Mekaanisen puunjalostuksen markkinakartoitus: Koivusahatavaran ja -puolijalosteiden markkinat Euroopassa

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa koivusahatavaran ja -puolijalosteiden potentiaalisia vientikohdemaita EU-maissa ja Norjassa. Tarkastelun kohteena olivat koivutuotteiden markkinapotentiaali ja kysyntä sekä puutuotteiden markkinointikanavavaihtoehdot Euroopan puutuotemarkkinoilla. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli tarkastella, kuinka markkinointitutkimuksen avulla kartoitetaan tuotantohyödykemarkkinoita, miten määritetään tuotantohyödykkeen markkinapotentiaali ja kysyntä sekä mitä markkinointikanavavaihtoehtoja puutuotteita valmistavalla yrityksellä on vientimarkkinoille lähdettäessä. Empiirisessä osassa selvitettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa Euroopan puutuotemarkkinoista. Lehtipuu- ja koivusahatavaran vienti-, tuonti- ja tuotantotilastojen pohjalta tarkasteltiin koivun suurimpia vientikohdemaita ja arvioitiin kysyntää tulevaisuudessa. Tämän lisäksi puutuotteiden toimialaorganisaatioiden, asiantuntijoiden, puutuotteita valmistavien yritysten ja maahantuojien haastattelujen avulla muodostettiin kokonaiskuva koivusahatavaran ja -puolijalosteiden markkinapotentiaalista ja koivutuotteiden asemasta Euroopan puutuotemarkkinoilla. Koivu koettiin Euroopan puutuotemarkkinoilla kiinnostavana puulajina ja koivutuotteiden kysyntä onkin ollut viime vuosien aikana nousujohteista. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi tällä hetkellä vallitsevasta vaaleiden puulajien trendistä. Markkinoilla menestyminen riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin koivun tarjoaja pystyy vastaamaan asiakkaiden tuotteelle asettamiin vaatimuksiin.

Tavaratalokaupan strategiset menestystekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida tavaratalokaupan strategisia menestystekijöitä, erityisesti tavarataloliiketoiminnan johtamisen merkitystä strategisena menestystekijänä. Empiirinen sovellus suunnattiin Sokos-tavarataloketjuun. Tutkimuksen osatavoitteena oli kuvata ja analysoida Sokos-tavarataloketjun liiketoiminnan kehittymistä 1970 - 1990 välisellä ajanjaksolla sekä pohtia syitä, miksi Sokos-liiketoiminta ajautui kriisiin 1990-luvun aikana. Vertailuksi otettiin Stockmann-tavarataloketjun menestyminen vastaavalla ajanjaksolla Tarkastelun kohteena oli johtamisen muuttuminen, liikeideamuutokset, ketjutoiminnan sekä hankinnan roolin muutokset Sokos-ketjussa. Lopuksi tavoitteena oli arvioida strategisen johtamisen onnistumista Sokos-ketjussa peilaten strategisten menesty stekij öiden viitekehykseen. Tutkimus on luonteeltaan toiminta-analyyttinenja sen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastatteluja suoritettiin yhteensä kahdeksan.Empiirinen osa koostuu S-ryhmääja erityisesti Sokos-tavaratalokauppaa käsittelevästä materiaalista, kilpailustrategioiden kuvauksista, vuosikertomuksista ja kokousmuistioista sekä kahdeksan Sokos-ketjussa 90-luvulla johtavassa asemassa toimineen henkilön haastatteluista. Empiiristä aineistoa on kerätty myös yleisistä vähittäiskauppaa koskevista alan lehdistä ja artikkeleista sekä Stockmann- tavarataloketjun vuosikertomuksista. Tutkimuksessa todettiin kohdeyrityksen vaikeuksiin ajautumisen taustalta löytyvän voimakkaan talouslaman lisäksi kilpailutilanteen voimakas muuttuminen, johon ei kyetty riittävästi vastaamaan. Suunnanmuutoksia kilpailustrategiaan tehtiin useaan otteeseen, mutta kaikissa vaiheissa käytännön toteutus jäi puolinaiseksi. Ylivoimaisten kilpailuetujen rakentaminen onnistui heikosti.

