Tunneälytaitojen ja transformationaalisen johtamisen roolit kosmetiikkamyymälän johtamisessa

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää tunneälymallin osa-alueiden ja transformationaalisen johtamisosaamisen ilmenemistä kosmetiikkatoimialalla toimivan case-yrityksen päälliköiden käytännön esimiestyössä. Aihetta tarkasteltiin teoreettisen viitekehyksen kautta empiirisesti myymäläpäälliköille tehdyn kvalitatiivisen teemahaastattelun ja kvantitatiivisin menetelmin kerätyn johtamisen itsearvion vastausten sekä alaisten antamien arvioiden avulla. Tutkimuksesta nousi esille useita yhteneväisyyksiä ja ristiriitaisuuksia aikaisempiin tunneälyn ja transformationaalisen johtamisen tutkimuksiin. Lähes kaikkien muuttujien tilastollisesti erittäin merkitsevät ja korkeat korrelaatiot nousivat tutkimuksen tuloksista yllätykseksi. Tuloksina havaittiin, että päälliköillä oli hyvin kehittyneet tunneälytaidot interpersonaallisten tekijöiden ja yleisen hyvinvoinnin alueilla sekä karismaattisen ja transaktionaalisen passiivisen johtamisen alueilla. Päälliköiden heikoiten kehittyneet tunneälytaidot olivat paineensietokyvyn alueilla. Johtopäätöksenä voitiin havaita esimiesten luovan positiivista palveluilmastoa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja merkitysten luomisen kautta ja siten johtaminen perustui vahvasti käytännönläheiseen realismiin ja korkeaan tunneälyyn.

Designing a Demand Forecasting Process in the Fast Moving Consumer Goods Context

The purpose of this thesis was to study the design of demand forecasting processes. A literature review in the field of forecasting was conducted, including general forecasting process design, forecasting methods and techniques, the role of human judgment in forecasting and forecasting performance measurement. The purpose of the literature review was to identify the important design choices that an organization aiming to design or re-design their demand forecasting process would have to make. In the empirical part of the study, these choices and the existing knowledge behind them was assessed in a case study where a demand forecasting process was re-designed for a company in the fast moving consumer goods business. The new target process is described, as well as the reasoning behind the design choices made during the re-design process. As a result, the most important design choices are highlighted, as well as their immediate effect on other processes directly tied to the demand forecasting process. Additionally, some new insights on the organizational aspects of demand forecasting processes are explored. The preliminary results indicate that in this case the new process did improve forecasting accuracy, although organizational issues related to the process proved to be more challenging than anticipated.

Knowledge, processes and relationships in organizational change: Understanding how to facilitate management of intellectual capital in diverse organization structures and cultures.

This study examined relationships of organizational dependencies, change management and developed intellectual knowledge resources, in different intellectual capital based development programs on ICT-sector. Study was carried out in a research context, where high degree of external organizational contingencies existed and lots of changes in several development programs had taken place in the last years. From a scientific perspective the main contribution was that evidence between relationships of organizational dependencies, change model portfolio and developed knowledge resources could be suggested. From managerial perspective the primary implication was that in situations where sustainable competitive advantage is pursued by means of increasing knowledge based productivity of labor, firms should seek to pursue organizational settings where external dependencies have minimal amount of effect.

