Effect of age and gender on sweat lactate and ammonia concentrations during exercise in the heat

The dependence of sweat composition and acidity on sweating rate (SR) suggests that the lower SR in children compared to adults may be accompanied by a higher level of sweat lactate (Lac-) and ammonia (NH3) and a lower sweat pH. Four groups (15 girls, 18 boys, 8 women, 8 men) cycled in the heat (42ºC, 20% relative humidity) at 50% VO2max for two 20-min bouts with a 10-min rest before bout 1 and between bouts. Sweat was collected into plastic bags attached to the subject's lower back. During bout 1, sweat from girls and boys had higher Lac- concentrations (23.6 ± 1.2 and 21.2 ± 1.7 mM; P < 0.05) than sweat from women and men (18.2 ± 1.9 and 14.8 ± 1.6 mM, respectively), but Lac- was weakly associated with SR (P > 0.05; r = -0.27). Sweat Lac- concentration dropped during exercise bout 2, reaching similar levels among all groups (overall mean = 13.7 ± 0.4 mM). Children had a higher sweat NH3 than adults during bout 1 (girls = 4.2 ± 0.4, boys = 4.6 ± 0.6, women = 2.7 ± 0.2, and men = 3.0 ± 0.2 mM; P < 0.05). This difference persisted through bout 2 only in females. On average, children's sweat pH was lower than that of adults (mean ± SEM, girls = 5.4 ± 0.2, boys = 5.0 ± 0.1, women = 6.2 ± 0.5, and men = 6.2 ± 0.4 for bout 1, and girls = 5.4 ± 0.2, boys = 6.5 ± 0.5, women = 5.2 ± 0.2, and men = 6.9 ± 0.4 for bout 2). This may have favored NH3 transport from plasma to sweat as accounted for by a significant correlation between sweat NH3 and H+ (r = 0.56). Blood pH increased from rest (mean ± SEM; 7.3 ± 0.02) to the end of exercise (7.4 ± 0.01) without differences among groups. These results, however, are representative of sweat induced by moderate exercise in the absence of acidosis.

Factors associated with infant and adolescent mortality

Few studies have described factors associated with infant and adolescent mortality since birth. We report here mortality during a 20-year period in a birth cohort from Ribeirão Preto in order to identify birth variables that influenced mortality among infants and children between 10 and 19 years of age, the main causes of death, and the influence of social inequality at birth on death. Mothers were interviewed shortly after delivery. Social, biological and demographic information was collected, and mortality up to 19 years of age was investigated in registry systems. Of the 6748 liveborn singletons born in the municipality from 1978 to 1979, 343 died before or when 19 years of age were completed. Most of the cohort mortality (74.9%) occurred during the first year of life and 19.6% occurred from 10 to 19 years. Mortality was higher among boys. Preterm birth (hazard ratio, HR = 7.94) and low birth weight (HR = 10.15) were strongly associated with infant mortality. Other risk factors for infant mortality were: maternal age ³35 years (HR = 1.74), unskilled manual occupation of family head (HR = 2.47), and for adolescent mortality: unskilled manual occupation of family head (HR = 9.98) and male sex (HR = 6.58). "Perinatal conditions" were the main causes of deaths among infants and "external causes" among adolescents, especially boys. Socioeconomic factors at birth, represented by occupation, influenced adolescent mortality due to external causes, which was higher among boys (7:1). The influence of social inequality at birth on death, measured by occupation, was greater in adolescence than in infancy.

Självkänsla och familjestöd hos ungdomar med olika aggressionsroll : en representativ studie bland högstadieelever i Österbotten

Objektive: To examine differences in the degree of self-esteem and family support among adolescents involved in different aggression roles from Ostrobothnia in Finland and to examine the relation between aggression role, family support and self-esteem. Method: A sample of 3512 adolescents in school at grades 7 and 9 from Ostrobothnia was considered for this study. The sample consisted of 1741 boys and 1771 girls with the mean age of 14.3 years and SD of 1.10 years. Aggression was measured with the Mini Direct Indirect Aggression inventory (Mini-DIA) by Österman and Björkqvist (2008), self-esteem was measured with the Rosenberg Self-Esteem Scale (RSES) by Rosenberg (1965) and family support was measured with the family support part from the Multidimensional Scale of Perceived Social Support (PSSS) by Zimet, Dahlem, Zimet and Farley (1988). Chi-square test, multivariate analysis and regression analyses were carried out. Results: The boys reported higher self-esteem and received higher family support than girls. The adolescents who were involved in aggression as victims or perpetrators reported lower self-esteem and family support than adolescents who were not involved in aggression. The regression analyses showed that family support and aggression role had significant effects on the adolescents’ self-esteem in both boys and girls. There was also an interaction effect between family support and aggression role for girls, so that the difference in self-esteem between perpetrator-victims and control group for example was higher for girls with low family support than for girls with high family support.