Naiskiintiöt ja työelämän tasa-arvo – diskurssianalyysi sukupuolikiintiöiden rakentumisesta eräiden suomalaisten lehtien teksteissä

Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ”sukupuolikiintiöt yritysten hallituksissa” rakentuvat suomalaisessa mediassa ja sitä kautta; nähdäänkö sukupuolikiintiöt toimivana keinona saavuttaa työelämän tasa-arvo. Tutkielmassa luodaan silmäys sukupuolirooleihin sekä niitä uusintaviin ja ylläpitäviin rakenteisiin yhteiskunnassa. Edelleen tavoitteena on selvittää, murtavatko naiskiintiöt liike-elämässä ja politiikassa vallitsevia johtajuuden sukupuolirooleja. Tutkielmassa käsitellään tasa-arvoa yhteiskunnallisessa, johtajuustutkimuksellisessa ja feministisessä valossa. Sukupuolikiintiöistä kirjoitettaessa voidaan havaita erilaisia suhtautumistapoja niiden vaikutuksesta tasa-arvon toteutumiseen. Tutkielmassa esimerkkeinä käytettyjä lehtitekstejä leimaavat vastakkainasettelut, voimakkaat tunteet ja jakautuminen eri leireihin. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kriittistä, valtaorientoitunutta diskurssianalyysiä, joka on antoisa viitekehys mediamaailman käytäntöjen tutkimiseen kontekstissaan. Media on tässä tutkimuksessa rajattu käsittämään tiettyjä suomalaisia sanoma-, aikakausi- ja iltapäivälehtiä. Tutkimuksen pääongelmaksi nousevat tavat, joilla sukupuolikiintiöistä mediassa kirjoitetaan sekä asenteet, joita ne lukijoille välittävät. Tämän tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan esittää yleisimmät suhtautumistavat sukupuolikiintiötä kohtaan mediassa, sekä kolme diskurssia, jotka useimmiten kiintiökeskusteluissa esiintyvät. Pätevyys- diskurssi painottaa yksilön pätevyyttä ensisijaisena valintakriteerinä hallitusjäseniä valittaessa. Uhka- diskurssi esittää sukupuolikiintiöt uhkavaatimuksena, johon tullaan turvautumaan kulttuuristen muutosten hitauden vuoksi. (Epä)tasa-arvo- diskurssi näkee sukupuolikiintiöt tasa-arvoa edistävänä keinona, mutta toisaalta kokee naiskiintiöt epätasa-arvoisina ja miehiä sortavina.

Sisäinen muutosviestintä fuusiotilanteessa - Kansallis-Osake-Pankki Oy:n ja Suomen Yhdyspankki Oy:n fuusion käsittely KOP:n sisäisessä henkilöstöviestinnässä

Tutkielma pyrkii selvittämään millaista viestinnällistä järjestelmää käytettiin kerrottaessa Kansallis-Osake-Pankin henkilöstölle Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin fuusiosta. Näkökulmana on henkilöstön asema viestin vastaanottajana. Tutkielma hahmottaa johdon taholta tulleita sisäisen viestinnässä käytettyjä äänenpainoja ja sävyjä. Lisäksi tutkielma etsii kahden pankin pääjohtajien muutospuheista sisällöllisiä eroja ja kunkin organisaation totuttuja viestintäkäytänteitä. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tutkimusta ja tutkimusinstrumenttina tässä tutkielmassa toimii diskurssianalyysi. Diskurssianalyysi on teoreettinen viitekehys, jonka tarkoituksena on etsiä mitä merkityksiä teksteissä tuotetaan ja nähdä kieli todellisuuden rakentajana. Tutkimusaineistona on Kansallis-Osake-Pankin henkilöstölehdet, Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin vuosikertomukset, fuusioesite ja valikoidut aiheesta kirjoitetut lehtiartikkelit. Kansallis-Osake-Pankin sisäistä viestintää leimasi fuusiouutisen julkitultua kriisiviestinnän piirteet: huhujen karkoittaminen ja virallisen tiedon voimakas levittäminen. Fuusiouutisen alkushokin jälkeen KOP:n viestinnästä nousi esiin viisi teemaa: viestien henkilöityminen pääjohtajaan, empatia henkilöstöä kohtaan vaikeissa tilanteissa, yhteisöllisyys, henkilön huomioonottaminen ja läheisyys.

