Yhdysvaltojen meri-ilmavoimien käyttöperiaatteet Midwayn taistelussa 1942 ja Leytenlahden taistelussa 1944

Tämä tutkimus käsittelee Yhdysvaltojen meri-ilmavoimien käyttöperiaatteita ja niiden muuttumista toisessa maailmansodassa keskittyen Midwayn ja Leytenlahden taisteluihin, jotka käytiin vuosina 1942 ja 1944. Tutkimuksessa perehdytään Yhdysvaltojen meri-ilmavoimien käyttämään kalustoon, meri-ilmavoimien kokoonpanoihin ja meri-ilmavoimien johtamiseen. Tutkimuksessa perehdytään myös teknologisen ja Yhdysvaltojen taloudellisen kehityksen tuomiin muutoksiin, jotka muovasivat meri-ilmavoimien käyttöperiaatteita. Tarkastelu perustuu kahteen eri meritaisteluun, joista on selkeästi erotettavissa meri-ilmavoimissa kahden vuoden aikana tapahtunut kehitys ja sitä kautta käyttöperiaatteiden muutos. Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraavaan pääkysymykseen: Miten Yhdysvaltojen meri-ilmavoiminen käyttöperiaatteet muuttuivat Midwayn ja Leytenlahden taistelujen välillä? Pääkysymystä tukemaan on valittu kolme alatutkimuskysymystä, jotka ovat: Oliko kaluston kehittymisellä merkitystä käyttöperiaatteiden muuttumiseen?, Miten meri-ilmavoimien kokoonpanot muuttuivat kahta eri taistelua tarkastellen? ja miten meri-ilmavoimien johtosuhteet vaikuttivat käyttöperiaatteiden muuttumiseen? Tutkimuksen johdantoluvussa esitellään tutkimuksen tutkimuskysymykset, rajaus, tutkimuksen viitekehys, sekä meri-ilmavoimien kehitys aselajina ennen toista maailmansotaa. Toisessa pääluvussa esitellään Midwayn ja Leytenlahden taistelut meri-ilmavoimien näkökulmasta. Kolmas pääluku tässä tutkimuksessa käsittelee meri-ilmavoimien käytössä ollutta kalustoa. Kolmannessa pääluvussa esitellään myös teknologisen kehityksen vaikutus meri-ilmavoimienkäyttöperiaatteisiin. Neljäs pääluku käsittelee meri-ilmavoimien kokoonpanoja ja niissä tapahtunutta muutosta kahden tutkittavan meritaistelun välillä. Viides pääluku käsittelee meriilmavoimien johtamisjärjestelmiä ja meri-ilmavoimien johtosuhteita. Kuudennessa pääluvussa esitetään tutkimuksessa saavutetut tutkimustulokset, sekä tehdään johtopäätökset, joilla vastataan tutkimuksen alussa esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tämä tutkimus on laadullinen sotahistorian tutkimus, jossa lähdemateriaalina on käytetty julkaistua aikalaiskirjallisuutta, sekä aihealueeseen liittyviä artikkeleita. Lähdeaineistona ei ole käytetty haastatteluja, koska niiden saaminen tutkimukseen varatussa aikaraamissa oli mahdotonta. Riittävän asiantuntemuksen omaavan haastateltavan löytyminen todettiin myös haasteelliseksi, koska kotimaista asiantuntijaa aihealueeseen ei ole.

Opetuskäyttöön suunnatun videoneuvottelteluportaalin prototyypin suunnittelu ja toteuttaminen avoimilla tekniikoilla

Työ tutkii, miten yksinkertaisen opetuskäyttöön suunnatun videoneuvotteluportaalin prototyypin rakentaminen onnistuu avoimilla tekniikoilla. WebRTC mahdollistaa selaimen päällä toimivan videoneuvottelusovelluksen rakentamisen avoimia ohjelmistorajapintoja käyttäen. Prototyypin toteuttamiseen käytetään WebRTC:n lisäksi WebSocket-standardia keskustelun tahojen yhdistämiseen. WebSocket toteutetaan Node.js:ää käyttävällä socket.io-kirjastolla. Sovelluksen avulla on tarkoitus pystyä muodostamaan ääni- ja videoyhteys kahden asiakasohjelman välille. Opetuskäyttöä tukevina ominaisuuksina mukana on myös tekstipohjainen keskustelu ja mahdollisuus opetuskalvojen selaamiseen. Lopputuloksena on laajennettavissa oleva avoin videoneuvottelusovelluksen prototyyppi.