Influence of gender on psychomotor vigilance task performance by adolescents

During adolescence, the sleep phase delay associated with early school times increases daytime sleepiness and reduces psychomotor performance. Some studies have shown an effect of gender on psychomotor performance in adults and children. Males present faster reaction times (RT) compared with females. The aim of the present study was to evaluate the influence of gender on Palm psychomotor vigilance task (PVT) performance in adolescents. Thirty-four adolescents (19 girls, 13 to 16 years old) attending morning school classes of a public school in Curitiba, PR, Brazil, participated in the study. Sleep patterns were measured using actigraphy and sleepiness data were accessed with the Karolinska Sleepiness Scale (KSS). KSS and PVT measurements were collected at two times in the morning (8:00 and 11:00 h). The data were compared using one-way ANOVA, considering gender as a factor. ANOVA indicated that gender did not affect sleep patterns and subjective somnolence; however, a statistically significant effect of gender was detected for PVT performance. Boys presented faster RT (RT-PVT1: 345.51 ms, F = 6.08, P < 0.05; RT-PVT2: 343.30 ms, F = 6.35, P < 0.05) and fewer lapses (lapses-PVT1: 8.71, F = 4.45, P < 0.05; lapses-PVT2: 7.82, F = 7.06, P < 0.05) compared with girls (RT-PVT1: 402.96; RT-PVT2: 415.70; lapses-PVT1: 16.33; lapses-PVT2: 17.80). These results showed that this effect of gender, already reported in adults and children, is also observed in adolescents. The influence of gender should be taken into account in studies that use Palm PVT to evaluate psychomotor performance in this age range.

Longitudinal evaluation of hepatic osteodystrophy in children and adolescents with chronic cholestatic liver disease

Bone mass loss is a major complication of chronic cholestatic liver disease (CCD). However, the long-term impact of CCD on bone mass acquisition is unknown. We longitudinally assessed bone mineral density (BMD) and factors involved in bone remodeling in 9 children and adolescents with CCD Child-Pugh A (5 boys/4 girls) and in 13 controls (6 boys/7 girls). The groups were evaluated twice, at baseline (T0) and after 3 years (T1), when osteocalcin, deoxypyridinoline, 25-hydroxyvitamin-D, parathyroid hormone, insulin-like growth factor-I (IGF-I), and BMD (L1-L4, proximal femur and total body) were determined. Serum levels of receptor activator for nuclear factor kB ligand (RANKL) and osteoprotegerin were measured only at T1. Lumbar spine BMD was reanalyzed twice: after adjustment for bone age and to compensate for the height factor. Volumetric density was also estimated mathematically in L2-L4. The BMD of L1-L4 was lower in the CCD group (Z-score at T0: control = -1.2 ± 0.8 vs CCD = -2.2 ± 1.4, P < 0.05; T1: control = -0.7 ± 0.8 vs CCD = -2.1 ± 1.1, P < 0.05). Osteocalcin and deoxypyridinoline were similar for the two groups. The CCD group presented lower IGF-I (Z-score at T1: control = 1.4 ± 2.8 vs CCD = -1.5 ± 1.0, P < 0.05) and RANKL (control = 0.465 ± 0.275 vs CCD = 0.195 ± 0.250 pM, P < 0.05) than control. Children with compensated CCD Child-Pugh A showed early impairment of bone acquisition, with the impact being more severe in an initial phase and then tapering in a slowly progressive way. Reduction in endocrine IGF-I has a crucial role in this process.

Surfactant protein B gene polymorphism in preterm babies with respiratory distress syndrome

The etiology of respiratory distress syndrome (RDS) is multifactorial and multigenic. Studies have suggested that polymorphisms and mutations in the surfactant protein B (SP-B) gene are associated with the pathogenesis of RDS. The objectives of this study were to determine and compare the frequencies of SP-B gene polymorphisms in preterm babies with and without RDS. We studied 151 neonates: 79 preterm babies without RDS and 72 preterm newborns with RDS. The following four SP-B gene polymorphisms were analyzed: A/C at -18, C/T at 1580, A/G at 9306, and G/C at nucleotide 8714. The polymorphisms were detected by PCR amplification of genomic DNA and genotyping. The genotypes were determined using PCR-based converted restriction fragment length polymorphisms. The control group consisted of 42 (53%) girls and 37 (47%) boys. Weight ranged from 1170 to 3260 g and mean gestational age (GA) was 33.9 weeks (range: 29 to 35 weeks and 6 days). The RDS group consisted of 31 (43%) girls and 41 (57%) boys. Weight ranged from 614 to 2410 g and mean GA was 32 weeks (range: 26 to 35 weeks). The logistic regression model showed that GA was the variable that most contributed to the occurrence of RDS. The AG genotype of the A/G polymorphism at position 9306 of the SP-B gene was a protective factor in this population (OR = 0.1681; 95%CI = 0.0426-0.6629). We did not detect differences in the frequencies of the other polymorphisms between the two groups of newborns.

