Sosiaalinen rekrytointikanava - tykkääjien kokemukset yrityksen Facebook-sivusta, case Rekrytointipalvelu Sihti Oy

Pro gradu –tutkielman tavoitteena oli tutkia Facebook-tykkääjien ja Oma Sihti –palveluun kirjautuneiden työnhakijoiden sosiaalisen pääoman rakentumista ja hyödyntämistä. Case-yrityksen toimialana oli henkilöstönvuokraus ja asiantuntijarekrytoinnit. Työn tavoitteena oli lisäksi selvittää kuinka vastavuoroista kommunikointi online-yhteisöissä on, miten aktiivisia ja sitoutuneita yhteisön jäsenet ovat ja kuinka hyvin tykkääjät tuntevat toisensa. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli tuoda teoria käytännön tasolle ja sosiaalista pääomaa, sen rakentumista ja hyödyntämistä tutkittiin erityisesti vuorovaikutuksen kautta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin verkkokyselyinä yrityksen Facebook-sivuilla sekä Oma Sihti –palvelussa. Tutkimukseen poimittiin sosiaalisen pääoman alueelta online-yhteisöön liittyvät olennaiset asiat ja tutkittiin niiden näkymistä verkkopalveluissa. Tutkimuksen tulokset tukivat teoriaa. Online-yhteisössä voidaan nähdä olevan sosiaalista pääomaa ja se rakentuu ja sitä hyödynnetään yhteisön jäsenten kesken.

Att vara eller inte vara på den sociala webben : case Åbo Akademis bibliotek : en reflektion över bibliotekets erfarenheter av Facebook och blogg

Abstrakti

Facebook : verkon ratsumies tulevaisuutensa kynnyksellä

Teemanumero: Sosiaalinen media ja minäteknologiat.

Disconnect.Me. User Engagement and Facebook

In the beginning of its 10th year of existence Facebook has engaged and connected 1.2 billion monthly active users. This article-based dissertation Disconnect.Me – User Engagement and Facebook approaches this engagement from the opposite direction: disconnection. The research articles focus on social media specific phenomena including leaving Facebook, tactical media works such as Web 2.0 SuicideMachine, memorializing dead Facebook users and Facebook trolling. The media theoretical framework for this study is built around affect theory, software studies, biopolitics as well as different critical studies of new media. The argument is that disconnection is a necessary condition of social media connectivity and exploring social media through disconnection – as an empirical phenomenon, future potential and theoretical notion – helps us to understand how users are engaged with social media, its uses and subsequent business models. The results of the study indicate that engagement is a relation that precedes user participation, a notion often used to conceptualize social media. Furthermore, this engagement turns the focus from users’ actions towards the platform and how the platform actively controls users and their behavior. Facebook aims to engage new users and maintain the old ones by renewing its platform and user interface. User engagement with the platform is thus social but also technical and affective. When engaged, the user is positioned to algorithmic connectivity where machinc processes mine user data. This data is but sold also used to affect and engage other users. In the heart of this study is the notion that our networked engagements matter and disconnection can bring us to the current limits of network culture.

Le discours journalistique numérique : des informations institutionnalisées et personnalisées.Facebook et la vie privée mis en scène dans Le Monde.fr

