1000 resultados para Tampereen yliopisto
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli selvittää aikuisoppilaitoksen palvelun laatu opiskelijoiden keskuudessa. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen sekä empiiriseen osuuteen ja on luonteeltaan nomoteettista tutkimusta. Tutkielman teoreettisessa osuudessa lähestytään tutkimusongelmaa kuvaamalla palvelun laadun käsitettä yleisesti sekä erikseen koulutuspalveluiden ja ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelun laadun erityispiirteitä. Palvelun laadun muodostumista käsitellään eri laatumallien avulla. Palvelun laadun kehittämistä lähestytään julkisen sektorin ja koulutuksen laadun kehittymisen näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat myös käsitteet asiakaslähtöisyys ja asiakkuus sekä laatu koulutuksen kontekstissa. Koulutuspalvelujen laadun kehittämisen lähtökohtana on johtaminen. Tutkielmassa tarkastellaan laatujohtamista ja osaamisen johtamista sekä niiden käytännön sovelluksia, erityisesti koulutuspalveluiden laadun kehittämisen näkökulmasta. Empiirisessä osuudessa selvitetään Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen Tietohallinto –ja yritystoiminnan toimialan opiskelijoiden käsitystä oppilaitoksen palvelun laadusta. Kyselylomake laadittiin Parasuramanin, Zeithamlin ja Berryn kymmenkohtaisen palvelun laatu-ulottuvuusluokittelun pohjalta. Tutkimusaineisto tallennettiin ja käsiteltiin SPSS For Windows –ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin yksiulotteisia jakaumia ja keskiarvoja. Tutkimustulosten perusteella oppilaitoksen palvelun laadun vahvuuksia ovat fyysinen opetusympäristö, turvallisuus ja oppilaitoksen hyvä sijainti. Eniten kehittämistä edellyttäviä alueita ovat empatia, henkilökunnan tavoitettavuus ja viestintä Tutkimustulokset antavat hyvän lähtökohdan toimenpide-ehdotuksille ja laadun edelleen kehittämiselle.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun (LTKK:n) koulutuksellista ja taloudellista vaikuttavuutta Etelä-Karjalassa ja kehittää sitä kuvaavia mittareita. Lisäksi selvitetään sidosryhmien näkemystä LTKK:n imagosta sekä osaamisen ja inhimillisen pääoman alueellista merkitystä. Tutkimus on luonteeltaan toiminta-analyyttinen, mutta sisältää myös käsite-analyyttisiä ja nomoteettisia piirteitä. Lähtökohtana vaikuttavuuden tarkastelussa pidetään yliopiston yhteiskunnallisia funktioita. Nämä funktiot ovat: opetus, tutkimus sekä olemassaolo ja toiminta. Tässä tutkimuksessa yliopisto nähdään inhimillisen pääoman kartuttajana, työvoiman tuottajana, työllistäjänä, rahavirtojen lähteenä, yhteistyökumppanina ja innovaatiokeskuksena. Myös yliopiston imagoa pidetään yhtenä vaikuttavuuden osatekijänä. Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoriaosassa käsitellään yliopiston vaikuttavuuteen liittyviä käsitteitä ja malleja, osaamisen alueellista merkitystä ja yliopiston roolia inhimillisen pääoman tuottajana sekä yliopiston imagon merkitystä. Tutkimukseen liittyi LTKK:sta vuonna 1997 – 2000 valmistuneille tehty kyselytutkimus sekä sidosryhmiin kohdistettu teema-haastattelu. Tutkimuksen empiriaosassa mitataan LTKK:n alueellista vaikuttavuutta opetukseen, tutkimukseen sekä olemassaoloon ja yhteistyöhön liittyvien mittareiden perusteella. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että LTKK:n merkitys työvoiman tuottajana on voimakkaasti kasvanut, samoin kuin valmistumisen jälkeen Etelä-Karjalaan jäävien osuus. LTKK:sta valmistuneet pitävät koulutuksen antamia valmiuksia pääosin hyvinä, mutta työnantajat näkevät puutteita muun muassa johtamis- ja sosiaalisissa taidoissa. LTKK saa toiminnallaan aikaan huomattavia rahavirtoja ja on tärkeä yhteistyökumppani alueen muiden toimijoiden kannalta, lukuun ottamatta pienyrityksiä. LTKK:n imago on maakunnassa positiivinen, mutta sen valtakunnallinen tunnettuus on huono.