Gastric emptying of water in children with severe functional fecal retention

The objective of this study was to evaluate gastric emptying (GE) in pediatric patients with functional constipation. GE delay has been reported in adults with functional constipation. Gastric emptying studies were performed in 22 children with chronic constipation, fecal retention and fecal incontinence, while presenting fecal retention and after resuming regular bowel movements. Patients (18 boys, median age: 10 years; range: 7.2 to 12.7 years) were evaluated in a tertiary pediatric gastroenterology clinic. Gastric half-emptying time of water (reference range: 12 ± 3 min) was measured using a radionuclide technique immediately after first patient evaluation, when they presented fecal impaction (GE1), and when they achieved regular bowel movements (GE2), 12 ± 5 weeks after GE1. At study admission, 21 patients had reported dyspeptic symptoms, which were completely relieved after resuming regular bowel movements. Medians (and interquartile ranges) for GE1 and GE2 were not significantly different [27.0 (16) and 27.5 (21) min, respectively (P = 0.10)]. Delayed GE seems to be a common feature among children with chronic constipation and fecal retention. Resuming satisfactory bowel function and improvement in dyspeptic symptoms did not result in normalization of GE data.

Mistä on hyvät tytöt tehty? Somalitytöt ja maineen merkitykset

Tutkimus käsittelee islaminuskoisten somalityttöjen hyvään ja huonoon maineeseen liittyviä uskonnollisia, kulttuurisia ja etnisiä määrittelyjä ja niiden merkityksiä heidän arjessaan. Turussa hankittu etnografinen tutkimusaineisto koostuu osallistuvaan havainnointiin perustuvasta kenttäpäiväkirja-aineistosta sekä kahdestakymmenestäviidestä 17‒35-vuotiaiden somalityttöjen ja -naisten teemahaastattelusta vuosilta 2003–2006. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, minkälaista somalityttöä pidetään maineeltaan hyvänä ja miten tytön maine voi mennä. Tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä sitä, mikä merkitys sosiaalisilla verkostoilla on tyttöjen maineen määrittelyssä. Toisaalta kysytään, mitä somalitytöt ja nuoret naiset itse ajattelevat tytön maineeseen liittyvistä odotuksista ja miten he niistä tietoisina toimivat. Lähestymistapa rakentuu uskontotieteen, antropologian, sukupuolentutkimuksen, tyttötutkimuksen, nuorisotutkimuksen ja kulttuurimaantieteen näkökulmia yhdistelemällä. Ensimmäisessä aineistontulkintaluvussa tarkastellaan tyttöyteen ja maineen rakentumiseen liittyvää ruumiillista merkityksenantoa pukeutumisen, seksuaalisuuden, tyttöjen ympärileikkausta koskevan asennemuutoksen ja seurustelun teemojen kautta. Toisessa luvussa keskitytään kaupunkitilan ja tyttöjen vapaa-ajanvieton sosiotilallisiin tulkintoihin sekä tyttöjen käytöstä kodin ulkopuolella määritteleviin ja mainetta rakentaviin puheisiin. Haastatellut arvostivat islamiin ja somaliperinteeseen liittyviä arvoja ja pitivät niitä oman käytöksensä ohjenuorina. Omanarvontunto, itsekontrolli ja vastuuntunto omista teoista liitettiin ”hyvään tyttöyteen”. Tyttöjen toimijuus ilmeni heihin kohdistuvien odotusten suuntaisena käyttäytymisenä ja näiden ihanteiden arvostamisena. Toimijuus näkyi myös tiettyjen tyttöihin ja poikiin kohdistuvien erilaisten odotusten kyseenalaistamisena ja joissakin tapauksissa vastoin odotuksia toimimisena. Turkua myös verrattiin somalityttöjen käytöksen osalta pääkaupunkiseutuun. Tässä vertailussa Turku nimettiin kulttuurisen jatkuvuuden, pääkaupunkiseutu kulttuurisen muutoksen paikaksi. Haastateltujen mukaan yhteisöllisiä tulkintoja tyttöjen käytöksestä tehtiin puheissa ja juoruissa, usein suhteessa havaintoihin suomalaistyttöjen käytöksestä. Tyttöjen arkeen nämä etniset ja moraaliset eroteot eivät kuitenkaan vaikuttaneet aina samalla tavoin, koska tulkinnat tyttärille sopivasta ja mahdollisesta käytöksestä voivat vaihdella perheiden välillä. Tutkimus tuo esille, että tytön hyvä maine on eräs perheen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Somalityttöjen käytös on myös eräs yhteisöllinen peili, jota vasten tehdään laajempia tulkintoja somalikulttuurin ja uskonnollisten arvojen tilasta diasporassa. Liiallinen muutos tyttöjen käyttäytymisessä uhkasi yhteisöllistä jatkuvuutta ja uskonnolliskulttuuristen arvojen välittymistä seuraaville sukupolville. Laajasti ymmärrettynä ”hyvä tyttöys” ja hyvä maine oli onnistuneen kulttuurisen neuvottelun tulosta diasporassa. Se tarkoitti, että tyttö kiinnittyi somalialaiseen taustaansa ja sen välittämiin arvoihin, osallistuen samalla kuitenkin myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

