Uskonnon fenomenologia vai apologia?

Kirjallisuusarvostelu

Pragmatistisen ruumiinsosiologian mahdollisuuksia

Kirjallisuusarvostelu

Virkamiehet byrokratian vartijoina ja rationalisoijina

Kirjallisuusarvostelu

Iäkkäiden ihmisten uskonnollinen viestintä

Jenni Spännärin käytännöllisen teologian väitöskirja tarkastettiin 17.12.2008 Helsingin yliopistossa. Antti Karisto toimi tilaisuudessa vastaväittäjänä.

Perusteellisesti Espanjan suomalaisista

Kirjallisuusarvostelu

Arvio Pekka Valkaman väitöskirjasta

Kirjallisuusarvostelu

Polymeeripinnoitteen aiheuttamat itseherätteiset värähtelyt nipillisessä telasysteemissä

Lukuisissa teollisuussovelluksissa materiaalien, kuten paperin ja teräslevyjen, muokkaamiseen käytettävät pyörivät nippitelat kärsivät aina erilaisten herätteiden synnyttämistä mekaanisista värähtelyistä, jotka voivat aiheuttaa virheitä valmistettaviin tuotteisiin. Tässä työssä tutkittiin viskoelastisia polymeerejä ja polymeeripinnoitteen nipilliseen telasysteemiin synnyttämiä haitallisia itseherätteisiä värähtelyjä. Työn polymeerejä käsittelevässä kirjallisuusosassa luotiin katsaus amorfisten polymeerien fysikaalisiin ominaisuuksiin. Kokeellisessa osuudessa tutkittiin tarkemmin kahden amorfisen telapinnoitepolymeerin termoreologisia ja mekaanisia ominaisuuksia suoritettujen DMTA-mittausten perusteella. Sovittamalla toisen polymeerin master-käyrään yleistetty lineaarisen standardiaineen malli saatiin selville polymeerin mekaaniset parametrit ja approksimaatio sen relaksaatiospektrille. Telapinnoitteen nipilliseen systeemiin synnyttämiä itseherätteisiä värähtelyjä ja niiden seurauksia tarkasteltiin kahdelle telalle ja polymeeripinnoitteelle kehitetyn analyyttisen mallin ja numeeristen laskujen avulla. Pinnoite mallinnettiin lineaarisen standardiaineen mukaisesti. Telasysteemin parametrit määritettiin DMTA-mittaustuloksista ja systeemiä vastaavasta koelaitteesta kokeellisella moodianalyysillä ja elementtimenetelmällä. Numeerisesta stabiilisuusanalyysistä ja liikeyhtälöiden integroinneista saadut tulokset kertovat telapinnoitteen aaltomaisista deformaatiomuodoista ja niiden synnyttämistä taajuusalueittain esiintyvistä epästabiileista värähtelyistä. Telasysteemi on epästabiili pinnoitedeformaatiokuvion systeemiin aiheuttaman herätevoiman taajuuden ollessa lähellä systeemin korkeampaa ominaistaajuutta. Numeerisista tuloksista voitiin ennustaa nopean ja hitaan barringin olemassaolo.

