Tilaus-toimitusprosessin johtaminen, suorituskyky, mittaaminen ja mittarit

Tämä tutkimus perustuu prosessijohtamiseen ja tilaus-toimitusprosessin suorituskyvyn mittaamiseen. Tutkimusongelmaa lähestytään toiminta-analyyttisen ja konstruktiivisen tutkimusotteen avulla. Toiminta-analyyttinen tutkimusote vaatii tutkimusongelmaan liittyvään teoriaan perehtymistä ja suosituksia toimenpiteistä. Tämän vuoksi tutkimuksessa on syvennytty aikaisempiin suorituskykyä sekä prosessijohtamista koskeviin teorioihin ja tutkimusraportteihin, jotta löydettäisiin case-yrityksen näkökulmasta vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida case-yrityksen tilaus-toimitusprosessin johtamista ja prosessin suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena on löytää sellaisia suorituskyvyn osa-alueita, joiden mittaaminen tuottaa helpoiten ja nopeasti tietoa päätöksenteon tueksi sekä tilaus-toimituksen johtamista varten. Toisena tavoitteena on selvittää, millaisilla mittareilla yrityksen suorituskykyä voidaan mitata. Tutkimuksessa hyödynnetään toiminta-analyyttistä ja konstruktiivista tutkimusotetta sekä otteisiin liittyviä eri tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen lähestymistapa perustuu pk-yrityksen lähtökohtiin. Koska työssä tarkastellaan suorituskykyä sisäisen suorituskyvyn näkökulmasta, työssä esitellään sisäisen suorituskyvyn eri osa-alueita. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan pk-yritykselle tärkeitä sisäisen suorituskyvyn osa-alueita ovat aika, joustavuus, laatu, talous, asiakastyytyväisyys sekä henkilöstön osaaminen ja innovatiivisuus. Tässä tutkimuksessa edellä mainitut suorituskyvyn osa-alueet todennettiin tärkeiksi, kun analysoitiin case-yrityksen tilaus-toimituksen kriittisiä menestystekijöitä. Tutkimustyön tuloksena rakennettiin yksinkertainen ja helppokäyttöinen mittaristo sekä analysointimenetelmä, jonka avulla on mahdollista seurata tilaus-toimitusprosessin suorituskykyä. Mittaristo rakennettiin SAKE-suorituskyvyn analysointijärjestelmän pohjalle.

WWW-pohjaisen sovelluksen automatisoitu testaus ja sitä edistävät ohjelmointikäytännöt

Ohjelmistotestauksen avulla voidaan tarkastella sovelluksen vastaavuutta vaatimuksiin. Tavoitteena on löytää sovelluksesta virheitä, ja siten parantaa sovelluksen laatua. Sovelluksen laatu voidaan määritellä useilla mittareilla, kuten esimerkiksi testattavuudella. Tässä työssä tarkastellaan WWW-sovelluksen automatisoidun testauksen toteutusta, jossa käytetään apuna testauskehystä. Automatisoituun testaukseen kuuluu testitapausten suunnittelu sekä toteutus, joiden lopputuloksena on uudelleenajettavia testitapauksia. Testaus keskittyy sovelluksen toiminnallisuuteen ja jättää tietokantaan päivitettävien tietojen tarkastamisen tekemättä. Testaus suoritetaan ilman tarkempaa tietoa sovelluksen sisäisestä toiminnasta. Testattava sovellus on Mobilding-hankkeessa toteutettu WWW-sovellus, jonka avulla hallinnoidaan rakennuksen elementtejä. Työssä vertaillaan WWW-sovelluksen käyttöliittymän testaukseen soveltuvia testauskehyksiä, ja pyritään tuomaan esille niiden ominaispiirteitä. Työn tuloksena on uudelleensuoritettavia testitapahtumia. Lisäksi pohditaan ohjelmointikäytäntöjä, joilla voidaan edistää automatisoitua testausta. Ohjelmointikäytännöt perustuvat työn toteutuksen aikana havaittuihin ongelmiin.