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan, miten digitaalinen uutisdiskurssi esittää yhteiskunnallisia tapahtumia ja toimijoita. Tutkielmassa käytetään ranskankielistä käsitettä mise en scène kuvaamaan, kuinka mediatekstit ovat aina kirjoittajansa luomia representaatioita eli esityksiä raportoidusta tapahtumasta sekä viestintätilanteesta itsestään. Työn aineisto koostuu Le Monden verkkolehdessä syksyllä 2012 julkaistuista uutisartikkeleista ja blogiteksteistä, jotka käsittelevät Facebookiin kohdistuvia tietoturvaepäilyjä. Työssä vertaillaan, miten eri toimijat – erityisesti Facebook ja sen käyttäjät – esitetään näissä kahdessa eri tekstilajissa ja miten kirjoittaja esittää itsensä ja yleisönsä. Tavoitteena on tarkastella digitaalisen uutisdiskurssin diskursiivisia käytänteitä ja niiden monimuotoistumista sosiaalisten medioiden yleistymisen myötä. Tutkielman teoreettinen viitekehys ja analyysimenetelmä pohjautuvat Fairclough’n (1992, 2003) kriittiseen diskurssianalyysiin ja ranskalaisten diskurssianalyytikoiden, erityisesti Charaudeaun (2005), Moirandin (2007) ja Kerbrat-Orecchionin (2002), töihin. Tutkielmassa mediadiskurssi nähdään sosiaalisena vuorovaikutuksena, jota analysoitaessa on otettava huomioon tekstien kielellisten piirteiden lisäksi viestintätilanne ja laajempi sosiokulttuurinen konteksti. Analyysin perusteella Le Monden uutisartikkelit ja blogit voidaan nähdä kahtena hyvin erilaisena tekstilajina, jotka täydentävät toisiaan. Uutisartikkelit pyrkivät neutraaliin raportointiin, josta puuttuvat viittaukset viestintätilanteeseen eli kirjoittajaan ja yleisöön. Tällöin lopputulos on näennäisen objektiivinen. Analysoidut uutisartikkelit keskittyvät toisintamaan virallisten lähteiden laatimia tiedotteita. Niiden rinnalla julkaistut blogit taas tuovat esille sekä yksittäisten toimittajien että yleisöjäsenten näkökulmia yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Blogien viestintä perustuu kirjoittajan eksplisiittiseen läsnäoloon tekstissä ja vuorovaikutukseen lukijan kanssa. Kun vuorovaikutustilanne tuotiin blogeissa selvästi esille ja osaksi uutisointia, yleisöstä, kirjoittajasta sekä mediasta tuli osallisia raportoituihin tapahtumiin. Analyysin perusteella näyttää siis siltä, että digitaalista uutisdiskurssia luonnehtii toisaalta informaation institutionalisoituminen uutisartikkeleissa ja toisaalta uutisoinnin yksilökohtaistuminen blogien myötä.

Tykkäävä ja kommentoiva kansanedustaja. Facebook-sivut suomalaisen poliittisen viestinnän välineenä

Analysoin tutkielmassani suomalaisten kansanedustajien poliitikko-sivujen soveltumista kansanedustajien viestintävälineeksi. Pyrin selvittämään, valjastavatko perinteiset poliittiset toimijat samoja sosiaalisen median toimintoja, joita erityisesti epähierarkkiset, uusyhteisölliset ja spontaanit kansalaisliikkeet ovat pystyneet käyttämään poliittiseen mobilisaatioon 2000-luvulla, ja miten he ottavat huomioon käyttämänsä Web 2.0 –ympäristön yleiset ominaisuudet. Apunani aineiston erittelyssä käytän Jay David Bolterin ja Richard Grusinin jo 1990-luvulla lanseeraamaa remediaation teoriaa sekä Axel Brunsin esittämiä käyttäjätuotannon perusperiaatteita. Bruns haastaa perinteisestä tuotantomallista hyötyvät sisällöntuottajat analyysillään käyttäjätuotannosta ja sen aiheuttamista muutoksista tulevaisuuden poliittisessa toimintakulttuurissa. Hän kategorisoi Web 2.0 –ajan teknologioiden myötä syntyneiden julkaisumahdollisuuksien seurauksia perinteiselle hierarkkiselle sisällöntuotannolle käyttäjätuotannon neljän perusperiaatteen avulla. Bolter ja Grusin taas analysoivat mediaympäristöä remediaation kautta esittäen, että jokainen mediamuoto lainaa ja remedioi aikaisempien medioiden sisältöjä ja ominaisuuksia pyrkiessään kohti välittömämpää ja hypermedioituneempaa ilmaisua. Teorioiden avulla sekä kuvaan sosiaalisen median toiminnallisia ominaisuuksia että kategorisoin poliittisen viestinnän tuotteita sekä niiden takana piileviä motiiveja. Tutkielman materiaalina käytän kahdeksantoista suosituimman kansanedustajan poliitikko-sivujen sisältöjä. Perehdyn sekä sivuille julkaistuun alkuperäissisältöön että niiden aikaansaamaan keskusteluun kansanedustajien osalta. Kohtaan tutkielman aikana historiografisia ongelmia dynaamisten ja muuttuvien sisältöjen kanssa työskennellessäni, mistä johtuen erittelen myös digitaalisen historiantutkimuksen erityispiirteitä. Bolterin ja Grusinin sekä Brunsin teorioihin sisältyvien teemojen lisäksi otannasta erottuu toistuvia aihepiirejä, joista merkittävimmät ovat poliitikon julkisuuden ja yksityisyyden välinen jännite, perinteisen vahvan poliitikon roolin kohtaamat haasteet puoluepoliittisten toimijoiden piirin ulkopuolelta, jatkuvan kampanjoinnin tarve sosiaalisen median aikakautena sekä rajattujen yleisöjen katoaminen verkkoviestinnän avoimuuden ja esteettömyyden takia. Tutkielma osoittaa, että vaikka aktiivisimmat poliitikko-sivut imitoivat joissain määrin Brunsin esittämää käyttäjätuotantoa kommunikoidessaan palvelun käyttäjien kanssa, ne eivät tunnusta kaikkia Brunsin käyttäjätuotantoprojekteille asettamia perusperiaatteita. Eduskuntalaitoksen hierarkkisuuteen ja kansanedustajakauden aikaiseen työrauhaan ei pystytä vaikuttamaan viestinnän kautta. Tutkielma osoittaa myös, että poliitikko-sivut hyväksikäyttävät remediaatiota välittääkseen Facebookin käyttäjille haluamiansa sisältöjä muista digitaalisista lähteistä ja luodakseen niiden ympärille oman viestintänsä kannalta heitä hyödyttävän näkökulman. Molemmat teoriat soveltuvat hyvin tutkittujen poliitikkojen viestinnän erittelyyn. Tutkielman aikana havaitsen kolme erilaista suhtautumistapaa Facebookiin. Autioiden sivujen omistajat eivät käytä sivujaan viestintävälineenä. Passiiviset sisällön tuottajat välittävät sivujensa kautta sisältöä vertikaalisesti kuitenkaan ottamatta kontaktia käyttäjiin. Aktiiviset sisältöihin osallistujat käyttävät Facebookia monipuolisesti keskustelemalla ja argumentoimalla sisällöissään käyttäjien kanssa sekä antamalla näille tunnustusta sen ollessa perusteltua.

