Wikis e innovación docente

El Espacio Europeo de Educación Superior exige un cambio en las metodologías docentes tradicionales que las nuevas tecnologías pueden favorecer. La Web 2.0 ofrece gran variedad de posibilidades para hacer del estudiante un agente activo en el proceso de aprendizaje, pero es la tecnología wiki la que parece adaptarse mejor a las nuevas necesidades docentes, como son la consideración de una serie de competencias genéricas para la formación integral del alumno que van más allá de los meros conocimientos específicos de una asignatura. Los profesores universitarios están empezando a experimentar con wikis en sus asignaturas, pero el apoyo institucional que reciben no parece suficiente para que el uso de esta herramienta se generalice en toda la universidad.

Breaking up the writing process: how wikis can support understanding the composition and revision strategies of young writers

Understanding how best to support immature writers in the development of their understanding of the writing process is an important concern for researchers and teachers. Social technologies have become key features of leisure and work place writing, yet knowledge about how to design educational settings that take full advantage of the affordances of web 2.0 technologies to support early writing is scarce. This paper presents a small scale study that investigated how writing in a wiki environment might facilitate and support students’ use of composition and revision strategies. Our findings show that wiki can enlarge young writers’ experience of the process of composition and revision both through their own efforts and by observing the process in others. In this study students employed a wide range of types of revisions both surface and text based changes. These revisions took place during the process of composition as well as at the end. It is argued here that writing in a wiki not only provides young writers with experience of a mode of composition prevalent in the contemporary work environment, but breaks up the process of writing in a way that may support students’ understanding of the processes of composition and revision.

Teaching how to learn with a wiki in Primary Education: what classroom interaction can tell us

Understanding how wikis are used to support collaborative learning is an important concern for researchers and teachers. Adopting a discourse analytic approach, this paper attempts to understand the teaching processes when a wiki is embedded in a science project in primary education to foster collaborative learning. Through studying interaction between the teacher and students, our findings identify ways in which the teacher prompts collaborative learning but also shed light on the difficulties for the teacher in supporting student collective collaboration. It is argued that technological wiki features supporting collaborative learning can only be realized if teacher talk and pedagogy are aligned with the characteristics of wiki collaborative work: the freedom of students to organize and participate by themselves, creating dialogic space and promoting student participation. We argue that a dialogic approach for examining interaction can be used to help to design a more effective pedagogic approach in the use of wikis in education, to shift into Web 2.0 learning paradigm and to equip learners with the competences they need to participate in knowledge co-construction.

Time patterns and perceptions of online learning success factors

Online learning provides the opportunity to work on academic tasks at any time at the same time as doing other activities, such as using in web 2.0 tools. This study identifies factors that contribute to success in online learning from the students¿ perspective and their relationship with time patterns. A survey of learning outputs was used to find relationships between students¿ satisfaction, knowledge acquisition and knowledge transfer with time for working on academic tasks. In this study, 199 students from a university in Mexico completed the survey. Findings suggest that knowledge transfer has a significant association with the number of hours online per day, hours spent on social networks and the use made of e-learning during working hours. Learner satisfaction has a strong relationship with the time in years a learner has been using the Internet and the number of hours devoted to the course per week. The findings of this research will be helpful for faculty and instructional designers for implementing learning strategies.