Osuuspankin tuloksen analysointi ja ylijäämän jako

Osuuspankit ovat jäsenten omistamia yrityksiä, joiden perimmäinen tarkoitus on voiton maksimoinnin sijaan edistää omistajajäsenten hyvinvointia. Tilikauden ylijäämästä osa tarvitaan osuuspankin käyttöön, mutta osuustoiminnan periaatteiden mukaan jäljelle jäävää ylijäämää tulisi jakaa jäsenille suhteessa jäsenen käyttämiin palveluihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää, miten ylijäämän jako toteutetaan osuuspankeissa. Ongelman ratkaisemiseksi kerättiin kvalitatiivinen haastatteluaineisto, joka analysoitiin faktanäkökulmasta. Tutkimuksessa selvisi, että ylijäämää jaetaan jäsenille OP -ryhmän yhtenäisen bonustason verran ja loput ylijäämästä jätetään vahvistamaan pankin tasetta. Tutkimuksen perusteella pankit voisivat kehittää bonusjärjestelmäänsä siten, että menestyvät pankit voisivat halutessaan jakaa enemmän ylijäämää jäsenilleen.

Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä : Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin

Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä, Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin on koosteraportti tulvista ja tulviin varautumisesta Kemi- ja Ounasjoen vesistöissä Rovaniemen ja Kittilän alueilla. Raportti on tehty kansainväliselle Clim-ATIC -hankkeelle, jossa selvitetään ilmatonmuutoksen vaikutuksia pohjoisilla alueilla sekä laaditaan ilmatonmuutoksen sopeuttamisstrategioita eri kohdealueille. Clim-ATIC -hankkeessa tehdään havainnollisia mallinnuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jolloin saadaan konkreettista tietoa, miten ilmastonmuutos vaikuttaa tulvien muuttumiseen ja sääoloihin ja sitä kautta Lapille tärkeille elinkeinoille kuten matkailulle. Raportissa on koottu yhteen Rovaniemen ja Kittilän alueiden ilmastonmuutokseen ja tulvasuojeluun liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä. Raportissa käydään läpi Rovaniemellä ja Kittilässä esiintyneet aiemmat tulvatilanteet sekä tutkitaan tulvan leviämistä kerran sadassa vuodessa esiintyvällä tulvalla Lapin ELY-keskuksessa tehtyjen tulvavaarakarttojen avulla. Lisäksi raportissa esitellään Suomen ympäristökeskuksen hydrologian yksikössä tehtyjen ilmastonmuutostutkimusten tulokset. Tuloksissa ilmenee, miten ilmastonmuutos tulee tämän hetkisten arvioiden mukaan vaikuttamaan Rovaniemen ja Kittilän tulviin. Raportin loppuosassa käydään läpi Rovaniemen ja Kittilän alueille suunniteltuja tulvasuojelun vaihtoehtoja.

Investointilaskelmien merkitys pienissä ja keskisuurissa yrityksissä -tapaustutkimus

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä merkitys investointilaskelmilla on kohdeyrityksen investointipäätöksen teossa ja miten epävarmuus investointilaskelmissa voidaan ottaa huomioon. Tutkimus perustuu kvalitatiivisiin eli laadullisiin tutkimusmenetelmiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee investointilaskelmien tuottamaa informaatiota ja millä perusteella yritykset valitsevat investointilaskentamenetelmän yritykseen. Empiirisen osuuden tiedonhankinnassa hyödynnettiin tapaustutkimusta. Tutkimus osoitti, että kohdeyrityksessä koetaan tärkeäksi analysoida investointihankkeita eri arviointimenetelmillä. Yrityksellä on halu kehittää investointilaskentaa perinteisen takaisinmaksuajan menetelmän rinnalle. Myös herkkyysanalyysin merkitys nousi esille.

