Department of Human Rights Division of Central Administration Performance Plan, FY2005

This report provides valuable information about Central Administration’s coordination and provision of quality administrative, personnel, and financial services for all DHR divisions. Information is being provided in accordance with the Accountable Government Act to improve decision-making and increase accountability to stakeholders and citizens of Iowa. This report includes performance information for the division’s core function - resource management. The two services, products, and activities provided by the division – financial services and human resources services - also are reviewed. The division is comprised of seven full-time employees. The division’s FY2005 operating budget was $ 604,888 of which $292,660 was from the State General Fund. The additional $ 312,228 was received via intra-state transfers from the non-state funded programs administered by the Department of Human Rights. Central Administration oversaw expenditures of $ 66,868,806 for the entire department, and coordinated the personnel and payroll transactions of 56 FTEs. As we review the results from this year’s report we will continue to refine how we measure our successes and modify plans to improve results.

Department of Commerce - Iowa Utilities Board, Performance Report, Performance Results Achieved for Fiscal Year 2014

This report highlights the services the IUB provided to Iowans, along with results achieved to ensure reliability, and to improve and expand utility service infrastructure in Iowa. This information is provided in accordance with the State of Iowa Accountable Government Act, Iowa Code chapter 8E. The two basic business functions of the IUB are utility regulation and compliance, and resource management. This report covers performance information for both of these areas.

Vers une gestion de la nature en termes d'action publique : analyse d'une dynamique d'appropriation des ressources végétales à Tobré, Nord Bénin

Cette étude se fonde sur des recherches ethnographiques menées autour de la mise en oeuvre d'une politique publique de gestion de la nature à Tobré, une région baatonu au Bénin. L'étude se place dans une dynamique d'appropriation des ressources naturelles en rapport avec l'entrée en jeu de multiples acteurs publics et privés dans l'arène locale de gestion de la nature. En effet, ces acteurs ont acquis ces dernières années de l'expérience et de l'efficacité à la faveur des changements institutionnels et politiques et s'incluent davantage dans le processus de décision au point de suppléer l'Etat dans les actions qui étaient ses prérogatives. L'étude met en lumière les rapports de conflits, de compétitions, de concurrence ou de compromis autour des enjeux sociaux, politiques et économiques de protection de la nature. Elle décrit et analyse les formes d'interactions entre les différents acteurs individuels, collectifs et institutionnels, afin de voir en quoi ces interactions participent du processus de mobilisation d'acteurs locaux et de confrontation de vision, qui finalement définit et oriente les politiques locales de protection de la nature. Pour atteindre cet objectif, l'étude mobilise des apports théoriques de plusieurs disciplines, notamment de la socio- anthropologie du développement, de l'histoire et de la sociologie politique. Elle repose également sur des données empiriques collectées à partir d'une combinaison d'outils techniques, des entretiens et des observations jusqu'au dépouillement de presse et des études de cas. Les principaux résultats montrent que les acteurs locaux, particulièrement les comités de gestion sont parvenus à inscrire la gestion des ressources naturelles dans l'espace public à travers les débats dans les médias, les forums, les marches de protestation, etc. De fait, ils ont été capables d'influer sur le processus de définition et de mise en oeuvre des politiques locales de protection de la nature et donc de reconfigurer l'arène locale de gestion des ressources naturelles. Ce qui amène l'Etat et ses services déconcentrés, en premier lieu les services des Eaux et Forêts et la mairie à pactiser avec ces différents comités, sans pour autant perdre de leur notoriété. Au contraire, ils participent de la gouvernance de l'ensemble des actions et permettent de mettre en place des formes de gestion négociée. - This is an ethnographic research on the implementation of a public policy for the management of natural resources in Tobre, a baatonu village in Benin. The study focuses on the dynamic of natural resources ownership in a context of multiple stakeholders in the public and private sectors. In recent years, these stakeholders have become more experienced and efficient as a result of several institutional and policy changes. The stakeholders are more involved in the decision making process to the point that they can complement the role of the State in natural resources management. This study highlights the conflicts, competition, or compromise associated with the social, political and economic constraints of nature conservation. The interactions between individual, collective and institutional stakeholders were analyzed, to understand their role in the process of mobilizing local stakeholders and confronting their visions. This process ultimately defines and guides local policies on the management of nature. To achieve this goal, this study combined theoretical approaches from developmental socio-anthropology, history and political sociology with empirical data collected using interviews, observations, newspapers analysis and case studies. The results show that local stakeholders, particularly the management committees, were successful at introducing the need for sustainable natural resource management in the mainstream public discourse through the media, forums, and demonstrations. They were able to influence the process of identifying and implementing local policies on nature conservancy. This has encouraged the State, through its forestry services, and the district mayors to collaborate with these committees in the shared governance of natural resources.