Keravan Energia Oy:n ja Etelä-Suomen Energia Oy:n sähköverkkojen yleissuunnitelma

Työn tavoitteena on ollut laatia Keravan Energia Oy:n ja Etelä-Suomen Energia Oy:n keskijänniteverkkoja koskeva yleissuunnitelma. Tutkimustyön painopiste on ollut verkkojen nykytilan selvityksen ohella ajankohtaisissa verkkojärjestelykysymyksissä. Kuormitusennusteiden laadinnan pohjana on ollut kunnista saatavat väestö- ja työpaikkaennusteet. Verkkojen vahvistusta koskevat toimenpide-ehdotukset sijoittuvat vahvoille kasvualueille Etelä-Sipooseen ja Alikeravalle. Eräs keskeisimmistä tehtävistä on ollut Etelä-Suomen Energia Oy:n verkkoon sijoittuvan Östersundomin alueen sähkönjakelun kehittäminen. Työssä on tarkasteltu ja vertailtu uuden sähköaseman rakentamista keskijänniteverkon saneeraamisvaihtoehtoon. Alueen kuormituksen nopea kasvu edellyttää verkoston kehittämissuunnitelmien pikaista toimeenpanoa jo seuraavien 1-2 vuoden kuluessa. Toinen merkittävistä verkostohankkeista sijoittuu Keravan Energia Oy:n sähköverkkoon. Työssä on selvitetty 110 kV:n verkon uudelleenjärjestelyjen vaikutuksia nykyisen keskijänniteverkon rakenteeseen. Savion ja Alikeravan asemien korvaaminen uudella asemalla aiheuttaisi asemainvestoinnin lisäksi noin kahden miljoonan markan lisäinvestoinnin kaapeliyhteyksien rakentamista varten sekä lähes miljoonan markan lisähäviökustannukset tarkasteluajalta.

Uusi Mazda2 ja lehdistö

Tämä insinöörityö on tehty Inchcape Motors Finland Oy:lle. Se on useassa maassa toimiva autoalan yritys ja toimii Suomessa muun muassa Mazda-autojen maahantuojana. Työssä selvitetään, miten suomalainen lehdistö on ottanut uuden Mazdan B-segmentin mallin Mazda2:n vastaan ja miten auton liittyvä tiedottaminen on onnistunut. Mazda2 on edistyksellinen auto, koska sen paino on laskenut edelliseen malliin verrattuna. Uudessa mallissa on myös kiinnitetty erityistä huomiota erilaisiin ympäristötekijöihin, kuten kulutukseen ja päästöihin. Ensimmäiseksi työssä tutkitaan uudesta mallista julkaistut tiedotteet ja referoidaan ne. Tämän jälkeen tutkitaan ja referoidaan puolen vuoden ajalta lehdistön kirjoittamat artikkelit. Artikkeleita myös tutkitaan siitä näkökulmasta, onko tiedotteissa ja lanseerauksessa kerrottu haluttu viesti mennyt läpi. Työn lopputuloksena saatiin kattava kuvaus siitä, mihin asioihin lehdistö on kiinnittänyt huomiota ja mitä asioita tiedottamisessa voisi jatkossa parantaa. Tiedottamisen merkitys markkinoinnissa on erittäin suuri ja niillä saatu huomio on edullista esimerkiksi mainontaan verrattuna.