Arvoperusteinen hinnoittelu työvälineteollisuudessa - mahdollisuudet ja haasteet

Tutkimuksessa selvitetään miten työvälineiden valmistajat käyttävät arvo-perusteista hinnoittelua teknologiaosaamisen palvelutuotteissa ja mikä vaikuttaa siihen, että sitä käytetään tai ei käytetä. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään markkinoinnin ja laskentatoimen kirjallisuuteen palveluliiketoiminnan, asiakasarvon ja arvoperusteisen hinnoittelun osalta. Palveluliiketoimintaa avataan nimenomaan teollisuuden palveluliiketoiminnan näkökulmasta. Asiakasarvoa puolestaan käsitellään näkökulmina missä asiakasarvo muodostuu ja ketkä sitä luovat. Arvoperusteista hinnoittelua tarkastellaan lähtökohtana sen erityispiirteet asiakkaan ja myynnin suhteen sekä esitetään arvoperusteisen hinnoittelumallin käytön esteitä ja hyötyjä. Empiirisessä osiossa tutkitaan miten Työvälineiden valmistajien toimiala-ryhmän jäsenet käyttävät omissa palvelutuotteissaan arvoperusteista hin-noittelua. Aineisto kerättiin web-kyselyn avulla. Tutkimuksessa nousi esiin, että kyseistä hinnoittelumallia on alettu käyttää joissakin palveluissa. Koetut hyödyt ja esteet osoittautuvat olevan paljolti samat kuin aikaisemmassa tutkimuskirjallisuudessa on havaittu. Suurimpina hyötyinä nähtiin pysyvämmät asiakassuhteet, suurempi voittomarginaali ja positiivinen pakko perehtyä asiakkaan ansaintalogiikkaan. Suurimpina esteinä koettiin palvelusta syntyvän arvon määrittämisen vaikeus ja sen viestiminen asiakkaalle sekä asiakkaan haluttomuus sitoutua pitkiin sopimuksiin.

Ympäristö- ja energianhallintajärjestelmän suunnittelu valaisinpylväitä valmistavalle yritykselle

Diplomityön tavoitteena oli tutkia, miten ympäristö- ja energianhallintajärjestelmät tulisi yrityksessä rakentaa. Tarkoituksena oli myös analysoida toimipaikkojen ominaisuuksien perusteella, olisiko Tehomet-konsernin tehtaille kannattavampaa rakentaa yhteinen vai oma hallintajärjestelmä. Lisäksi analysoitiin ympäristö- ja energianhallintajärjestelmien integroimista olemassa olevaan laatujärjestelmään. Kansainvälisten ISO-standardien pohjalta rakennetaan hallintajärjestelmä, joka toimii johtamisen työkaluna. Järjestelmä sisältää käytännössä sovitut toimintatavat ja kirjatut menetelmät, joilla voidaan hallita yrityksen todettuja ja mahdollisia ympäristövaikutuksia. Työssä keskityttiin yrityksen toiveiden mukaisesti erityisesti ympäristöjärjestelmään. Tapaustutkimuksen menetelmänä käytettiin kyselyä, haastatteluja ja tehdaskatselmuskierrosta. Standardien sisältöjen ja toimijan nykytilanteen kartoittamisen sekä jatkotoimenpiteiden pohtimisen tuloksena syntyivät teoriakatsaus järjestelmistä, alustavan ympäristökatselmuksen tulokset sekä toimintamalli ympäristöjärjestelmän käyttöönottamiseksi. Toimintamallin esimerkkien avulla yrityksen on mahdollista rakentaa ympäristöjärjestelmä. Työn sovellusosassa kerrottiin, miltä osin energiajärjestelmä eroaa ympäristöjärjestelmästä, eli mitkä asiat tulisi vielä huomioida, jotta energia-asioita voitaisiin jatkossa hallita standardin mukaisesti. Työn toimenpidesuositusten avulla on siten annettu ohjeet myös energianjärjestelmän rakentamiseksi. Järjestelmän rakentamisen jälkeen alkaa ylläpitotyö jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti.

Liiketoimintamalli ja yrityksen menestyminen : vertaileva analyysi henkilöstöpalveluyrityksistä