Genetic, prenatal and postnatal determinants of weight gain and obesity in young children – The STEPS Study

Genetic, Prenatal and Postnatal Determinants of Weight Gain and Obesity in Young Children – The STEPS Study University of Turku, Faculty of Medicine, Department of Paediatrics, University of Turku Doctoral Program of Clinical Investigation (CLIPD), Turku Institute for Child and Youth Research. Conditions of being overweight and obese in childhood are common health problems with longlasting effects into adulthood. Currently 22% of Finnish boys and 12% of Finnish girls are overweight and 4% of Finnish boys and 2% of Finnish girls are obese. The foundation for later health is formed early, even before birth, and the importance of prenatal growth on later health outcomes is widely acknowledged. When the mother is overweight, had high gestational weight gain and disturbances in glucose metabolism during pregnancy, an increased risk of obesity in children is present. On the other hand, breastfeeding and later introduction of complementary foods are associated with a decreased obesity risk. In addition to these, many genetic and environmental factors have an effect on obesity risk, but the clustering of these factors is not extensively studied. The main objective of this thesis was to provide comprehensive information on prenatal and early postnatal factors associated with weight gain and obesity in infancy up to two years of age. The study was part of the STEPS Study (Steps to Healthy Development), which is a follow-up study consisting of 1797 families. This thesis focused on children up to 24 months of age. Altogether 26% of boys and 17% of girls were overweight and 5% of boys and 4% of girls were obese at 24 months of age according to New Finnish Growth references for Children BMI-for-age criteria. Compared to children who remained normal weight, the children who became overweight or obese showed different growth trajectories already at 13 months of age. The mother being overweight had an impact on children’s birth weight and early growth from birth to 24 months of age. The mean duration of breastfeeding was almost 2 months shorter in overweight women in comparison to normal weight women. A longer duration of breastfeeding was protective against excessive weight gain, high BMI, high body weight and high weight-for-length SDS during the first 24 months of life. Breast milk fatty acid composition differed between overweight and normal weight mothers, and overweight women had more saturated fatty acids and less n-3 fatty acids in breast milk. Overweight women also introduced complementary foods to their infants earlier than normal weight mothers. Genetic risk score calculated from 83 obesogenic- and adiposity-related single nucleotide polymorphisms (SNPs) showed that infants with a high genetic risk for being overweight and obese were heavier at 13 months and 24 months of age than infants with a low genetic risk, thus possibly predisposing to later obesity in obesogenic environment. Obesity Risk Score showed that children with highest number of risk factors had almost 6-fold risk of being overweight and obese at 24 months compared to children with lowest number of risk factors. The accuracy of the Obesity Risk Score in predicting overweight and obesity at 24 months was 82%. This study showed that many of the obesogenic risk factors tend to cluster within children and families and that children who later became overweight or obese show different growth trajectories already at a young age. These results highlight the importance of early detection of children with higher obesity risk as well as the importance of prevention measures focused on parents. Keywords: Breastfeeding, Child, Complementary Feeding, Genes, Glucose metabolism, Growth, Infant Nutrition Physiology, Nutrition, Obesity, Overweight, Programming

Lihasperäiselle kreatiinikinaasille spesifinen immunomääritys Duchennen lihasdystrofian seulontaa varten