Sosiaalisen verkkosivun liiketoimintasuunnitelma ja toteutus

Tässä insinöörityössä tutustuttiin sosiaalisen median liiketoimintamahdollisuuksiin ja toteutettiin kokonaisuus uuden liiketoimintamallin avulla. Ajatus sosiaalisesta liikuntasivustosta lähti omasta mielenkiinnosta liikuntaa sekä tehokkaasti verkostoituvaa wwwmaailmaa kohti. Lisäksi yrittäjyys on kiinnostanut minua suuresti, jonka takia innostuin tekemään insinöörityöni yrittäjän näkökulmasta, enkä pelkästään teknisen toteuttajan näkökulmasta. Web 2.0 eli sosiaalinen media on tehnyt tuloaan muutaman vuoden ajan ja yritysten suuri kiinnostus menestystarinoita kohtaan on saanut aikaan kiinnostuksen, jolle ei näy loppua. Hyvin toteutettu sosiaalinen verkkosivu voi olla tehokas ansaintakeino sivun ylläpitäjälle, mutta usein unohdetaan syy, miksi palveluita tehdään. Ensin pitää olla ongelma, johon toteutettu palvelu tarjoaa ratkaisun. Sporttiklubi tarjoaa ratkaisun hyvien liikuntakurssien löytämiseen, liikuntatietouden jakeluun sekä liikuntaystävien kanssa toimimiseen verkossa. Työssä toteutettu verkkosivu rakennettiin käyttämällä seuraavia ohjelmointitekniikoita ja -kieliä: Ajaxia, PHP:ta, JavaScriptiä sekä tietokantana MySQL:ää. Lisäksi verkkosivulla käytettiin mahdollisimman paljon avoimen lähdekoodin toteutuksia pienentääkseni omaa työmäärää itse toteutuksessa. Liiketoimintasuunnitelma toteutettiin käyttäen valmiita ja hyväksi todettuja sisällysluettelopohjia. Suunnitelman taustatyönä tutustuin muihin samalla alalla toimiviin yrityksiin ja verkkosivuihin, joista pyrin analysoimaan työlleni tärkeät työtavat ja menetelmät. Sivusto on nähtävissä verkossa osoitteessa www.sporttiklubi.net ja on täysin toiminnallinen kokonaisuus, jonka kehitystyö tulee jatkumaan tulevaisuudessakin. Jääkin nähtäväksi, tuleeko projektini tuottamaan yhtään euroa tulevaisuudessa, mutta oppimisnäkökulmasta tämä projekti on ollut minulle lottovoitto.

Ciberperiodismo deportivo en China. Análisis de la presencia del fútbol internacional en los principales cibermedios

A través del análisis de la presencia del fútbol internacional en los principales medios online que ofrecen información en inglés, el presente trabajo trata de estudiar las características de los mensajes informativos online sobre el deporte atendiendo a los siguientes aspectos: la tipología de mensajes, la tipología de contenidos a nivel temático, la tipología de fuentes y la utilización de herramientas, instrumentos y plataformas de la Web 2.0. De este modo se han podido diagnosticar las fortalezas y debilidades que presentan el ciberperiodismo deportivo en China y aportar al mejoramiento de la calidad de contenidos deportivos de los medios de comunicación del país.

Veinte años de tecnologías y ELE. Reflexiones en torno a la enseñanza del español como lengua extranjera en la era de Internet

Cuando en 1994 se creo el primer foro de debate en Internet para profesores de español como lengua extranjera, no podíamos imaginar hasta qué punto la comunicación electrónica llegaría a formar parte de nuestras vidas cotidianas, pero ya entonces intuimos que un gran cambio social estaba en marcha y, con la curiosidad que nos caracteriza como docentes, quisimos ver qué podían aportar esas 'nuevas tecnologías' a nuestras clases. Veinte años más tarde, en el presente artículo se analizan estas dos décadas de"tecnologías y ELE" con la intención de contribuir a la comprensión del momento actual. El recorrido se distribuye en cuatro etapas que corresponden a las cuatro grandes aportaciones de la tecnología a la comunicación: los medios textuales para la comunicación electrónica, las denominadas Web 1.0 y Web 2.0, y las redes sociales. Finalmente, la revisión de los trabajos publicados permitirá comprobar que la red se ha instalado en nuestras vidas acompañada de unos códigos discursivos particulares, que la novedad inicial ya no es tal, que los entornos de aprendizaje se abren hoy a las redes sociales y que, aunque las tecnologías cambien sin cesar, muchas de las reflexiones de aquellos docentes pioneros continúan vigentes.

Evaluación de competencias en los entornos de prácticum de los estudios de magisterio mediante el uso de blogs

Las nuevas titulaciones universitarias del EEES están diseñadas por competencias. El mejor escenario para evaluarlas lo constituyen las prácticas, cuando el alumnado responde a situaciones reales. Esta investigación analiza el uso de los blogs para la evaluación de las competencias en un entorno web 2.0. Para ello se han seguido cinco profesores y profesoras y 69 estudiantes de los estudios de Formación del profesorado que han utilizado dicho entorno 2.0 durante sus prácticas. Los logros y las dificultades del proceso se someten a discusión.

Los entornos personales de aprendizaje (PLE) en la formación de traductores: Pedagogía y tecnología

Los entornos personales de aprendizaje (EPA o PLE) surgen de la combinación entre los recursos que busca y usa el estudiante para su formación y el potencial la web 2.0. En el caso de la traducción, el PLE también configura un espacio tecnológico adecuado para la práctica profesional futura. En el artículo se presentan ideas para generar el entorno tecnológico del PLE del traductor y ejemplos de recursos.