Liiketoimintamalleja mallintamalla voidaan kuvailla tarkasti yrityksen arvon luonnin, toimittamisen ja lukitsemisen prosesseja, mikä tarjoaa kokonaisvaltaisen ymmärryksen yrityksen liiketoiminnasta. Lisäksi yritysten liiketoimintamalleja voidaan vertailla keskenään ja täten osoittaa, minkälaiset liiketoimintamallit johtavat menestykseen. Tässä tutkimuksessa käsitellään Suomessa toimivien henkilöstöpalveluyritysten liiketoimintamalleja ja menestystä. Henkilöstöpalveluyritysten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, mutta samaan aikaan alan liikevaihto on keskittynyt yhä harvemman toimijan käsiin. Tarkastelemalla sekä suurien että pienempien henkilöstöpalveluyritysten liiketoimintamalleja voidaan osoittaa, minkälaiset asiat johtavat alalla menestymiseen. Tutkimuksen kohteena ovat viisi Suomessa toimivaa henkilöstöpalveluyritystä. Barona, Opteam ja Eilakaisla kuuluvat alan kymmenen suurimman toimijaan joukkoon, kun taas Extremely Nice Job ja StudentWork Sharper ovat pienempiä toimijoita. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla puolistrukturoidusti jokaisen tapausyrityksen johdon edustajaa sekä Henkilöstöpalveluyritysten Liiton asiantuntijaa. Aineisto on ensin luokiteltu teoreettisen analyysiviitekehyksen avulla tapausyrityskohtaisesti liiketoimintamallien muotoon, jonka jälkeen liiketoimintamalleja on verrattu toisiinsa. Liiketoimintamallien avulla on pystytty osoittamaan, minkälaisia asiakkaita henkilöstöpalveluyritykset valitsevat, minkälaisella tarjoomalla ne palvelevat näitä asiakkaita, minkälaisia resursseja, verkostoja ja organisaatiorakenteen ne omaavat sekä miten ne tuottavat itselleen voittoja arvon luonnin ja toimittamisen prosesseissa. Menestyneiden henkilöstöpalveluyritysten liiketoimintamallit eroavat muiden toimijoiden liiketoimintamalleista useassa eri liiketoimintamallin komponentissa. Tärkeintä näyttää kuitenkin olevan sisäisesti eheän liiketoimintamallin luominen ja sen toteuttaminen päivittäisessä liiketoiminnassa. Eheän liiketoimintamallin luontiin voidaan vaikuttaa strategialla, jota käytetään sekä liiketoimintamallin yksittäisten komponenttien että kokonaisuuden suunnitteluun. Henkilöstöpalveluyritysten liiketoimintamallit eivät kuitenkaan aina näytä syntyneen ainoastaan suunnitellun strategian pohjalta, vaan varsinkin suurimpien henkilöstöpalveluyritysten liiketoimintamallien rakentumisessa on piirteitä kehkeytyvästä strategiasta.

Laatuinstrumenttien käyttö organisaatioissa : standardit, sertifikaatit, laatupalkintokriteerit ja –kilpailut

Yritykset ja muut organisaatiot voivat käyttää laadunkehittämistyössään erilaisia metodeja ja kehittämisvälineitä. Kyseeseen voivat tulla niin laatustandardit ja laajat itsearviointimenetelmät kuin suppeammat laatutyön kehittämisen välineet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten laajoja laatutyön kehittämiskeinoja käytetään organisaatioissa ja millaisia kokemuksia niistä on saatu. Laajoiksi kehittämiskeinoiksi on rajattu ensinnäkin standardeihin perustuva integroitu toiminnanohjausjärjestelmä (laatu-, ympäristö- ja työterveysjärjestelmä) joko koko laajuudessaan tai suppeammin sekä laatupalkintokriteerit (esim. EFQM) kokonaisvaltaisina laadun kehittämismalleina, ja toiseksi standardoitujen järjestelmien sertifiointi ja laatupalkintokilpailuihin osallistuminen. Ensin mainitut on nimetty sisäisiksi laatuinstrumenteiksi ja viimemainitut ulkoisiksi laatuinstrumenteiksi. Vastauksia on haettu seuraaviin kysymyksiin: laatutyön eteneminen ja periaatteet organisaatiossa sekä näkemykset ja kokemukset laatuinstrumenteista organisaatioissa. Tutkimusmetodina käytettiin tapaustutkimusta, joka kohdistui neljään laatutyössään eri vaiheissa olleeseen organisaatioon. Tutkimuksen johtopäätöksenä korostui laatuinstrumenttien rooli strategisina välineinä ja siten ylimmän johdon sitoutumisen suuri merkitys. Vahvat sisäiset muutosvoimatekijät päämotivaationa näyttäisivät olevan terveen laadunkehittämistyön ja laatuinstrumenttien käyttöönoton ja käytön kannalta olennaisempia kuin ulkoiset tekijät. Johdon tahtotilan läpiviemisessä laatuinstrumenttien avulla systemaattisesti organisaatioon korostui viestintä ja käytetty terminologia. Organisaation oppimisprosesseissa korostui implisiittisen (hiljaisen) tiedon saaminen eksplisiittiseksi ja keskusteleva ote instrumenttien jalkauttamisessa organisaatioon. Kahden sisäisen instrumentin yhteiskäytöllä havaittiin olevan toistaan vahvistava vaikutus, kun niiden strateginen tai toimintafilosofinen rooli oli löydetty. Sisäisiä laatuinstrumentteja käytettäessä on haasteena saada johtamisen välineistä missio, visio, strategia ja arvot mukaan. Aineisto antaa viitettä, että haasteeseen vastaa laatupalkintokriteeristö (EFQM) paremmin kuin standardijärjestelmä. Laadunkehittäminen voi edetä pitkälle pelkillä sisäisillä instrumenteilla. Ulkoisilla instrumenteilla, kuten järjestelmien sertifioinnilla, voidaan laadunkehittämisprosessia vahvistaa ja jossain määrin hankkia myös imagohyötyä.