Logistiikka ja palvelut kiinteiden kalusteiden myynnissä

Insinöörityössä tutkitaan kiinteiden kalusteiden, kuten keittiö- ja kylpyhuonekalusteiden sekä vaatekomeroiden, ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Samalla selvitetään, minkälaiseksi asiakkaat ovat kokeneet saadun palvelun sekä minkälaisia logistisia palveluita halutaan ostaa kalusteiden ohella. Työssä tutkitaan myös kalusteiden myymisen ja siihen liittyvien palveluiden ongelmakohtia asiakkaan näkökulmasta. Logistiikka liittyy olennaisesti kalusteiden myymiseen. Liike tilaa tuotteensa valmistajilta, joka tilauksen mukaisesti valmistaa ja pakkaa tuotteet. Tilaus kuljetetaan valmistajan tiloista myyntiliikkeen varastoon ja hyllytetään. Insinöörityössä keskitytään logistisista palveluista puhuttaessa niihin toimenpiteisiin, jotka tuotetaan hyllytyksen jälkeen. Näitä toimenpiteitä ovat asiakkaan tilauksen vastaanotto, keräily, kokoaminen, pakkaaminen, kuljettaminen ja asentaminen. Suurin osa näistä palveluista on asiakkaalle vapaaehtoisia ja maksullisia. Kalusteiden myynnissä on ongelmallista tuotteiden toimittaminen niin, että luvatussa aikataulussa pysytään. Valmiiden lähetysten sisällössä on myös usein puutteita. Työn tavoitteena on kartoittaa näitä ongelmia sekä laatia niihin parannusehdotuksia. Työ aloitettiin arvioimalla ongelmakohtia sekä ostopäätöksiin vaikuttavia asioita. Aiheesta tehtiin kyselylomake, minkä jälkeen kysely toteutettiin verkkosivuilla. Kyselystä laitettiin ilmoituksia remonttiaiheisille keskustelupalstoille. Saatujen vastausten perusteella tehtiin erilaisia laskelmia, vertailuja sekä kuvaajia tuloksista. Tämän jälkeen verrattiin tuloksia alussa tehtyihin arvioihin sekä pohdittiin erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja havaittuihin ongel-miin. Tehdyn kyselyn perusteella saatiin tietoa asiakastyytyväisyydestä, ostopäätöksistä sekä koetusta logististen palveluiden laadusta. Samalla saatiin selville asiakkaiden mielestä suurimmat ongelmat liittyen tehtyyn kauppaan sekä saatuihin palveluihin. Ongelmia olivat muun muassa heikko asiakaspalvelu ja virheet lähetysten sisällössä, myöhästymiset toi-mituksissa sekä hidas virheiden korjaaminen. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää paran-tamalla asiakaspalvelua sekä markkinoimalla palveluja entistä tehokkaammin.

Omat rummut tutuiksi: tutkimus rumpukalvojen ja virittämisen vaikutuksesta rumpusoundiin

Tämän työn tavoite oli selvittää miten rumpukalvoilla ja virittämisellä voidaan vaikuttaa rumpujen soundiin. Voiko samasta rumpusetistä saada hyvän soundin niin rockin kuin jazzinkin soittoon? Miten kannattaa menetellä jos konsertissa soitetaan tyyliltään hyvin erilaisia kappaleita? Lähtökohtana oli yksi rumpusetti jolla testattiin neljäkymmentäyksi uutta rumpukalvoa erilaisin virein. Kaikki kokeilut tehtiin studiossa ja niistä äänitettiin näytteet. Miri Miettinen toimi yhteistyökumppanina käytännön studiotyössä toimien äänittäjänä sekä toi pidemmän kokemuksen tuomaa osaamista virittämiseen. Kirjoitin aiheesta tiivistetyn artikkelin Riffi-lehteen. Artikkeli on julkaistu numerossa 4/2006. Lehti on liitteenä työssä. Tämä soveltava tutkimus voi olla myös esimerkki muille kuinka perehtyä omiin rumpuihinsa. Empiirinen kokemus tällaisesta työsta helpottaa toimintaa rumpalina. Rummut saa nopeammin ja helpommin kuulostamaan siltä kuin pitäisi. Tulos-osiossa käsitellään rumpujen virittämistä. Tutkimuksen myötä tulin tulokseen että käytettävä rumpukalvo antaa soundille ominaisen sävynsä, virityksellä se saadaan kuulostamaan musiikkityyliin sopivalta. Jotkut kalvot soveltuvat ominaisuuksiensa puolesta tiettyyn tyylin paremmin kuin toiset. Rumpujen virittämisen lisäksi tulos-osion kolme tärkeintä pääryhmää ovat pop/rock -soundi, jazz-soundi ja all-around -soundi. Niissä pohditaan soundia historian merkittävien rumpalien kautta. Jokaiseen pääryhmään kuuluu näyte-osio jossa esitellään tutkimuksessa saatuja tuloksia. Kahta saman kuuloista kalvoa ei tullut vastaan, toisin sanoen kalvot vaikuttaa merkittävästi rumpujen soundiin. Työn mukana on näyte-cd jolta voi kuunnella kaikki ääninäytteet. Raitalistan avulla jokainen voi vertailla kalvoja mieleisessään järjestyksessä. Kuuntelemalla samalla viretasolla tehtyjä eri kalvojen näytteitä peräkkäin, kuulee selkeästi niiden soundien eron.