Duchennen lihasdystrofia (engl. Duchenne muscular dystrophy, DMD) on lähes pelkästään pojilla ilmenevä perinnöllinen lihasrappeumatauti, joka johtaa kuolemaan noin 25 vuoden iässä. Noin yksi 3500–6000 pojasta sairastaa DMD:tä. Taudin aiheuttaa X-kromosomissa sijaitsevan dystrofiinigeenin mutaatio, jonka seurauksena toimivaa, lihaksia koossapitävää dystrofiinia ei tuotu. Kliinisissä testeissä on lupaavia hoitoja, joten DMD:n vastasyntyneiden seulonnan aloittamista harkitaan. DMD:n seulonnassa analyyttina olisi mahdollista käyttää lihasperäistä kreatiinikinaasia (engl. muscle-type creatine kinase tai creatine kinase MM isoform, CK-MM), jota päätyy vereen lihassolujen vaurioituessa. DMD:tä sairastavilla vastasyntyneillä CK-MM:n määrä veressä on moninkertainen terveisiin vastasyntyneisiin verrattuna lihasten rappeutumisesta johtuen. Perinteisesti kreatiinikinaasia on mitattu entsyymiaktiivisuusmäärityksillä, jotka mittaavat kaikkia kreatiinikinaasimuotoja eli myös sydänperäistä ja aivoperäistä kreatiinikinaasia (CK-MB ja CK-BB). Työn tarkoituksena oli kehittää kuivatuista veritäplistä tehtävä CK-MM:lle spesifinen kaksipuoleinen immunomääritys, joka olisi siirrettävissä PerkinElmerin automaattiselle GSP® Genetic Screening Processor -analysaattorille. Työ suoritettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäiseksi vertailtiin kaupallisesti saatavilla olevien CK-MM-vasta-aineiden affiniteetteja biosensorilla. Seuraavassa vaiheessa pystytettiin manuaalinen kaksipuoleinen immunomääritys käyttäen ensimmäisessä vaiheessa valittuja vasta-aineita ja optimoitiin immunomäärityksen parametreja. Lopuksi immunomääritys sovitettiin GSP-laitteelle. Biosensorimittausten ja manuaalisten immunomääritysten tulosten perusteella valittiin kaksi potentiaalista leimavasta-ainetta ja yksi sitojavasta-aineeksi sopiva vasta-aine. Niitä käytettäessä määritys on melko spesifinen CK-MM:lle, sillä CK-BB ei tuottanut lainkaan signaalia ja CK-MB:n ristireaktiivisuus oli noin 7 %. GSP-laitteella mitattaessa DMD:tä sairastavien (n = 10) CK-MM-pitoisuuksien mediaani (vaihteluväli) oli 7590 ng/ml (1490–13400 ng/ml) ja terveiden vastasyntyneiden (n = 8) 165 ng/ml (108–263 ng/ml). Määrityksen dynaamista mittausaluetta ei vielä selvitetty, mutta alustavien mittausten perusteella se kattaa terveiden vastasyntyneiden pitoisuudet ja sairaiden pitoisuudet ainakin 8770 ng/ml asti, mikä mahdollistaa sairaiden erottumisen. Työssä kehitetty määritys vaikuttaa siis sopivalta DMD:n seulontaan vastasyntyneiltä.

Minkä nuorena hallitsee sen aikuisena taitaa? Liikehallinnan pysyvyys kouluiästä aikuisikään – 24 vuoden seurantatutkimus

Tässä 24 vuoden pitkittäistutkimuksessa tutkitaan liikehallinnan kehitystä ja pysyvyyttä kouluiästä aikuisikään. Lisäksi ennustetaan ja selitetään aikuisiän liikehallintaa kouluiän liikehallinnan perusteella. Tutkimukseen osallistui 44 miestä ja 44 naista eri puolilta Suomea, joiden liikehallintaa mitattiin kouluiässä 1985 ja 1988 (9–16-vuotiaina) sekä aikuisiässä 2009 (33−39-vuotiaina). Liikehallintaa mitattiin kuudella liiketehtävämittarilla (flamingoseisonta, tarkkuusheittokiinniotto, kahdeksikkokuljetus, edestakaisinhyppely, vauhditon 5-loikka ja kärrynpyörä) sekä niistä lasketulla summamuuttujalla. Miesten ja naisten liikehallintaa vertailtiin varianssianalyysilla. Kouluiässä pojat menestyivät välineenkäsittelytehtävissä ja tytöt tasapaino- ja voimistelutehtävissä, mutta kokonaisuutena sukupuolten välillä ei ollut eroa. Aikuisena miehet olivat naisia parempia lähes kaikissa tehtävissä. Kovarianssianalyysissä havaittiin, että kehonrakenteeltaan (BMI) erilaisten ryhmien liikehallinnassa oli vain yksittäisiä eroja koulu- ja aikuisiässä. Toistettujen mittausten varianssianalyysissa ilmeni, että kouluiässä molempien sukupuolten liikehallinnan kehitys oli samanlaista. Kouluiän jälkeen kevyiden ja keskipainoisten poikien liikehallinta parani, mutta painavien tulokset eivät muuttuneet. Kevyiden tyttöjen tuloksissa ei tapahtunut muutosta, mutta keskipainoisten ja painavien tulokset heikkenivät. Koululiikunnan tehostus- ja vertailuryhmien välille kouluiässä muodostuneet erot kaventuivat tai katosivat aikuisena. Kouluiän liikehallinnaltaan eritasoisten ryhmien väliset erot kaventuivat, mutta eivät poistuneet kouluiän jälkeen. Klusterianalyysissa tutkittavat jakaantuivat kouluiässä neljään liikehallintatyyppiin (yleishyvät, tasapainoiset, pallotaitajat ja yleisheikot), jotka säilyivät myös aikuisiässä, mutta niiden väliset erot kaventuivat. Ristiintaulukointi ja khiin neliö -testi osoittivat, että tasoryhmän ja liikehallinnan monipuolisuuden pysyvyys oli vahvaa kouluiästä aikuisikään. Koulu- ja aikuisiän liikehallintatulosten välinen korrelaatio oli naisilla (0.69) vahvempaa kuin miehillä (0.48). Yksittäiset mittaustulokset kouluiässä selittivät keskimäärin 33 % aikuisiän tuloksista (korrelaation neliö). Regressioanalyysissa miesten aikuisiän liikehallintaa selittivät kouluiän muuttujista parhaiten liikehallinnan monipuolisuus sekä liikkuvuus (61 %), mutta naisilla vain liikehallinnan monipuolisuus (37 %). Miesten ja naisten erot liikehallinnassa syntyivät kouluiän jälkeen, mikä johtunee erilaisista liikuntatavoista ja -harrastuksista. Kouluiän liikehallinta määritti vahvasti varsinkin tytöillä aikuisiän liikehallintaa sekä yksilö- että ryhmätasolla, mikä korostaa monipuolisen koululiikunnan merkitystä. Yksilölliset muutokset olivat mahdollisia. Kouluiän jälkeen erityisesti naiset ja kehonrakenteeltaan painavat tarvitsisivat hermolihasjärjestelmää monipuolisesti kuormittavaa ja liikesuunniltaan moniulotteista liikuntaa liikehallinnan kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Naisten liikehallinnan taantuminen varsinkin tasapainotehtävissä voi altistaa kaatumistapaturmille ja rajoittaa fyysistä toimintakykyä.