Resumo:
Lectio praecursoria 11.2.2005 Kuopion yliopisto
Resumo:
Lectio praecursoria Kuopion yliopisto 18.11.2005
Resumo:
Lectio praecursoria Kuopion yliopisto, terveyshallinnon ja -talouden laitos 28.5.2004
Resumo:
Imatra–Svetogorsk-asennebarometrin lähtökohtana oli tutkia, miten kaksoiskaupunki on 1990-luvun lopusta meidän päiviimme saakka ehtinyt juurtua alueelle, mitä tavalliset asukkaat ajattelevat kaksoiskaupungista ja miten kaksoiskaupunki näkyy asukkaiden arkipäivässä. ”Imatra–Svetogorsk – Hyvä naapuruus” -hankkeessa asennebarometri sijoittui yhteisen kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Tässä raportissa asennebarometrin tuloksista on nostettu esiin kaksi pääteemaa. Raportin ensimmäisessä osassa (luku 2) tutkitaan sitä, miten kaksoiskaupunki toimii käytännössä. Tässä osassa kerrotaan, tuntevatko asukkaat itsensä kaksoiskaupunkilaisiksi, miten kaupunkien väliseen yhteistyöhön osallistutaan ja asennoidutaan, sekä mitkä toimenpiteet ovat välttämättömiä kaksoiskaupungin kehittymiselle. Raportin toisessa osassa (luku 3) pohditaan sitä, miten imatralaisten ja svetogorskilaisten suhtautuminen koti- ja naapurikaupunkiin vaikuttaa kaksoiskaupungin nykytilaan. Osiossa tarkastellaan, minkälaisia verkostoja asukkaiden välillä on, vallitseeko asukkaiden välillä luottamus, ja viihtyvätkö asukkaat ja tuntevatko he olonsa turvalliseksi kaksoiskaupungin alueella.
Resumo:
Osana koulutuksen laadunvarmistustyötä Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa selvitettiin loppusyksystä 2007 sähköisen kyselyn avulla opiskelijoiden ja opettajien mielipiteitä palautteen annosta ja saamisesta, opiskelun tukemisesta, opintojen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä yliopisto-opiskelusta yleisemmin. Tiedekunnan peruskoulutus-opiskelijoista 242 lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijaa (vastaus% 26) ja 43 terveyden biotieteiden opiskelijaa (81%) sekä 73 opettajaa (50%) vastasi kyselyyn. Opiskelijat antoivat palautetta opetuksesta keskimäärin muutaman kerran vuodessa, yleensä kirjallisessa muodossa ja kokivat sen toimivana. Useat opettajat puolestaan toivoivat lisäksi saavansa palautetta opetuksestaan myös suullisesti suoraan opiskelijoilta, tai vertaispalautteena toisilta opettajilta. Opiskelijoiden opettajilta saaman palautteen määrä koettiin riittämättömäksi. Opiskelijat toivoivat saavansa palautetta opettajilta sekä suullisesti että kirjallisesti, mieluiten henkilökohtaisesti. Palautetta toivottiin lisäksi saatavan koko kurssin ajan ja sen hyödyn opiskelijat kokivat olevan yleisesti kehittävää ja motivoivaa. Opettajat puolestaan kokivat antavansa usein opiskelijoille palautetta, lähinnä suullisesti joko henkilökohtaisesti tai opiskelijaryhmille. Myös merkittävän monet opettajat lisäksi mielsivät antavansa opiskelijoille palautetta tentin arvosanan tai korjausten muodossa, jonka kuitenkin vain harvat opiskelijat mielsivät varsinaiseksi palautteeksi. Suurin osa opettajista katsoi, että opiskelijapalautetta käytettiin osittain tai erittäin hyvin opintokokonaisuuksien ja opetusmenetelmien suunnittelussa. Parhaimpina opiskelunsa tukijoina opiskelijat kokivat opiskelijatuutorit ja opinto-ohjaajat. Vaikka erityisesti lääketieteen/hammaslääketieteen