Oppilaan oikeat hakusanat : oppilaslähtöisyyden ja asiantuntijuuden yhteennivoutuminen rytmimusiikin kitaraopetuksessa ja opetussuunnitelman uudistamisessa

Tämä opinnäyte on tutkielma rytmimusiikin kitaraopetuksesta. Tutkielman taustalla oli kitaransoiton opetussuunnitelman uudistamisprojekti Pop & Jazz Konservatoriossa, jonka työryhmään allekirjoittanut kuuluu. Tavoittena oli tarkastella rytmimusiikin kitaransoitonopetuksen erityisiä kysymyksiä, jotta uuden opetussuunnitelman taustalla olevia näkemyksiä voitaisiin ymmärtää paremmin. Erityisesti oli tarkoitus pohtia oppilaslähtöisyyden ja opettajan asiantuntijuuden välistä suhdetta, eli miten ne voivat täydentää toisiaan eikä olla ristiriidassa keskenään. Työn toteuttamismenetelmät olivat alan kirjallisuuden lukeminen, opetuskokemusten analysointi eli itsereflektio, sekä opetussuunnitelman uudistamisprojektin tarkasteleminen. Teoreettisen osuuden keskeisin sisältö oli, että koska musiikki on erittäin abstrakti taidemuoto ja itseilmaisun keino, on myös kitaransoiton oppiminen hyvin yksilöllisesti etenevä prosessi. Opettamisen näkökulmasta katsottuna tämä tukee oppilaslähtöisyyttä eli oppilaan huomioimista varsinkin opetusmateriaalin valitsemisessa, ja tälle löydettiin perusteita musiikkipedagogiikkaa, sähkökitaransoittoa ja psykologiaa käsittelevästä kirjallisuudesta. Tärkeimmiksi käsitteiksi muodostuivat sisäinen motivaatio, musiikki ns. self-objektina, sisäinen kuuleminen ja konstruktivismi. Todettiin, että tehokkaassa soitonopetuksessa oppilaslähtöisyyden rinnalle tarvitaan aina opettajan luotettavaa musiikkillista ammattitaitoa. Teoreettisen osuuden lopussa esitettiin toimintamalli, jossa oppilaslähtöisyys ja asiantuntijuus toteutuvat yhdessä, toisiaan täydentäen vailla ristiriitaa. Tiedonhakua internetistä käytettiin opetusprosessin metaforana, jossa oikea hakusana on oppilaalle elämyksiä tuottava musiikki, hakuohjelma on opettaja, internet on opettajan musiikillinen ammattitaito, hakutulos on opettajan ammatillinen näkemys oppilaalle elämyksiä tuottavasta mu-siikista ja eteneminen materiaalista toiseen tapahtuu linkkien avulla eli musiikillisten yhteyksien kautta, eikä välttämättä ennaltamäärätyssä järjestyksessä. Yhdeksästä tapauskertomuksesta kävi ilmi, miten oppilaslähtöisyys ja asiantuntijuus toteutuivat yhdessä. Yhteinen havainto oli, että kyseinen toiminta on edellyttänyt oppilaalta aktiivisuutta ja kovaa työtä sekä tuottanut tyydyttäviä tuloksia hyvän edistymisen ja opintosuoritusten muodossa. Oppilaat pystyivät täyttämään musiikin perusopetuksen vaatimukset opintotasonsa mukaisesti ja saamaan heiltä edellytettävät valmiudet samalla kun he toteuttivat omia musiikillisia mieltymyksiään. Opetussuunnitelman uudistamisessa tämä lähestymistapa ilmeni siten, että työryhmä laati listan kitaransoitossa esiintyvistä ilmiöistä, jotka kaikilta oppilailta vaaditaan. Tämä edusti asiantuntijuutta. Oppilaslähtöisyys mahdollistettiin ensinnäkin päättämällä, että ohjelmisto, jossa ilmiöitä opiskellaan ja sovelletaan on täysin vapaavalintainen, ja toiseksi sillä, että opiskelun eteneminen voi tapahtua vapaassa järjestyksessä soitettavan ohjelmiston mukaisesti. Lopuksi todettiin, että oppilaslähtöisyyden ja asiantuntijuuden välinen vuorovaikutus on kitaransoiton opetuksessa mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Analyysi John "Mitch" Mitchellin rumpukomppaamisesta "Purple Haze"-sävelmän studio- ja Woodstock-versioissa.

