Polttomoottorivoimalan energiatehokkuuden parantaminen hukkalämpövirtojen sähköksi muunnolla

Tämä diplomityö on osa FCEP hankeen Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehtävää tutkimusta polttomoottoreiden energiatehokkuuden parantamisesta. Työn tavoitteena on saada tutkimustietoa polttomoottoreiden hukkalämpövirtojen hyödyntämisestä sähköntuotannossa. Tavoitteena on kartoittaa polttomoottorin hukkalämpövirtojen sähköksi muunnon potentiaalia valituilla menetelmillä ja tekniikoilla. Työssä tarkasteltavaksi moottoriksi valittiin DF- monipolttoainemoottori. DF-moottorin polttoaineena voidaan käyttää joko kaasua tai polttoöljyä. Laskennat suoritettiin moottorin valmistajan antamien hukkalämpövirtojen arvojen ja moottorin lämpötaseen avulla. Laskennan perusperiaatteena oli vesihöyryprosessin ja ORC-prosessien vertailu pakokaasulämmön hyödyntämisessä sekä matalalämpöisten hukkalämpövirtojen hyödyntäminen ORC-prosesseilla. Lisäksi työssä tutkittiin korkealla painesuhteella ja korkealla hyötysuhteella toimivan turboahtimen vaikutusta hukkalämpövirroista saatavaan tehoon. Diplomityössä tarkasteltiin moottorin lämpötaseen mukaisten arvojen lisäksi moottorin parametrien muuttamisen vaikutusta hukkalämpövirroista saatavaan tehoon. Moottorin parametrien muuttamisen vaikutusta moottorin akselitehoon tai moottorin lämpötaseeseen ei kuitenkaan tämän tutkimuksen puitteissa tarkasteltu. Työssä saatiin arvokasta tietoa polttomoottoreiden hukkalämpövirtojen muuntamisesta sähköksi eri menetelmillä sekä moottorin energiatehokkuuden parantamisesta.

Outsourcing process in pharmaceutical product development

The aim of this study was to create an outsourcing process for pharmaceutical product development. This study focuses on two main questions. The first question is “What is the outsourcing process model?” In the second phase key success factors of the outsourcing process are identified. As a result of the literature reviews, a general outsourcing process was created. Transaction cost economics and resource based view were used to derived a theoretical framework to the process by combining the existing processes presented in the literature. The model of process is considered used to the outsourcing broadly. The general outsourcing process was then developed further with the key factors that affect the success of pharmaceutical product development and the interviews of pharmaceutical outsourcing experts. The result of the research was the process consists of seven phases with key activities and expected outputs for each of the phases. In addition, the strategic decision-making framework for outsourcing decision in pharmaceutical product development is giving as well as the tools for selecting supplier and preparing structured contract. This study also gives some recommendations for managing the outsourcing process.

Model based study of a calcium oxide looping process for post-combustion carbon dioxide capture

Calcium oxide looping is a carbon dioxide sequestration technique that utilizes the partially reversible reaction between limestone and carbon dioxide in two interconnected fluidised beds, carbonator and calciner. Flue gases from a combustor are fed into the carbonator where calcium oxide reacts with carbon dioxide within the gases at a temperature of 650 ºC. Calcium oxide is transformed into calcium carbonate which is circulated into the regenerative calciner, where calcium carbonate is returned into calcium oxide and a stream of pure carbon dioxide at a higher temperature of 950 ºC. Calcium oxide looping has proved to have a low impact on the overall process efficiency and would be easily retrofitted into existing power plants. This master’s thesis is done in participation to an EU funded project CaOling as a part of the Lappeenranta University of Technology deliverable, reactor modelling and scale-up tools. Thesis concentrates in creating the first model frame and finding the physically relevant phenomena governing the process.

Liikennemerkkien hankinta ja käänteinen huutokauppa

The aim of this study was to find out the benefits of centralized procurement. Research began with description of sourcing process and tools used in it. In this process the final tendering was done with e-auction. Due the fact that e-auction is unknown for most people, there is also need to explain when it can be used and what are the pros and cons. In the end of the study the pros and cons of the centralized sourcing process were analysed. This research was qualitative and that is why the results can’t be generalised to all other situations. Spend-analysis, Cost Break Down and Kraljic Matrix were used during the sourcing process. Process began with product group analysis- After that the financial and strategic significance was analysed. After analyses first quotations were asked and according to the results suppliers were eliminated and the selected ones were invited to e-auction. E-auction is an event where suppliers bid in a live online situation against each other to have the lowest current price. Benefits of it are fast sourcing process, discovering the true market price and information transparency. In the other hand the biggest problem comes from weakened supplier relationships. Average prices degreased 26 % from the 2009 price level and acquired price level was over 20 % lover that prices asked by individual projects. In a e-auction only moderate 1,34 % saving was acquired, but it also had other benefits as increasing the internal interest towards it.