Use of LIDAR-based Elevation Data for Highway Drainage Analysis: A Qualitative Assessment, 2003

US Geological Survey (USGS) based elevation data are the most commonly used data source for highway hydraulic analysis; however, due to the vertical accuracy of USGS-based elevation data, USGS data may be too “coarse” to adequately describe surface profiles of watershed areas or drainage patterns. Additionally hydraulic design requires delineation of much smaller drainage areas (watersheds) than other hydrologic applications, such as environmental, ecological, and water resource management. This research study investigated whether higher resolution LIDAR based surface models would provide better delineation of watersheds and drainage patterns as compared to surface models created from standard USGS-based elevation data. Differences in runoff values were the metric used to compare the data sets. The two data sets were compared for a pilot study area along the Iowa 1 corridor between Iowa City and Mount Vernon. Given the limited breadth of the analysis corridor, areas of particular emphasis were the location of drainage area boundaries and flow patterns parallel to and intersecting the road cross section. Traditional highway hydrology does not appear to be significantly impacted, or benefited, by the increased terrain detail that LIDAR provided for the study area. In fact, hydrologic outputs, such as streams and watersheds, may be too sensitive to the increased horizontal resolution and/or errors in the data set. However, a true comparison of LIDAR and USGS-based data sets of equal size and encompassing entire drainage areas could not be performed in this study. Differences may also result in areas with much steeper slopes or significant changes in terrain. LIDAR may provide possibly valuable detail in areas of modified terrain, such as roads. Better representations of channel and terrain detail in the vicinity of the roadway may be useful in modeling problem drainage areas and evaluating structural surety during and after significant storm events. Furthermore, LIDAR may be used to verify the intended/expected drainage patterns at newly constructed highways. LIDAR will likely provide the greatest benefit for highway projects in flood plains and areas with relatively flat terrain where slight changes in terrain may have a significant impact on drainage patterns.

1228-013 Center Lake Watershed Final Report

A targeted approach is being used in the Iowa Great Lakes Watershed with a keystone project featured within this project application in the heavily urbanized Center Lake Watershed. As identified in the Iowa Great Lakes Watershed Management Plan, urban runoff is the only remaining watershed concern in the Center Lake Watershed as the map in the attachments clearly shows. Fully one third of the watershed concerns of Center Lake will be treated through the installation of 7 keystone urban practices and will remove 63 pounds of phosphorous from entering the lake annually. Due to the interconnectedness of the Iowa Great Lakes (IGL), the watershed has been broken down into sub units called Resource Management Areas (RMA's) for priority practice implementation. This project will mesh with the existing Iowa Great Lakes Watershed Management Plan by reducing pollutant loads from the highest priority RMA's which are resulting in impaired water bodies. The majority of the funding needed for the specific practices specified in this proposal has already been secured through the Iowa DNR Section 319 and Lake Restoration Programs, The Water Quality Commission and the City of Spirit Lake. This funding request will simply bring the overall cost of these keystone practices into the range of affordability for the committed funders and the City of Spirit Lake

Department of Commerce - Iowa Utilities Board, Performance Report, Performance Results Achieved for Fiscal Year 2015

This report highlights the services the IUB provided to Iowans, along with results achieved to ensure reliability, and to improve and expand utility service infrastructure in Iowa. This information is provided in accordance with the State of Iowa Accountable Government Act, Iowa Code chapter 8E. The two basic business functions of the IUB are utility regulation and compliance, and resource management. This report covers performance information for both of these areas.

Individual tree measurements by means of digital aerial photogrammetry

University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Resource Management

Metallialan pk-yrityksen arvon määrittäminen

Monen pk-yrityksen kohdalla sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. Sukupolvenvaihdos voi tapahtua yrittäjän perheensisällä tai yrityskaupalla yksityiselle henkilölle, ryhmälle tai toiselle yritykselle. Kaikissa tapauksissa yrityksen arvo joudutaan määrittämään. Diplomityön tavoite oli kehittää matemaattinen kaava yrityksen arvon määrittämiseen ottaen huomioon yrityksen teknologinen tilanne, henkilöstöresurssitja asema markkinoilla. Tavoitteena oli myös pystyä luomaan menettely riittävien tietojen keräämisen mahdollisimman tehokkaasti ja pienin kustannuksin. Kaavan varmistamiseksi tarvittavien auditoitavien tietojen määrittely oli työn kirjallinen osa. Kolmen kohdeyrityksen auditoinnin avulla tehty selvitys tarkensi yrityksen arvon määritykseen tarvittavat tiedot. Työn lopussa arvioidaan yrityksen arvon määrityksen kehityskohteita ja tekijöitä, joihin panostamalla voi kohottaa yrityksen arvoa ja helpottaa yrityksen sukupolvenvaihdosta.

Vuokratyöntekijät joustavana työvoimana. Miksi ja miten yritykset käyttävät työvoiman vuokrausta?