OERopoly : A Game to Generate Collective Intelligence around OER

Collective Intelligence (CI ) is a phenomenon that emerges at the crossroads of three worlds: Open Educational Resources (OER), Web 2.0 technologies and Online Learning Communities. Building CI for the OER movement means capturing the richness of information, experiences, knowledge and resources, that the movement is constantly generating, in a way that they can be shared and reused for the benefit of the movement itself. The organisation of CI starts from collecting the knowledge and experiences of OER's practitioners and scholars in new creative forms, and then situating this knowledge in a collective 'pot' from where it can be leveraged with new 'intelligent' meanings and toward new 'intelligent' goals. This workshop is an attempt to do so by engaging participants in a CI experience, in which they will contribute to, and at the same time take something from, the existing CI around OER, Web 2.0 technologies and Online Learning Communities.

Herramientas digitales de trabajo colaborativo para comunidades de práctica

Manual recopilatorio de servicios de la web 2.0 susceptibles de ser utilizados en comunidades de práctica.

Yhteisöllinen sisällöntuotanto avoimissa alueverkoissa

Internet-verkon sisältöpalvelut ovat viime vuosina kehittyneet siten, että yhä suurempi osa sisällöstä on käyttäjäyhteisön itse tuottamaa. Esimerkkejä tällaisista uusista palveluista ovat verkkopäiväkirjat eli blogit, valokuva- ja videotietokannat Flickr ja YouTube sekä nk. wiki- sivustot. kuten Wikipedia-tietosanakirja. Tässä työssä tutkittiin, onko vastaavaa sisällöntuotannon muutosta tapahtunut avoimissa alueverkoissa. Työssä myös esitetään eräät määritelmät avoimille ja operaattorineutraaleille verkoille. Toisena tavoitteena oli tutkia, hyödynnetäänkö avoimien alueverkkojen palveluissa verkon alueellisuutta. Työ toteutettiin kyselytutkimuksina alueverkkojen ylläpitäjille sekä käyttäjille. Kyselystä saatujen tulosten mukaan avoimissa alueverkoissa ei ole laajalti tarjolla käyttäjälähtöisiä sisältöpalveluja, mutta paikallisuutta hyödyntäviä palveluja on tarjolla. Toisaalta kyselytulosten mukaan käyttäjät toivovatkin alueverkoilta nimenomaan paikallisuutta hyödyntäviä palveluja. Käyttäjälähtöisiä sisältöpalveluja käytetään runsaasti, mutta ilmeisesti laajemman Internet-verkon tasolla.

The FaceUOC Project : An Open Social Learning experience by the Open University of Catalonia

The possibilities and expansion of the use of Web 2.0 has opened up a world of possibilities in online learning. In spite of the integration of these tools in education major changes are required in the educational design of instructional processes.This paper presents an educational experience conducted by the Open University of Catalonia using the social network Facebook for the purpose of testing a learning model that uses a participation and collaboration methodology among users based on the use of open educational resources.- The aim of the experience is to test an Open Social Learning (OSL) model, understood to be a virtual learning environment open to the Internet community, based on the use of open resources and on a methodology focused on the participation and collaboration of users in the construction of knowledge.- The topic chosen for this experience in Facebook was 2.0 Journeys: online tools and resources. The objective of this 5 weeks course was to provide students with resources for managing the various textual, photographic, audiovisual and multimedia materials resulting from a journey.- The most important changes in the design and development of a course based on OSL are the role of the teacher, the role of the student, the type of content and the methodology:- The teacher mixes with the participants, guiding them and offering the benefit of his/her experience and knowledge.- Students learn through their participation and collaboration with a mixed group of users.- The content is open and editable under different types of license that specify the level of accessibility.- The methodology of the course was based on the creation of a learning community able to self-manage its learning process. For this a facilitator was needed and also a central activity was established for people to participate and contribute in the community.- We used an ethnographic methodology and also questionnaires to students in order to acquire results regarding the quality of this type of learning experience.- Some of the data obtained raised questions to consider for future designs of educational situations based on OSL:- Difficulties in breaking the facilitator-centred structure- Change in the time required to adapt to the system and to achieve the objectives- Lack of commitment with free courses- The trend to return to traditional ways of learning- Accreditation- This experience has taught all of us that education can happen any time and in any place but not in any way.