Forecasting with social media – Using Facebook likes to predict the results of the 2015 Finnish Parliamentary elections

Already one-third of the human population uses social media on a daily basis. The biggest social networking site Facebook has over billion monthly users. As a result, social media services are now recording unprecedented amount of data on human behavior. The phenomenon has certainly caught the attention of scholars, businesses and governments alike. Organizations around the globe are trying to explore new ways to benefit from the massive databases. One emerging field of research is the use of social media in forecasting. The goal is to use data gathered from online services to predict offline phenomena. Predicting the results of elections is a prominent example of forecasting with social media, but regardless of the numerous attempts, no reliable technique has been established. The objective of the research is to analyze how accurately the results of parliament elections can be forecasted using social media. The research examines whether Facebook “likes” can be effectively used for predicting the outcome of the Finnish parliament elections that took place in April 2015. First a tool for gathering data from Facebook was created. Then the data was used to create an electoral forecast. Finally, the forecast was compared with the official results of the elections. The data used in the research was gathered from the Facebook walls of all the candidates that were running for the parliament elections and had a valid Facebook page. The final sample represents 1131 candidates and over 750000 Facebook “likes”. The results indicate that creating a forecast solely based on Facebook “likes” is not accurate. The forecast model predicted very dramatic changes to the Finnish political landscape while the official results of the elections were rather moderate. However, a clear statistical relationship between “likes” and votes was discovered. In conclusion, it is apparent that citizens and other key actors of the society are using social media in an increasing rate. However, the volume of the data does not directly increase the quality of the forecast. In addition, the study faced several other limitations that should be addressed in future research. Nonetheless, discovering the positive correlation between “likes” and votes is valuable information that can be used in future studies. Finally, it is evident that Facebook “likes” are not accurate enough and a meaningful forecast would require additional parameters.

Fair Copyright for Canada: Lessons for Online Social Movements from the First Canadian Facebook Uprising

Despite their growing importance, the political effectiveness of social media remains understudied. Drawing on and updating resource mobilization theory and political process theory, this article considers how social media make “political engagement more probable,” and the determinants of success for online social movements. It does so by examining the mainstreaming of the Canadian “user rights” copyright movement, focusing on the Fair Copyright for Canada Facebook page, created in December 2007. This decentralized, grassroots, social media-focused action – the first successful campaign of its kind in Canada and one of the first in the world – changed the terms of the Canadian copyright debate and legitimized Canadian user rights. As this case demonstrates, social media have changed the type and amount of resources needed to create and sustain social movements, creating openings for new groups and interests. Their success, however, remains dependent on the political context within which they operate.

Adicción a la red social de Facebook y su incidencia en el rendimiento académico de estudiantes de la preparatoria 20 de la Universidad Autónoma de Nuevo León.

Tesis (Maestría en Docencia con Orientación en Educación Media Superior) UANL, 2012.

PROTECT_U: Un système communautaire pour la protection des usagers de Facebook

Article publié dans le journal « Journal of Information Security Research ». March 2012.