Apteekkien kannattavuuden kehittäminen toimintolaskentaa soveltaen

Apteekkiliiketoiminta eroaa tavallisesta liiketoiminnasta erilaisten lakisääteisten velvoitteiden vuoksi. Alan regulaation viimeaikainen kehitys, kuten lääkevaihto, viitehintajärjestelmä sekä näiden tuoma lääkkeiden tiukentunut hintakilpailu, ovat tuoneet haasteita apteekkien kannattavuuteen. Tuotevalikoima- ja varastonhallinta ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää apteekkien kannattavuutta toimintolaskentaa soveltaen. Toimintolaskennalla kahdelle apteekille tuotettiin kustannus- sekä tuotekannattavuustietoa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui toimintolaskennan sekä apteekkiliiketoiminnan aikaisemmasta tutkimuksesta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kummassakin apteekissa oli erittäin laaja tuotesortimentti. Itsehoito- sekä vapaan kaupan tuotteiden tuotesortimenttia järkeistämällä kannattavuutta voitaisiin parantaa. Monesti tuotekategorioissa on useita saamaa vaikuttavaa ainetta sisältävää valmistetta usealta eri toimittajalta mikä heikentää kannattavuutta. Tuloksista kävi ilmi myös, että tulevaisuudessa vapaan kaupan tuotteet tulevat olemaan tärkeässä roolissa, mikä korostaa markkinointi- ja myyntiosaamisen tärkeyttä. Reseptilääkkeissä kate ei näyttäisi kattavan kustannuksia, minkä vuoksi varastonhallintaan on kiinnitettävä huomiota.

Tuulivoiman verkkomääräykset Euroopassa ja Yhdysvalloissa sekä niiden kehittyminen tulevaisuudessa älykkäiden sähköverkkojen kannalta

Tuulivoimatekniikan nopea kehitys on lisännyt tuulivoimakapasiteetin määrää sähköverkoissa. Eri maiden siirtoverkko-operaattorit ovatkin julkaisseet tuulivoimaloille omat verkkomääräyksensä. Työssä tutkitaan tuulivoimaloiden tekniikkaa, eri maiden verkko-operaattoreiden asettamia verkkomääräyksiä tuulivoimalle sekä arvioidaan näiden kehitystä tulevaisuudessa. Tutkittaviksi alueiksi on valittu maita, joiden siirtoverkot ovat rakenteeltaan erilaisia ja joissa tuulivoimaloille asetetut vaatimukset sekä asennetun tuulivoimakapasiteetin määrät vaihtelevat. Verkkomääräyksiä käsitellessä on keskitytty vain tärkeimpiin teknisiin vaatimuksiin. Eri verkkomääräykset eroavat toisistaan rakenteeltaan sekä vaatimuksiltaan ja ne ovat tiukentuneet tuulivoiman osuuden kasvaessa kokonaisenergiantuotannosta. Tämä on vaikeuttanut sähköverkoissa toimivien osapuolien operointia. Verkkomääräyksien harmonisoinnille ja kehittämiselle onkin tarvetta verkon kaikkien osapuolien toimintaedellytyksien parantamiseksi. Tuulivoimaloiden sisältämän tehoelektroniikan ja älykkäiden sähköverkkojen kehityksen myötä voidaan tuulivoimalla saavuttaa myös monia etuja esimerkiksi muihin tuotantotapoihin verrattuna.