RECUEIL DES ŒUVRES POÉTIQUES de Jehan Molinet. Ms. in-fol. sur papier de 201 f., demi-rel. v. f, tr. r. (Rel. du XVIIIe siècle.)

Complainte (La) de Grece

Cartulare monasterii beatorum Petri et Pauli de Domina, Cluniacensis ordinis Gratianopolitanae dioecesis...

[Domène]

Breviarium et Graduale ad usum Cenomanensem.

Principales fêtes seulement. F. 1-265v Bréviaire noté : — « De b. Juliano, primo Cenomanensi ep. » (42v) ; — Office de ste Catherine (incompl.) (201) ; — Commun des saints (220). F. 266-345 Graduel : — s. Julien (271v) ; — Kyriale (334v) ; — Credo (notation proportionnelle) (342).

« Meslanges de lettres de divers grands personnages. »

Recueil de lettres, presque toutes autographes, écrites de 1564 à 1610 environ. Les lettres contenues dans ce volume sont adressées aux personnages suivants : A Catherine de Médicis, par A[ntonio Carracciolo], prince de Melfi, Châteauneuf-sur-Loire, 20 fév. 1564, orig. (3) ; — par Blaise de Monluc, Montauban, 15 mars 1565, orig. (5) ; Aux rois Charles IX, Henri III et Henri IV, par Châtillon [l'amiral Gaspard de Coligny], Châtillon, 12 fév. 1572, orig. (7), et 29 mai 1572 (9) ; — par Farvaques [Guillaume de Hautemer, sieur de Fervaques], La Flèche, 21 fév. s. a. (23), et Fervaques, 31 déc. s. a. (25) ; — par [Jacques de L'Hospital, marquis de] Choisi, Combreux, 14 mai 1572, orig. (27) ; — par Jacqueline de La Trémoïlle, [veuve de Louis de Bueil, comte de Sancerre, grand échanson de France], « au boys », 28 sept. 1573, orig. (29) ; — par Mlle Philippe d'Avrion (?), s. d. (31) ; — par P[ierre] de Gondy, évêque de Paris, 27 oct. 1576 (33) ; — par Roger de [Saint-Lary, sieur de] Bellegarde, [maréchal de France], Carmagnole, 16 sept. s. a. (35) ; — par [René de] Villequier, [baron de Clairvaux], Evry, 9 fév. 1589 (37) ; — par [Albert] de Gondy, [duc de Retz, maréchal de France], Cracovie, 10 mars s. a. (39) ; — par Jacqueline Dantremons [Jacqueline de Montbel, comtesse d'Entremonts, veuve de l'amiral Coligny], Châtillon, 22 oct. s. a. (41) ; — par Saint-Maigrin [Paul de Stuer de Caussade, comte de Saint-Mégrin], Angoulême, 23 fév. s. a. (43), et Saint-Mégrin, 28 déc. s. a. (45) ; — par Renée de Rieux [de Châteauneuf], Marseille, 20 déc. s. a. (46) ; — par Pienne [Louise de Halluin, femme de Philibert de Marcilly, sieur de Cipierre], s. d. (48) ; — par Anne de Pisseleu, s. d. (51) ; — par [François] Miron, Cormery, 17 janv. 1589 (52) ; — par M. de Belleville [Marie Touchet], s. d. (54, douteux ; 55 et 60) ; — par [Louis de] Maugiron, s. d. (57) ; — par Henry de La Tour, [vicomte de Turenne], Sedan, 15 juillet s. a. (61) ; — par [Charles de Gontaut, duc de] Biron, [maréchal de France], Dijon, 17 mars s. a. (82) ; — par [Philippe Hurault, sieur de] Cheverny, Paris, 5 mars 1599 (83) ; — par P[omponne de] Bellièvre, Paris, 23 oct. s. d., (84) ; 28 oct. 1599 (90) ; 28 juin 1601 (93) ; 22 juin 1601 (94) ; 25 juin 1601 (97) ; 11 juillet 1602 (101) ; — par P[omponne