EU-s források a vállalkozások tőkeellátottságának javítására - A JEREMIE Kockázati Tőkeprogram (EU funds to improve the capitalization of the companies – JEREMIE Venture Capital Program)

A hazai kis- és középvállalkozások (kkv-k) tőkeellátottságának javítása meghatározó szerepet játszik fejlődésük előmozdításában. Jelen tanulmány az Új Széchenyi Terv (ÚSZT) keretében a vállalkozások rendelkezésére álló pénzügyi eszközök közül a kockázati tőke működését mutatja be. A fejlődésük növekedési ciklusában járó cégek mellett a korai életszakaszukban járó, innovatív tevékenységet folytató, gyors növekedésre képes, de forráshiányos vállalkozások finanszírozásában nyújthat segítséget Magyarországon a 2010-ben elindult JEREMIE Kockázati Tőkeprogram. Az állami és a privát tulajdonban levő piaci szereplők hazánkban újnak mondható együttműködése révén megvalósuló program a magyar kockázatitőke-piac kínálati oldalának bővítését szolgálja, abban az alsó (döntően az 1-1,5 millió EUR/tranzakció alatti) szegmensben, ahol a tisztán piaci alapon működő befektetők korlátozottabb szerepvállalása figyelhető meg, és így a piacon hiány jelentkezik. Az EU-s támogatások ezen új típusú felhasználási formája színesíti és kibővíti a vállalkozások számára elérhető pénzügyi eszközök körét és volumenét, fokozottabb mértékben érvényesül a piaci szemlélet, hiszen verseny van a forrásokért, és verseny van a források kihelyezését végző pénzügyi közvetítő szervezetek között is, mindezek mellett további magánforrások bevonását biztosítja, ösztönzőleg hat a cégek működésére, és a visszaforgó rendszer biztosítja a fenntarthatóságot, a források későbbi újbóli felhasználását is. _______ To improve the capitalization of the domestic small and medium-sized enterprises (SMEs) has a decisive role in promoting development. This study presents the operation of venture capital from the available business financial instruments of the New Széchenyi Plan. In Hungary the JEREMIE Venture Capital Program, which launched in 2010, can help in financing of the rapidly growth, innovative, early life stage companies besides the development cycle of growth companies. This program with new cooperation between the stateowned and private companies enlarge the supply-side of the Hungarian venture capital market, at that the bottom (mostly in the 1 to 1.5 million EUR / transaction below) segment, where can be observed the limited role of the purely market-based investors, and thus there is a shortage in the market. These new type application form of the EU supports enriches and expands the scope and volume of the available financial instruments for the enterprises, the market orientation prevails more broadly, because there is a competition for resources and there is a competition between the resources allocation financial intermediaries,in addition ensures further private resources.

Formalization of the informal venture capital market - Business angel networks and syndicates

Business angels are natural persons who provide equity financing for young enterprises and gain ownership in them. They are usually anonym investors and they operate in the background of the companies. Their important feature is that over the funding of the enterprises based on their business experiences they can contribute to the success of the companies with their special expertise and with strategic support. As a result of the asymmetric information between the angels and the companies their matching is difficult (Becsky-Nagy – Fazekas 2015), and the fact, that angel investors prefer anonymity makes it harder for entrepreneurs to obtain informal venture capital. The primary aim of the different type of business angel organizations and networks is to alleviate this matching process with intermediation between the two parties. The role of these organizations is increasing in the informal venture capital market compared to the individually operating angels. The recognition of their economic importance led many governments to support them. There were also public initiations that aimed the establishment of these intermediary organizations that led to the institutionalization of business angels. This study via the characterization of business angels focuses on the progress of these informational intermediaries and their ways of development with regards to the international trends and the current situation of Hungarian business angels and angel networks.

Elastic limit: The role of university-focused venture capital firms in extending knowledge and technology transfer

This paper has two main objectives. Firstly, to identify the role of the university-focused intermediaries, specifically UVCs, in order to explain how they interact at the early stage of USO creation, particularly regarding knowledge sharing. Secondly, to analyse whether they change their position once the USO is developed. This gives rise to two Research Questions: How does knowledge sharing occur in the dynamics of a university-based entrepreneurial ecosystem? And Do particular participants, such as UTTOs or UVCs, always occupy the same role and position within the university-based entrepreneurial ecosystem?