opiskelijat tapasivat opettaja-tuutoreitaan säännöllisesti, eivät opiskelijat kokeneet heidän merkitystään niin tärkeäksi kuin opiskelijatuutoreiden tai opinto-ohjaajien. Samoin opintopsykologin tuen merkitys koettiin vähäiseksi. Opettajista vain muutama oli osallistunut pedagogiseen ammatilliseen koulutukseen useammin kuin kerran vuoden aikana. Opettajat olisivat kaivanneet koulutusta uusista innovatiivisista opetusmenetelmistä, oppimisen arvioinnista, palautteen annosta ja ryhmäopetuksesta. Opiskelijoista keskimäärin kolmasosa koki pystyvänsä palautteen kautta vaikuttamaan opintojaksojen suunnitteluun, mutta yli puolet opiskelijoista oli edelleen epävarma omasta vaikutusmahdollisuudestaan. Opiskelijat toivoivat kiinnitettävän huomiota erityisesti opintojen aikatauluttamiseen, opintojaksojen sisältöihin ja tentteihin sekä tenttikäytäntöihin. Suurin osa opettajista puolestaan arvioi voivansa vaikuttaa hyvin tai erittäin hyvin opintojaksonsa opetussisältöihin ja opetusmetodeihin. Puolet vastanneista opettajista toivoi, että opintojen suunnittelussa enemmän huomiota kiinnitettäisiin opintojen koordinointiin, varsinkin siten, että ne tukisivat käytännön harjoittelua. Myös enemmän aikaa opetuksen suunnittelu- ja kehittämistyölle toivottiin. Kysely osoittaa, että palautekäytännöt peruskoulutuksen suunnittelun ja toteutuksen laadunvarmistuksessa toimivat, mutta niiden vaikuttavuutta tulee edistää. Samoin opetuksen ja opiskelun tukimekanismit toimivat, mutta erityisesti opiskelijoille
Resumo:
Työssä vertaillaan eri sähköntuotantovaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Kannattavuusvertailu suoritetaan pelkkää sähköä tuottaville voimalaitoksille. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisärakentaminen tulee kattamaan tietyn osuuden lähitulevaisuuden sähkön hankinnan vajeesta, mutta sen lisäksi tarvitaan myös uutta lauhdetuotantokapasiteettia. Tutkittavat voimalaitostyypit ovat: ydinvoimalaitos, maakaasukombilauhdevoimalaitos, kivihiililauhdevoimalaitos, turvelauhdevoimalaitos, puulauhdevoimalaitos ja tuulivoimala. Kannattavuustarkastelu suoritetaan annuiteettimenetelmällä käyttäen 5 % reaalikorkoa ja tammikuun 2008 hintatasoa. Laskelmien perusteella 8000 tunnin huipunkäyttöajalla ydinsähkön tuotantokustannus olisi 35,0 € /MWh, kaasusähkön 59,2 €/MWh ja hiilisähkön 64,4 €/MWh, kun hiilidioksidipäästöoikeuden hintana käytetään 23 €/t. Ilman päästökauppaa kaasusähkön hinta on 51,2 €/MWh ja hiilisähkön 45,7 €/MWh ydinsähkön hinnan pysyessä ennallaan. Herkkyystarkastelun tulosten perusteella ydinvoiman kilpailukyky korostuu muihin tarkasteltuihin tuotantomuotoihin verrattuna. Ydinpolttoaineen suurellakaan hinnan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ydinsähkön tuotantokustannukseen, kun taas maakaasusähkö on erittäin riippuvainen polttoaineen hinnasta. Myös päästöoikeuden hinnan kasvu lisää merkittävästi ydinvoiman kilpailukykyä kaasu- ja hiilisähköön verrattuna. Ydinvoimainvestoinnin kannattavuutta ja takaisinmaksua tarkastellaan myös yksinään siten, että investoinnilla saavutettavien tuottojen laskennassa käytetään useita eri sähkön markkinahintoja. Investoinnin kannattavuus on erittäin hyvä, kun sähkön markkinahinta on 50 €/MWh tai suurempi.