Hankintastrategian muutoksen vaikutus käyttöpääoman sitoutumiseen: case muodin vähittäiskauppa

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää hankintastrategian muutoksen vaikutusta käyttöpääoman sitoutumiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen case-tutkimus. Siinä tutkitaan kohdeyrityksen nuorisomuotimyymälöiden käyttöpääoman kehitystä suhteessa liikevaihtoon viiden vuoden aikasarjalla. Tutkimuksen tiedot ovat kerätty POS-järjestelmästä kuukauden tarkkuudella. Tutkimuksessa seurataan käyttöpääoman trendin lisäksi sesonkivaihteluja. Tutkimusyrityksen uudessa hankintastrategiassa lisättiin sesongin aikaisia express- ja täydennysostojen osuutta. Toimintatavan muutos johti ennakko-ostojen vähenemiseen, mikä puolestaan lyhensi ostojen ja myyntisesongin välistä keskimääräistä aikaa. Lyhyemmät ennakkoajat vähentävät ennustusvirhettä, mikä parantaa varaston hallittavuutta. Parempi ennustettavuus vähentää varmuusvarastojen tarvetta ja joustavampi materiaalivirta tasaa varastonhuippuja. Molemmat tekijät vähentävät myymälöiden käyttöpääoman tarvetta. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että nopeampi toimitusketju vähentää käyttöpääoman tarvetta kohdeyrityksessä. Johtopäätös on yhdenmukainen tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen kanssa.

Muodin merkitys suomalaiselle naiselle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää suomalaisten naisten suhtautumista muotiin ja koota yhteistyökumppani Anna-lehdelle tietoa lehden lukijoiden ja Anna-lehden internetsivuilla vierailevien henkilöiden näkemyksiä koskien internetsivujen muotiosiota. Tutkimuksen kohteena olivat suomalaiset naiset. Heidän näkemyksiään internetsivujen muotiosiosta ja suhtautumista muotiin selvitettiin sähköisen kyselykaavakkeen avulla, joka julkaistiin Anna-lehden internetsivuilla. Kyselyn tulokset diagrammeina toimitti suomalainen yritys Webpropol Oy ja tulokset analysoitiin sisällön analyysimenetelmää käyttäen. Suomalaisten naisten suhtautumista muotiin tutkittiin myös muodin ammattilaisen kautta käyttäen avointa haastattelumenetelmää, joka analysoitiin myös sisällön analyysia käyttäen. Tutkimuksessa tuli ilmi tutkittavan otoksen olevan kiinnostunut enimmäkseen suomalaisista aihealueista sekä normaaliin elämään liittyvistä muotiaiheista. Suurin osa vastanneista mielsi oman pukeutumisensa muodin mukaiseksi silloin, kun sen oli turvallista, varovaista ja lähiryhmän hyväksymää. Tämän kautta he kokosivat oman tyylinsä, eli oman muodikkuutensa.Tutkimuksen perusteella voidaankin päätellä, että suurin osa otoksessa mukana olleista suomalaisista naisista ovat enemmän kiinnostuneita lähiryhmänsä muodista, kuin maailmanmuodista. Yhteistyökumppanin tarkoituksena on tulevaisuudessa mahdollisesti uudistaa sivut opinnäytetyön tietojen pohjalta. Työ voisi myös luoda pohjaa sellaiselle tutkimukselle, jossa selvitettäisiin tarkemmin ja laajemmin nykyajan muotia ja kuinka suomalaiset naiset kuluttajina siihen suhtautuvat.

Gold or green: the debate on Open Access policies

The movement for open access to science seeks to achieve unrestricted and free access to academic publications on the Internet. To this end, two mechanisms have been established: the gold road, in which scientific journals are openly accessible, and the green road, in which publications are self-archived in repositories. The publication of the Finch Report in 2012, advocating exclusively the adoption of the gold road, generated a debate as to whether either of the two options should be prioritized. The recommendations of the Finch Report stirred controversy among academicians specialized in open access issues, who felt that the role played by repositories was not adequately considered and because the green road places the burden of publishing costs basically on authors. The Finch Report"s conclusions are compatible with the characteristics of science communication in the UK and they could surely also be applied to the (few) countries with a powerful publishing industry and substantial research funding. In Spain, both the current national legislation and the existing rules at universities largely advocate the green road. This is directly related to the structure of scientific communication in Spain, where many journals have little commercial significance, the system of charging a fee to authors has not been adopted, and there is a good repository infrastructure. As for open access policies, the performance of the scientific communication system in each country should be carefully analyzed to determine the most suitable open access strategy. [Int Microbiol 2013; 16(3):199-203]