ORC-prosessin käyttö sähköntuotannossa

Tässä energiatekniikan kandidaatintyössä tarkastellaan ORC-prosessia ja -tekniikkaa, sen erilaisia osa-alueita, ORC:n käyttökohteita, markkinoita sekä tulevaisuuden haasteita. Työssä selvitetään myös millaisia teknisiä ratkaisuja valmistajilla on tarjota tällä hetkellä. Työn tavoitteena on tehdä selvitys ORC-teknologian nykytilasta. ORC-prosessilla (Organic Rankine Cycle) tarkoitetaan Rankine-prosessia, jossa kiertoaineena veden sijaan on käyttökohteeseen sopiva orgaaninen fluidi. Orgaanisen kiertoaineen käyttö mahdollistaa verrattain matalalla lämpötilatasolla vapautuvan lämmön hyödyntämisen, mikä olisi muuten vaikea tai mahdoton hyödyntää perinteisellä vesihöyryprosessilla. Huoli energian riittävyydestä, kasvavista polttoainekustannuksista, päästörajoitusten tiukentumisesta sekä vihreän ajattelutavan yleistyminen ovat lisänneet mielenkiintoa tuottaa sähköä hyödyntämällä matalamman lämpötilatason lämpöä. ORC:n periaate on ollut jo vuosikymmeniä hyvin tiedossa. Monia uusia menetelmiä on kehitetty tuottamaan sähköä matalammista lämpötiloista, mutta kaikista sovelluksista ORC-prosessi on yleisin.

Introduktionen av kärnkraften i Finland

Finlands industri har av tradition varit starkt energikrävande. Träförädlingsindustrin, som fick sin egentliga start i medlet på 1800-talet, använde stora mängder energi liksom metallförädlingsföretagen i ett senare skede. Krigstiden med sin energiransonering visade handgripligen för allmänheten liksom för specialisterna att en tillräcklig tillgång till energi är ett livsvillkor för vår industri och därmed för vårt land. Efterkrigstiden kännetecknades av en allt snabbare utbyggnad av den på vatten- och ångkraft baserade elkraftskapaciteten, en utbyggnad som den inhemska verkstadsindustrin i stor utsträckning deltog i. Men redan på 1950-talet var vattenkraften till stor del utbyggd, varför den privata såväl som den statliga sektorns intresse allt mera inriktade sig på den speciellt i USA favoriserade atomenergin. Efter fördjupade studier i kärnfysik och kärnteknik vid the International School of Nuclear Science and Engineering i USA deltog författaren av dessa rader intensivt (först som Ahlströmanställd och senare som VD för Finnatom) i den utvecklingsverksamhet inom det kärntekniska området som inte bara elproducenterna utan även verkstadsindustrin i vårt land genomförde. Det var därför naturligt för mig att som objekt för min doktorsavhandling välja introduktionen av kärnkraften i Finland med speciell fokus på den inhemska verkstadsindustrins roll. Jag ställde följande forskningsfrågor: a. När och hur skedde introduktionen av kärnkraften i Finland? b. Vilka var orsakerna till och resultatet av denna introduktion? c. Vilken var den inhemska verkstadsindustrins roll? Ett grundligt studium av litteraturen inklusive mötesprotokoll och tidningsreferat samt personligen genomförda intervjuer med ett trettiotal av de verkliga aktörerna i den långa och komplicerade introduktionsprocessen ledde till en teori, vars riktighet jag anser mig ha kunnat bevisa. Den inhemska verkstadsindustrins roll var synnerligen central. Dess representanter lyckades, bl.a. refererande till erfarenheterna från utbyggnaden av vatten- och ångkraften liksom till byggandet av den underkritiska milan YXP samt forskningsreaktorn TRIGA, övertyga beslutsfattarna om att den besatt nödig kompetens för att kompensera den kompetensbrist som kunde iakttas inom vissa områden hos den sovjetiska kärnkraftverksleverantören. De inhemska leveranserna påverkade även driftsresultatet, speciellt i fallet Lovisa, i positiv riktning. Introduktionsprocessen, som omfattade tiden från slutet av 1950-talet till början på 1980-talet, beskrevs, noterande bl.a. J. W. Creswells anvisningar, i detalj i avhandlingen. Introduktionen fick som resultat konkurrenskraftig elkraft, impuls till start av nya företag, exempelvis Nokia Elektronik, liksom en klar höjning av den tekniska nivån hos vår industri, inkluderande kärnteknisk tillverkning i stor skala. Katastrofen i Tjernobyl i slutet av april 1986 innebar emellertid att utvecklingen tog en paus på ett par decennier. Erfarenheterna från introduktionsfasen kan förhoppningsvis utnyttjas till fullo nu, när utbyggnaden av kärnkraften återupptagits i vårt land.

