On the identity of the type species of the genus Telema (Araneae, Telemidae)

Telema tenella Simon, 1882, the type species of genus Telema, is the only species of family Telemidae reported from Europe and all other 39 congeners occur far from it. However, it has never been properly described. In this paper T. tenella is redescribed and illustrated.

Poverty and marginalisation : challenges to poor women's leadership in urban India

This article examines the women's quota at the local governance level in urban India, using several case studies of women municipal councillors, to question the evidently low numbers of poor and marginalised women amongst them. It examines issues of class, caste, and religion that have a direct impact on the access of poor women to quotas reserved for them at the local government level. The objective of this work is to draw attention to the specific ways in which women are constrained at the pre-election stage, resulting in an elite capture of the women's quota in India, indicating the need for further research and study on this issue.

Disease profiles of detainees in the Canton of Vaud in Switzerland: gender and age differences in substance abuse, mental health and chronic health conditions.

BACKGROUND: Literature on the disease profile of prisoners that differentiates by age and gender remains sparse. This study aimed to describe the health of correctional inmates in terms of substance abuse problems and mental and somatic health conditions, and compare it by gender and age. METHODS: This study examined cross-sectional data from the Canton of Vaud in Switzerland on the health conditions of detainees who were in prison on January 1, 2011 or entered prison in 2011. Health conditions validated by physician examination were reported using the International Classification of Diseases (ICD) version 10. The analyses were descriptive by groups of prisoners: the entire sample (All), Men, Older adults and Women. RESULTS: A total of 1,664 individuals were included in the analysis. Men comprised 91.5 % of the sample and had a mean age of 33 years. The other 8.5 % were women and had an average age of 39. Older adults (i.e., age 50 and older) represented 7 % of the total sample. Overall, 80 % of inmates were non-Swiss citizens, but the proportion of Swiss prisoners was higher among the older adults (51 %) and women (29 %). Overall, 41 % of inmates self-reported substance abuse problems. Of those, 27 % were being treated by psychiatrists for behavioral disorders related to substance abuse. Chronic infectious diseases were found in 9 % of the prison population. In addition, 27 % of detainees suffered from serious mental health conditions. Gender and age had an influence on the disease profile of this sample: compared to the entire prison population, the older inmates were less likely to misuse illegal drugs and to suffer from communicable infections but exhibited more problems with alcohol and a higher burden of chronic health conditions. Female prisoners were more disposed to mental health problems (including drug abuse) and infectious diseases. In terms of chronic diseases, women suffered from the same conditions as men, but the diseases were more prevalent in women. CONCLUSION: It is important to understand the different disease profiles of prisoners by gender and age, as it helps identify the needs of different groups and tailor age-and gender-specific interventions.

The gender-based stereotype about food is on the table. Food choice also depends on co-eater's gender

Previous research has shown that different foods are stereotypically associated with gender and that eating in a role-congruent way fulfills an impression management function. On the other hand, other studies revealed that adapting one's food consumption to that of the co-eaters is a means to gain social approval as well. In the present study, we bridge these two distinct lines of research by studying what happens when the two norms (conforming to the gender-based stereotype and imitating the co-eater) conflict, that is with opposite-sex co-eaters. Results indicated that the tendency to match the co-eaters' supposed consumption generally appeared over and above one's gender-congruent choice. In addition, as expected, gender differences also emerged: while men were always willing to adapt to the co-eaters, women's intention to eat the feminine food was independent from the co-eaters' gender.

Planning and Implementing a New Corporate Identity in a Global Service Company, Case: TNT International Express

Tutkielman tavoitteena on tarkastella uuden yritysidentiteetin suunnittelua ja käyttöönottoa maailmanlaajuisessa palveluyrityksessä. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoreettisessa osassa käsitellään yritysidentiteetin käsitettä sekä tarkastellaan uuden yritysidenteetin suunnittelua ja käyttöönottoa. Teoriaa tarkastellaan keskeisten kirjallisten lähteiden perusteella, jotka käsittelevät markkinoinnin johtamista, palveluyritystä, yritysidentiteettiä, imagoa ja brändiä. Empiirinen tarkastelu pohjautuu yritysesimerkkiin. Yritysesimerkkinä on maailmanlaajuinen palveluyritys, ja sen uuden yritysidentiteetin suunnittelu- ja lanseeraustoimenpiteet. Empiirinen aineisto perustuu markkinointipäälliköiden haastatteluihin Australiassa ja Suomessa sekä yrityksen sisäiseen suunnittelu- ja lanseerausmateriaaliin. Tutkielmassa tulee esille yritysidentiteettikäsitteen monimuotoisuus. Yritysidentiteetin rakentaminen lähtee visiosta, missiosta ja yrityksen tavoitteista, jotka pitää olla selkeät ja johdonmukaiset. Yritysidentiteetti käsittää visuaalisen ilmeen lisäksi kaikki ne prosessit, joissa ollaan tekemisissä sidosryhmien kanssa. Yritysidentiteetin rakentaminen ja ylläpitäminen vaatii, että jokainen liiketoimintafunktio ymmärtää yritysidenteetin sisällön ja toimii sen mukaisesti kaikissa tilanteissa. Yrityksen on viestittävä henkilöstölle ja ulkoisille sidosryhmilleen, miksi se on olemassa. Henkilöstön tulee ymmärtää yrityksen tapa toimia, jotta he pystyvät vastaamaan yrityksen asettamiin haasteisiin kohdatessaan asiakkaan. Uuden yritysidentiteetin suunnitteluun on panostettava. Onnistumisen edellytykseksi osoittautui, että suunnitellaan tarkasti toimenpiteet ennen käyttöönottoa, käyttöönoton aikana sekä käyttöönoton jälkeen.