Venture Capital for University Spin-Outs Companies in the context of University-based Entrepreneurial Ecosystems: an International Comparison

The objectives are, firstly, to identify the role of the university-focused intermediaries, specifically University-focused Venture Capital Firms (UVCs), in order to explain how they interact at the early stage of University Spin-out Companies (USOs) creation, particularly regarding knowledge sharing. Secondly, to analyse whether they change their position once the USO is developed, in the context of the dynamics of a university-based entrepreneurial ecosystem.

Ownership Structure, Board Composition and Entrepreneurship : Evidence from Family Firms and Venture-Capital Backed Firms

The purpose of this article is to investigate how ownership structure, especially family and/or venture-capital involvement, as well as entrepreneurial activities, defined as strategic change and renewal, help explain the involvement of independent members on boards of directors. The CEOs of 2,455 small and medium-sized, private enterprises from practically all industries were contacted in a telephone survey, resulting in an exceptionally high response rate. The findings reveal that family firms are more reluctant to involve independent directors on their boards than non-family firms that presence of venture capitalists increases the frequency of independent board members and that ownership has an impact on board roles. The results do not support the hypothesised relationship that independent directors enhance entrepreneurial activities. One implication of our study is that the often-argued-for strategic contribution of outsiders to the boards in family firms may be overemphasised. Another implication is that family firms that choose to acquire additional capital should be aware that this could result in a change in the board composition and the loss of control of the business. However, new and external owners’ inclusion on the board seems to be negotiable since there are also venture capitalists that do not insist on board representation.

MBA – Finanças 1995/97 working paper

O principal objectivo deste estudo centra-se no estudo da influência do capital de risco na performance das empresas que já beneficiaram deste instrumento, procurando assim enriquecer o campo de investigação, ainda incipiente, neste domínio. Tendo como enquadramento o papel daquele instrumento na intermediação financeira, a evolução do sector ao nível internacional e doméstico e sobretudo atendendo aos resultados de análises de estatística multivariada e de clusters efectuadas sobre uma amostra de empresas participadas por capital de risco em Portugal, conclui-se neste estudo que existe efectivamente um impacto relevante da sua intervenção na rentabilidade económica das empresas alvo (ROI), sendo ainda traçado o perfil destas empresa e sugeridas recomendações, não só aos operadores de capital de risco, como também às entidades intervenientes no sector, com especial destaque para o Estado, estas últimas baseadas em posições de entidades nacionais e europeias ligadas ao sector de capital de risco como a APCRI, a EVCA e a própria Comissão Europeia.

The finance of biotechnology:investment in new biotechnology firms by British venture capitalists-attitudes to, and evaluation of, business proposals

A notable feature of the recent commercialisation of biotechnology has been the success of 200 or so new firms, established in America since 1976, in exploiting specialised market niches. A key factor in their formation has been the ready availability of venture capital funding. These firms have been instrumental in establishing America's lead in exploiting biotechnology. It is this example which Britain has attempted to emulate as part of its strategy for developing its own biotechnology capabilities. This thesis investigated some aspects of the relationship between biotechnology and venture capital, concentrating on the determinants of the venture capitalist's investment decision. Following an extensive literature survey, two hypothetical business proposals were used to find what venture capitalists themselves consider to be the key elements of this decision. It was found that venture capitalists invest in people, not products, and businesses, not industries. It was concluded that venture capital-backed small firms should, therefore, be seen as an adjunct to the development of biotechnology in Britain, rather than as a substitute for a co-ordinated, co-operative strategy involving Government, the financial institutions, industry and academia. This is chiefly because the small size of the UK's domestic market means that many potentially important innovations in biotechnology may continue to be lost, since the short term identification of market opportunities for biotechnology products will dictate that they are insupportable in Britain alone. In addition, the data analysis highlighted some interesting methodological issues concerning the investigation of investment decision making. These related especially to shortcomings in the use of scoresheets and questionnaires in research in this area. The conclusion here was that future research should concentrate on the reasons why an individual reaches an investment decision. It is argued that only in this way can the nature of the evaluation procedures employed by venture capitalists be properly understood.