Joukkoliikenteen koontikannan prosessien kehittäminen

Vuoden 2009 lopulla voimaan astuneet EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja kansallinen joukkoliikennelaki (869/2009) pakottavat avaamaan joukkoliikenteen markkinat kilpailulle koko Suomen alueella. Tästä johtuen Liikenne- ja viestintäministeriö on velvoittanut Liikenneviraston hankkimaan riittävän informaatiopohjan joukkoliikenteen kilpailutusten pohjaksi. Tämä pakottaa viraston uudistamaan bussipysäkkitiedon hallintansa ja -prosessinsa lähes kokonaan. Tämän työn tavoitteena oli selvittää, millaiset prosessit Liikenneviraston tulisi muodostaa, jotta tiedot jokaisen Suomen kunnan ja kaupungin katuverkon bussipysäkeistä saataisiin siirrettyä uuteen, kansalliseen joukkoliikenteen koontitietokantaan. Työssä tutkitaan, tarkastellaan ja kategorisoidaan Suomen kunnat ja kaupungit pysäkkitiedon hallinnoijan näkökulmasta. Tämän perusteella kehitetään vanhoja pysäkkitiedon prosesseja sekä luodaan uusia prosessimalleja pysäkkitiedon siirrolle ja päivitykselle. Jaottelun apuna käytetään kyselytutkimusta ja puhelinhaastatteluja. Kirjallisuusosa sisältää yleistä teoriaa prosesseista, niiden vaiheista ja kehittämisestä. Työn keskeisempänä tuloksena ovat prosessimallit siitä, miten pysäkkitiedon tulisi jatkossa siirtyä eri joukkoliikenneviranomaisilta Liikenneviraston kansalliseen koontikantaan. Lisäksi työssä huomattiin, että aktiivinen johtaminen ja yhteydenpito Liikenneviraston suunnalta ovat tärkeimmät edellytykset sille, että pysäkkitieto liikkuu ja tiedonsiirto paranee eri toimijoiden välillä.

Pohjois-Pohjanmaan kutsuntajärjestelyt vuosien 2013–2014 aikana : sopeuttavat toimet Kainuun alueen yhdistyessä 1.1.2015

Opinnäytetyössä tarkastellaan vuodesta 2015 toimeenpantavan puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia kutsuntajärjestelyihin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Tavoitteena on kartoittaa keinoja, joita Pohjois-Pohjanmaan aluetoimisto voi käyttää kutsuntajärjestelyissään sopeuttavina toimina vuosina 2013 ja 2014 ennen uudistuksen voimaan astumista. Aihe liittyy puolustusvoimauudistuksen toimeenpanemaan aluetoimistojen supistamisiin ja sen tuomaan osaamisen hallinan haasteisiin kutsuntajärjestelyissä laajenevalla alueella, jossa moniosaamisen lisääntyvä tarve nousee esille. Meneillään olevan puolustusvoimauudistuksen vuoksi ei tätä työtä tehdessä ole käytettävissä ohjeistusta kutsuntatilaisuuksien järjestämisestä vuodesta 2015 lukien, vaan ohjeistusta annetaan asiantuntijaneuvottelupäivillä, palavereissa ja kokouksissa, joiden pohjalta linjauksia annetaan. Pohjois-Pohjanmaan aluetoimisto toteuttaa kutsuntajärjestelyjä osana pääprosessien mukaisia tehtäviä. Aluetoimiston tehtäväkenttä muodostuu pääprosesseina sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelusta, suorituskyvyn rakentamisesta ja suunnittelusta ja käytöstä sekä toiminnan tukemisesta. Näistä merkittävimmät muut tehtävät ovat reservinkoulutukseen liittyvä harjoitustoiminta ja valmiuden säätely toiminta-alueella. Puolustusvoimauudistuksessa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston henkilöstöresurssit eivät tule kasvamaan. Tutkin otsikon mukaista aihetta laadullisella tutkimusotteella, johon aineisto on kerätty tekemällä kolme erillistä asiantuntijahaastattelua sekä tarkasteltu valmiita asiakirjoja ja aineistoja. Materiaaleja on tarkasteltu analysoimalla niitä ja nostettu esille osaamisen hallintaan ja haasteisiin liittyviä keskeisimpiä kohtia.Keskeiset tutkimuskysymykset liittyvät sopeuttavien toimintojen mahdollisuuksiin ennen uudistusta, mihin vaikuttavat puolustusvoimauudistuksen tuomat haasteet ja toisaalta saa-dut hyvät ja toimivat käytänteet kutsuntojen järjestämisessä sekä kutsuntalautakuntatyös-kentelyn osaamisen hallinta. Opinnäytetyön keskeisenä havaintona on, että Pohjois-Pohjanmaan aluetoimiston kutsun-tahenkilöstö joutunee omaksumaan uuden ajattelutavan ainakin alueen asevelvollisten pal-veluspaikkakiintiöiden muuttumisen myötä, ja asevelvollisten motivointi saattaa nousta keskeiseksi tekijäksi palveluspaikkapäätöstä tehtäessä. Pohjois-Pohjanmaan alueelta palve-lukseen tullaan enenevissä määrin määräämään Kajaanin sijasta Sodankylään tai Rovanie-melle ja näin välimatkat tulevat kasvamaan. Lisäksi havaintona on, että henkilöstön käyttöä jouduttaneen tehostamaan työn lisääntyessä ja kutsuntojen osaamisen hyvä hallinta näyttäisi perustuvan pitkälliseen kokemukseen kut-suntajärjestelyistä ja asevelvollisuusalasta, eli työssä oppimiseen. Tätä työssäoppimista ja osaamista varmistetaankin vuosittaisilla yhteisillä koulutustilaisuuksilla sekä henkilöstön monipuolisella käytöllä kutsuntatilaisuuksissa.