Creating and Internalizing Corporate Brand Identity, Case Wärtsilä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli paremmin ymmärtää yritysbrandin identiteetin käsitettä sekä tutkia, miten brandi-identiteetti voidaan luoda ja sisäistää globaalissa konsernissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää mahdollisia eroavuuksia case-yritys Wärtsilän todellisen ja toivotun brandi-identiteetin välillä. Kattavan kirjallisuuskatsauksen avulla tarkasteltiin yritysbrandin käsitettä ja sen merkitystä liiketoiminnassa sekä sitä, minkälaisen prosessin avulla yritysbrandi voidaan rakentaa. Myös brandi-identiteetin sisäistämiskeinoja pyrittiin löytämään kirjallisuuskatsauksen avulla. Wärtsilän toivottua brandi-identiteettiä tutkittiin teemahaastattelujen avulla. Henkilöstön mielikuvia eli todellista sisäistä brandi-identiteettiä selvitettiin kvantitatiivisella kyselytutkimuksella. Tutkimus osoitti, että yritysbrandin identiteetti on käsitteenä monitahoinen ja että sillä on yhtymäkohtia useisiin rinnakkaisiin käsitteisiin, kuten yrityksen identiteettiin, uskottavuuteen, maineeseen, liiketoimintastrategiaan, visioon ja missioon. Tämä tutkimus esittääkin, että yritysbrandin identiteetin käsittelyn tulisi aina olla kokonaisvaltaista, jotta saavutettaisiin jotakin rakentavaa ja arvokasta. Tutkimuksessa todetaan myös, että yritysbrandin rooli tulee tulevaisuudessa kasvamaan, koska kestävän kilpailuedun saavuttaminen tulee entistä vaikeammaksi. Tutkimus tähdentää myös henkilöstön roolin merkitystä yritysbrandin kehittämisessä. Tämän tutkimuksen mukaan yritysbrandin identiteetti voidaan luoda portaittaisen mallin avulla: Ensin tehdään strategiset brandianalyysit, määritellään toivotut mielikuvat ja positiointi, toisin sanoen brandin olemus, ja lopuksi nämä kaikki yhdistetään brandilupaukseksi. Yrityksen henkilöstön tulee sisäistää brandilupaus, jotta sen viestiminen ulospäin olisi mahdollisimman yhdenmukaista. Sisäistämistä voidaan edesauttaa mm. luomalla brandikirja, video, yritystarina, roolimalleja, käyttämällä yrityksen Intranettiä sekä pitämällä seminaareja ja ”workshopeja”. Tutkimuksessa havaittiin, että luomisprosessiin vaikuttavat monenlaiset tekijät, kuten muuttuva globaali liiketoimintaympäristö, organisatoriset asiat sekä moninaiset sidosryhmät.

Corporate identity and its efficient and effective communication

Yritysidentiteetistä on monta eri näkemystä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää ei ole olemassa. Monia eri näkemyksiä käsitellään tässä tutkielmassa. Vaikka yritysidentiteettiä ei olekaan helppo mitata, on tätä varten kuitenkin kehitetty useampia metodeja. Identiteetin viestintä vaati strategisia päätöksiä ennen kuin viestintää voidaan tehdä. Viestinnän integrointi on avainasemassa identiteetin viestinnässä. Hyvin hoidettu ja kommunikoitu yritysidentiteetti voi johtaa useisiin hyötyihin organisaatiolle. Kuitenkaan nämä hyödyt eivät näy kovin nopeasti, koska yritysidentiteetin viestintä on pitkän tähtäimen prosessi.