de] Bellièvre et Rosny [Maximilien de Béthune, duc de Sully], Paris, 26 mai 1600, de la main de Bellièvre (89) ; — par G[uillaume] Du Vair, Aix, 2 juin 1608 (116) ; — par le président Jeannin, Paris, 23 août 1605 (120) ; 13 mai s. a., orig. (122) ; — par un anonyme, s. d. (124) ; — par Gaspard de Schomberg, Paris, 8 nov. 1595 (126) ; — par les protestants de la Chambre de l'Édit, Castres, 24 nov. 1599 (130) ; — par [Philippe] Canaye, [sieur] de Fresne, Castres, 4 janv. 1600 (132) ; — par [Pierre] Forget, [sieur de] Fresnes, Fresnes, 7 et 10 mai 1599 (142 et 144) ; — par Rosny [Maximilien de Béthune, duc de Sully], Paris, 29 avril 1605 (147) ; 10 mars 1605 (149) ; 26 mars 1605 (150) ; sous le nom de « M. de Béthune » : Paris, 3 juin 1608 (156) ; 1er juin 1608 (157) ; 3 juin s. a. (158) ; — par Sigogne, s. d., copie de P. Dupuy (204) ; — par « R. », sur les affaires de Flandre, s. d. (228) ; — par [Guillaume] Reboul, Rome, 29 oct. 1607 (238) ; A [Catherine de Médicis] et à un correspondant inconnu, par le chancelier M[ichel] de L'Hospital, minutes autogr. (11 et 12) ; — à sa fille Madeleine [mariée à Robert Hurault, sieur] de Belesbat, Vignay, 8 avril 1571 (13) ; sous forme de memorandum, s. d. (14) ; 17 avril 1571 (16) ; 8 mars 1571 (18) ; 25 août 1572 (19 bis) ; — à une inconnue, s. d., minute (17) ; A Charles et à ses frères [Michel, Robert et Paul Hurault de Belesbat], par [Madeleine] de L'Hospital, leur mère, Paris, 5 mai s. a. (20) ; Au chancelier [Michel de L'Hospital], par le lieutenant-criminel Jean Morin, Paris, 20 juin s. a. (21) ; A la princesse d'Orange [Éléonore de Bourbon-Condé, femme de Philippe-Guillaume de Nassau], par Henri de La Tour, [vicomte de Turenne], Sedan, s. a. (59) ; 27 fév. 1606 (63) ; 15 août s. a. (64) ; 25 déc. s. a. (68) ; s. d. (71) ; A Mme de La Trémoïlle, duchesse de Thouars [Marie de La Tour, femme de Henri de La Trémoïlle], par Henri de La Tour, Sedan, 27 fév. [1606], autogr. (72) ; A [Antoine] de Loménie, [sieur de La Ville-aux-Clercs], par A[rnaud], cardinal d'Ossat, Rome, 6 fév. 1601, orig. (73) ; 29 oct. 1588, orig. (75) ; 24 sept. 1588 (76) ; — par P[omponne] de Bellièvre, Paris, 10 juillet 1602 (99) ; — par N[icolas] Brûlart, Paris, 10 juillet 1602, orig. (110) ; 22 et 24 mars 1608 (112 et 113) ; — par G[uillaume] Du Vair, Aix, 9 juin s. a. (114) ; — par [Philippe] Canaye, [sieur] de Fresne, Castres, 25 nov. 1599 (129) ; — par [Jacques-Nompar de] Caumont, [marquis de La Force, maréchal de France], Pau, 31 mai s. a., orig. (178) ; — par [Denys-Simon de] Marquemont, Rome, 6 mars 1606, cachet (206) ; — par J. Lafin (?), Aubusson, 29 juillet 1610 (224) ; — par « de Laval », sur la monnaie royale, Paris, 10 avril 1603 (226) ; Au duc de Bouillon, maréchal de France, par Morlas, s. d., copie (77) ; A [Florent] Chrestien, par [Gui Du Faur, sieur de] Pibrac, Paris, 23 mai 1581, orig. (79) ; A [Pierre] Pithou, par de Neufville [Villeroy], Paris, 27 fév. 