Resumo:
The purpose of the research was to investigate operational processes related to home care of the elderly as well as use of assistive devices in smart home environments, and operational processes that are generally related to use of assistive devices – from the point of view of productivity improvement. The themes were looked into from the points of view of both the elderly and care personnel. In addition, perspectives of near relatives of the elderly, of the larger service system as well as of companies that provided assistive devices to the smart homes were taken into consideration. In the study of home care processes, 32 customer interviews and 17 employee interviews were carried out. This report contains a summary that is based on a separate report of the home care study. The study of home care was conducted in 2006. The use of technological and mechanical assistive devices and the related operational processes were investigated with the help of the smart home pilot in 2007–2008. The study is described in this report. The smart home pilot was implemented in four different housing service units for elderly people at Lahti, Nastola and Hollola. They were in use during short-term housing periods related to, for instance, end of hospitalisation, holidays of caring relatives and assessment of living and housing conditions. More than 60 different assistive devices and technologies were brought to the smart homes. During the pilot period, experiences of customers and personnel as well as processes related to the use of assistive devices were investigated. The research material consisted of 20 survey questionnaires of personnel and customers, four interviews with customers, five interviews with personnel, feedback survey responses from 14 companies, and other data that were collected, for instance, in orientation events. The research results highlighted the need for tailored services based on an elderly person’s needs and wishes, while taking advantage of innovative and technological solutions. As in the earlier home care study, also assistive device-related operational processes were looked into with the help of concepts of ‘resource focus’, ‘lost motion’ and ‘intermediate landing’. The following were identified as central operational processes in assistive device-related services (regardless of the service provider): (1) acquisition process of technologies and assistive devices as well as of rearrangement and rebuilding works in the home, (2) introduction and orientation process (of the elderly, their relatives and care personnel), (3) information and communication process, and (4) service and monitoring process. In addition, the research focused on design and desirability of assistive devices as well as their costs, such as opportunity costs. The process-based points of view gave new knowledge that may be used in the future to develop service processes and clarify their ownership so that separately managed cross-functional processes could be built with participants from different sectors to operate alongside organisations of elderly care. Development of functionality of assistive device-related services is a societally significant issue.
Resumo:
Prof. Lauri Pihkalan testamentin perusteella Jyväskylän yliopiston kirjastolle luovutettu kokoelma koti- ja ulkomaista urheilukirjallisuutta 1800-luvun loppupuolelta 1970-luvulle. Sisältää urheilua ja ruumiinkulttuuria käsittelevän kirjallisuuden lisäksi poliittista historiaa, sotalaitosta ja naisliikettä koskevaa kirjallisuutta sekä ainutlaatuisen Amerikka-kokoelman. Kirjoissa näkyy Pihkalan lukutavat ja merkinnät.
Resumo:
During the recent years, collaboration with Chinese universities has aroused growing interest among multinational companies (MNCs). Cross-cultural university-industry (U-I) collaboration creates various challenges in collaborative knowledge creation and innovation due to the differences e.g. between university and company motivation, objectives and activities. Also different values, norms, and means of actions result often in collisions and misunderstandings. This thesis examines the establishment of the relationships and the evolution of the collaboration between MNCs and Chinese universities. Empirical findings underscore that the partners in collaboration are required to possess research interest as well as capability to acquire, assimilate and exploit new external knowledge. Time and communication have a critical role in the evolution of the collaboration. In China the personal relationships, guanxi, play an important role. Collaborative knowledge creation requires a platform, Ba, which enables the creation of common understanding, commitment, trust and mutual respect. Empirical data has been collected through interviewing company experts and academe of Chinese universities from ICT and forest industries as well as attending panel discussions and meetings with the experts from the field of study.