Sisäinen markkinointi tiedonjaon ja organisatorisen luovuuden ohjaajana

Tämän tutkielman tavoitteena oli kartoittaa sisäisen markkinoinnin ja organisatorisen luovuuden teorioiden yhtymäkohtia. Yhtymäkohtia havainnollistettiin teoreettisen viitekehyksen kautta, jossa hyödynnettiin pääasiallisesti Csikszentmihalyin systeemimallia luovuudesta ja Ballantynen dynaamista tiedonvaihdantamallia sisäisestä markkinoinnista. Tutkielman erityisnäkökulmana oli sisäisen markkinoinnin ja organisatorisen luovuuden toiminnot palvelualoilla, joille on tyypilllistä osa-aikaisen työvoiman käyttö. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin tapaustutkimuksena case-yritys Night People Groupista (NPG). NPG on ravintola- ja yökerhoalan organisaatio, joka tutkimuksen tekohetkellä toimi Suomessa 16 paikkakunnalla 27 yksikön voimin. Empiirisessä tutkimuksessa hyödynnettiin teemahaastatteluita, strukturoituja lomakehaastatteluita ja kyselylomaketutkimusta. Aineiston keruu ja analysointi sai niin kvalitatiivisia kuin kvantitatiivisiakin piirteitä. Empiirinen tutkimusosio suunniteltiin neljän teeman ympärille; tiedonkulku, luovuus, strategia ja organisaatio sekä motivaatio. Nämä teemat valittiin teoreettisen käsiteanalyysin ja NPG:n toiminta-arvojen pohjalta. Tutkielma rakentui hierarkkisten toimintaketjujen tutkimisen ympärille. Tutkimuksen analyysissa eriteltiin organisaation johdon (n=4), esimiestason (n=44) ja henkilöstön (n=378) vastaukset sekä niitä vertailtiin toisiinsa. Tutkielmassa todennettiin lisäksi luovuuden ja sisäisen markkinoinnin yhteneväisyyttä tekemällä Chi2-testejä tutkimuksessa käytetyille muuttujille. Tutkielman teoreettisena päälöydöksenä voidaan pitää tehtyä teoreettista mallinnusta organisatorisen luovuuden ja sisäisen markkinoinnin yhteydestä. Mallinnuksen avulla voidaan ymmärtää sisäisen markkinoinnin merkitys organisatorisen luovuuden toteutumiselle, viestinnän muutoskykyisyyden ja monimuotoisuuden tärkeellisyys sekä koko luovan prosessin dynaamisuus. Tapaustutkimuksen arvo case-yritykselle muodostui havaituista tietokanavakonflikteista, tiedon avoimuuden puutteellisuudesta, palaute- ja tunnustuskäytäntöjen toimimattomuudesta, havaituista luovuuden esteistä, motivaation rakentumisen kartoituksesta ja valtaistamisen toimivuuden arvioinnista. Tehdyn tapaustutkimuksen perusteella toiminnanmuutossuosituksina esitettiin muun muassa sisäisen viestinnän segmentointia, palautejärjestelmän implementointia ja ulkoisten motivaatiokeinojen käyttämistä sisäisen motivoitumisen kohottajana.

