Negotiating home and belonging. Young Kurds in Finland

This study looks at negotiation of belonging and understandings of home among a generation of young Kurdish adults who were born in Iraq, Iran, and Turkey and who reached adulthood in Finland. The young Kurds taking part in the study belong to the generation of migrants who moved to Finland in their childhood and early teenage years from the region of Kurdistan and elsewhere in the Middle East, then grew to adulthood in Finland. In theoretical terms, the study draws broadly from three approaches: transnationalism, intersectionality, and narrativity. Transnationalism refers to individuals’ cross-border ties and interaction extending beyond nationstates’ borders. Young people of migrant background, it has been suggested, are raised in a transnational space that entails cross-border contacts, ties, and visits to the societies of departure. How identities and feelings of belonging become formed in relation to the transnational space is approached with an intersectional frame, for examination of individuals’ positionings in terms of their intersecting attributes of gender, age/generation, and ethnicity, among others. Focus on the narrative approach allows untangling how individuals make sense of their place in the social world and how they narrate their belonging in terms of various mechanisms of inclusion and exclusion, including institutional arrangements and discursive categorisation schemes. The empirical data for this qualitative study come from 25 semi-structured thematic interviews that were conducted with 23 young Kurdish adults living in Turku and Helsinki between 2009 and 2011. The interviewees were aged between 19 and 28 years at the time of interviewing. Interview themes involved topics such as school and working life, family relations and language-learning, political activism and citizenship, transnational ties and attachments, belonging and identification, and plans for the future and aspirations. Furthermore, data were collected from observations during political demonstrations and meetings, along with cultural get-togethers. The data were analysed via thematic analysis. The findings from the study suggest that young Kurds express a strong sense of ‘Kurdishness’ that is based partially on knowing the Kurdish language and is informed by a sense of cultural continuity in the diaspora setting. Collective Kurdish identity narratives, particularly related to the consciousness of being a marginalised ‘other’ in the context of the Middle East, are resonant in young interviewees’ narrations of ‘Kurdishness’. Thus, a sense of ‘Kurdishness’ is drawn from lived experiences indexed to a particular politico-historical context of the Kurdish diaspora movements but also from the current situation of Kurdish minorities in the Middle East. On the other hand, young Kurds construct a sense of belonging in terms of the discursive constructions of ‘Finnishness’ and ‘otherness’ in the Finnish context. The racialised boundaries of ‘Finnishness’ are echoed in young Kurds’ narrations and position them as the ‘other’ – namely, the ‘immigrant’, ‘refugee’, or ‘foreigner’ – on the basis of embodied signifiers (specifically, their darker complexions). This study also indicates that young Kurds navigate between gendered expectations and norms at home and outside the home environment. They negotiate their positionings through linguistic repertoires – for instance, through mastery of the Finnish language – and by adjusting their behaviour in light of the context. This suggests that young Kurds adopt various forms of agency to display and enact their belonging in a transnational diaspora space. Young Kurds’ narrations display both territorially-bounded and non-territorially-bounded elements with regard to the relationship between identity and locality. ‘Home’ is located in Finland, and the future and aspirations are planned in relation to it. In contrast, the region of Kurdistan is viewed as ‘homeland’ and as the place of origins and roots, where temporary stays and visits are a possibility. The emotional attachments are forged in relation to the country (Finland) and not so much relative to ‘Finnishness’, which the interviewees considered an exclusionary identity category. Furthermore, identification with one’s immediate place of residence (city) or, in some cases, with a religious identity as ‘Muslim’ provides a more flexible venue for identification than does identifying oneself with the (Finnish) nation.

Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset

Tutkimus käsittelee islaminuskoisten somalityttöjen hyvään ja huonoon maineeseen liittyviä uskonnollisia, kulttuurisia ja etnisiä määrittelyjä ja niiden merkityksiä heidän arjessaan. Turussa hankittu etnografinen tutkimusaineisto koostuu osallistuvaan havainnointiin perustuvasta kenttäpäiväkirja-aineistosta sekä kahdestakymmenestäviidestä 17‒35-vuotiaiden somalityttöjen ja -naisten teemahaastattelusta vuosilta 2003–2006. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, minkälaista somalityttöä pidetään maineeltaan hyvänä ja miten tytön maine voi mennä. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä sitä, mikä merkitys sosiaalisilla verkostoilla on tyttöjen maineen määrittelyssä. Toisaalta kysytään, mitä somalitytöt ja nuoret naiset itse ajattelevat tytön maineeseen liittyvistä odotuksista ja miten he niistä tietoisina toimivat. Lähestymistapa rakentuu uskontotieteen, antropologian, sukupuolentutkimuksen, tyttötutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja kulttuurimaantieteen näkökulmia yhdistelemällä. Ensimmäisessä aineistontulkintaluvussa tarkastellaan tyttöyteen ja maineen rakentumiseen liittyvää ruumiillista merkityksenantoa pukeutumisen, seksuaalisuuden, tyttöjen ympärileikkausta koskevan asennemuutoksen ja seurustelun teemojen kautta. Toisessa luvussa keskitytään kaupunkitilan ja tyttöjen vapaa-ajanvieton sosiotilallisiin tulkintoihin sekä tyttöjen käytöstä kodin ulkopuolella määritteleviin ja mainetta rakentaviin puheisiin. Haastatellut arvostivat islamiin ja somaliperinteeseen liittyviä arvoja ja pitivät niitä oman käytöksensä ohjenuorina. Omanarvontunto, itsekontrolli ja vastuuntunto omista teoista liitettiin ”hyvään tyttöyteen”. Tyttöjen toimijuus ilmeni heihin kohdistuvien odotusten suuntaisena käyttäytymisenä ja näiden ihanteiden arvostamisena. Toimijuus näkyi myös tiettyjen tyttöihin ja poikiin kohdistuvien erilaisten odotusten kyseenalaistamisena ja joissakin tapauksissa vastoin odotuksia toimimisena. Turkua myös verrattiin somalityttöjen käytöksen osalta pääkaupunkiseutuun. Tässä vertailussa Turku nimettiin kulttuurisen jatkuvuuden, pääkaupunkiseutu kulttuurisen muutoksen paikaksi. Haastateltujen mukaan yhteisöllisiä tulkintoja tyttöjen käytöksestä tehtiin puheissa ja juoruissa, usein suhteessa havaintoihin suomalaistyttöjen käytöksestä. Tyttöjen arkeen nämä etniset ja moraaliset eroteot eivät kuitenkaan vaikuttaneet aina samalla tavoin, koska tulkinnat tyttärille sopivasta ja mahdollisesta käytöksestä voivat vaihdella perheiden välillä. Tutkimus tuo esille, että tytön hyvä maine on eräs perheen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Somalityttöjen käytös on myös eräs yhteisöllinen peili, jota vasten tehdään laajempia tulkintoja somalikulttuurin ja uskonnollisten arvojen tilasta diasporassa. Liiallinen muutos tyttöjen käyttäytymisessä uhkasi yhteisöllistä jatkuvuutta ja uskonnolliskulttuuristen arvojen välittymistä seuraaville sukupolville. Laajasti ymmärrettynä ”hyvä tyttöys” ja hyvä maine oli onnistuneen kulttuurisen neuvottelun tulosta diasporassa. Se tarkoitti, että tyttö kiinnittyi somalialaiseen taustaansa ja sen välittämiin arvoihin, osallistuen samalla kuitenkin myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

Missale (C.ö.IV.9, Oripään missale II)

A (mainly votive) missal consisting of seven distinct parts. Put together in several stages, somewhat haphazardly. Parts II and III are probably the oldest parts. The final stage in the composition of the book is probably the addition of part VII. Part II belongs in the same liturgical tradition as C.ö.IV.7 (Oripään Missale I), probably that of Diocese of Linköping. Part III, a votive missal, is an informal copy of a book that would most probably have been used close to a Swedish cathedral (Linköping?). How the present book found its way to Oripää chapel is not known.

