Very preterm infants in Finland - Use of health care services and economic consequences during the first five years of life

The aim of this thesis was to study the health, the hospitalisations, and the use of communal health care services in very preterm children during the first five years of life. In addition, the effect of very preterm birth and prematurity-related morbidities on the costs of hospitalisations, other health care services and the cost per quality adjusted life years (QALY) were studied. This population-based study included all very preterm children (gestational age (GA) <32 weeks or birth weight<1501g, N=2 064) and full-term controls (GA 37+0−41+6, N=200 609) born in Finland during 2000-2003. The data sources included national register data, costing data from the participating hospitals and parental questionnaires. This study showed that most very preterm infants born in Finland survived without prematurity-related morbidities diagnosed during the first years of life. They required relatively little hospital care after the initial discharge, which accounted for the vast majority of the total four-year hospitalisation costs. However, a minority of children born very preterm later developing morbidities had a long initial length of stay and more re-admissions and outpatient visits during the five-year follow-up period. In particular, the number and costs of non-emergency outpatient visits were considerable in individuals with prematurity-related morbidities. The need and costs of hospitalisations decreased clearly with each follow-up year, even in individuals with morbidities. The health-care related costs during the fifth year of life in children born very preterm without prematurity-related morbidities were close to the costs in infants born healthy at term. The cost per QALY of 19,245 € was at an acceptable level already by four years of age in the very preterm population as a whole. Prematurity-related later morbidities and decreasing GA increased the costs per QALY. As the initial hospital stay accounted for a great majority of the total four-year costs, and the costs of hospitalisation decreased with each follow-up year, the cost per QALY is likely to decrease with age. In conclusion, the majority of costs arising after the initial hospitalisation were associated with morbidities related to prematurity. Therefore offering high-quality neonatal care to prevent later morbidities in very preterm survivors has a long-term impact on the cost per QALY. In addition, this study indicates that when estimating the costs of prematurity after the first year of life, one should calculate not only the hospitalisation costs, but also other costs for social welfare services, primary care, and therapies, as these exceed the hospitalisation costs in very preterm infants during the fifth year of life.

<b>Pikkukeskoset Suomessa - terveydenhuollon palvelujen käyttö ja taloudelliset seuraamukset viiden ensimmäisen elinvuoden aikana</b> Vastasyntyneiden tehohoidon kehittyminen viime vuosikymmenien aikana on johtanut yhä pienempien keskosten selviämiseen. Pikkukeskosten alkuhoito on kuitenkin kallista. Pitkän ensimmäisen hoitojakson lisäksi he tarvitsevat enemmän sairaalahoitoja ensimmäisten elinvuosien aikana kuin muut vastasyntyneet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää keskosuuden ja siihen liittyvien sairauksien vaikutusta sairaalahoidon ja muiden terveydenhuollon palvelujen käyttöön viiden ensimmäisen elinvuoden aikana. Lisäksi selvitettiin hoidon kustannusvaikuttavuutta kustannusten ja laa¬tupainotteisien elinvuosien valossa (QALY). Tutkimuksessa oli mukana kaikki Suomessa 2000-2003 syntyneet pikkukeskoset (N=2 064) ja kaikki täysaikaiset lapset (N=200 609). Tutkimus perustui kansallisten rekisterien ja sairaaloiden taloushallinnon järjestelmien tallentamiin tietoihin sekä lasten vanhemmille tehdyn kyselylomaketutkimuksen vastauksiin. Tutkimus osoitti, että kaksi kolmesta pikkukeskosesta selvisi ilman keskosuuteen liittyviä, ensimmäisten elinvuosien aikana todettavia pitkäaikaissairauksia. Ensimmäinen hoitojakso oli pitkä ja kustannuksiltaan huomattava. Sen jälkeen pikkukeskosten sairaalahoitojen tarve oli kuitenkin suhteellisen vähäistä. Niillä keskosilla, joilla oli keskosuuteen liittyviä pitkäaikaissairauksia, oli sekä pidempi ensimmäinen hoitojakso että suurempi riski joutua myöhemmin uudelleen sairaalaan. Heillä myös avohoidon käyntien määrä oli suurempi viiden vuoden seurantajakson aikana. Sairaalahoidon tarve ja kustannukset laskivat kuitenkin kaikilla keskosilla vuosien mittaan. Terveydenhoitopalvelujen kustannukset viidennen elinvuoden aikana olivat lähellä täysaikaisina syntyneiden kustannuksia niillä pikkukeskosilla, joilla ei ollut todettu pitkäaikaissairauksia. Pikkukeskosen laatupainotteisen elinvuoden kustannus oli keskimäärin 19 245 € neljän ensimmäisen elinvuoden aikana. Keskosuuteen liittyvät pitkäaikaissairaudet ja syntymä erittäin ennenaikaisesti kasvattivat laatupainotteisen elinvuoden hintaa. Koska ensimmäinen sairaa¬lahoitojakso muodosti suurimman osan neljän ensimmäisen elinvuoden sairaalakustannuksista, voidaan olettaa, että laatupainotteisen elinvuoden kustannus pienenee iän myötä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suurin osa ensimmäisen hoitojakson jälkeisistä kustannuksista aiheutuu keskosuuteen liittyvien pitkäaikaissairauksien seurannasta ja hoidosta. Korkeatasoinen vastasyntyneiden tehohoito vähentää tällaisia pitkäaikaissairauksia ja parantaa keskoshoidon kustannusvaikuttavuutta. Tutkimus osoitti myös, että keskosuuteen liittyviä ensimmäisen elinvuoden jälkeisiä kustannuksia arvioitaessa on tärkeää huomioida sairaalahoitojen lisäksi muut terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset, koska viidennen elinvuoden aikana ne ylittivät sairaalahoidon kustannukset.