Rekrytointiin vaikuttavat trendit ja tulevaisuudennäkymät

Tutkielman tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää rekrytointiin vaikuttavia trendejä ja niiden vaikutusta rekrytoinnin kehittymisessä. Rekrytointia on tutkittu jo useiden vuosikymmenien ajan, mutta tutkimuksia rekrytoinnin kehittymisestä tulevaisuudessa on tehty suhteellisen vähän. Tutkimuksessa hyödynnetty analysointimenetelmä on skenaarioparadigmaan perustuva tulevaisuudentutkimus, jonka tarkoituksena on kuvailla tulevaisuuden muotoutumista tulevaisuuteen vaikuttavien trendien avulla. Tutkimuksessa rekrytointiin vaikuttavina trendeinä ovat globalisaatio, demografioiden muutokset, tietotekniikan kehitys ja työn muuttuminen sekä sosiaaliset mediat. Tutkimuksen aineisto perustuu jo olemassa olevaan tutkimustietoon sekä julkisesti saatavilla olevaan materiaaliin rekrytoinnista. Analyysissä tutkitaan rekrytointia nyt ja tulevaisuudessa sekä luodaan skenaarioita rekrytointiprosessin muuttumiselle. Työn tuloksista nähdään, että rekrytointiin vaikuttavat trendit ilmenevät jo nykypäivän rekrytoinnissa, mutta niiden vaikutus tulee lisääntymään tulevaisuudessa.

Hankintajärjestelmän kehittäminen projektiliiketoiminnassa

Diplomityön tavoitteena oli tutkia millaisia vaatimuksia toimitusketjun yrityksen sisäisen osan toiminta ja tuotokset asettavat yrityksessä käytössä oleville tietojärjestelmille ja työprosesseille. Tarkoituksena oli myös rakentaa kehitysehdotus siitä, kuinka hankintatoimen osa-alueita järjestelmänäkökulmasta tulisi kehittää. Työn tutkimusote oli kvalitatiivinen ja konstruktiivinen. Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin projektiliiketoimintaa ja hankintatoimea, joiden avulla oli tarkoitus luoda pohja empiriaosuuden käsittelylle. Lisäksi teoriassa tarkasteltiin hankintajärjestelmien kehittymistä ja nykyisiä kehityssuuntauksia, sekä tuotetiedonhallintaa ja sen osa-alueita. Aluksi kartoitettiin yrityksen tämänhetkiset ongelmakohdat suunnittelu-hankinta-toimitusvalvonta -rajapinnoilla, jonka jälkeen kuvattiin tavoitetilanne. Rajapintojen katkokset vaikuttivat pitkälle seuraaviin työvaiheisiin, mikä saataisiin ratkaistua automatisoinnilla. Työssä esitettiin myös kehityssuunnitelma ja sen eri osa-alueet nykyiselle järjestelmälle. Lisäksi aiheesta esitettiin syventäviä jatkotutkimuskohteita.

Tilaus-toimitus-laskutusprosessin levittäminen kansainväliseen ympäristöön (Case: Itella Oyj)

Tilaus-toimitus-laskutusprosessi on liiketoimintaprosessi, joka ylittää organisaatiorajat ulottuen aina loppuasiakkaalta toimittajaan asti. Tilaus-toimitus-laskutusprosessia, kuten muitakin liiketoimintaprosesseja, voidaan tehostaa sähköisten työkalujen avulla. Automatisoinnin avulla prosessi nopeutuu ja aiemmin prosessiin käytettyjä resursseja voidaan vapauttaa muuhun yritystoimintaan. Kun tilaus-toimitus-laskutusprosessi viedään kotimaan rajojen ulkopuolelle uuteen liiketoimintaympäristöön, sen käyttöönotossa pitää huomioida kansainvälisen ympäristön prosessille asettamat vaatimukset. Ympäristötekijöiden lisäksi prosessin käyttöönotossa on otettava huomioon yrityksen sisäiset tekijät, ja viedä prosessi hallitusti yrityksen työntekijöiden käyttöön. Tässä tutkielmassa tutkittiin tilaus-toimitus-laskutusprosessin levittämistä kansainväliseen ympäristöön. Aihetta käsiteltiin liiketoimintaprosessien, kansainvälisen liiketoimintaympäristön ja muutosjohtamisen teorian sekä case -yritystä käsitelleen empiriaosan pohjalta. Tutkielma tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkielmassa havaittiin, että tilaus-toimitus-laskutusprosessin vieminen kansainväliseen ympäristöön sisältää mahdollisuuksien lisäksi useita haasteita. Haasteista suurimpana on saada prosessista riittävän houkutteleva sekä saada niin yritysjohto kuin työntekijät sitoutumaan yrityksen yhteisiin toimintamalleihin.