Open-book accounting - hyödyt ja haasteet erityyppisissä liiketoimintasuhteissa

Tutkimuksessa tarkastellaan OBA:n soveltamisen hyötyjä ja haasteita erityyppisissä yritysten välisissä suhteissa.Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, mitä erilaisia tavoitteita liiketoimintasuhteiden taustalla esiintyy, tyypitellä liiketoimintasuhteet tavoitteiden ja yritysten välisten toimintojen näkökulmasta ja arvioida miten OBA voi auttaa erityyppisien suhteiden johtamista tukevan informaation tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Markkinaperustaisissa suhteissa vaihdannan avulla tavoitellaan tehokkuutta jonka perustana on markkinoilla vallitsevan kilpailun tehokkuus. Neuvotteluvoimaan perustuvissa suhteissa tavoitteena on hankkia resursseja sisäisiä tuotantokustannuksia edullisemmin markkinavoimaa hyväksikäyttämällä. Yhteistyösuhteissa toimittajan kyky tuottaa resurssi sisäisiin tuotantokustannuksiin nähden kilpailukykyisellä hinnalla perustuu vallitseviin mittakaavaetuihin tai erikoistumisen tuomaan osaamiseen ja niissä pyritään saavuttamaan kilpailuetua yritysten osaamista ja resursseja yhdistämällä. Yhteistyösuhteet voidaan jakaa operatiivisiin, taktisiin ja strategisiin yritysten välisten toimintojen integroituneisuuden ja strategisen merkityksen perusteella. Tutkimus antaa viitteitä siitä että OBA:n soveltamisen suurin potentiaali liittyy taktisiin ja strategisiin yhteistyösuhteisiin, koska niissä yritysten välisten toimintojen määrä on merkittävä ja yhteiset tavoitteet lisäävät yritysten välistä luottamusta.

Pk-IFRS-standardin käyttöönoton arvioidut vaikutukset yrityksen lainansaantiin ja pääomakustannuksiin

