Työhyvinvointiraportointi osana henkilöstöraportointia - Henkilöstöraportoinnin kehittäminen kohdeyrityksessä

Työntekijöitä ja heidän tietojaan ja taitojaan pidetään yhtenä yrityksen tär-keimmistä resursseista. Jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön vuoksi on tärkeää huolehtia työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnista tarvitaan ajankohtaista tietoa, jotta voidaan seurata henkilöstön kehitystä ja luoda realistinen kuva henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kohdeyrityksen henkilöstöraportoinnin kehitystarpeita. Tutkimus on rajattu kohdeyrityksen sisäiseen raportointiin ja työhyvinvointiraportointiin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden ja sähköpostihaastatteluiden avulla. Kohdeyrityksessä on tarve uusille henkilöstötunnusluvuille ja säännölliselle, tarpeeksi usein toteutettavalle henkilöstökyselylle. Lisäksi henkilöstökyselyiden tuloksista ja työhyvinvoinnin kehittämisen toimenpiteistä tarvitaan koko henkilöstölle näkyvää raportointia.

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntiin laadittiin turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma. Suunnitelma laadittiin yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen sekä suunnittelualueen kuntien kanssa. Suunnitelma laadittiin kestävän liikkumisen näkökulmasta ja se sisältää turvallisuuden parantamisen lisäksi kestävän liikkumisen edistämistä. Alueen liikenneturvallisuustilannetta ja liikkumistottumuksia kartoitettiin nykytila-analyysin lisäksi asukaskyselyllä. Kaikkiin alueen kuntiin tehtiin maastotarkastelut onnettomuusanalyysissa ja asukaskyselyssä nousseiden ongelmapaikkojen perusteella. Onnettomuusanalyysin tulosten mukaan suunnittelualueen liikenneturvallisuuden tila on koko maan keskiarvoa heikompi. Vuosien 2008–2012 keskiarvon mukaan suunnittelualueella henkilövahinkoon johtaneita tieliikenneonnettomuuksia tapahtui 125 kpl/100 000 asukasta vuodessa, kun koko maassa vastaava luku oli 116 kpl. Suunnittelualueen onnettomuuskustannukset ovat vuosittain yli 57 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Asukaskyselyn vastauksien mukaan suunnittelualueen liikenneturvallisuus koettiin pääasiassa melko turvalliseksi. Turvavälineiden käytössä huolestuttavaa oli, että vain noin 50 % vastaajista kertoi käyttävänsä aina tai yleensä pyöräilykypärää pyöräillessä. Kyselyn mukaan 60 prosentilla vastaajista työ- tai koulumatkan pituus suuntaansa on yli viisi kilometriä, joka asettaa haasteita kestävälle liikkumiselle. Nykytila-analyysin, valtakunnallisen ja alueellisen vision ja tavoitteiden pohjalta määriteltiin suunnittelualueen liikenneturvallisuus- ja kestävän liikkumisen visio ja tavoitteet. Pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvisioksi asetettiin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä ja liikenne on vastuullista ja se koetaan turvalliseksi. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentämistavoite on, että vuonna 2020 tapahtuu korkeintaan 85 henkilövahinko-onnettomuutta (v. 2008–2012 tapahtui keskimäärin 114 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta). Tavoitteena on myös, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus lyhyillä (alle 5 km) matkoilla kasvaa (kestävien kulkutapojen kulkutapaosuuden kasvaa 38 %:sta 46 %:iin vuoteen 2020 mennessä). Suunnitelmatyön aikana kuntien liikenneturvallisuustyötä aktivoitiin. Liikenneturvallisuusryhmien ja eri hallintokuntien edustajien kanssa ideoitiin kaikille eri ryhmille sopivia toimintamuotoja liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen edistämiseksi. Liikenneympäristön parantamisehdotus tehtiin noin 210 alueen kohteeseen. Toimenpiteiden toteuttaminen vaiheistettiin kolmeen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan. Suunnitelma aikajänne on noin 8-10 vuotta ja suunnitelman toteutumista on tarkoitus seurata työssä asetettujen seurantamittareiden avulla.