Työvoiman vuokraus on houkutteleva tapa yrityksille varautua tulevaisuuden epävarmuuteen. Alana työvoiman vuokraus on kasvava. Verrattuna Euroopan lukuihin Suomessa käytetäänvuokratyövoimaa vielä alle keskiarvon, mutta vuonna 2005 ala työllisti 100 % enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vuokratyövoiman käytön syitä ja motiiveja käyttäjäyritysten näkökulmasta, sekä tapoja, miten vuokratyövoimaa käytetään. Tutkimus on suoritettu haastattelemalla yhdeksän yrityksen edustajia teemahaastatteluin. Haastatteluissa nousi helppous ja joustavuus suurimmiksi syiksi vuokrata henkilöstöä. Varsinaista strategiaa vuokratyövoiman käytössä oli vain parilla yrityksellä. Suurin osa vain reagoi tilanteeseen ottamalla lisää tai vähentämällä vuokratyöntekijöiden määrää ¿selkeä etu, mikä yritysten keskuudessa nähtiin. Vuokratyöntekijöitä haluttiin johtaa samallatavalla kuin vakituista henkilöstöä, mutta vuokratyösuhteen malli toi haasteita, joka joskus näkyy erilaisena kohteluna tai johtamisen vähyytenä.

Institutionaalinen luottamus - yrityksen ei-henkilöityvä luottamuksen ulottuvuus työntekijän näkökulmasta

Ylläpitääkseen kilpailuetua ja menestyäkseen markkinoilla yritysten tulee teknologisen ja liiketoimintaosaamisen lisäksi hallita tehokas sisäinen toimintansa. Tieto on tärkein tuotannontekijä ja sen jakaminen yrityksessä onkriittistä innovaatioiden syntymisen kannalta. Luottamus edistää tiedon luomista ja jakamista. Luottamusta yrityksissä on tutkittu pääasiassa henkilöiden välisenä luottamuksena omiin esimiehiin ja kollegoihin. Kansainvälisistä omistaja- jamuista yritysjärjestelyistä johtuen yritysten sisäinenkin toiminta on usein maantieteellisesti hajautettua, mikä vähentää henkilöiden välisten luottamussuhteiden syntymistä. Tällaisissa tilanteissa yritykseen itseensä kohdistuva ei-henkilöityvä luottamus täydentää tutkimusten mukaan vähäisiä henkilöiden välisiä luottamussuhteita. Yrityksen ei-henkilöityvää luottamusta on tutkittu vain vähän ja kokonaisvaltaista teoriapohjaista ja/tai empiiristä tutkimusta ei ole tehty tai sitä ei ole raportoitu. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin, mitä yrityksen institutionaalinen luottamus on ja mistä se muodostuu. Tutkielman teoriatausta nousee sosiologian, taloustieteen ja sosiaalipsykologian eri teorioista sekä aikaisemmasta monitieteisestä luottamustutkimuksesta. Empiirinen aineisto kerättiin neljässä fokusryhmäkeskustelussa ja aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti hyödyntäen ATLAS.ti kvalitatiivisen aineiston analyysiohjelmaa. Työn keskeisenä tuloksena oli teorian ja empirian synteesinä muodostunutyrityksen institutionaalisen luottamuksen määritelmä. Yrityksen institutionaalisella luottamuksella tarkoitetaan yksilön odotuksia työnantajayrityksen kyvykkyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kyvykkyydellä tarkoitetaan yrityksen havaittua kyvykkyyttä menestyä markkinoilla jatkuvasti ja organisoida sisäinen toimintansa tehokkaasti ja varmasti. Oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan koettua oikeudenmukaista henkilöstöpolitiikkaa ja hyvää työnantajamainetta.

Henkilöstöjohtamisen yhteys työuupumukseen

Tutkielmassa selvitettiin digi-aikuisopiskelijoiden työuupumuksen yleisyyttä ja syitä sen syntyyn. Tutkittujen kokemuksia lähestyttiin kolmeportaisen organisaatiomallin kautta. Kohderyhmä muodosti materiaaliltaan kirjavan otoksen erilaisista työympäristöistä ja työtehtävistä. Koko tiivistelmä on luettavissa tutkielman alkusivuilta. 

Implementación de una herramienta de metabúsqueda : MetaLib y SFX

L'article presenta les característiques i funcionalitats principals de les eines MetaLib i SFX, programaris per a la gestió i accés als recursos electrònics. S'analitzen els programaris citant els diferents tipus de funcionalitats, i la gestió i el manteniment. El procés s'emmarca en l'experiència de la Universitat Oberta de Catalunya, membre del CBUC, i se n'expliquen la configuració, els reptes i les dificultats que es van produir durant la implementació dels sistemes.

Implementació d'una eina de metacerca : MetaLib i SFX

L'article presenta les característiques i funcionalitats principals de les eines MetaLib i SFX, programaris per a la gestió i accés als recursos electrònics. S'analitzen els programaris citant els diferents tipus de funcionalitats, i la gestió i el manteniment. El procés s'emmarca en l'experiència de la Universitat Oberta de Catalunya, membre del CBUC, i se n'expliquen la configuració, els reptes i les dificultats que es van produir durant la implementació dels sistemes.