IFRS-tilinpäätökseen siirtyminen ei ole yleistynyt listaamattomien yritysten keskuudessa ja syinä tähän pidetään IFRS-standardiston laajoja ja monimutkaisia raportointivaatimuksia. IASB on laatinut erillisen pienille ja keskisuurille, listaamattomille yrityksille suunnatun pk-IFRS-standardin, joka perustuu samalle viitekehykselle kuin IFRS-standardistokin, mutta standardin raportointi- ja liitetietovaatimuksia on kevennetty ja sitä on muokattu pk-yritysten liiketoimintaan sopivaksi. Useissa aiemmissa tutkimuksissa on esitetty, että pk-IFRS-standardin käyttöönotto voisi parantaa pk-yritysten tilinpäätösraportoinnin laatua, informatiivisuutta ja ajantasaisuutta. Standardin käyttöönoton konkreettisimpina etuina on pidetty pk-yritysten lainansaannin helpottumista ja pääomakustannusten alenemista. Nämä olisivat merkittäviä etuja pk-yrityksille, jotka muodostavat yli 99 prosenttia Suomen ja EU:n yrityskannasta, ja joiden rahoituksensaanti on usein ongelmallisempaa kuin suuryritysten tapauksessa. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, voiko pk-IFRS-standardin käyttöönotolla olla vaikutusta yrityksen lainansaantiin ja pääomakustannuksiin. Tutkielmassa on käytetty toiminta-analyyttista lähestymistapaa, jossa tarkoituksena on muodostaa tutkittavasta aiheesta syvällinen käsitys muutaman case-tapauksen avulla. Tutkielmassa pyritään muodostamaan käsitys siitä, mikä on pk-IFRS-standardi ja mitä hyötyjä tai kustannuksia standardin käyttöönotto voi aikaansaada yritykselle, millainen rooli tilinpäätöksellä on pankkien luotonantopäätöksenteossa ja miten tilinpäätöksessä sovellettu tilinpäätösstandardisto vaikuttaa tilinpäätöksen informatiivisuuteen ja tilinpäätösanalyysiin sekä miten pk-IFRS- ja FAS-standardit eroavat toisistaan ja voiko standardien välisillä eroilla olla vaikutusta tilinpäätöksen antamaan kuvaan yrityksestä. Tutkielman empiirisessä osuudessa haastatellaan seitsemää pk-yritysten luotonatopäätöksenteon ja tilinpäätösanalyysin parissa työskentelevää asiantuntijaa. Tutkielman tulokset osoittavat, etteivät pk-yrityksiä luotottavat rahoituslaitokset pidä pk-IFRSstandardia tai pk-yritysten tilinpäätössääntelyn kansainvälistä harmonisointia tarpeellisena. Tilinpäätöksellä on erittäin merkittävä ja keskeinen rooli luotonantopäätöksenteossa, mutta tilinpäätösstandardistolla ei uskota olevan vaikutusta tilinpäätöksen informatiivisuuteen tai tilinpäätösanalyysiin. Pk-IFRS- ja FAS-standardien välisiä tilinpäätöseräkohtaisia eroja ei pidetä rahoituslaitoksissa tilinpäätöksen informatiivisuuden kannalta olennaisina. Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, ettei pk-IFRS-raportointiin siirtyminen voi helpottaa yrityksen lainansaantia, alentaa sen pääomakustannuksia tai vaikuttaa muihinkaan lainasopimuksen ehtoihin.

Kansallisen kulttuurin vaikutus Saksan ja Suomen kirjanpitokäytäntöihin

Taloudellinen globalisaatio ja pääomamarkkinoiden avautuminen ovat johtaneet tarpeeseen informoida yrityksen sidosryhmiä eri maissa ja tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista tilinpäätösinformaatiota. Yhtenäistämiskeskustelussa etenkin kansainvälisten IFRS-standardien (International Financial Reporting Standards) maailmanlaajuinen käyttöönottaminen on herättänyt kasvavaa kiinnostusta siihen, miten kansalliset kirjanpitokäytännöt poikkeavat toisistaan, ja missä määrin kansallisen kulttuurin voidaan nähdä vaikuttavan eroavaisuuksiin maiden välillä. Tässä tutkielmassa tutkitaan kansallisen kulttuurin vaikutusta kirjanpitokäytäntöihin ja niissä havaittaviin eroihin erityisesti Saksan ja Suomen välillä Tutkielmassa sovelletaan Hofsteden (1980) määritelmää kansallisesta kulttuurista mielen kollektiivisena ohjautumisena ja kulttuurillisina arvoina, jotka yhteiskunnan jäsenet jakavat. Tutkielmassa pyritään myös ottamaan huomioon kulttuurin käsitteen monimuotoisuus ja tuomaan esille kulttuurin ilmeneminen yhteiskunnan institutionaalisten tekijöiden kautta. Tämän tutkielman tutkimusote on käsiteanalyyttinen eli se pohjautuu aikaisempaan käsiteanalyysiin ja aiheen empiirisiin tutkimustuloksiin. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytetään Hofsteden (1980) muotoilemia kansallisen kulttuurin arvoulottuvuuksia sekä niihin pohjautuvia Grayn (1988) laskentatoimen alakulttuurin arvoulottuvuuksia. Näiden pohjalta tutkielmassa luodaan malli, jonka mukaan kansallisen kulttuurin nähdään vaikuttavan kansalliseen kirjanpitokäytäntöön. Kulttuurin vaikutuksen havaitaan olevan monissa tapauksissa epäsuora ja sitä voidaan suoremmin analysoida yhteiskunnan institutionaalisten tekijöiden, tärkeimpänä lainsäädäntö- ja verotusjärjestelmän kautta. Tutkielmassa saadaan tulokseksi, ettei Hofsteden (1980) kansallisen kulttuurin arvoulottuvuuksien voida nähdä selittävän kansallisten kirjanpitokäytäntöjen eroja Saksan ja Suomen välillä, johtuen etenkin maiden historiallisesti läheisistä kulttuurillisista ja kaupallisista suhteista. Molemmissa maissa on lisäksi historiallisista syistä samankaltaiset pankkikeskeiset rahoitusmarkkinat ja verotuksella on keskeinen vaikutus kirjanpitokäytäntöön. Suomen kirjanpitokäytännön voidaan nähdä olevan Grayn (1988) ulottuvuuksilla lähempänä ammattimaisuutta ja joustavuutta kuin Saksan. Tämän nähdään selittyvän sillä, että Suomen kirjanpitokäytäntö on taustaltaan teoriaperusteista, kun taas Saksan vahvemmin lakiperusteista. Saksan kirjanpitokäytäntö on taas konservatiivisempaa ja läpinäkymättömämpää kuin Suomen kirjanpitokäytäntö, vaikkakin molempia maita on kritisoitu näistä kirjanpidon ominaisuuksista. EU:n ja IASB:n kansainvälisten harmonisointipyrkimyksien seurauksena molempien maiden kirjanpitokäytännöt kuitenkin edelleen lähentyvät kansainvälistä kirjanpitokäytäntöä.