Riskiarviointi osana yrityksen kilpailukykyä

Turvallisuus voidaan nähdä osana yrityksen kilpailukykyä. Työntekijöiden hyvinvointi edistää työn tekemisen tehokkuutta. Avainasemsaa on ennakoiva turvallisuuden edistäminen. Riskien hallinta on osa yrityksen kokonaisturvallisuutta ja konkreettinen työkalu nykytilan määrittämiseen, ongelmien havaitsemiseen ja hallittavuuden lisäämiseen.

Morfoanatomia da flor de cinco espécies de Galipea Aubl. e seu significado na evolução de flores tubulosas entre as Rutaceae neotropicais

A maioria dos gêneros da subtribo neotropical Galipeinae (tribo Galipeeae, Rutoideae) tem flores tubulosas, com várias formas e graus de conação e adnação. Galipea e outros gêneros na subtribo apresentam apenas duas anteras férteis mais cinco ou mais estaminódios, o que é intrigante porque na tribo predominam flores pentâmeras isostêmones. Visando elucidar a condição anatômica dessas características e estabelecer estados acurados para caracteres em análises filogenéticas, um estudo morfoanatômico de flores de cinco espécies de Galipea foi realizado, buscando os padrões de vascularização, posição, e união dos segmentos da flor. Destacam-se os resultados: 1) um tubo floral genuíno se forma no terço basal da flor por conação dos filetes e adnação desse tubo estaminal às pétalas; 2) as pétalas são distalmente coerentes umas às outras e aderentes aos filetes por meio de entrelaçamento de tricomas densos - um caso de pseudossimpetalia; 3) dentre as cinco (às vezes seis) estruturas tratadas como estaminódios, apenas as três externas são de fato homólogas a estames esterilizados, as demais surgem como ramificações adaxiais das pétalas; 4) os carpelos são peltados, congenitalmente conatos axial e lateralmente da base do ovário até o nível das placentas, e no estilete e estigma; na zona mediana e superior do ovário eles são unidos apenas posgenitalmente, com a epiderme diferenciada de carpelos contíguos e suturas evidentes na região ventral de cada carpelo; 5) a vascularização do disco sugere origem receptacular. As implicações desses dados para o entendimento da evolução das flores tubulosas em Galipea e grupos relacionados são discutidas.

Ympäristönhoitotyöt Etelä-Savossa : Ympäristönkunnostushanke 2010-2014

Julkaisussa esitellään ESR-hanketta sekä sen avulla toteutettuja ympäristön kunnostustöitä Etelä-Savossa. Tätä hanketta johti Etelä-Savon ELY-keskus vuosina 2010–2014. Hankkeen yhteistyökumppanina oli tiehallinto Pohjois-Savon ELY-keskus, kunnat, työpajat sekä yksityiset henkilöt. Yhteistyökumppanit työllistivät pitkäaikaistyöttömiä hankkeen suunnittelemiin ympäristönkunnostustöihin. Myös muista kunnostuskuluista vastasi kohteen omistaja. Hanke myös ohjasi sekä valvoi kunnostustöitä. Työt käsittivät rakennuskunnostusta, tienlaitaraivausta, maisemaa parantavia toimenpiteitä, luonnonhoitotöitä,vieraslajien torjuntaa, vesikasviniittoa, koekalastusta sekä muinaismuistojen hoitamista.

Organisaation osaamiskartoituksella mitattavan strategisen osaamisen määrittäminen resursoinnin näkökulmasta

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää minkälaisella prosessilla saadaan määriteltyä resursoinnin näkökulmasta toteutettu osaamiskartoitus. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus kohdeorganisaatiossa. Tutkimusaineisto on kerätty dokumenteista ja tutkimuksessa toteutetuista tapaamisista sekä työpajoista. Tutkimusaineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen tulosten mukaan osaamiskartoitusprosessiin ja sen onnistumiseen vaikuttavat merkittävästi yrityksen strategia, johdon sitoutuminen osaamiskartoitustyöhön, nykytilan analyysi, yhteiset käsitteistöt, mittarit ja tavoitteet. Resursoinnin näkökulmasta vaadittavat osaamiset eivät välttämättä ole samat kuin kehittämisen näkökulmasta. Määrittelyprosessin onnistumisen kannalta merkittäviä tekijöitä ovat oikeiden henkilöiden osallistuminen prosessiin ja heidän halunsa jakaa tietoa.

