Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset

Tutkimus käsittelee islaminuskoisten somalityttöjen hyvään ja huonoon maineeseen liittyviä uskonnollisia, kulttuurisia ja etnisiä määrittelyjä ja niiden merkityksiä heidän arjessaan. Turussa hankittu etnografinen tutkimusaineisto koostuu osallistuvaan havainnointiin perustuvasta kenttäpäiväkirja-aineistosta sekä kahdestakymmenestäviidestä 17‒35-vuotiaiden somalityttöjen ja -naisten teemahaastattelusta vuosilta 2003–2006. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, minkälaista somalityttöä pidetään maineeltaan hyvänä ja miten tytön maine voi mennä. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä sitä, mikä merkitys sosiaalisilla verkostoilla on tyttöjen maineen määrittelyssä. Toisaalta kysytään, mitä somalitytöt ja nuoret naiset itse ajattelevat tytön maineeseen liittyvistä odotuksista ja miten he niistä tietoisina toimivat. Lähestymistapa rakentuu uskontotieteen, antropologian, sukupuolentutkimuksen, tyttötutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja kulttuurimaantieteen näkökulmia yhdistelemällä. Ensimmäisessä aineistontulkintaluvussa tarkastellaan tyttöyteen ja maineen rakentumiseen liittyvää ruumiillista merkityksenantoa pukeutumisen, seksuaalisuuden, tyttöjen ympärileikkausta koskevan asennemuutoksen ja seurustelun teemojen kautta. Toisessa luvussa keskitytään kaupunkitilan ja tyttöjen vapaa-ajanvieton sosiotilallisiin tulkintoihin sekä tyttöjen käytöstä kodin ulkopuolella määritteleviin ja mainetta rakentaviin puheisiin. Haastatellut arvostivat islamiin ja somaliperinteeseen liittyviä arvoja ja pitivät niitä oman käytöksensä ohjenuorina. Omanarvontunto, itsekontrolli ja vastuuntunto omista teoista liitettiin ”hyvään tyttöyteen”. Tyttöjen toimijuus ilmeni heihin kohdistuvien odotusten suuntaisena käyttäytymisenä ja näiden ihanteiden arvostamisena. Toimijuus näkyi myös tiettyjen tyttöihin ja poikiin kohdistuvien erilaisten odotusten kyseenalaistamisena ja joissakin tapauksissa vastoin odotuksia toimimisena. Turkua myös verrattiin somalityttöjen käytöksen osalta pääkaupunkiseutuun. Tässä vertailussa Turku nimettiin kulttuurisen jatkuvuuden, pääkaupunkiseutu kulttuurisen muutoksen paikaksi. Haastateltujen mukaan yhteisöllisiä tulkintoja tyttöjen käytöksestä tehtiin puheissa ja juoruissa, usein suhteessa havaintoihin suomalaistyttöjen käytöksestä. Tyttöjen arkeen nämä etniset ja moraaliset eroteot eivät kuitenkaan vaikuttaneet aina samalla tavoin, koska tulkinnat tyttärille sopivasta ja mahdollisesta käytöksestä voivat vaihdella perheiden välillä. Tutkimus tuo esille, että tytön hyvä maine on eräs perheen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Somalityttöjen käytös on myös eräs yhteisöllinen peili, jota vasten tehdään laajempia tulkintoja somalikulttuurin ja uskonnollisten arvojen tilasta diasporassa. Liiallinen muutos tyttöjen käyttäytymisessä uhkasi yhteisöllistä jatkuvuutta ja uskonnolliskulttuuristen arvojen välittymistä seuraaville sukupolville. Laajasti ymmärrettynä ”hyvä tyttöys” ja hyvä maine oli onnistuneen kulttuurisen neuvottelun tulosta diasporassa. Se tarkoitti, että tyttö kiinnittyi somalialaiseen taustaansa ja sen välittämiin arvoihin, osallistuen samalla kuitenkin myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

What Are Good Girls Made of? Somali Girls and Meanings of Reputation The research focuses on religious, cultural, and ethnic definitions of Somali Muslim girls’ good and bad reputation, examining also the significance of the definitions in the everyday lives of the girls. The ethnographic research material, collected in Turku during the years 2003–2006, comprises of field diaries based on participant observation and twenty-five thematic interviews of Somali girls and women between 17–35 years of age. The aim of the research is to ascertain what kind of a Somali girl is considered as having a good reputation, and how may a girl lose her reputation. On one hand the research examines the significance of social networks in defining the girls’ reputation; on the other hand the focus is on how Somali girls and young women themselves consider the expectations related to reputation, and how they operate with the awareness of these expectations. The approach combines the perspectives of comparative religion, anthropology, gender studies, girl research, youth research and cultural geography. In the first section of the analysis the focus is on the significance of physical attributes in the construction of girlhood and reputation, examined through the themes of dressing, dating, sexuality, and attitude changes regarding female circumcision. In the second section the emphasis is placed on city space and socio-spatial interpretations of the girls’ leisure time and on the communication networks defining the girls’ behaviour and reputation outside their homes. The interviewees respected the values attached to Islam and Somali tradition, and regarded them as guidelines for their own behaviour. Self-worth, self-control and responsibility for one’s actions were associated with ”good girlhood”. The girls’ agency manifested itself in the behaviour consistent with expectations, and in appreciation of the ideals. Agency was also visible in the questioning of certain different expectations placed on girls and boys, and in some cases in counteracting some of the gendered expectations. The behaviour of Somali girls in Turku was also compared to that of Somali girls in Helsinki. In this comparison Turku was designated a place of cultural continuity, whereas Helsinki was a place of cultural change. According to the interviewees the communal interpretations of the girls’ behaviour were performed in speech and in gossip, often in relation to the observations of Finnish girls’ behaviour. These ethnic and moral differentiations did not always affect similarly the girls’ daily lives, as the definitions of appropriate and viable behaviour for the daughters might differ between families. The research shows that one of the factors affecting the wellbeing of a family is the good reputation of the family’s daughter. Furthermore, the Somali girls’ behaviour is one communal mirror against which larger interpretations of the Somali culture and the state of religious values in the diaspora can be made. Excessive change in the girls’ behaviour threatened communal continuity and the transmission of religious and cultural values onto the next generation. The broad understanding of ”good girlhood” and good reputation was the result of a successful cultural negotiation in the diaspora. It indicated that the girl adhered to her Somali background and the values it conveys, while at the same participating in the Finnish society.