Tässä työssä tutkittiin ja analysoitiin englantilaisen rock-rumpali John ”Mitch” Mitchellin musiikillista sanavarastoa ja rytmiikan käsittelyä Jimi Hendrixin ”Purple Haze” -sävelmän kahdessa eri versiossa.Tavoitteena oli selvittää, minkälaisista elementeistä Mitchellin komppaus muodostuu, ja mikä on hänelle tyypillinen fillaustyyli. Työmenetelminä käytettiin analyysia transkriptioaineistosta, observointia, eli tarkastelua DVD-aineistosta ja emulointia, eli soittamista tehdyistä transkriptioista. Tutkimuksen alkuun liitettiin selitykset tutkimuksessa esiintyvistä musiikillisista termeistä sekä Mitchellin biografia. Seuraavaksi analysoitiin ”Purple Haze” -sävelmän studioversio. Analyysissa sävelmä pilkottiin useampiin muutaman tahdin mittaisiin osioihin, joita kaikkia tarkasteltiin erikseen edeten järjestelmällisesti alusta loppuun. Tämän jälkeen sävelmän live-versio analysoitiin edellä mainittua menetelmää käyttäen. Lopuksi pohdittiin tiivistetysti tutkimuksen eri vaiheita ja Mitch Mitchellin soittotyyliä ”Purple Haze” -sävelmän versioissa. Tutkimuksessa todettiin Mitchellin soittotyylin olevan runsasta ja sisältävän paljon fillejä. Fillit koostuivat kuudestoistaosista, sekä kuudestoistaosatrioleista ja -sekstoleista. Woodstock -versiossa fillit koostuivat samoista aineksista ja sisälsivät kolmen kahdeksasosan tai kolmen kuudestoistaosan mittaisia sekvenssejä. Todettiin myös, että Mitchell kuunteli ja seurasi erinomaisesti Hendrixin soittoa ja reagoi hänen rytmiikan käsittelyynsä. Mitchell ja Hendrix toimivat molemmat rytmisten ärsykkeiden antajina soittaessaan.

Yhteistoiminnan ja tiedon jakamisen kehittäminen

Tässä tutkimustyössä on tavoitteena tutkia UPM-Kymmene Wood Oy:n vaneriliiketoimintaorganisaation lähtölogistiikka- ja myyntiosaston tiedon jakamisen ja yhteistoiminnan nykytilaa ja kartoittaa osastojen tiedontarpeita yhteistoimintaan liittyen. Työn tavoitteena on tämän jälkeen antaa kohdeosastoille ehdotuksia toimenpiteistä ja teknologisista ratkaisuista toiminnan parantamiseen. Työssä esitetään aluksi tietoon ja sen jakamiseen liittyviä käsitteitä. Tämän jälkeen tekstissä luodaan katsaus liiketoimintatietoon ja sen hallintaan. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan tutkimuksen kohteena olevaa organisaatiota ja kohdeosastoja. Haastatteluiden ja havainnoinnin avulla kerätyn tutkimusaineiston perusteella kohdeosastojen välillä vaihdetaan nykytilassa paljon erilaista asiakkaisiin ja markkinoihin liittyvää tietoa. Tiedon jakaminen ja vaihto perustuu kuitenkin nykytilassa hyvin vahvasti säännöllisen yhteistoiminnan sijaan erillisesti ilmaistuihin tietotarpeisiin. Haastatteluiden perusteella kohdeosastoissa on havaittavissa myös parannustarpeita nykyiseen tiedonkulkuun ja tiedon jakamiseen verrattuna. Annetut kehitysehdotukset koskevat yhteistoiminnan muuntamista säännölliseksi ja keskustelevaksi, olemassa olevien tietojen tehokkaammasta jakamisesta ja nykyisten tietohallintajärjestelmien hyödyntämisestä yhteistoiminnassa uusien järjestelmien luomisen sijaan.