Porvoon jalostamon haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästömääritysmenetelmät

Työssä käytiin läpi Porvoon jalostamon haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästömääritysmenetelmiä ja arvioitiin nykyisin käytössä olevien sekä uusien menetelmien soveltuvuutta Porvoon jalostamon päästömääritykseen. Nykyisten menetelmien arviointia tehtiin käymällä läpi eri alueiden 2000-luvun päästömäärät sekä vertaamalla päästömääriä muiden jalostamojen vastaaviin päästömääriin. Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä puhuttaessa jätetään yleisesti metaani määritelmän ulkopuolelle ja käytetään termiä NMVOC-yhdisteet. Työssä laskettiin arvio Porvoon jalostamon metaanin päästömäärälle ja arvioitiin sen vaikutusta NMVOC-kokonaispäästömäärään. Metaanin kokonaispäästömäärien havaittiin olevan noin kymmenen kertaa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästömääriä pienempiä, ja näin ollen niiden lisäämisellä NMVOC-päästöihin ei ole juuri vaikutusta. Myös menetelmien investointi- ja käyttökustannuksia, sekä pidemmän aikavälin kustannuksia arvioitiin. Kustannuksiltaan tällä hetkellä Porvoon jalostamolla käytössä olevat menetelmät ovat kustannustehokkaita. Uusista menetelmistä DIAL, SOF ja OGI ovat kustannuksiltaan huomattavasti kalliimpia, myös pitkän aikavälin vertailulla. Nykyisten menetelmien vuosittaiset kustannukset aiheutuvat mittausten vaatimista henkilötyötunneista. Uusista menetelmistä SOF ja DIAL vaativat ulkopuolisten mittaajien käyttämistä. Massavirran määrityksen suhteen vielä kehitysvaiheessa olevalla OGI-kameralla mitatessa voidaan käyttää mittaajina omaa henkilökuntaa. Toisin kuin DIAL- ja SOF-menetelmien laitteistot, OGI-kamera ostetaan omaksi ja näin ollen sitä voidaan käyttää tarpeen vaatiessa vuoden ympäri esimerkiksi suurien vuotajien paikallistamiseen ja LDAR-kiristysohjelman tukena. Tarkastelun perusteella olisi suositeltavaa tarkastaa nykyisin käytettävistä laskentamenetelmistä erityisesti prosessi- ja säiliöalueen sekä jätevesijärjestelmä päästömäärät käyttäen tarkempia DIAL-, SOF- tai myöhemmin OGI-menetelmiä ja muokata laskentamenetelmiä vastamaan näillä määritettyjä päästömääriä.

Löyhästä vaaliorganisaatiosta kiinteäksi puoluejärjestöksi. Kansallisen Kokoomuksen järjestötoiminta ja vaalikampanjat vuosina 1944-1979