Post-transcriptional regulation of circadian gene expression by miRNAs

La grande majorité des organismes vivants ont développé un système d'horloges biologiques internes, appelées aussi horloges circadiennes, contrôlant l'expression de gênes impliqués dans de nombreux processus moléculaires et comportementaux. Au cours de la dernière décennie, des analyses « microarray » et séquençages à haut débit sur divers tissus de mammifères, indiquent que jusqu'à 20% du transcriptome serait sous contrôle circadien. Il était jusqu'à présent admis que la majorité des ARNm ayant une accumulation rythmique était générée par une transcription qui était elle-même rythmique. Toutefois, de récentes études ont suggéré qu'une proportion considérable des ARNm cycliques serait en fait générée par des mécanismes post-transcriptionnelles, incluant une régulation par micro-ARN (miARN). Lorsque j'ai débuté mon travail de thèse, l'influence des miARN sur l'expression des gènes circadiens, au niveau pangénomique, était encore méconnue. Par l'utilisation d'un modèle murin, dont la biogenèse des miARN a été spécifiquement désactivée au niveau des cellules hépatiques (knockout conditionnel pour Dicer), je me suis donc intéressée au rôle que jouaient ces molécules régulatrices sur la rythmicité de l'expression génique dans le foie. Des séquençages sur l'ensemble du transcriptome révèlent que l'horloge interne du foie est étonnement résistante à la perte totale des miARN. Nous avons cependant trouvé que les miARN agissent de façon importante sur la régulation de l'expression des gènes contrôlés par l'horloge moléculaire. La corégulation par les miARN, affectant jusqu'à 30% des gènes transcrits de façon rythmiques, conduit ainsi à une modulation de phase et d'amplitude du rythme de l'abondance des ARNm. En revanche, seuls peu de transcrits dépendent uniquement des miARN pour la rythmicité de leur accumulation. Enfin, mon travail met en évidence plusieurs miARN spécifiques, qui semblent préférentiellement moduler l'expression des gènes cycliques et permet l'identification de voies hépatiques particulièrement sujettes à une double régulation par les miARN et l'horloge biologique interne. La première masse d'analyses a essentiellement porté sur le rôle que jouent les miARN au niveau de l'expression des gènes contrôlés par l'horloge interne. Dans deux études de suivi, je me suis penchée sur deux aspects supplémentaires et complémentaires de la manière dont les miARN et l'oscillation de l'expression des gènes interagissent. Dans les hépatocytes murins, spécifiquement privés de Dicer, je me suis demandée si un phénotype horloge avait pu être masqué, dû à un entraînement stable de l'horloge du foie par l'horloge maîtresse du cerveau. J'ai donc commencé une série d'expériences ambitieuses (impliquant la mesure de la rythmicité du foie in vivo, chez l'animal vivant) afin de déséquilibrer l'entrainement de l'horloge hépatique via l'utilisation d'un protocole nutritionnel spécifique. Les premiers résultats suggèrent que dans des conditions où l'animal subit une restriction alimentaire pendant la journée, les miARN sont importants dans la cinétique d'adaptation des organes périphériques à un nouvel horaire de sustentation. Dans une deuxième ligne de recherche, j'ai plus profondément étudié quels seraient les miARN responsables des rythmes post-transcriptionnels des ARNm, en utilisant le séquençage de « small » ARN sur 24h. L'analyse est en cours et se poursuivra après l'obtention de mon diplôme. De façon générale, mon travail révèle d'importants et nouveaux rôles des miARN dans la modulation de l'expression circadienne des gènes hépatiques. De plus, le set de données générées dans l'étude déjà publiée, peut dorénavant servir de ressource valable pour de prochaines investigations sur le rôle physiologique que les miARN jouent au niveau du foie. -- Most living organisms have developed internal timing systems, called circadian clocks, to drive the rhythmic expression of genes involved in many molecular and behavioral processes. Over the last decade, microarray analyses and high- throughput sequencing from various mammalian tissues have indicated that up to 20% of the transcriptome are under circadian control. It was generally assumed that the majority of rhythmic mRNA accumulation is generated by rhythmic transcription. However, recent studies have suggested that a considerable proportion of mRNA cycling may actually be generated by post-transcriptional mechanisms, including by microRNAs. When I started my thesis work, it was still unknown how miRNAs influence circadian gene expression in a genome-wide fashion. Using a mouse model in which miRNA biogenesis can be inactivated in hepatocytes (conditional Dicer knockout mouse), I have thus addressed the role that these regulatory molecules play in rhythmic gene expression in the liver. Whole transcriptome sequencing revealed that the hepatic core clock was surprisingly resilient to total miRNA loss. However, we found that miRNAs acted as important regulators of clock-controlled gene expression. Co- regulation by miRNAs, which affected up to 30% of rhythmically transcribed genes, thus led to the modulation of phases and amplitudes of mRNA abundance rhythms. By contrast, only very few transcripts were strictly dependent on miRNAs for their rhythmic accumulation. Finally, my work highlights several specific miRNAs that appear to preferentially modulate cyclic gene expression, and identifies pathways in the liver that are particularly prone to dual regulation through miRNAs and the clock. The first bulk of analyses mainly dealt with the role that miRNAs play at the level of rhythmic clock output gene expression. In two follow-up studies I further