Ilmastonmuutos ja pitkän sähkökatkon haitat

Tämän diplomityön päätavoitteena oli tutkia millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on pitkiin sähkökatkoihin ja miten pitkä sähkökatko vaikuttaa yhteiskunnan toimintoihin sekä sähkönkäyttäjiin. Työn alussa käydään läpi ilmastonmuutos ilmiönä. Sittemmin tutkitaan erilaisia ilmastomalleja ja malleista saatuja tuloksia esimerkiksi lämpötilan ja tuulisuuden osalta. Myös roudan ja tykkylumen esiintymiseen paneudutaan. Yli puolet työstä koostuu yhteiskunnan sähkökatkon sietämisen tutkimisesta. Perustoimintojen, kuten vesijohtojen, lämmityksen ja puhelimen toimintaa tutkitaan. Työssä tehdään myös katsaus kuntien valmistuneisuuteen valmiussuunnitelmien ja varavoiman osalta.

Kipsilevyn kuivaamisessa tarvittavan puhallutettavan ilmamäärän ja ohjauksen optimointi

Tämä insinöörityö on tehty Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Kirkkonummen tehtaan kipsilevyjen kuivauksessa käytettävästä kuivurista. Kuivurissa on monta erilaista tekijää, jotka vaikuttavat kuivumiseen. Työssä keskitytään ilmavirtauksien optimoimiseen tasokohtaisesti kuivurin sisällä. Kuivurissa on kahdeksan tasoa, joilta jokaiselta voi tulla eri tavalla kuivuneita kipsilevyjä. Tämä johtuu tasoilla olevista erilaisista olosuhteista. Tasojen lisäksi on kuivurissa myös kuusi vyöhykettä, jotka ovat rakenteeltaan erilaisia. Tämän työn tarkoituksena on jakaa ilmavirtaukset tasokohtaisesti mahdollisimman tasaisiksi. Ilmavirtausten jakautumista voidaan muuttaa säätöpelleillä, joiden jälkeen ilmavirtaus kulkeutuu kanavia pitkin tasoille. Eri vyöhykkeiden säätöpellit ja ilmakanavat eroavat toisistaan, minkä takia säätöpeltien asennot eivät ole samoja eri vyöhykkeillä. Säätöpeltiä avaamalla tai sulkemalla lisätään tai vähennetään ilmavirtausta. Ilmavirtausten muutokset mitattiin ilmavirtausmittarilla ja pitot-putkella. Mittauspisteet sijaitsivat kuivurin sivuilla. Ensimmäisellä vyöhykkeellä ei ollut tasokohtaisia mittauspisteitä, minkä takia sieltä ei voinut mitata tasokohtaisia virtauksia. Toisella, kolmannella ja viidennellä vyöhykkeillä mittauspisteet olivat tuloilmapuolella. Neljännellä vyöhykkeellä mittauspisteet sijaitsivat poistoilmapuolella ja kuudennella vyöhykkeellä mittauspisteitä ei ollut tehty. Työn alussa käsitellään kuivauksen teoriaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Keskiosassa kerrotaan kuivureiden toiminnasta yleisesti, minkä jälkeen tarkastellaan Kirkkonummen tehtaan kuivurin toimintaa. Loppuosassa esitellään mittaustulokset ilmavirtauksien jakautumisista tasoille. Tuloksissa kerrotaan, kuinka ilmavirtaukset jakautuivat tasoille eri vyöhykkeillä ennen työn aloittamista. Testimittauksien tuloksista havaitaan, miten ilmavirtaus jakaantuu silloin, kun säätöpellit ovat testimittauasennoissa. Testimittausten ansiosta saatiin selville, kuinka säätöpeltien asentoja tulisi muuttaa, jotta tasojen virtaukset olisivat yhtä suuria. Muutosten jälkeen ilmavirtauksista saatiin tasaisemmat.

