Leikintutkimus ja lasten ääni

Kirja-arvio

Suun terveyden edistäminen yläkoulun terveystiedon opetuksessa

Tämä opinnäytetyö liittyy pääkaupunkiseudun suun terveyden edistämisen työryhmän (HATE) suunnittelemaan suun terveyden edistämisen hankkeen taustaselvityksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää suun terveyden edistämistä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan yläkoulujen terveystiedon opetuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin yläkoulujen terveystiedon opettajien näkemyksiä suun terveyden edistämisen oppimateriaalin ja yhteistyön tarpeesta suun terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa sekä heidän näkemyksiään suun terveyden edistämisen merkityksestä nuorten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Tutkimusaineisto kerättiin kokonaisotantana puolistrukturoidulla sähköisellä kyselylomakkeella, Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yläkoulujen terveystiedon opettajilta. Kyselyn nettilinkki lähetettiin 283 terveystiedon opettajan työsähköpostiosoitteisiin. Kyselyyn vastasi 71 terveystiedon opettajaa, joten vastausprosentti oli 25 %. Heistä 71 % ei ollut saanut ollenkaan tai erittäin vähän koulutusta suun terveyden edistämisen opettamiseen. Vastaajista 29 % kertoi opiskelleensa suun terveyden edistämistä itsenäisesti tai katsoi osaavansa asian oman alan koulutuksen kautta. Terveystietoa on opetettu kouluissa syksystä 2004 alkaen uutena erillisenä oppiaineena. Siirtymäkauden aikana terveystiedon oppiainetta on peruskoulussa kelpoinen opettamaan biologian, liikunnan, kotitalouden, yhteiskuntaopin tai lukion psykologian opetukseen kelpoinen opettaja. Tutkimustuloksista ilmeni, että 71 % vastanneista opettajista ei tee tällä hetkellä minkäänlaista yhteistyötä suun terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Kuitenkin 81 % heistä piti tarpeellisena lisätä yhteistyötä suun terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. Opettajat toivoivat, että suun terveydenhuollon asiantuntijat osallistuisivat terveystiedon opetukseen sekä suun terveyttä koskevien oppimateriaalien tuottamiseen. Terveystiedon opettamisen suurimpana kehittämistarpeena pidettiin oppimateriaalien ja havainnollistamisvälineiden lisäämistä. Eniten oppimateriaaleja toivottiin DVD-muodossa sekä peleinä ja tehtävinä. Suurin osa vastaajista piti suun terveyden edistämistä tärkeänä terveystiedon opetuksessa osana nuorten fyysisistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Vastaajista 89 % arvioi suuhygienian suun terveyden edistämisen opettamisessa pääasiaksi. Toisena keskeisenä opetusasiana pidettiin ruokailutottumuksia ja ruokailukertojen merkitystä suun terveyden edistämisessä. Ksylitolin ja tupakan yhteyttä suun terveyden edistämiseen halusi käsitellä 11 % opettajista yhtenä opetuksen pääasiana. Tutkimuksessa suun terveydenhuollon asiantuntijoiden ja terveystiedon opettajien välisten yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja alan oppimateriaalin kehittäminen sekä tuottaminen nousivat keskeisiksi kehittämiskohteiksi. HATE:n (pääkaupunkiseudun suun terveyden edistämisen työryhmän) suunnittelemaa ja tulevaisuudessa toteuttamaa suun terveyden edistämisen internetsivustoa ja materiaalipankkia tulisikin kehittää terveystiedon opetuk-sen osalta suun terveydenhuollon asiantuntijoiden ja terveystiedon opettajien yhteistyönä sellaisiksi, että ne palvelevat myös opetusalalla tehtävää yhteistyötä.

Verkko-oppimateriaalin sisällön ja tuottamisprosessin kehittäminen

Tässä työssä tutkitaan verkko-opetuksen haasteita erityisesti verkko-oppimateriaalin sisällöllisen laadun ja tuottamisprosessin näkökulmasta. Työn tavoitteena on laatia suositus verkko-oppimateriaalin tuottamisprosessiksi. Kirjallisuuden pohjalta selvitetään, miten oppimiskäsitykset ja tiedon jalostaminen liit-tyvät verkko-oppimateriaalin tuottamiseen ja millainen rooli verkko-oppimateriaalilla on eri opetusmuodoissa, mitkä tekijät vaikuttavat sisällöntuottamisprosessiin ja millainen on suositeltava verkko-oppimateriaalin sisällöntuottamisprosessi. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa selvitetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston strategioita verkko-opetuksessa sekä aiempien tutkimusten tuloksia. Kirjallisuuden ja empirian perusteella laadittiin ehdotus verkko-oppimateriaalin si-sällöntuottamisprosessiksi. Verkko-oppimateriaalin sisällöllinen ja tuotannollinen kehittäminen asettaa lukuisia haasteita tuottavalle organisaatiolle sekä tuottajille. Kehittämisprosessin on lähdettävä nykytilan kartoittamisesta ja edettävä tuottamisprosessin vaiheiden mukaan.

Tietoturvaohjelmiston kehitys ja immateriaalioikeus

Diplomityö kartoittaa yleisesti tietoturvaohjelmistokehityksessä huomioitavia immateriaalioikeudellisia näkökohtia ja selvittää yksityiskohtaisemmin niiden soveltamista ja vaikutusta erään tietoturvakomponentin suunnittelussa ja toteutuksessa Soneran TradeXpress-ohjelmistoon. Kyseinen komponentti mahdollistaa muun muassa autentikaation ja salauksen käytön sähköisessä tiedonsiirrossa. Työ käsittää myös perustiedot tietoturvasta ja TradeXpress-ohjelmistosta, jotta komponentin kehitystä käsittelevän osuuden ymmärtäminen olisi helpompaa. Immateriaalioikeutta käsitellään vain niiltä osin, joilla on vaikutusta tietokoneohjelmiin ja ohjelmistotuotantoon. Näitä ovat muun muassa tekijänoikeus, patenttioikeus ja tavaramerkkioikeus. Diplomityön tuloksena syntyi selvitys immateriaalioikeudesta ja sen vaikutuksesta ohjelmistotuotantoprosesseihin.

Kohti dynaamista organisaatioviestintää ja organisaatiota – teoreettinen synteesi

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä on dynaaminen organisaatio- viestintä, minkälaisesta maailmankuvasta se ponnistaa ja mitä yhtymä- kohtia sillä on tietojohtamisen kolmiulotteiseen organisaatiomalliin. Tutkimus on teoreettinen synteesi, jonka avulla on tarkoitus löytää myös käytännön menetelmiä, joilla voidaan tukea dynaamista organisaatio- viestintää, organisaation dynaamisuutta sekä itseuudistumista. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat Pekka Aulan dynaamisen organisaatioviestinnän teoria sekä pääasiassa Pirjo Ståhlen luoma kolmiulotteinen organisaatiomalli ja siihen liittyvä itseuudistuvien systeemien teoriaehdotus. Tutkimuksen käytännönläheisessä osassa analysoidaan suomalaisia organisaatioviestinnän oppikirjoja dynaamisen organisaatioviestinnän teorian valossa. Lopuksi muodostetaan malli, joka tukee dynaamista organisaatioviestintää ja organisaatiota. Tutkimus osoittaa, että useiden teoreetikoiden mielestä organisaatioiden pitäisi luopua vanhentuneista organisaatiorakenteistaan ja kehittää työympäristöjään nostamalla inhimilliset voimavarat ensisijaisiksi sekä keskittymällä työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen, tiedon sekä informaation vaihtoon.