Teokset - 1

Sisältää: Runoja 1 ; Hirvenhiihtäjät ; Runoja 2 ; Hanna: Kolme laulua ; Pieniä kertomuksia.

Verkostoroolit organisaation sisäisissä tietämysverkostoissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa organisaation sisäisiin tietäysverkostoihin ja työntekijöiden verkostorooleihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusongelmaa tarkasteltiin tietojohtamisen tietoperustaisen näkemyksen, sosiaalisen pääoman ja verkostotutkimuksen teoreettisesta viitekehyksestä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena suomalaisessa teollisuusorganisaatiossa. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella ja analysoitiin sosiaalisella verkostoanalyysillä. Kvalitatiivinen tutkimusaineisto kerättiin haastatteluilla ja analysoitiin abduktiivisesti sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkimuksen tulosten mukaan tietämysverkostoihin ja verkostorooleihin vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset tekijät. Ulkoisia tekijöitä ovat ympäristöön ja olosuhteisiin vaikuttavat tekijät. Sisäisiä tekijöitä ovat puolestaan henkilön luonteenpiirteet, osaaminen, motivaatio sekä tietämys. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan sisäiset tekijät selittävät työntekijöiden välisiä eroja. Työntekijöiden käyttäytymiseen, motivaatioon, asenteisiin ja osaamiseen voidaan vaikuttaa henkilöstöjohtamisen menetelmillä. Ihmisen persoonallisuus sen sijaan pysyy suhteellisen muuttumattomana. Tietojohtamisen, tietämysverkostojen ja verkostoroolien aikaisemmissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan tarkasteltu persoonallisuuden piirteiden vaikutusta tietämyksen siirtämiseen.

Tutkimuksellinen lukeminen toimintaa ohjaavana taitona

Kirjallisuusarvostelu

Lean toimenpiteiden implementointi PK-yrityksessä

Yritykset ympäri maailmaa ovat saavuttaneet Leanin avulla hyviä tuloksia ja parantaneet kilpailukykyään. Lean on kokonaisvaltainen filosofia, jossa käytetään konkreettisia työkaluja kehittämisen tukena. Implementonnin onnistuminen edellyttää koko organisaation sitoutumista muutoksiin ja uusiin toimintamalleihin. Meconet yhtio pyrkii maailman luokan toimittajaksi ja haluaa edistää toiminnan kehittämistä leanin periaatteiden mukaisesti hyödyntämällä kokonaisvaltaisia Lean työkaluja. Meconet Oy:n Vantaan tehtaalla oli keväällä 2013 tavoitteena edistää jatkuvaa kehittymistä Kaizenin avulla. Lisäksi tavoitteena oli ryhtyä järjestelmällisesti seuraamaan suorituskykyä mittareiden avulla ja lisätä visuaalisuutta. Meconet Oy:n Vantaan tehtaalla muodostettiin toimintamalli päivittäiseen suorituskyvyn seurantaan, toteutetttiin useita kehitysprojekteja Kaizen periaatteiden mukaisesti ja lisättiin visuaalisia elementtejä tiedonkulun parantamiseksi.

Lestijokeen rajautuvien peltojen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma: Toholampi

Toholammille Lestijoen jokivarteen on tehty vuonna 2009 maatalousalueiden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma on osa ”Elinvoimainen Lestijoki” vesistöhanketta, jota toteutetaan vuosina 2009-2011. Suojavyöhykeyleissuunnitelman avulla kannustetaan viljelijöitä suojavyöhykkeiden perustamiseen. Suunnitelmassa on kartoitettu Toholammilla kaikki Lestijokeen rajautuvat maanviljelysalueet. Suojavyöhykkeiden perustamisella voidaan pienentää jokeen valuvaa kuormitusta ja edistää vesienhoitoa. Suunnitelmassa esitetyt suojavyöhyketarpeet eivät kuitenkaan velvoita viljelijöitä, vaan he voivat halutessaan perustaa pellolleen suojavyöhykelohkon ja hakea siihen maatalouden ympäristöohjelman mukaista suojavyöhykkeiden erityistukea. Lestijokivarressa on Toholammilla peltoa yhteensä 53 kilometriä. Suojavyöhyke on erittäin tarpeellinen 43 kilometrillä ja tarpeellinen 10 kilometrillä.