Tyypin I diabetesta sairastavan nuoren ohjausmenetelmät ja niiden vaikuttavuus : kirjallisuuskatsaus

Diabeetikkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina ja sairastuvuus on edelleen nousussa. Ohjaus on tämän päivän hoitotyössä yksi sairaanhoitajan tärkeimmistä taidoista. Tätä aihetta on siis ajankohtaista käsitellä. Työ kuuluu osana Lapsen, nuoren ja lapsiperheen ohjaus -projektia. Tarkoituksena on ollut selvittää mitä eri ohjausmenetelmiä on käytössä kun ohjataan tyypin I diabetekseen sairastunutta nuorta ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nuorten voimaantumiseen ja omahoitoon sitoutumiseen. Työ on rajattu käsittelemään 13-18 vuotiaiden nuorten ohjausta. Työ on tehty soveltaen systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuushaut tehtiin Helka, Kurre, Ovid (CINAHL ja MEDLINE) sekä Medic tietokannoista. Työhön on koottu mahdollisimman kattavasti aihetta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 17 tieteellisestä artikkelista, pro graduista ja väitöskirjoista. Kirjallisuuden mukaan tyypin I diabeteksen ohjausmenetelmiä ovat: yksilö- ja ryhmäohjaus, suullinen ja kirjallinen ohjaus, diabetesleirit ja sopeutumisvalmennuskurssit, puhelin- ja sähköpostiohjaus, demonstraatio ja käytännönharjoittelu, audiovisuaalinen ohjaus, ongelmaperustainen oppiminen eli PBL (problem based learning) sekä empowerment-ajattelutapaan perustuva viiden askeleen ohjausmalli. Tutkimusten mukaan potilaat arvostavat enemmän yksilöohjausta. Sairauden hyväksymisen ja sopeutumisen kannalta erityisen tärkeää nuorille on ryhmältä saatu tuki, jota on mahdollista saada muun muassa sopeutumisvalmennuskursseilla. Kirjallisen ohjausmateriaalin on todettu olevan vaikuttava ja taloudellinen menetelmä, kun se on tukemassa suullista ohjausta. Puhelinohjaus on varteenotettava tapa antaa ohjausta diabeetikoille, varsinkin niille jotka eivät ole lähellä terveyspalveluita. Tutkimuksista tuli myös esille, että potilaat halusivat ohjausmateriaalia myös videoina, koska se auttaa heitä havainnollistamisessa. Verrattaessa PBL-ohjausta saaneita nuoria yksilöohjausta saaneisiin diabeetikoihin, oli PBL-ohjauksessa olevat nuoret sitoutuneempia hoitoon. Nuorten hoitoon sitoutumiseen vaikuttaa myös perheeltä ja kavereilta saatu tuki sekä hoitohenkilökunnalta saatu tuki. Diabetesohjausta voidaan toteuttaa monella eri menetelmällä. Ohjausmenetelmistä löytyy vaihtelevasti syventävää tietoa. Tutkimuksellista tietoa tarvitaan lisää ohjausmenetelmien käytännön toteutuksesta ja niiden vaikutuksesta nuoren omahoitoon sitoutumiseen.