Plateforme pour se protéger tant de soi-même que de ses "amis" sur Facebook

Les réseaux sociaux accueillent chaque jour des millions d’utilisateurs. Les usagers de ces réseaux, qu’ils soient des particuliers ou des entreprises, sont directement affectés par leur fulgurante expansion. Certains ont même développé une certaine dépendance à l’usage des réseaux sociaux allant même jusqu’à transformer leurs habitudes de vie de tous les jours. Cependant, cet engouement pour les réseaux sociaux n’est pas sans danger. Il va de soi que leur expansion favorise et sert également l’expansion des attaques en ligne. Les réseaux sociaux constituent une opportunité idéale pour les délinquants et les fraudeurs de porter préjudice aux usagers. Ils ont accès à des millions de victimes potentielles. Les menaces qui proviennent des amis et auxquelles font face les utilisateurs de réseaux sociaux sont nombreuses. On peut citer, à titre d’exemple, la cyberintimidation, les fraudes, le harcèlement criminel, la menace, l’incitation au suicide, la diffusion de contenu compromettant, la promotion de la haine, l’atteinte morale et physique, etc. Il y a aussi un « ami très proche » qui peut être très menaçant sur les réseaux sociaux : soi-même. Lorsqu’un utilisateur divulgue trop d’informations sur lui-même, il contribue sans le vouloir à attirer vers lui les arnaqueurs qui sont à la recherche continue d’une proie. On présente dans cette thèse une nouvelle approche pour protéger les utilisateurs de Facebook. On a créé une plateforme basée sur deux systèmes : Protect_U et Protect_UFF. Le premier système permet de protéger les utilisateurs d’eux-mêmes en analysant le contenu de leurs profils et en leur proposant un ensemble de recommandations dans le but de leur faire réduire la publication d’informations privées. Le second système vise à protéger les utilisateurs de leurs « amis » dont les profils présentent des symptômes alarmants (psychopathes, fraudeurs, criminels, etc.) en tenant compte essentiellement de trois paramètres principaux : le narcissisme, le manque d’émotions et le comportement agressif.

Facebook et la réalité des amis virtuels

La dernière décennie fut marquée par l’avènement des sites de réseautage social ouvrant la voie à une nouvelle façon de communiquer. Avec 900 millions d’utilisateurs, Facebook est de loin le plus populaire de ces sites (Facebook, 2013). Les caractéristiques propres à cette plateforme, telles que l’information présente en ligne de même que la nature publique des interactions, imposent une réflexion sur son potentiel social. Nombre d’auteurs suggèrent que l’utilisation de Facebook pourrait mener à une augmentation du capital social et plus précisément du capital social de type bridging. Basée sur cette théorisation du réseau social établie par Putnam (2001), cette recherche s’est interrogée sur la participation de Facebook à la restructuration du réseau social chez les jeunes universitaires. Ainsi, 176 étudiants nouvellement arrivés à l’Université de Montréal furent interrogés à l’aide d’un questionnaire et d’entrevues. Cette façon de procéder permit de comparer les interactions que les étudiants ont en ligne aux interactions qu’ils ont en face-à-face. Il ressort de cette recherche que Facebook permet de fixer les liens sociaux naissants et facilite la formation de groupes dans un nouvel environnement. De plus, l’utilisation de cette plateforme accompagne le jeune tout au long de son parcours social et s’inscrit ainsi dans un processus évolutif.

Facebook et les dispositifs de traçabilité vus sous l’angle du droit canadien

Aujourd’hui, on parle du Web social. Facebook par exemple, porte bien la marque de son époque ; il est devenu le réseau social le plus convoité dans le monde. Toutefois, l’entreprise a été souvent critiquée en raison de sa politique qui porte atteinte à la vie privée des personnes. Par le truchement de ses modules sociaux, Facebook a le potentiel de collecter et d’utiliser des informations considérables sur les internautes à leur insu et sans leur consentement. Ce fait est malheureusement méconnu de la majorité d’entre eux. Certes, l’entreprise doit vivre économiquement et l’exploitation des renseignements personnels constitue pour elle une source de revenu. Toutefois, cette quête de subsistance ne doit pas se faire au détriment de la vie privée des gens. En dépit des outils juridiques dont le Canada dispose en matière de protection de la vie privée, des entreprises du Web à l’image de Facebook réussissent à les contourner.

Les professionnels de la physiothérapie sur Facebook, j’aime?

Travail d'intégration présenté à la Faculté de médecine en vue de l’obtention de la maîtrise en physiothérapie