Antiphonarium (MS C.ö.III.22, "Pöytyän antifonarium")

A Lutheran copy of a Dominican antiphonary, copied with modifications some time after the middle of the sixteenth century. The very selective sanctoral reflects Lutheran tastes, with only biblical saints (and possibly St Henry).

Quality characteristics of Moroccan sweet paprika (Capsicum annuum L.) at different sampling times

"La Niora" is a red pepper variety cultivated in Tadla Region (Morocco) which is used for manufacturing paprika after sun drying. The paprika quality (nutritional, chemical and microbiological) was evaluated immediately after milling, from September to December. Sampling time mainly affected paprika color and the total capsaicinoid and vitamin C contents. The commercial quality was acceptable and no aflatoxins were found, but the microbial load sometimes exceeded permitted levels.

Identification and characterisation of phenolic compounds extracted from Moroccan olive mill wastewater

Olive mill wastewater, hereafter noted as OMWW was tested for its composition in phenolic compounds according to geographical areas of olive tree, i.e. the plain and the mountainous areas of Tadla-Azilal region (central Morocco). Biophenols extraction with ethyl acetate was efficient and the phenolic extract from the mountainous areas had the highest concentration of total phenols' content. Fourier-Transform-Middle Infrared (FT-MIR) spectroscopy of the extracts revealed vibration bands corresponding to acid, alcohol and ketone functions. Additionally, HPLC-ESI-MS analyses showed that phenolic alcohols, phenolic acids, flavonoids, secoiridoids and derivatives and lignans represent the most abundant phenolic compounds. Nüzhenide, naringenin and long chain polymeric substances were also detected. Mountainous areas also presented the most effective DPPH scavenging potential compared to plain areas; IC50 values were 11.7 ± 5.6 µg/ml and 30.7 ± 4.4 µg/ml, respectively. OMWW was confirmed as a rich source of natural phenolic antioxidant agents.

La Terre sainte (1875)

Périodicité : Bimens

Missale Trecense.

F. I. Calendrier de Troyes. P. 1. Temporal. P. 393. Dédicace. P. 395. Ordo missae, préface, canon. P. 435-610. Sanctoral : — s. Prudence (488) ; — sa Mastidia (500) ; — s. Loup (536) ; — s. Aderaldus (594). P. 610. Commun des saints. P. 657. Messes votives et diverses. P. 715. Proses. P. 747. Kyriale.

Lectionarium officii ad usum ecclesiae Parisiensis.

F. 1 Temporal. F. 124 S. Thomas de Cantorbéry. F. 128v Sanctoral (ste Geneviève). F. 187v Commun des saints (incompl. de la fin).

Diurnale ad usum ecclesiae Parisiensis.

F. 1 Absolutiones et benedictiones. F. 4v Preces. F. 14 Orationes communes ad suffragia. F. 19-50v Capitula propria : — Susceptio reliquiarum (37v), Sanctae Coronae (46), Sanctae Crucis (46v) ; — s. Louis (47) ; — s. Denis (49) ; — s. Marcel (50v). F. 51 Capitula communia sanctorum. F. 56 Oraisons du temporal. F. 81-116 Oraisons du sanctoral : — s. Lambert (106) ; — « In Vig. s. Dyonisii... ad processionem... ad ecclesiam Sancti Dyonisii de Passu » (108v). F. 116 Commun des saints. F. 122 Fragment relatif aux complies pour quelques fêtes. F. 123 Litanies de Paris et oraisons. F. 132 Offices des morts (incompl.).

Lectionarium officii ad usum ecclesiae Arelatensis.