Tilintarkastajan selvitys ja erityistarkastus yrityssaneerauksessa : teoria ja käytännön soveltaminen

Yrityssaneerausmenettelyn tarkoituksena on saada velkainen yritys taas tuloskuntoon toiminnan ja velkojen järjestelyn avulla. Tilintarkastajan tehtävänä tässä prosessissa on yrityssaneeraukseen haettaessa tuottaa tietoa, minkä perusteella tuomioistuin voi tehdä päätöksen siitä, onko yritys saneerauskelpoinen. Tieto tuodaan esille selvityksessä velallisen taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi, kun yritys on päässyt yrityssaneeraukseen, tilintarkastaja tekee erityistarkastuksen eli tarkastaa yrityksen toiminnan yrityssaneerausta edeltävältä ajalta. Tämä auttaa selvittäjää päättämään jatkotoimista yrityksessä. Erityistarkastuksessa tarkastellaan etenkin sitä, onko velkojien välillä toteutunut tasapuolisuus ja onko tapahtunut rikoksia. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin, kuinka hyvin selvityksen ja erityistarkastuksen käytäntö vastaa asiantuntijoiden suosituksia. Tutkielman teoriaosassa käytettiin aineistona pääasiassa aiheeseen liittyvää lakitietoa ja erityistarkastukseen, tilintarkastukseen sekä yrityssaneeraukseen liittyvää kirjallisuutta. Empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluiden avulla. Haastateltavana oli kolme aiheen tuntevaa tilintarkastajaa. Teemoina haastatteluissa olivat tilintarkastajan selvityksen ja erityistarkastuksen lisäksi tilintarkastajan rooli yrityssaneerauksessa sekä tilintarkastajan selvityksen ja erityistarkastuksen merkitys yrityssaneerauksen kannalta. Tutkimuksen tulos oli, että tilintarkastajan selvitys ja erityistarkastus käytännössä vastaavat pääosin asiantuntijoiden suosituksia. Esimerkiksi kannanottoon yrityssaneerauksen aloittamisesta suhtauduttiin suosituksissa ja empiriassa samalla tavalla. Suhtautuminen oli varovaista, sillä päätöksenteko haluttiin säilyttää tuomioistuimella. Lisäksi selvitys ja erityistarkastus olivat samantyylisiä prosesseina sekä suositusten että empirian perusteella. Tosin selvityksen tekemisestä prosessina ei ollut paljon tietoa teoriassa. Sekä selvitys että erityistarkastus alkavat toimeksiannosta sopimisella ja jatkuvat aineiston hankkimisella, jota seuraa varsinainen tarkastus. Tämän jälkeen on vuorossa raportin tai selvityksen kirjoitus. Alustava raportti tai selvitys saatetaan antaa vielä toimeksiantajalle tarkastettavaksi. Koko prosessin ajan ollaan yhteydessä selvittäjään. Sekä suosituksissa että empiriassa tuli esille lisäksi samoja tarkastustoimenpiteitä ja -kohteita. Eräs ero suositusten ja empirian välillä oli siinä, voiko sama tilintarkastaja tehdä sekä selvityksen että erityistarkastuksen. Suositusten perusteella muodostui kuva, että sama tilintarkastaja voisi tehdä molemmat. Empirian perusteella kuitenkin selvisi, että näin ei välttämättä aina tapahdu riippumattomuussyistä.