delved into two additional, complementary aspects of how miRNAs and gene expression oscillations interact. First, I addressed whether a core clock phenotype in the hepatocyte-specific Dicer knockout could have been masked due to the stable entrainment of the liver clock by the animals' master clock in the brain. I thus started a series of ambitious experiments (involving the in vivo recording of liver rhythms in live animals) to bring the stable entrainment of the liver clock out of equilibrium using specific feeding protocols. My first results suggest that under conditions when animals are challenged by food restriction to daytime, miRNAs are important for the kinetics of adapting to unusual mealtime in peripheral tissue. In a second line of research, I have more carefully investigated which miRNAs are responsible for post- transcriptional mRNA rhythms using small RNA sequencing around-the-clock. The analyses are ongoing and will be continued after my graduation. Overall, my work uncovered important and novel roles of miRNA activity in shaping hepatic circadian gene expression; moreover, the datasets collect in the published studies can serve as a valuable resource for further investigations into the physiological roles that miRNAs play in liver. -- L'alternance du jour et de la nuit dirige depuis longtemps la vie quotidienne des êtres humains et de la plupart des organismes sur terre. Ce cycle de 24 heures façonne beaucoup de changements comportementaux et physiologiques tels que la vigilance, la température corporelle et le sommeil. Les rythmes journaliers, appelés rythmes circadiens, sont dirigés par des horloges biologiques tournant dans presque chaque cellule du corps. Une structure dans le cerveau agit en tant qu'horloge maitresse pour synchroniser les horloges internes entre elles et en fonction des signaux de jour/nuit extérieurs. Dans les cellules "les gènes de l'horloge" sont activés et désactivés une fois par jour ce qui déclenche des cycles dans lesquels des protéines sont produites de manière circadienne. Ces rythmes protéiques sont spécialisés pour chaque tissu ou organe et peuvent les aider à réaliser leurs tâches quotidiennes. Les rythmes circadiens peuvent être générés d'autres manières n'impliquant pas directement les composants des gènes de l'horloge. Les ARN messagers (ARNm) sont des molécules intermédiaires dans la production de protéines à partir d'ADN. Dans le foie des souris jusqu'à 20% des molécules d'ARNm sont produites suivant des rythmes circadiens. Le foie réalise des tâches essentielles dans le contrôle du métabolisme incluant celui des hydrates de carbone, des graisses et du cholestérol. Un timing précis est important afin de traiter les substances nutritives correctement lors des repas il en résulte une variation des quantités de certains ARNm et protéines coïncidant avec les repas. Les microARNs constituent une autre classe de molécules ARN de très petite taille qui régulent l'efficacité de traduction des ARNm en protéines et la stabilité des ARNm. Lors de mon travail de thèse, j'ai exploré de manière approfondie l'influence de ces petits régulateurs sur les rythmes circadiens du foie de souris. Ces expériences qui impliquaient le "Knock-out" d'un gène essentiel à la production de microARNs montrent qu'au lieu de générer les rythmes des ARNm, les microARNs les ajustent pour répondre aux besoins spécifiques du foie comme assurer leur pic au bon moment de la journée. Le ciblage de microARNs spécifiques peut révéler de nouvelles stratégies pour rectifier ces rythmes lorsque par exemple les fonctions métaboliques ne fonctionnent plus normalement. -- The rising and setting of the sun have long driven the daily schedules of humans and most organisms on the earth. This 24-hr cycle shapes many behavioural and physiological changes, such as alertness, body temperature, and sleep. These daily rhythms, which are called circadian rhythms, are dictated by biological clocks that are ticking in almost every single cell of the body. A region in the brain acts as a master clock to synchronize the internal clocks with each other and with the outside light/dark cycles. In cells, "core clock genes" are turned on and off once per day, which triggers cycles that cause some proteins to be produced in a circadian manner. The protein rhythms are specialized to a particular tissue or organ, and may help them to carry out their designated daily tasks. However, circadian rhythms might also be produced by other ways that do not involve these core clock components. Messenger RNAs (mRNAs) are intermediate molecules in the production of proteins from DNA. In the mouse liver, up to 20% of mRNA molecules are produced in circadian cycles. The liver performs essential tasks that control metabolism-including that of carbohydrates, fats, and cholesterol. Precisely timing when certain mRNAs and proteins reach peaks and troughs in their activities to coincide with mealtimes is important for nutrients to be properly processed. Other RNA molecules called microRNAs, i.e. RNAs of very small size, regulate at which rate mRNA molecules are translated into proteins. In my thesis work, I have explored at the influence of these small regulators on circadian rhythms in the mouse liver in greater detail. These experiments, which involved "knocking out" a gene that is essential for the production of microRNAs, show that rather than generating the mRNA rhythms, the microRNAs appear to adjust them to meet the specific needs of the liver, such as ensuring that they peak at the right time-of-day. Targeting specific microRNA molecules may reveal new strategies to tweak these rhythms, which could help to improve conditions when metabolic functions go wrong.