Vastahakoinen brändi : kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriita kirjailijabrändissä

Kirja-alalla törmäävät toisiinsa kaksi vastakkaista ideologiaa: markkinatalous ja romanttinen idealismi. Tämä ristiriita näkyy tiedotusvälineissä kirjailijoiden ja kustantajien välisinä riitoina, ja erityisesti keskustelussa kirjailijabrändeistä. Kuitenkin aiemmissa markkinoinnin tutkimuksissa on kirja-ala jäänyt vähälle huomiolle ja ristiriita on ohitettu. Tämän tutkimuksen tarkoitus onkin analysoida ja ymmärtää kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriitaa kirjailijabrändissä. Taustoitteluna tutkimukselle, tarkastellaan tutkielmassa ensin ristiriitaa kirjassa ja sen tuotannossa. Varsinaisessa tutkimuksessa puolestaan analysoidaan kirjailijabrändin kaupallisia ja kulttuurisia piirteitä ja sitä, miten kirjailijabrändiin suhtaudutaan, pyrkimyksenä tarkentaa kirjailijabrändin käsitteellisiä ulottuvuuksia. Tutkimusote on laadullinen, ja aineistoina ovat tieteelliset ja ei-tieteelliset tekstit, joita analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Tieteellisenä aineistona on käytetty kirjallisuustieteen, kulttuurintutkimuksen, sosiologian ja liiketaloustieteen aiempia tutkimuksia. Ei-tieteellisiin dokumentteihin kuuluvat lehtiartikkelit ja kirjailijoiden työtä käsittelevät esseet. Kirjailijabrändiin liitetään erilaisia piirteitä, joista tärkeimmiksi nousevat julkisuus ja karisma. Lisäksi kirjailijabrändin kirjojen nähdään olevan vakiosisältöisiä. Brändiyden merkittävin hyöty, kasvaneen myynnin ohella, näyttää olevan sen kirjailijalle tuoma vaikutusvalta. Kirjailijabrändeihin suhtaudutaan ei-tieteellisissä teksteissä kielteisemmin kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa brändäyksen hyödyt ja kirjailijan oma halu julkisuuteen korostuvat. Tyypillisiä pelkoja aineistossa ovat: brändin edellyttämä julkisuus vie aikaa kirjoittamiselta, kirjailijabrändeihin keskittyminen johtaa kirjallisten riskinottojen vähenemiseen ja ulkokirjalliset seikat jättävät kirjan varjoonsa. Ei-tieteellisissä teksteissä kirjailijat yhtä lukuun ottamatta joko kiistävät olevansa brändejä tai eivät ainakaan kutsu itseään brändiksi. Silti monet näistä samoista kirjailijoista täyttävät useita kirjailijabrändin kriteereitä. Näin brändiyden kieltäminen näyttääkin olevan yksi kirjailijabrändin piirteistä. Yhteinen nimittäjä kaikille aineistoissa esitetyille määritelmille on se, että ollakseen brändi kirjailijan nimen on jäätävä lukijan mieleen. Lukijan ostopäätökseen vaikuttaa kirjailija enemmän tai vähintään yhtä paljon kuin itse kirja. Tämä näkemys sulkee sisäänsä mahdollisuuden sekä viihteellisiin että korkeakulttuurisiin kirjailijabrändeihin ja sekä kiinnostaviin esiintyviin kirjailijapersooniin että enemmän kirjojensa kautta näkyviin kirjailijoihin. Kirjailijan voi myös nähdä vaikuttavan asiakkaan ostopäätökseen vasta, kun hän on julkaissut enemmän kuin yhden kirjan. Lisäksi kirjailijabrändien todetaan olevan vanha ilmiö ja olennainen osa kirja-alaa.