Venäläisen lähdemateriaalin lähdetietopankki : näkökulmia Venäjän 2000-luvun turvallisuuteen ja puolustukseen avoimissa lähteissä

Tämän raportti on syntynyt syksyllä 2012 Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksella suoritetun yliopistoharjoittelun tuloksena. Venäläisen lähdemateriaalin lähdetietopankki: Näkökulmia Venäjän 2000-luvun turvallisuuteen ja puolustukseen avoimissa lähteissä -raportin ohjausryhmänä ovat toimineet professori Aki-Mauri Huhtinen, professori Juha Mäkinen sekä dosentti Anna-Liisa Heusala. Raportin laatija on harjoittelujakson aikana hankkinut käsityksen saatavilla olevista julkisista lähteistä ja raportoinut näistä ohjausryhmän toiveet ja tavoitteet huomioon ottaen. Selvitystyön tuloksena syntyneen raportin tarkoituksena on palvella Venäjä-tutkimusta tekeviä kokoamalla yhteen aihepiireittäin keskeisiä, selvitystyön aikana temaattisesti kartoitettuja venäjänkielisiä lähteitä. Alkuperäisesti selvitystyön teemoiksi oli ehdotettu seuraavaa viittä kohtaa: 1. Venäläinen johtaminen ja julkishallinnon kehittäminen 2. Venäläisten käsitykset Suomesta ja suomalaisista 3. Kansalaistoiminta mm. sosiaalisessa mediassa 4. Venäläinen koulutus ja sen kehittäminen, ml. armeijassa 5. Venäläisen nuorison suhde turvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Selvitystyön edetessä raportin keskiöön on nostettu erityisesti kaksi viimeistä teemaa, joita on tarkennettu koskemaan Venäjän asepalvelusta ja sotilaallista koulutusta sekä näiden piirissä 2000-luvulla tapahtuneita muutoksia. Raportissa on lisäksi selvitetty Venäjän puolustusvoimien viranomaisrakennetta, päätöksentekoa sekä puolustusvoimien 2000-luvulla läpikäymiä reformeja. Venäjänkielisten lähteiden tietopankin tarkoituksena on ollut toimia yleishyödyllisenä ja avoimena tutkimusta edistävänä työkaluna, jota on työstetty erityisesti jatkoselvitysmahdollisuuksia silmällä pitäen. Lähdetietopankin osalta tehtyä työtä voidaan tarpeen mukaan jatkaa kartoittamalla lisää relevantteja lähteitä tai lisäämällä kartoitettavien teemojen määrää. Tämä raportti on valmistunut ensisijaisesti Maanpuolustuskorkeakoulun sekä Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen käyttöön. Tarpeen mukaan ohjausryhmä tekee raportin pohjalta syventäviä lähdehankintoja Venäjä-tutkimuksen edistämiseksi.

Vientiyhteistyö strategisena allianssimuotona

Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää suomalaisten bioenergia-alan pk-yritysten halukkuus tehdä vientiyhteistyötä ja selvittää millaiset vientiyhteistyömuodot soveltuvat alalle. Tutkimuksessa on lisäksi selvitetty mitkä tekijät vaikuttavat menestyksekkääseen yhteistyöhön. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä tekijät vaikuttavat strategisen allianssin ja vientiyhteistyön menestykseen? 2. Minkälaiset vientiyhteistyömuodot soveltuvat parhaiten bioenergia-alalle? Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Ensimmäisessä osiossa on vastattu kirjallisuuskatsauksen avulla ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Toisessa osiossa jälkimmäiseen tutkimuskysymykseen on vastattu analysoimalla teemahaastatteluita, joihin on valittu suomalaisia bioenergia-alan pk-yrityksiä. Tutkimuksessa saatiin selville, että luottamus ja sitoutuminen ovat yhteisiä päätekijöitä, kun tarkastellaan strategisia alliansseja ja vientiyhteistyötä. Muita menestykseen vaikuttavia yhteisiä tekijöitä on partnereiden valinta, yritysten yhteensopivuus, ystävyyssuhteet ja henkilökemiat, johtaminen sekä pitkän aikavälin suhteet. Bioenergia-alalle parhaiten soveltuvat vientiyhteistyömuodot ovat tutkimuksen mukaan yhteistyö suorassa viennissä (jälleenmyyjien tai tuontiagenttien kautta) ja markkinointiyhteistyö.