Tämän poliittisen historian tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä oli Kansallisen Kokoomuksen järjestötoiminnan ja siitä ponnistavan vaalityön kehitys sotien jälkeisinä vuosina 1944 - 1979. Aineiston perusteella kiteytyi keskeiseksi pitkäksi linjaksi alkutilanteen varsin heikon ja väljän vaaliorganisaation kehittyminen vähitellen tiukasti johdetuksi, politiikkaa kaikilla tasoilla tekeväksi puolueeksi. Kokoomuksen jäsenmäärä kohosi nopeasti vuosina 1946 - 1948 noin 14.000 jäsenen määrästä yli 50.000 jäseneen. Puolueen keskustoimistoon palkattiin nopeasti lisää resursseja, ja vaalityön ote oli yllättävänkin ammattimainen jo vuoden 1948 eduskuntavaaleissa. Jäsenmäärä saavutti huippunsa jo 1960-luvulla, kun koko puolueyhteisöön kuului yli 90.000 jäsentä. Jäsentilastoissa oli kuitenkin koko ajan puutteita, mikä johtui monista tekijöistä. Yksi tärkeimpiä oli kokoomuksen sääntömuutos vuoden 1951 alusta lukien, minkä mukaan sama henkilö saattoi olla jäsenenä sekä emopuolueessa että nais- tai nuorisojärjestössä, ts. kyseessä oli ns. kaksoisjäsenyys. Tilastoinnin ongelmia oli myös käytännössä lähtien perusyhdistyksistä: jäsenmaksuvelvoitteen laiminlyöneitä ei niin vain erotettu jäsenyydestä, tilannetta saatettiin katsoa ”läpi käsien” useita vuosiakin. Näin koko jäsentilasto vuoti monella tavalla, eikä tilanne paljon parantunut, vaikka puoluetoimisto 1970-luvun alusta lähtien pyrkikin tarttumaan ongelmiin mm. kaksoisjäsenyyden poistamisella. Puolueella oli jäsentilasto-ongelmien lisäksi kaksi muuta järjestötoiminnan kehittämistä vaikeuttavaa tekijää. Näistä ensimmäinen oli ainainen rahapula, joka johtui ennen kaikkea kokoomuslaisen perusjäsenistön perin nihkeästä suhtautumisesta jäsenmaksujen maksamiseen. Vasta 1960-luvun puoluetuen myötä taloudellinen tilanne parani jossain määrin, mutta kun samaan aikaan puolueen keskustoimiston henkilökunnan määrää lisättiin voimakkaasti, ei velkakierteestä päästy kokonaan eroon. Taloudelliset ongelmat näkyivät kaikilla tasoilla. Puolueen kehittämistä vaikeuttivat myös kokoomuslaisen asennoituminen ns. politiikan tekoon sekä toisaalta järjestötoimintaan osallistumiseen. Vaikka oltiinkin puolueen jäseniä, vielä 1960-luvulla katsottiin, että tämä ei ole ”politiikkaa”, vaan osallistumista järjestötoimintaan, joka myös oli heikkoa. ”Epäpoliittinen” suhtautuminen näkyi ennen kaikkea puolueen tunnusten käytössä vaaleissa. Vasta 1970-luvulla keskustoimisto sai läpi sen, että ehdokkaiden oli pakko allekirjoittaa ehdokassitoumus, joka ei sallinut enää sooloilua. Erityisen tiukasti ehdokassitoumusta vahdittiin vuoden 1978 presidentin valitsijamiesvaaleissa, jolloin myös kokoomus oli UKK-rintamassa. Kokoomus puoluejärjestönä ei sen sijaan koko tutkimuskaudella kehittynyt laajaksi joukkopuolueeksi, vaikka puolueen johto sitä tavoittelikin sitä pitkään. Tutkimuksessa käytetyn Myllyn teoreettisen viitekehyksen mukaan kokoomuksessa olikin 1970-luvulle saakka kulttuurisina malleina kitsaus jäsenmaksujen maksamiseen, heikko osallistuminen järjestötoimintaan sekä ”epäpoliittinen” asennoituminen. Näiden lisäksi tärkeä malli oli kommunismin vastustaminen, joka muuttui edellä mainitulla vuosikymmenellä sosialismin vastustamiseksi. Kokoomuksen järjestötoimintaan tuli 1970-luvulla mukaan ”uloin kehä”, mikä tarkoitti mm. sivistys-ja raittiusjärjestöjen perustamista ja niiden liittämistä puolueyhteisöön, sekä viimein menemistä mukaan ay-toimintaan ja erityisesti kuntapolitiikkaan kaikilla tasoilla. Puolueen kampanjointi vaaleissa kehittyi puoluejärjestön kasvun myötä vaaleista toiseen. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että jo vuoden 1951 eduskuntavaaleista lähtien yleistyi ehdokkaiden oma kampanjointi sanomalehdistössä. Luonnollisesti samalla kampanjoinnin kustannukset kasvoivat. 1970-luvulla otettiin käyttöön ehdokkaiden henkilökohtaiset tukiryhmät, jotka olivat huomattavasti laajempia kuin vanha tukimiesorganisaatio. Puolueen äänimäärä kasvoi 1940-ja 50-lukujen vaalien noin 300.000 äänestäjästä 1970-luvun yli 500.000 äänestäjään. Vain vuoden 1966 vaaleissa tuli roima tappio varsinkin sosialidemokraattien rynnistäessä voimakkaasti yleisen vasemmistoaallon myötä. Jo vuoden 1970 ns. ”nuorisovaalit” olivatkin sitten taas kokoomukselle menestys. Tämä ei kuitenkaan johtanut pääsyyn maan hallituksiin, mikä johtui monista tekijöistä: Neuvostoliitosta, presidentti Kekkosesta ja muista puolueista. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena olleet kokoomuksen äänenkannattajat, Aamulehti, Uusi Suomi, Karjalainen ja Nykypäivä, olivat selvästi kokoomuksen vaalikampanjointia tukemassa, yhtä hyvin pääkirjoituksissa, pakinoissa, artikkeleissa kuin itse vaalimainonnan osalta. Uuden Suomen tekstiaineisto kuitenkin muuttui lehden uuden riippumattoman aseman myötä vuodesta 1976 lähtien. Myllyn teorian ohella tutkimuksessa käytettiin viitekehyksenä johtopäätösosassa Panebiancon organisaatioiden institutionalisoitumisteoriaa. Aineiston mukaan voitiin todeta, että Kansallisen Kokoomuksen kehitys noudatti monilta osin viimeksi mainittua käsitteistöä.