1582, orig. (80) ; — par G. Du Vair, Paris, 27 août s. a. (118) ; — par [Gilles de] Noailles, évêque de Dax, Acqs, 20 juillet 1585, orig., avec un post-scriptum autogr. (202), et Bordeaux, 27 juillet 1584, orig. (203) ; Aux gens de la Chambre de justice établie en Guyenne, par de Neufville [Villeroy], Paris, 20 déc. 1582, orig., avec un post-scriptum autogr. (81) ; A un inconnu, par P[omponne de] Bellièvre, Blois, sept. 1599, (87) ; Au procureur [Jacques] de La Guesle, par P[omponne de] Bellièvre, Fontainebleau, 9 et 13 mai 1604 (103 et 104) ; 8 mai 1604 (109) ; Au cardinal [Jacques Davy] Du Perron, évêque d'Évreux, par P[omponne de] Bellièvre, Paris, 2 nov. 1604 (105) ; 1er janv. 1605 (106) ; — par [Philippe] Canaye, [sieur] de Fresne, Paris, 26 nov. 1602 (134) ; Lyon, 17 sept. 1601 (135) ; Venise, 13 et 6 août 1601 (138 et 140) ; — par [Pierre] Forget, [sieur de] Fresnes, Fontainebleau, 10 sept. 1605 (145) ; — par Rosny [Sully], Paris, 12 mars 1605 (153), et 17 nov. 1605, orig. avec un post-scriptum autogr. (155) ; Saumur, 29 juin s. a., signée : « le duc de Sully » (160) ; s. d., orig. (161) ; — par [Philippe de] Béthune, Paris, 1er sept. 1606, orig. (162) ; Montargis, 28 oct. 1606, orig. (164) ; Fontainebleau, 18 sept. 1606, orig. (166) ; Rome, 24 août 1604 (169) ; Paris, 30 et 3 janv. 1607, orig. (170 et 172) ; Paris, 19 fév. 1607, orig. (174) ; — par [Charles de Neufville, marquis] d'Alincourt, Rome, 17 avril 1608, cachet (176) ; — par [François Savary, comte de] Brèves, Alexandrie d'Égypte, 10 déc. 1605, orig. (180) ; Rome, 25 juillet 1608, orig., cachet (182) ; 12 déc. 1608, orig. (184) ; 7 août 1608, orig. (186) ; 15 oct. 1609, orig. (188) ; 2 sept. 1609, orig. (190) ; 20 mars 1609, orig. (192) ; — par l'archevêque d'Urbino [Giuseppe Ferrero], Avignon, 6 juin 1608, orig., cachet (196) ; 23 janv. 1608 (198) ; 16 fév. 1608, orig., avec un post-scriptum autogr. (200) ; en italien ; — par [Denys-Simon de] Marquemont, Rome, 29 juin 1608, cachet (208) ; — par [Henri de Gondy], évêque de Paris, 26 juin s. a., cachet (210) ; — par Armand [Du Plessis de Richelieu], évêque de Luçon, s. d., orig. (212) ; — par [Jean] Bertaut, Paris, 19 août 1606, cachet (214) ; — par le frère Bruno, général des Chartreux, Grande-Chartreuse, 20 déc. 1604, orig., cachet (216) ; — par Jacques Soarez de Sainte-Marie, Paris, 4 juillet 1605, cachet (218) ; — par [Louis de Chasteigner de La Rochepozay, sieur d']Abain, Rome, 6 janv. 1609 (220) ; — par [l'abbé] de Sève, Rome, 22 mars 1608, cachet (222) ; — par G[uillaume] Reboul, Rome, 11 déc. et 26 nov. 1607 (234 et 236) ; 8 janv. 1608 (240) ; 16 nov. 1607, orig. (242) ; A [François] de Ségur [-Pardaillan], par [Philippe Canaye, sieur] de Fresne, s. d. (128) ; A « Mr de La Brosse », par [François Savary, comte de] Brèves, Rome, 18 fév. 1610, orig. (194) ; A Villeroy, par un anonyme, Rome, 21 juin 1613, copie (230) ; Au duc de Sully, par G. Reboul, Rome, 29 oct. 1607, autogr. (232).