tuntemuksessa.

The Rebirth of Dinamo Riga: From the Glorious Soviet Past to the Kontinental Hockey League

Since the end of Cold War rivalries, the world of international hockey was deemed to becoming increasingly homogenized along western sportization patterns. The introduction of the Russian-sponsored Kontinental Hockey League (KHL) signified a new era in the global diffusion of modern sports. Its recent expansion in the post-Soviet space and European countries significantly reshuffled the landscape of international hockey, offering new prospects for the studies of the intersection of sports, history, geopolitics and nationalism in the age of globalization. The aim of this study is to conceptualize the KHL and illuminate the role of ice hockey in post-Soviet Latvia. I treat the creation of the KHL and the integration of a Latvian-based team, “Dinamo Riga,” into the KHL within the broader discussion on the globalization of sports and its effects on national communities. The research is based on a case study of the modern rebirth of “Dinamo Riga” and its participation in the KHL and is confined to the scholarly themes in sports research, such as the history of modern sports and globalization, sports and nationalism. The study pays special attention to unveiling the geopolitical links between the restart of Latvian-Russian relations after the EU’s eastern enlargement and the re-emerging Latvian-Russian contacts in ice hockey. The research concludes that with the creation of the KHL, European hockey received a new charismatic “zone of prestige” for sports interaction. The project of “Dinamo Riga” became the new global phenomenon in Latvian sports in terms of its capabilities to transcend the post-Soviet geopolitical stereotypes in relation to Russia and serve as a new national symbol in the promotion and celebration of Latvian sporting nationalism. Further sociological research would require the clarification of the impact of Latvian-Russian cooperation in hockey on the bilateral relations of both countries and the formation of a national community in Latvia.

Elämä työläisnaisten hyväksi. Fiina Pietikäisen yhteiskunnallinen toimijuus 1900–1930. Tutkimus työväenliikkeen sukupuolisidonnaisista käytännöistä

Tutkimuksessa perehdytään työväenliikkeessä vaikuttaneen naisaktiivi Fiina Pietikäisen (1870–1956) toimijuuden myötä työväenliikkeen sukupuolisidonnaisiin käytäntöihin vuosina 1900–1930. Tutkimus edustaa kollektiivista elämänkertatutkimusta. Tässä tutkimuksessa on keskeisesti esillä kysymys Fiina Pietikäisen ja työväenliikkeen suhteesta. Aikakauden työväenliike ei hyväksynyt individualistista toimintaa, vaan edellytti yksittäiseltä aktiivilta kurinalaisuutta ja sitoutuneisuutta yhteisesti sovittuihin pyrintöihin. Toisaalta työväenliike tarjosi niin työläismiehille kuin -naisillekin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Työläisnaiset saattoivat miesten tavoin vaikuttaa poliittisissa ja ammatillisissa järjestöissä, joskin monet naiset keskittyivät vapaaehtoisesti vain puolueen naisjärjestöjen toimintaan. Tutkimus osoittaa, että Fiina Pietikäinen oli pragmaattinen naisaktiivi, joka monien muiden työväenliikkeen naisaktiivien tavoin otti tehtäväkseen työläisnaisten ja -lasten elinolosuhteiden kehittämisen. Edes poikkeusolosuhteet kuten vuoden 1905 suurlakko tai vuoden 1918 sisällissota eivät muuttaneet työväenliikkeen sukupuolisidonnaista toimijuuskulttuuria. Työväenliikkeen naisaktiivit keskittyivät vapaaehtoisesti ruokahuoltoon ja perhepolitiikkaan jättäen muut yhteiskunnalliset kysymykset miestoimijoiden vastuulle. Useimmista työväenliikkeen naisaktiiveista poiketen Fiina Pietikäinen toimi myös miesvaltaisessa ammattiyhdistysliikkeessä niin paikallis- kuin liittotasolla. Pietikäinen otti tehtäväkseen varsinkin helsinkiläisten silittäjien ja erityisesti kylvettäjien ammatillisen edunvalvonnan. Kyseiset naispuoliset ammatinharjoittajat olivat erittäin heikosti järjestäytyneitä, joten Pietikäisen ammatillinen edunvalvonta perustui pitkälti yhteiskunnallisesti otollisten tilanteiden hyödyntämiseen ja työväenliikkeen kollektiivin tukeen. Fiina Pietikäinen kannatti monien muiden naisaktiivien tavoin naisten erillistoimijuutta niin poliittisessa kuin ammatillisessa työväenliikkeessä. Hän sitoutui työväenliikkeen arvoihin ja käytäntöihin, muttei kokenut työväenliikettä tasa-arvoiseksi kollektiiviksi. Hän uskoi naisten voivan parhaiten kehittää omaa asemaansa erillistoimijuuden kautta. Poliittisen työväenliikkeen saralla naiset vaikuttivatkin aina työväenliikkeen hajoamiseen asti pitkälti omissa järjestöissään. Ammatilliseen edunvalvontaan naisten erillistoimijuus ei vakiintunut, koska ammattiyhdistysliikkeen miesaktiivit eivät kokeneet naistyöläisten aseman kehittämisen edellyttävän segregaatiota liikkeen sisällä. Käytännössä monet ammattiosastot olivat kuitenkin joko mies- tai naisammattiosastoja, koska aikakauden Suomessa sukupuoli määräsi hyvin voimakkaasti sen, mitä ammattia yksilö saattoi harjoittaa.

Suomalaisten yritysten brändistrategiat Venäjän markkinoilla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja kartoittaa millaisilla brändistrategioilla suomalaiset yritykset ovat rakentaneet brändiään Venäjän markkinoilla.

Venäjän sotilasreformi : asevoimien uusi ilme

Tässä työpaperissa Venäjän sotilasreformin tarkastelu painottuu maavoimiin. Muista puolustushaaroista käsitellään lyhyesti meri- ja ilmavoimia. Lisäksi käsitellään koulutus, reservi ja mobilisaatio, johtaminen, toiminnan ulkoistaminen ja sosiaaliset kysymykset sekä asevoimien varustaminen. Julkaisun lähdemateriaali on lähes kokonaan venäjänkielistä. Sen avulla esitetään venäläisten omat niin myönteiset kuin kriittiset näkemykset koskien Venäjän asevoimien sotilasreformia, uutta ilmettä. Venäjänkielisistä termeistä käytetään mahdollisimman vastaavaa tai kuvaavaa suomenkielistä ilmaisua.