Distribution of monocarboxylate transporters in the peripheral nervous system suggests putative roles in lactate shuttling and myelination.

Lactate, a product of glycolysis, has been shown to play a key role in the metabolic support of neurons/axons in the CNS by both astrocytes and oligodendrocytes through monocarboxylate transporters (MCTs). Despite such importance in the CNS, little is known about MCT expression and lactate function in the PNS. Here we show that mouse MCT1, MCT2, and MCT4 are expressed in the PNS. While DRG neurons express MCT1, myelinating Schwann cells (SCs) coexpress MCT1 and MCT4 in a domain-specific fashion, mainly in regions of noncompact myelin. Interestingly, SC-specific downregulation of MCT1 expression in rat neuron/SC cocultures led to increased myelination, while its downregulation in neurons resulted in a decreased amount of neurofilament. Finally, pure rat SCs grown in the presence of lactate exhibited an increase in the level of expression of the main myelin regulator gene Krox20/Egr2 and the myelin gene P0. These data indicate that lactate homeostasis participates in the regulation of the SC myelination program and reveal that similar to CNS, PNS axon-glial metabolic interactions are most likely mediated by MCTs.

Missense mutations in TENM4, a regulator of axon guidance and central myelination, cause essential tremor.

Essential tremor (ET) is a common movement disorder with an estimated prevalence of 5% of the population aged over 65 years. In spite of intensive efforts, the genetic architecture of ET remains unknown. We used a combination of whole-exome sequencing and targeted resequencing in three ET families. In vitro and in vivo experiments in oligodendrocyte precursor cells and zebrafish were performed to test our findings. Whole-exome sequencing revealed a missense mutation in TENM4 segregating in an autosomal-dominant fashion in an ET family. Subsequent targeted resequencing of TENM4 led to the discovery of two novel missense mutations. Not only did these two mutations segregate with ET in two additional families, but we also observed significant over transmission of pathogenic TENM4 alleles across the three families. Consistent with a dominant mode of inheritance, in vitro analysis in oligodendrocyte precursor cells showed that mutant proteins mislocalize. Finally, expression of human mRNA harboring any of three patient mutations in zebrafish embryos induced defects in axon guidance, confirming a dominant-negative mode of action for these mutations. Our genetic and functional data, which is corroborated by the existence of a Tenm4 knockout mouse displaying an ET phenotype, implicates TENM4 in ET. Together with previous studies of TENM4 in model organisms, our studies intimate that processes regulating myelination in the central nervous system and axon guidance might be significant contributors to the genetic burden of this disorder.