F. 1-4v Noël (incompl. du début) : — Vers sibyllins (3v). F. 5 Fragment de l'office de s. Étienne. F. 7v S. Trophime (Gazay, dans Ann. du Midi, 1935, 227-229, d'après ce ms.). F. 127v S. Geniez. F. 147v S. André. F. 149v Dédicace. F. 151-153v et 162-171v Commun des saints. F. 154-161 Du 2e au 6e dim. après la Pentecôte. F. 172-174v Vita s. Marii, Badonensis abbatis (XIIIe s.). F. 174v Lectiones ad honorem... b. V. Mariae (XIIIe s.). F. 175v Kyrie des laudes de la Semaine sainte (XIIIe s.). F. 176v S. Césaire. Cf. Cavallin, Literarhist. Stud. (Lund, 1934), 126. F. 178 Dom. VII post Pent. F. 205v Dom. II mensis novembris (incompl. de la fin). Pour les vies de saints, cf. Cod. hag., III, 523.

Breviarium Catalaunense, pars aestivalis.

F. 1 Calendrier de Châlons-sur-Marne, avec additions : « Dedic. ecclesie s. Nichasii Cathalaunensis » (10 juin) ; — « Sancti Stephani Cathalaunensis » (26 oct.). F. 4 Chants de l'invitatoire. F. 8 Temporal d'été, depuis « Sabbato sancto Pasche ». F. 140-141 et 272-291v Commun des saints. F. 141-272 Sanctoral d'été ; — s. Memme (176v) ; — s. Élafe (198) ; — s. Alpin (207) ; — s. Lumier (228) ; — s. Louvent (241v). F. 298 Fête-Dieu.

Missale benedictinum ad usum Trecensem.

F. 1v et 16v Ordinaire de la messe. F. 7 Vers relatifs à l'évangéliaire offert à la cathédrale de Troyes par l'évêque Prudence (M. G., Poet. lat., II, 679). F. 9 Oraisons et préface de la messe de s. Frobert, abbé de Montier-la-Celle (fin XIe s.). F. 9v Calendrier-martyrologe avec éléments troyens. F. 15v Table de comput. F. 24-58 et 81-91 Temporal (incompl. du début) : « Ypapanti » (24) ; — « Dom. oct. Pent. » (85v) ; — « Sabbato in XII lectiones » (89v). F. 91v-96v 58v-81 et 97-124. Sanctoral : sa Eufemia (91v) ; — sa Mastidia (addit. marg. XIIIe s.) (96) ; — s. Theobaldus (addit. marg. XIIIe s.) (67) ; — Vig. et Translatio s. Benedicti (68v) ; — Oct. s. Andreae (123v). F. 124 Préfaces. F. 128 Commun des saints. F. 132 Messes votives. F. 135v Épîtres et évangiles du commun. F. 146v Oraisons diverses. F. 159v Messes diverses. F. 176v Ordo ad visitandum infirmum, etc. F. 188 Messe des morts. F. 194bis Bénédictions et prières. F. 204 « Compotus Graecorum sive Latinorum ». F. 205v « Missa de Sancto Sepulcro » (XIe s.). F. 206 « Transfiguratio Christi » (XIe s.). F. 252 Dom. XXVI post Pent. F. 254 Dom. V ante Nat. Domini (incompl. de la fin). F. 255-256 Fragment d'un compte de Thibaut de Champagne (1258-1259). (Bourquelot, dans Bibl. Éc. Ch., XXIV, 1863, 69-79.)

Missale Parisiense.

F. 1 Calendrier de Paris. F. 7-119, 130v-207 Temporal. F. 119-130v Ordo missae. F. 207v Fête-Dieu (XIVe s.). F. 211 Sanctoral. F. 256v Commun des saints. F. 282v Missae familiares. F. 294v Bénédictions. F. 295v Kyriale. F. 301 Proses. F. 365 Messes diverses (XIIIe-XVe s.).

Missale Sancti Amandi in Pabula.

F. 1 Calendrier de Saint-Amand (avril et mai manquent). F. 6v Messe de s. Hubert (XVe s.). F. 7 Bénédictions (XVe-XVIe s.). F. 9 Messes votives. F. 25 Ordo missae. F. 29v Temporal. F. 115v-174 Sanctoral : Depositio s. Benedicti (115v) ; — s. Piat (154) ; — Dédicace (157) ; — s. Amand (171v) ; — Messes de saints divers (173v). F. 174 Commun des saints.