Sosiaalinen media kulttuuripääkaupunkihankkeiden markkinoinnin ja viestinnän apuna

Turku toimi vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkina yhdessä Tallinnan kanssa nostaen esiin yhteistä teemaansa Itämerta. Turussa vuoden toteutukseen osallistui 160 ohjelmahanketta aina pienistä paikallisista suuriin kansainvälisiin työryhmiin asti. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin näiden ohjelmahankkeiden sosiaalisen median käyttöä viestinnän ja markkinoinnin apuvälineenä. Yleisen kiinnostavuuden lisäksi aihe on minulle läheinen työskenneltyäni kulttuuripääkaupunkisäätiöllä. Pro gradussa tutkin, millaiseksi kulttuuripääkaupunkihankkeet sosiaalisen median käsittivät ja miten he sitä käyttivät. Saatujen vastausten perusteella selvitän, mikä oli sosiaalisen median merkitys ohjelmahankkeiden markkinointiviestinnässä, millaisissa genreissä sitä kannattaa pyrkiä hyödyntämän sekä miten kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmahankkeiden tapa hyödyntää sosiaalista mediaa eroaa mediatutkimuksen tai markkinointiviestinnän käsittämästä sosiaalisesta mediasta. Toteutin työn empiirisen osuuden kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa lähetin kaikille ohjelmahankkeille sähköisen kyselylomakkeen, jonka vastausten perusteella valitsin hankkeet jatkohaastatteluihin sekä muotoilin haastattelukysymykset. Suurin osa vastanneista oli hyödyntänyt sosiaalista mediaa markkinointiviestinnässään, mutta sitä oli käytetty hyvin yksipuolisesti informaation levityskanavana. Vastauksissa korostui sosiaalisen median kokeminen trendikkäänä, mutta kulttuurialalle vielä varsin vieraana markkinointivälineenä. Haastatteluissa ilmeni, ettei sosiaalista mediaa voida käyttää ainoana mainontakanavana kulttuuritapahtumissa, mutta sitä ei kannata enää myöskään täysin sivuuttaa.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilinpäätöskäsittely teknologiayrityksissä

Tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k-toiminta) on teknologia-alalla yhä merkittävämmässä roolissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten t&k-toiminta ja sen raportointikäytännöt ovat kehittyneet teknologiayrityksissä vuosina 2007-2011. Tutkimus toteutettiin kuvailevana analyysinä, jossa aineistona toimi Helsingin pörssiin vuonna 2012 listattujen teknologiayritysten tilinpäätöstiedot. Tutkimustulokset osoittavat teknologiayritysten yhteenlaskettujen t&k-menojen vähentyneen, pääasiassa Nokian takia, vuosina 2007-2011. Yritysten välillä oli havaittavissa selkeitä eroavaisuuksia t&k-toiminnan laajuuden sekä kehittämismenojen kirjauskäytäntöjen välillä. Yritykset luokiteltiin t&k-toiminnan laajuuden perusteella t&k-passiivisiin, t&k-neutraaleihin sekä t&k-intensiivisiin. Vaikka IAS 38 vaatii kehittämismenojen taseaktivointia aktivointiedellytysten täyttyessä, määrää yritysten konservatiivisuuden taso lopulta kehittämismenojen kirjauskäytännön. Eroavaisuudet konservatiivisuuden suhteen saattavat näin ollen heikentää yritysten tilinpäätöstietojen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta t&k-toiminnan suhteen.