3D-tuoteyhdistelmämallien ja mittakuvien tuottaminen PDM-järjestelmästä

Tämä diplomityö on selvitystyö mittakuvien ja kolmiulotteisten CAD-mallien tuottamisesta. Mittakuvat ja 3D-CAD-mallit halutaan Neles-tuotemerkin omaaville tuotteille. Olennaisena osana työssä on tuotetiedonhallintajärjestelmä AtonPDM, koska mittakuvia ja malleja toivottaisiin hallittavan AtonPDM-järjestelmällä. Työ tehdään Metso Automationin (MA) Flow Control (FC) –liiketoimintalinjalle. Nykyiset mittakuvat aiheuttavat ongelmia sekä MA:ssa että asiakkaille. MA:ssa mittakuvien tekeminen kestää kauemmin kuin asiakas toivoisi. Nykyisen mittakuvaohjelmiston riittämättömät ominaisuudet aiheuttavat lisätyötä mittakuvien valmistuksessa. Asiakkaille mittakuvien viivästyminen on suunnittelua hidastava tekijä. Mittakuvissa olevat virheet ja puutteet vaikeuttavat asiakkaan suunnittelutyötä ja saattavat päästä läpi tarkatuksien myös loppusuunnitelmiin, jolloin seurauksena voi olla rahallisia menetyksiä. Tämän päivän putkistosuunnittelu hoidetaan suurimmaksi osaksi 3D-CADohjelmistoilla. Suunnittelua helpotetaan ja nopeutetaan valmiilla komponenttien 3Dmalleilla, joihin on liitetty tuotetietoa. Työssä on haastateltu MA:n henkilökuntaa, CAD-järjestelmien toimittajia ja asiakkaita. Haastattelut ovat työn tärkein tiedonlähde. Teoriatietoa on selvitetty kirjoista, lehdistä ja internetistä. Teoriaosiossa käydään läpi tuotetiedonhallinta (Product Data Management, PDM), tietokanta ja parametrinen mallintaminen. Työn lopputuloksena on pyritty saamaan kuvaus siitä miten tuotetaan 3D-CAD-mallit ja mittakuvat Neles-tuotteista käyttäen tiedonlähteenä AtonPDM:ää ja millaisia 3Dmallien ja mittakuvien tulee olla. Malleja ja mittakuvia tuottavaan järjestelmään on etsitty ratkaisuja CAD-ohjelmistoista. Ratkaisuja on verrattu keskenään ominaisuuksien, joustavuuden ja AtonPDM yhteensopivuuden perusteella.

Suomalaisen muotisuunnittelun managerointi

Tämän kulttuurituotannon opinnäytetyön aiheena on suomalaisen muotisuunnittelun managerointi. Lähtöoletuksemme on, että suomalaisilla muotisuunnittelijoilla olisi potentiaalia saavuttaa nykyistä parempi asema niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla, jos alalle saataisiin liiketoiminta- ja markkinointiosaamista manageroinnin muodossa. Parityönä toteutetun työmme lähtökohtana onkin selvittää, minkälaiselle managerointitoiminnalle vaatetusalalla olisi Suomessa tarvetta. Tavoitteenamme on myös kartoittaa vaatetusalalla vallitsevia käsityksiä muotimanagerin toimenkuvasta sekä selvittää millaisia palveluita muotisuunnittelijat haluaisivat mahdollisesti managerilta ostaa, ja millaisessa muodossa tehdä yhteistyötä managerin kanssa. Tutkimustavoitteet saavuttaaksemme päätimme tutkia muotialalla eri tehtävissä toimivien ammattilaisten sekä vaatesuunnittelun opiskelijoiden käsityksiä manageroinnista. Lisäksi tutkimme muodin managerin tärkeimpiä osaamisalueita, verkostoa, persoonallisuustekijöitä ja koulutusta. Tutkimusmenetelminä olemme käyttäneet asiantuntijahaastatteluja sekä kyselytutkimusta Taideteollisen korkeakoulun vaatesuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman opiskelijoille. Aineiston pohjalta hahmottelemme oman määritelmämme muotimanagerin mahdollisesta toimenkuvasta ja tarkastelemme kriittisesti alan mahdollisuuksia maassamme. Tutkimusaineiston analyysista käy ilmi, että manageroinnille olisi selkeä tarve suomalaisella vaatetusalalla. Alan ammattilaiset korostavat kuitenkin, ettei pelkästään Suomen kokoisista markkinoista ole riittäväksi kasvualustaksi managerointialalle, vaan he näkevät kansainvälistymisen ja vientiin panostamisen perusteluna muodin manageritarpeelle. Vaikka aihe oli monille opiskelijoille täysin uusi, yllätyimme positiivisesti heidän myönteisestä suhtautumisestaan managerointiin. Tulos luo uskoa siihen, että vaatesuunnittelijat yleisestikin olisivat halukkaita hyödyntämään managerin palveluita. Suuri kynnyskysymys manageroinnin kehittymiselle on kuitenkin rahoituksen puute vaatetusalalla. Muotisuunnittelun managerointi voi kehittyä kannattavaksi toimialaksi vain pitkäjänteisen työn avulla. Työmme kautta haluamme tuoda esiin uudenlaisen näkökulman kulttuurituottajuuteen, sillä uskomme, että kulttuurituottajan osaamista voisi hyödyntää myös muodin kentällä.