Tuovatko pääomasijoittajat lisäarvoa? Suomessa listattujen osakkeiden tuottovertailu

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää listautumisantien suoriutumista Suomen markkinoilla, sekä verrata pääomasijoittajien ja muiden listaamia yrityksiä. Tutkimusperiodina käytetään 36 kuukautta. Lisäksi tutkitaan lyhyen ajanjakson tuottoja näiden välillä. Tutkimuksessa selvitetään myös se, miten kansainvälisellä aineistollahavaitut, listautumisanteihin liittyvät anomaliat toteutuvat Suomessa. Tutkimuksen aineisto koostuu 48 yrityksestä, jotka listautuivat Helsingin pörssiin vuosien 1996 - 2000 välillä. Tutkimusmenetelmänä käytetään tapahtumatutkimusta. Kerätystä aineistosta lasketaan ylituotot kolmea eri menetelmää käyttämällä, eli lasketaan CAR-, BHAR- ja WR-ylituotot. Aineistolle tehdään myösregressio, jossa alisuoriutumista selitetään erilaisilla muuttujilla. Empiiristen tulosten mukaan listautumisannit keskimäärin alisuoriutuvat Suomen markkinoilla vertailukohteina käytettyihin indekseihin verrattuna. Tämän tulos tukee aiempia, kansainvälisiltä markkinoilta saatuja havaintoja. Sitä vastoin tämän tutkimuksen perusteella pääomasijoittajien listaamat yritykset alisuoriutuvat enemmän kuin muut listatut yritykset. Tämä havainto poikkeaa kansainvälisellä aineistolla tehdyistä tutkimuksista. Tutkittaessa portfolioiden ominaisuuksia, havaittiin erityisesti listautumisvuoden selittävän alisuoriutumisen voimakkuutta.

Tuoteideoiden ja niiden innovaatiopotentiaalin arviointi pääomasijoittajan näkökulmasta

Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten pääomasijoittajat arvioivat tuoteideoita sekä niiden potentiaalisuutta kehittyä innovaatioiksi. Tutkimusongelmaa lähestytään kolmen osaongelman kautta: 1. Millaisia prosesseja, menetelmiä tai käytäntöjä pääomasijoittajilla on tuoteideoiden arviointiin; 2. Millaisia innovaation tekijöitä, komponentteja tai attribuutteja pääomasijoittajat huomioivat tuoteideaa arvioidessaan; 3. Millaisia tekijöitä pääomasijoittajat huomioivat tuoteidean innovaatiopotentiaalin arvioinnissa, ja kuinka tärkeitä nämä tekijät ovat. Tutkimusongelman selvittämiseksi ja ymmärtämiseksi kuvataan innovaatio -käsite: mitä on innovaatiotoiminta, millainen on innovaatioprosessi ja miten ideasta edetään kohti tuotetta ja mahdollista innovaatiota. Potentiaalisten ideoiden rahoitusta tarkastellaan sekä yleisellä tasolla että pääomasijoittajien näkökulmasta. Pääomasijoittamisen historia, sijoitusmotiivit sekä pääomasijoitusprosessi selvitetään. Lisäksi selvitetään tuoteinnovaation tekijät, jotka tässä tutkimuksessa ovat syötteet, prosessit ja tuotokset. Tutkimukseen liittyvä tiedonkeruu suoritettiin verkkokyselynä keväällä 2013. Tutkimus oli kokonaistutkimus, ja kyselylomake lähetettiin kaikille FVCA:n jäsenille (Suomen pääomasijoi-tusyhdistys ry:n varsinaiset jäsenet). Empiirisessä osiossa selvitettiin pääomasijoittajien taus-tatietojen lisäksi tuoteidean arviointiin liittyviä menetelmiä ja järjestelmiä, syötteitä, prosesseja, tuotoksia sekä tuoteidean innovaatiopotentiaaliin liittyviä asioita. Pääomasijoittajia kiinnostaa eniten yritysten kasvuvaiheen rahoitus ja toimialoista teollisuus sekä energia. Tuoteideoita ja niiden innovaatiopotentiaalia arvioidaan useiden eri tekijöiden perusteella, mutta vakiintuneita ja kiinteitä arviointimenetelmiä tai -prosesseja on harvalla yrityksistä.