Asbestin tunnistaminen keinonenällä

Asbesti on yleisnimike kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sillä on monia hyviä ominaisuuksia. Siksi sitä on käytetty useisiin eri käyttötarkoituksiin jo yli 4 000 vuoden ajan. Sisäänhengitettynä asbesti aiheuttaa kuitenkin vakavia terveyshaittoja, mm. asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa. Vuosina 1918-1988 Suomessa käytettiin asbestia 300 000 tonnia. Yleisintä käyttö oli 1960-70-lukujen vaihteessa. Sairauksien viive altistumisesta on 10-40 vuotta. Sairauksien esiintyminen onkin nyt suurimmillaan. Suurin osa sairauksista on hyvänlaatuisia keuhkopussin paksuuntumia eli plakkeja. Vuosittain asbestin aiheuttamiin sairauksiin, etupäässä syöpiin, kuolee Suomessa noin 100 ihmistä. Yhteensä altistuneita arvellaan olevan 250 000. Heistä elossa on noin 50 000. Vaarallisuutensa vuoksi asbestin käyttö on useissa maissa kielletty, mutta maailmalla sitä käytetään edelleen suuria määriä. Suomessa asbestin käyttöä rajoitettiin jo 1970-luvulla. Pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta täyskielto tuli voimaan 1.1.1994. Suomessa asbestia esiintyy edelleen vanhoissa rakennuksissa. Asbestipurkutyö on luvanvaraista. Asbestitöissä on huolehdittava siitä, että kukaan ei altistu asbestille. Asbestipitoisen materiaalin tunnistaminen silmämääräisesti on vaikeaa. Materiaali luokitellaan asbestipitoiseksi, jos siinä on asbestia yli 1 painoprosenttia tai jos sitä voidaan pölyävyytensä takia pitää vaarallisena. Asbestipitoisen materiaalin kartoituksessa voidaan käyttää rakennussuunnitelmia, vanhoja asiakirjoja kuten urakoitsijan laskuja sekä tuntemusta rakennusajan yleisistä rakennustavoista. Varmuus saadaan kuitenkin vain tutkimalla materiaali esimerkiksi laboratoriokokeissa. Tässä diplomityössä on pyritty selvittämään, voidaanko asbesti tunnistaa ChemPro 100 -keinonenällä. Laite perustuu ioniliikkuvuusspektrometriaan eli eri yhdisteiden erilaiseen liikkuvuuteen kaasumaisessa väliaineessa. Menetelmä on nopea ja yksinkertainen. Tutkimusta varten hankittiin asbestipitoisia materiaaleja, joista saatuja tuloksia vertailtiin toisiinsa. Nykyiset asbestintunnistusmenetelmät ovat monimutkaisia ja hitaita. Jos keinonenä pystyttäisiin kouluttamaan tunnistamaan asbestimateriaali, helpottaisi se asbestikartoituksen tekemistä.

Very preterm infants in Finland - Use of health care services and economic consequences during the first five years of life

The aim of this thesis was to study the health, the hospitalisations, and the use of communal health care services in very preterm children during the first five years of life. In addition, the effect of very preterm birth and prematurity-related morbidities on the costs of hospitalisations, other health care services and the cost per quality adjusted life years (QALY) were studied. This population-based study included all very preterm children (gestational age (GA) <32 weeks or birth weight<1501g, N=2 064) and full-term controls (GA 37+0−41+6, N=200 609) born in Finland during 2000-2003. The data sources included national register data, costing data from the participating hospitals and parental questionnaires. This study showed that most very preterm infants born in Finland survived without prematurity-related morbidities diagnosed during the first years of life. They required relatively little hospital care after the initial discharge, which accounted for the vast majority of the total four-year hospitalisation costs. However, a minority of children born very preterm later developing morbidities had a long initial length of stay and more re-admissions and outpatient visits during the five-year follow-up period. In particular, the number and costs of non-emergency outpatient visits were considerable in individuals with prematurity-related morbidities. The need and costs of hospitalisations decreased clearly with each follow-up year, even in individuals with morbidities. The health-care related costs during the fifth year of life in children born very preterm without prematurity-related morbidities were close to the costs in infants born healthy at term. The cost per QALY of 19,245 € was at an acceptable level already by four years of age in the very preterm population as a whole. Prematurity-related later morbidities and decreasing GA increased the costs per QALY. As the initial hospital stay accounted for a great majority of the total four-year costs, and the costs of hospitalisation decreased with each follow-up year, the cost per QALY is likely to decrease with age. In conclusion, the majority of costs arising after the initial hospitalisation were associated with morbidities related to prematurity. Therefore offering high-quality neonatal care to prevent later morbidities in very preterm survivors has a long-term impact on the cost per QALY. In addition, this study indicates that when estimating the costs of prematurity after the first year of life, one should calculate not only the hospitalisation costs, but also other costs for social welfare services, primary care, and therapies, as these exceed the hospitalisation costs in very preterm infants during the fifth year of life.