Mistä tehdään motivoitunut asiakaspalvelija?

Tämän tutkimus selvittää, mistä tehdään hyvät asiakaspalvelijat? Tarkoituksena on siis tuoda lisää tietoa käytännön asiakaspalvelijoiden johtamisen ja motivoinnin parhaista keinoista. Tutkimuksen osa-ongelmat kysyvät: miten eri asiakaspalvelukeskeiset yritykset määrittelevät asiakaspalvelumotivaation? Miten se syntyy ja millaiset seikat sen syntymiseen vaikuttavat? Sekä miten asiakaspalvelumotivaatiota voidaan kehittää, ylläpitää ja johtaa? Näihin tutkimusongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja aikaisemmista tutkimuksista saadun tiedon pohjalta sekä tämän tutkimuksen haastatteluiden avulla. Tutkielman tarkoitus on lisätä tietoa siitä, miten asiakaspalveluiden johtaminen toteutuu suomalaisissa yrityksissä, sekä miten asiakaspalvelijoita voitaisiin motivoida tekemään työnsä paremmin. Tutkimusmenetelmäksi on valittu haastattelututkimus. Tähän on päädytty, jotta voidaan saada syvällistä ja laadullista tietoa johdon keinoista vaikuttaa asiakaspalvelijoiden motivoitumiseen. Tutkimuksen kohdeyritykset ovat Suomessa toimivia suuryrityksiä, jotka ovat menestyneet asiakaspalvelututkimuksissa. Tutkimuksen apuna on käytetty Taloustutkimuksen tekemää Suomi tänään tutkimusta, jonka pohjalta on voitu arvioida tutkimuksen kohdeyritysten menestyneisyyttä asiakaspalvelututkimuksissa. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina ja apuna käytettiin puolistrukturoitua haastattelurunkoa. Kohdeyrityksiä ja haastatteluja oli neljä kappaletta. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittain ja tämän lisäksi hyödynnettiin ristikkäisanalyysiä. Tuloksissa selviää, että rekrytointi on avainsana hyviä asiakaspalvelijoita etsittäessä. Yritykset hakevat henkilöitä, jotka ovat valmiiksi asiakaspalveluhenkisiä ja innostuneita asiakaspalvelutyöstä, ei niinkään tuoteasiantuntijoita. Tällainen henkilö on usein ulospäin suuntautunut, ratkaisukeskeinen ja hänellä on kyky asettua asiakkaan asemaan. Asiakaspalvelijat motivoituvat työhönsä paremmin, jos heitä koulutetaan jatkuvasti ja riittävän hyvin. Koulutuksella luodaan ammattiylpeyttä, joka johtaa sitoutumiseen. Asiakaspalvelijoiden johtamisessa tärkeimmäksi osa-alueeksi nousi tavoitteiden asettaminen, työssä onnistumisen valvonta, jossa esimies ja palvelunlaadun tutkimukset ovat tärkeässä asemassa, sekä palkitseminen. Lisäksi kehityskeskustelut ovat osa hyvää johtajuutta ja ne lujittavat työntekijöiden motivoitumista. Työssä jaksamisen kannalta tärkeäksi tekijäksi nousi haasteellisten asiakaspalvelutilanteiden purkaminen ja rakentava palaute puolin ja toisin. Asiakaspalvelijat jaksavat paremmin tehdä työtään ja innostuvat siitä mikäli heidän työnsä on joustavaa ja luovuudelle annetaan tilaa. Yrityksen positiivinen maine, kannustava kulttuuri ja hyvässä asiakaspalvelutiimissä työskentely edesauttaa asiakaspalvelijoiden motivoitumista ja sitoutumista työhön. Onnistumiset ja työilmapiiri vaikuttavat myös asiakaspalvelijoiden työntekointoon. Asiakaspalvelijoita palkitaan monin erilaisin menetelmin ja niistä motivoivimpia ovat pienet huomionosoitukset tai kehut sekä myyntimäärään ja asiakastyytyväisyyteen sidotut palkan korotukset tai bonukset. Tutkimuksen kohdeyritykset kokivat parantaneensa asiakaspalvelijoiden työtyytyväisyyttä. Työtyytyväisyyden taas on huomattu motivoivan työntekijöitä yhä parempaan asiakaspalveluun. Tämän taas katsotaan parantavan yrityksen kuvaa ja asiakastyytyväisyyttä. Asiakastyytyväisyyttä pidetään yhtenä merkittävistä kilpailukeinoista ja sen avulla yritys voi erottautua kilpailijoistaan.