The ABCG transporter PEC1/ABCG32 is required for the formation of the developing leaf cuticle in Arabidopsis.

The cuticle is an essential diffusion barrier on aerial surfaces of land plants whose structural component is the polyester cutin. The PERMEABLE CUTICLE1/ABCG32 (PEC1) transporter is involved in plant cuticle formation in Arabidopsis. The gpat6 pec1 and gpat4 gapt8 pec1 double and triple mutants are characterized. Their PEC1-specific contributions to aliphatic cutin composition and cuticle formation during plant development are revealed by gas chromatography/mass spectrometry and Fourier-transform infrared spectroscopy. The composition of cutin changes during rosette leaf expansion in Arabidopsis. C16:0 monomers are in higher abundance in expanding than in fully expanded leaves. The atypical cutin monomer C18:2 dicarboxylic acid is more prominent in fully expanded leaves. Findings point to differences in the regulation of several pathways of cutin precursor synthesis. PEC1 plays an essential role during expansion of the rosette leaf cuticle. The reduction of C16 monomers in the pec1 mutant during leaf expansion is unlikely to cause permeability of the leaf cuticle because the gpat6 mutant with even fewer C16:0 monomers forms a functional rosette leaf cuticle at all stages of development. PEC1/ABCG32 transport activity affects cutin composition and cuticle structure in a specific and non-redundant fashion.

Kuluttajien suhtautuminen aikakauslehden brändiin ja brändin persoonallisuuteen

Pro gradun tarkoituksena oli tutkia kuluttajien suhtautumista kolmen kuluttajille suunnatun aikakauslehden brändiin ja brändin persoonallisuuteen. Tutkimuksen kohteena olevat aikakauslehdet olivat naisille suunnattu, nuorille suunnattu sekä tekniikkaan keskittynyt aikakauslehti. Tässä tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Sisällön erittelyn avulla tutkittiin eroja kuluttajien suhtautumisessa eri aikakauslehtibrändien ollessa kyseessä. Kuluttajien mielipiteitä aikakauslehtibrändin persoonallisuudesta selvitettiin aikakauslehtien verkkosivuilla olleen kyselytutkimuksen avulla, jonka tuloksia analysoitiin korrespondenssianalyysissä. Korrespondenssianalyysissä kvantifioitiin kvalitatiivista aineistoa. Aikakauslehtikustantajien mielipiteitä aikakauslehden brändistä tutkittiin aikakauslehtien verkkosivujen sisällön kautta. Kuluttajat näkivät aikakausilehtien brändeissä eri persoonallisuuksien piirteitä. Syyt kuluttajien suhtautumisessa eri aikakauslehtibrändeihin johtuvat pikemminkin eri kohderyhmistä kuin kustantajan rakentamista eroista. Kustantajien ja kuluttajien mielipiteet brändin persoonallisuudesta olivat naisille suunnatussa lehdessä hyvin yhtenevät, kun taas tekniikkaan suuntautunut lehti kärsi epäselvästä brändistä.

Unifying Time to Contact Estimation and Collision Avoidance across Species

The -function and the -function are phenomenological models that are widely used in the context of timing interceptive actions and collision avoidance, respectively. Both models were previously considered to be unrelated to each other: is a decreasing function that provides an estimation of time-to-contact (ttc) in the early phase of an object approach; in contrast, has a maximum before ttc. Furthermore, it is not clear how both functions could be implemented at the neuronal level in a biophysically plausible fashion. Here we propose a new framework- the corrected modified Tau function- capable of predicting both -type ("") and -type ("") responses. The outstanding property of our new framework is its resilience to noise. We show that can be derived from a firing rate equation, and, as , serves to describe the response curves of collision sensitive neurons. Furthermore, we show that predicts the psychophysical performance of subjects determining ttc. Our new framework is thus validated successfully against published and novel experimental data. Within the framework, links between -type and -type neurons are established. Therefore, it could possibly serve as a model for explaining the co-occurrence of such neurons in the brain.