Centralized Identity Management for Web Applications

Internet-palvelujen määrä kasvaa jatkuvasti. Henkilöllä on yleensä yksi sähköinen identiteetti jokaisessa käyttämässään palvelussa. Autentikointitunnusten turvallinen säilytys käy yhä vaikeammaksi, kun niitä kertyy yhdet jokaisesta uudesta palvelurekisteröitymisestä. Tämä diplomityö tarkastelee ongelmaa ja ratkaisuja sekä palvelulähtöisestä että teknisestä näkökulmasta. Palvelulähtöisen identiteetinhallinnan liiketoimintakonsepti ja toteutustekniikat – kuten single sign-on (SSO) ja Security Assertion Markup Language (SAML) – käydään läpi karkeiden esimerkkien avulla sekä tutustuen Nokia Account -hankkeessa tuotetun ratkaisun konseptiin ja teknisiin yksityiskohtiin. Nokia Account -palvelun ensimmäisen version toteutusta analysoidaan lopuksi identiteetinhallintapalveluiden suunnitteluperiaatteita ja vaatimuksia vasten.

Age and gender variations of sleep in subjects without sleep disorders.

OBJECTIVE: Although sleep is a biomarker for general health and pathological conditions, its changes across age and gender are poorly understood. METHODS: Subjective evaluation of sleep was assessed by questionnaires in 5,064 subjects, and 2,966 were considered without sleep disorders. Objective evaluation was performed by polysomnography in 2,160 subjects, and 1,147 were considered without sleep disorders. Only subjects without sleep disorders were included (aged 40-80 years). RESULTS: Aging was strongly associated with morning preference. Older subjects, especially women, complained less about sleepiness, and pathological sleepiness was significantly lower than in younger subjects. Self-reported sleep quality and daytime functioning improved with aging. Sleep latency increased with age in women, while sleep efficiency decreased with age in both genders. Deep slow-wave sleep decreased with age, but men were more affected. Spectral power densities within slow waves (< 5 Hz) and fast spindles (14-14.75 Hz) decreased, while theta-alpha (5-1 Hz) and beta (16.75-25 Hz) power in non-rapid eye movement sleep increased with aging. In REM sleep, aging was associated with a progressive decrease in delta (1.25-4.5 Hz) and increase in higher frequencies. CONCLUSIONS: Our findings indicate that sleep complaints should not be viewed as part of normal aging but should prompt the identification of underlying causes.

Identity, non-identity, and near-identity: Addressing the complexity of coreference

This article examines the mainstream categorical definition of coreference as "identity of reference." It argues that coreference is best handled when identity is treated as a continuum, ranging from full identity to non-identity, with room for near-identity relations to explain currently problematic cases. This middle ground is needed to account for those linguistic expressions in real text that stand in relations that are neither full coreference nor non-coreference, a situation that has led to contradictory treatment of cases in previous coreference annotation efforts. We discuss key issues for coreference such as conceptual categorization, individuation, criteria of identity, and the discourse model construct. We redefine coreference as a scalar relation between two (or more) linguistic expressions that refer to discourse entities considered to be at the same granularity level relevant to the linguistic and pragmatic context. We view coreference relations in terms of mental space theory and discuss a large number of real life examples that show near-identity at different degrees.

Dietary intake according to gender and education : a twenty-year trend in a Swiss adult population

We assessed trends in dietary intake according to gender and education using repeated cross-sectional, population-based surveys conducted between 1993 and 2012 in Geneva, Switzerland (17,263 participants, 52.0 ± 10.6 years, 48% male). In 1993-1999, higher educated men had higher monounsaturated fatty acids (MUFA), carotene and vitamin D intakes than lower educated men, and the differences decreased in 2006-2012. In 1993-1999, higher educated women had higher fiber, iron, carotene, vitamin D and alcohol intakes than lower educated women, and the differences decreased in 2006-2012. Total energy, polyunsaturated fatty acids, retinol and alcohol intakes decreased, while mono/disaccharides, MUFA and carotene intake increased in both genders. Lower educated men had stronger decreases in saturated fatty acid (SFA) and calcium intakes than higher educated men: multivariate-adjusted slope and 95% confidence interval -0.11 (-0.15; -0.06) vs. -0.03 (-0.08; 0.02) g/day/year for SFA and -5.2 (-7.8; -2.7) vs. -1.03 (-3.8; 1.8) mg/day/year for calcium, p for interaction <0.05. Higher educated women had a greater decrease in iron intake than lower educated women: -0.03 (-0.04; -0.02) vs. -0.01 (-0.02; 0.00) mg/day/year, p for interaction = 0.002. We conclude that, in Switzerland, dietary intake evolved similarly between 1993 and 2012 in both educational groups. Educational differences present in 1993 persisted in 2012.