Analytical methods for analyzing organic peroxides

Työn tarkoituksena oli kehittää analyyttinen erotusmenetelmä eräässä valmistusprosessissa käytettävän hapettavan aineen ja liuottimen välillä syntyvien reaktiotuotteiden tutkimiseen ja analysoimiseen. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia prosessiolosuhteiden turvallisuutta. Kirjallisuusosassa käsitellään erilaisia orgaanisia peroksideja, niiden käyttötarkoituksia ja niiden käyttöön liittyviä huomioitavia asioita. Lisäksi tarkastellaan yleisimpiä analyysimenetelmiä, joita on käytetty erilaisten peroksidien analysoinnissa. Näitä analyysimenetelmiä on useimmiten käytetty nestemäisten näytteiden tutkimuksissa. Harvemmin on analysoitu kaasu- ja kiintoainenäytteitä. Kokeellisessa osassa kehitettiin kirjallisuuden perusteella peroksidiyhdisteille identifiointimenetelmä ja tutkittiin prosessin näytteet. Analyysimenetelmiksi valittiin iodometrinen titraus ja HPLC-UV-MS-menetelmä. Lisäksi käytettiin peroksidimittaukseen soveltuvia testiliuskoja. Tutkimus osoitti, että iodometrisen titrauksen ja testiliuskojen perusteella näytteissä oli vähäisiä määriä peroksideja viikon jälkeen peroksidilisäyksestä. HPLC-UV-MS-analyysien perusteella näytteiden analysointia häiritsi selluloosa, jota löytyi jokaisesta näytteestä.

Solids removal in pyrolysis

Pyrolysis is a process for turning biomass into liquid fuel. The process consists of heating the biomass in inert conditions and quenching the resulting vapors into oil. The oil has many potential uses, such as heating fuel in peak heating plants. In order to broaden the application base and improve the quality of the oil, solids removal has to be addressed. The solids may also increase the probability of plugging in downstream equipment. The purpose of this research was to gain an understanding of the formation of solids in the pyrolysis process and to assess options for reducing the solid content of the oil. From literature it is known that the solids can be removed either by hot vapor filtration, liquid treatment or multiple cyclones. Hot vapor filtration decreases yield, but improves the stability of the oil while simultaneously removing solids and ash. Liquid treatment techniques are good for removing large particles but involve losses of pyrolysis liquid. Cyclones are a traditional robust technique used regularly in pyrolysis. In the experimental part of this thesis, a 2 MWfuel pyrolysis setup with 2 cyclones in series was operated and monitored. Solid and liquid samples were collected from various parts of the process for further examination. Sampling and sample treatment techniques were developed. The chemical properties of the pyrolysis char were also analyzed and assessed as a function of reactor temperature and fluidizing velocity. By measuring the particle size distributions it was noticed that there were much smaller particles collected from the second cyclone than fed into pyrolysis. The solids in the pyrolysis oil were even smaller. This was most likely caused by attrition and shrinkage. Due to better separation efficiency of the cyclones in large particles, excess attrition should be avoided.