Lastaus- ja jakelutoiminnan kehittäminen paperitehtaalla

Stora Enso Oyj:n Anjalan paperitehdas on vuoden 2008 alussa muutosten keskellä; tehtaalla pysäytetään yksi paperikone, ja samalla kahden käyntiin jäävän paperikoneen tuoteportfoliota muutetaan. Näin ollen tehtaalla on tarve päivittää logistista strategiaa ja kehittää tehtaan lähtölogistiikan toimintoja. Tämän diplomityön tavoitteena oli määrittää Anjalan paperitehtaan lastausaseman resurssit tehtaalla toteutettavan rakennemuutoksen jälkeisessä tilanteessa sekä tuoda esille ja pohtia tehtaan lähtölogistiikan toimintojen mahdollisia kehitystoimenpiteitä. Työssä pohdittiin rakennemuutoksen vaikutuksia lastausaseman resursseihin niin auto- kuin junalastauksenkin osalta sekä käsiteltiin mahdollisia logististen järjestelyjen kehitystoimenpiteitä. Lastausaseman resurssit todettiin riittäviksi. Keskeisimmiksi ja tärkeimmiksi kehitystoimenpiteiksi työssä nähtiin tehdas-satama -toimituksissa käytettävien autokuljetusten määrän kasvattaminen, Stora Enson systeemiliikenteen junalastausten kehittäminen sekä Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan yhteisen kuljetussuunnittelijan toimen käynnistäminen.

IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutus aineettoman omaisuuden käsittelyyn ja tasearvoon suomalaisissa julkisesti noteeratuissa yrityksissä

Tutkielmassa tarkastellaan kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IFRS-standardit) siirtymisen vaikutusta aineettoman omaisuuden tasearvoon suomalaisissa julkisesti noteeratuissa yrityksissä, jotka aiemmin tekivät tilinpäätöksensä suomalaista kirjanpitolakia ja tilinpäätöskäytäntöä noudattaen. Työssä käsitellään aineettoman omaisuuden määritelmät, tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, arvostus- ja jaksotuskäytönnöt molempien säännöstöjen näkökulmasta, jotta IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutusta taseen arvoon voidaan arvioida. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa materiaalina on käytetty IFRS-standardistoa, kirjanpitolakia sekä muita tilinpäätöskäytäntöjä määrittävää aineistoa. Muutoksen vaikutuksia taseen arvoon tutkittiin perehtymällä yritysten tilinpäätösmateriaaliin. Työntuloksissa esitellään kuinka tilinpäätöskäytännöstä toiseen siirtyminen vaikutti aineettomien hyödykkeiden sekä liikearvon tase-eriin työssä havainnoiduissa yrityksissä.

Yksiköiden toimintatapojen mittaus ja yhtenäistäminen sahayrityksessä

Diplomityön tarkoituksena oli selvittää uuden tuotannonsuunnitteluohjelman vaatimukset käyttäjien näkökulmasta sekä pyrkiä laatimaan ehdotus yhtenäisestä toimintatavasta eri tuotantoyksiköille. Aluksi esiteltiin tietojärjestelmien hankkimisessa huomioitavia seikkoja, jonka jälkeen kuvattiin uudelle tuotannonsuunnitteluohjelmalle asetettuja vaatimuksia. Vaatimukset oli selvitetty haastattelemalla yksiköiden henkilöstöä ja havainnoimalla heidän päivittäistä työskentelyään. Haastattelun ja havainnoinnin avulla tutustuttiin myös yksiköiden nykyisiin toimintatapoihin. Tämän jälkeen käsiteltiin työn tuottavuuden teoriaa ja mitattiin tuotantoyksiköiden eri henkilöstöryhmien työn tuottavuuksia. Mittaamisen tarkoituksena oli auttaa selvittämään yhdessä toimintatapojen vertailun kanssa parhaita tapoja toimia. Tutkimuksessa havaittiin selkeitä eroja työn tuottavuuksissa eri tuotantoyksiköiden välillä. Todettiin, että erojen syihin tulee kiinnittää huomiota ja pyrkiä pienentämään niitä esimerkiksi omaksumalla paremman työn tuottavuuden omaavan tuotantoyksikön toimintatavat. Todettiin myös, että uuden tuotannonsuunnitteluohjelman käyttöönotto on selkein keino yhtenäistää tuotantoyksiköiden toimintatapoja. Työn tuloksena laadittiin määrittely tuotannonsuunnitteluohjelmalle asetettavista vaatimuksista, joka tulee toimimaan jatkossa ohjelman kehittämisen pohjana. Työssä luotiin myös ehdotus yhtenäisestä tavasta toimia, jota tulee kuitenkin vielä työstää ja keskustella sen sisällöstä eri tuotantolaitosten edustajien kanssa