Working Capital Management: a Bibliometric Study

This thesis is a study of articles published in scientific journals about working capital management using bibliometric methods. The study was restricted to articles published in 1990–2010 that deal with the whole working capital management topic not a single sub-area of it. Working capital is defined as current assets minus current liabilities; sometimes also a definition of inventory plus accounts receivable minus accounts payable is used. The data was retrieved from the databases ISI Web of Science and Sciverse Scopus. Articles about working capital management were found 23. Content analysis, statistical analysis and citation analysis was performed to the articles. The most cited articles found in citation analysis were also analyzed by nearly same methods. This study found that scientific research of working capital management seems not to be concentrated to specific persons, organizations or journals. The originality and novelty in many articles is low. Many articles studied relation between working capital management and profitability in firms or working capital management practices of firms using statistical analyses. Data in articles was firms of all sizes, except in developing economies only big firms were used. Interesting areas for future research could be surveys made about working capital management practices in firms, finding of best practices, tools for working capital management, inventing or improving alternative views to working capital management like process-oriented view and firm or industry specific studies.

Liiketoimintaprosessien mittaaminen ja mallintaminen

Tutkimuksessa tutkitaan mallintamista ja mittaamista osana liiketoimintaproses-sien parantamista, sekä näiden asioiden kuvaamista soveltuvalla työkalulla. Ensin esitetään teoreettinen viitekehys siihen, kuinka prosesseja voidaan mitata ja mal-lintaa. Sitten raportoidaan käytännössä suoritettu kehitystyö, jolle on määritetty lähtö- ja tavoitetila. Työn onnistumista mitataan johtajahaastatteluin ja saatuja tuloksia verrataan teoriaan. Tutkimuksessa yhdistettiin analyyttinen mallinrakennus, tieteellinen ongelman-ratkaisutoiminta sekä konsultointi tarkoituksena saada aikaan kohde organisaati-olle sopiva konstruktio esitettyyn ongelmaan. Johtajahaastattelut analysoitiin ja suoritettiin kvalitatiivinen tarveanalyysi. Haastatteluja täydennettiin muulla kerä-tyllä aineistolla ja analyysin tarkkuutta pyritään kasvattamaan eri lähdeaineistojen ristivertailuilla. Yrityksissä on niin liiketoiminnalle elintärkeitä ydinprosesseja kuin niitä tukevia tukiprosessejakin. Niiden toiminta perustuu ennalta suunniteltuihin ja uudelleen-käytettäviin menetelmiin. Prosessit tulee sopeuttaa yrityksen arkkitehtuuriin ja niitä on jatkuvasti kehitettävä. Kehittäminen voidaan toteuttaa suurilla kertamuu-toksilla, jatkuvalla laadun parantamisella tai niiden yhdistelmänä. Mallintamisella ja mittaamisella on tärkeä tehtävä liiketoimintaprosessien kehit-tämisessä. Niiden avulla voidaan helpottaa erityisesti prosessien suunnittelua luomalla konkreettisia malleja ja mittareita prosesseista. Toteutuksessa käytettiin prototyyppilähestymistapaa ja työn onnistumista arvioivat yhtiön johtajat. Tutki-muksen tuloksia ovat eri tason prosessimallit, joiden luomisessa käytettiin eri mallintamistekniikoita, sekä mittaristot mittaamaan yrityksen tuottavuutta ja te-hokkuutta.