Supporting Access to Finance by SMEs: Mapping the initiatives in five EU countries. ECMI Research Report No. 9, April 2014

This paper maps the initiatives to support access to finance for small- and medium-sized enterprises (SMEs) that were available at national level in 2012 in the five biggest European economies (Germany, France, the UK, Italy and Spain). This mapping distinguishes initiatives promoted and financed primarily through public resources from those developed independently by the market. A second breakdown is proposed for those sources of finance with different targets, i.e. whether the target is debt financing (typically bank loans at favourable conditions, public guarantees on loans, etc.) or equity financing (typically venture capital funds, tax incentives on equity investments, etc.). A broad set of initiatives has been implemented to close the funding gap of SMEs in these five countries. The total amount of public spending for SMEs, however, has remained well below 1% of GDP. Public subsidisation of bank loans has been by far the most diffused type of intervention. Despite the fact that this strategy might prove to be effective in the short term, it fails to address long-term sustainability issues via a more diversified set of financing tools.

Public capital improvement planning and finance by major governments in the principal metropolitan areas.

"Supplement--Separate book" listed in contents is lacking.

Tax reform proposals. hearing before the Committee on Finance, United States Senate, Ninety-ninth Congress, first session, June 26, 1985.

Shipping list no: 86-162-P.

Estimating additionality and leverage:between public and private sector equity finance in Ireland (2000 – 2002)

This paper aims to contribute to the debate about the role of the public sector in stimulating greater use of private sector equity for business start-up and growth in two ways. First, to examine the extent to which the provision of public sector equity finance enables individual firms to raise additional funds in the private sector market place. Second, to consider the methodological implications for an economic impact assessment of industrial policy interventions (especially those which include an equity component) at the level of the individual firm. We assess the extent to which there may be indirect positive effects (externalities) associated with public sector financial assistance to individual firms and if so how they distort standard evaluation methodologies designed to estimate the level of additionality of that support. The paper draws upon the results of a recent study of the impact of Enterprise Ireland (EI) financial assistance to indigenous Irish industry in the period 2000 to 2002. The paper demonstrates that a process of re-calibration is necessary in estimates of economic impact in order to account for these positive externalities and the result in this study was a ‘boost’ to additionality. In operational and conceptual terms, the study underlines the importance of the relationship between private and public sector sources of equity finance as an important dynamic in the attempt by industrial and regional policy to stimulate the number of firms with viable investment proposals accessing external equity finance.

Codeship: Financing growth: Case study and Teaching note

A Work Project, presented as part of the requirements for the Award of a Masters Degree in Management from the NOVA – School of Business and Economics

The Role and Measurement of Social Capital in New Technology-Based Start-up Context

Tämän Pro gradu-tutkielman tavoitteena olirakentaa esiymmärrys sosiaalisen pääoman roolista ja mittaamisesta uuden teknologian start-up yrityksissä. Pääasiallisena tarkoituksena tässä tutkimuksessa olilöytää sosiaalisen pääoman ja start-up yrityksen tuloksellisuuden välille yhdistävä tekijä. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin pääasiallisesti kuuden OKO Venture Capitalin sijoitusportfolioon sisältyvien case-yritysten kvalitatiivisten teemahaastatteluiden sekä kvantitatiivisten kyselylomakkeiden avulla. Kvalitatiivisten haastatteluiden tulosten perusteella sosiaalisen pääoman ja tuloksellisuuden välille löytyi yhdistävä tekijä, jota käytettiin myöhemmin hyväksi kvantitatiivisessa kyselylomakkeessa. Tämän tutkielman tulokset osoittivat, että startegisen päätöksenteon kautta sosiaalinen pääoma vaikuttaa osittain start-up yritysten tuloksellisuuteen. Manageriaalisesti tärkempi löydös tässä tutkimuksessa oli kuitenkin se, että sosiaalista pääomaa voidaan käyttää hyväksi ennustettaessa uuden teknologian start-up yritysten tulevaisuuden kassavirtoja.