Asbestin tunnistaminen keinonenällä

Asbesti on yleisnimike kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sillä on monia hyviä ominaisuuksia. Siksi sitä on käytetty useisiin eri käyttötarkoituksiin jo yli 4 000 vuoden ajan. Sisäänhengitettynä asbesti aiheuttaa kuitenkin vakavia terveyshaittoja, mm. asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa. Vuosina 1918-1988 Suomessa käytettiin asbestia 300 000 tonnia. Yleisintä käyttö oli 1960-70-lukujen vaihteessa. Sairauksien viive altistumisesta on 10-40 vuotta. Sairauksien esiintyminen onkin nyt suurimmillaan. Suurin osa sairauksista on hyvänlaatuisia keuhkopussin paksuuntumia eli plakkeja. Vuosittain asbestin aiheuttamiin sairauksiin, etupäässä syöpiin, kuolee Suomessa noin 100 ihmistä. Yhteensä altistuneita arvellaan olevan 250 000. Heistä elossa on noin 50 000. Vaarallisuutensa vuoksi asbestin käyttö on useissa maissa kielletty, mutta maailmalla sitä käytetään edelleen suuria määriä. Suomessa asbestin käyttöä rajoitettiin jo 1970-luvulla. Pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta täyskielto tuli voimaan 1.1.1994. Suomessa asbestia esiintyy edelleen vanhoissa rakennuksissa. Asbestipurkutyö on luvanvaraista. Asbestitöissä on huolehdittava siitä, että kukaan ei altistu asbestille. Asbestipitoisen materiaalin tunnistaminen silmämääräisesti on vaikeaa. Materiaali luokitellaan asbestipitoiseksi, jos siinä on asbestia yli 1 painoprosenttia tai jos sitä voidaan pölyävyytensä takia pitää vaarallisena. Asbestipitoisen materiaalin kartoituksessa voidaan käyttää rakennussuunnitelmia, vanhoja asiakirjoja kuten urakoitsijan laskuja sekä tuntemusta rakennusajan yleisistä rakennustavoista. Varmuus saadaan kuitenkin vain tutkimalla materiaali esimerkiksi laboratoriokokeissa. Tässä diplomityössä on pyritty selvittämään, voidaanko asbesti tunnistaa ChemPro 100 -keinonenällä. Laite perustuu ioniliikkuvuusspektrometriaan eli eri yhdisteiden erilaiseen liikkuvuuteen kaasumaisessa väliaineessa. Menetelmä on nopea ja yksinkertainen. Tutkimusta varten hankittiin asbestipitoisia materiaaleja, joista saatuja tuloksia vertailtiin toisiinsa. Nykyiset asbestintunnistusmenetelmät ovat monimutkaisia ja hitaita. Jos keinonenä pystyttäisiin kouluttamaan tunnistamaan asbestimateriaali, helpottaisi se asbestikartoituksen tekemistä.

Asbestos is a general designation for fibric silicate minerals. It has several good features and has been used for over 4 000 years for numerous purposes. When inhaled, it causes serious health hazards, for example asbestosis, lung cancer and mesothelioma. 300 000 tons of asbestos was used in Finland between 1918-1988. The use was most common when turning to 1970’s. The delay of diseases is 10-40 years from the exposure. The diseases are at their peak at the moment. Most diseases are benignant pleural plaques. In Finland, some 100 people die annually of asbestos diseases, mostly in cancers. It is estimated that altogether 250 000 people have been exposed, of them about 50 000 are alive. Because of its hazardousness asbestos is banned in many countries, but globally it is still used massively. The use of asbestos was first restricted in Finland in the 1970’s. Excluding minor exceptions, a complete ban came into effect on January first in 1994. In Finland, asbestos still exists in old buildings. The demolition of asbestos containing materials is permitted only for companies licensed for it. When working with asbestos, exposure of humans to asbestos must be prevented. Ocular recognition of asbestos containing material is difficult. Material is classified asbestos contained if it has content of over 1 percentage by weight, or it can be considered dangerous for its dusty nature. Building plans, old documents, such as constructor’s bills, and common knowledge of construction methods at the relevant time can be used for locating asbestos containing materials. The only certain way of recognizing asbestos is to analyze a sample for example in laboratory examinations. The aim of this study was to find out if asbestos can be recognized by the artificial nose ChemPro 100. The device is based on ion mobility spectrometry, in other words on the different mobility of different compounds in a gaseous medium. The method is fast and simple. Asbestos containing materials were analyzed in this study. The results were compared to each other. Existing asbestos recognition methods are complicated and time-consuming. If the artificial nose could be taught to recognize asbestos it would make asbestos recognition much easier.