Hippocampal Theta-Phase Modulation of Replay Correlates with Configural-Relational Short-Term Memory Performance

Thereis now growing evidencethatthe hippocampus generatestheta rhythmsthat can phase biasfast neural oscillationsinthe neocortex, allowing coordination of widespread fast oscillatory populations outside limbic areas. A recent magnetoencephalographic study showed that maintenance of configural-relational scene information in a delayed match-to-sample (DMS) task was associated with replay of that information during the delay period. The periodicity of the replay was coordinated by the phase of the ongoing theta rhythm, and the degree of theta coordination during the delay period was positively correlated with DMS performance. Here, we reanalyzed these data to investigate which brain regions were involved in generating the theta oscillations that coordinated the periodic replay of configural- relational information. We used a beamformer algorithm to produce estimates of regional theta rhythms and constructed volumetric images of the phase-locking between the local theta cycle and the instances of replay (in the 13- 80 Hz band). We found that individual differences in DMS performancefor configural-relational associations were relatedtothe degree of phase coupling of instances of cortical reactivations to theta oscillations generated in the right posterior hippocampus and the right inferior frontal gyrus. This demonstrates that the timing of memory reactivations in humans is biased toward hippocampal theta phase

Predicting the outcome of post-anoxic comatose patients based on single-trial EEG analysis

Les maladies cardio-vasculaires représentent la première cause de mortalité en Suisse. Après un arrêt cardio-respiratoire, une minorité des patients survit sans ou avec peu de séquelles fonctionnelles. L'évaluation du pronostic se fait classiquement selon des critères établis par l'Académie Américaine de Neurologie (AAN) en 2006, soit précédant l'introduction de l'hypothermie thérapeutique. Depuis, ces critères semblent insuffisants, et de nouveaux examens para-cliniques sont nécessaires afin d'identifier les patients ayant un pronostic favorable. La détection d'irrégularités auditives, et plus particulièrement l'évolution de cette détection sur plusieurs jours, pourrait être un indicateur du pronostic de patients comateux suite à une anoxie cérébrale. En effet, lors d'une violation de la régularité établie par des séries de sons identiques, deux signaux sont détectables à l'électro- encéphalographie (EEG). Le premier, dénommé «Mismatch negativity» (MMN), peut être enregistré après une violation locale d'une régularité établie au niveau de chaque son. Il reflète un processus inconscient et ne demandant pas de ressources attentionnelles. Le deuxième, dénommé « complexe P300 » survient par contre après une violation globale d'une régularité établie au niveau de groupes de sons. La littérature actuelle indique que ce deuxième phénomène requerrait la présence de capacités attentionnelles. Dans notre étude, nous avons testé l'existence de cette détection d'irrégularités auditives globales chez des patients dans une phase précoce de coma post-anoxique, sous hypothermie thérapeutique. Nous avons enregistré la réponse électro-encéphalographique lors de violations de régularités auditives globales, à l'aide d'un protocole expérimental qui intégrait en plus un paradigme de MMN classique, afin de tester la détection d'irrégularités auditives locales également. Notre analyse finale inclut 24 patients comateux ayant subi un arrêt cardio-respiratoire, et bénéficié du protocole hypothermie du Centre Hospitalier Universitaire Vaudois (CHUV) à Lausanne. Après une analyse multivariée des réponses électro-encéphalographiques de chaque tracé individuellement (« single-trial »), nous avons trouvé que 8 patients sur 24 pouvaient discriminer une irrégularité globale, alors qu'étant définis comateux selon l'échelle de Glasgow (GCS). De plus, l'amélioration de la détection d' irrégularités auditives entre deux EEG consécutifs (en hypo- puis normothermie), était un facteur de bon pronostic. Notre test pourrait ainsi être un complément para-clinique dans l'évaluation du pronostic de patients en coma post- anoxique.

Challenges of Post-acquisition Integration

Työ käsittelee suomalaisen kemianalan yrityksen Yhdysvalloissa tekemää yritysostoa. Tarkastelun kohteena on yritysoston jälkeinen integraatio erityisesti kulttuurin näkökulmasta. Ongelma on jaettu kahteen suurempaan osakokonaisuuteen: kulttuurierojen analysointiin sekä mahdollisten muiden ongelma-alueiden kartoittamiseen. Kulttuuri on jaettu työssä neljään tasoon. Koska kyseessä on kansainvälinen liiketoiminta, laajimmasta tasosta, kansallisesta kulttuurista on erotettu omaksi käsitteekseen liiketoimintatavat tietyssä maassa. Lisäksi tarkastellaan teollisuudenalan kulttuuria ja yrityskulttuuria. Näitä kulttuurin eri dimensioita on lähestytty empiirisessä osassa lähinnä haastattelujen avulla. Kultuurierojen lisäksi muita huomioitavia seikkoja Yhdysvalloissa tehtävien yritysostojen integraatiossa ovat mm. riittävä ja selkeä kommunikonti, etukäteissuunnitelmat ja –tutkimukset, päätöksenteon ja organisaatiorakenteen erilaisuus sekä asianajajien merkittävä asema amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Tulokset analysoitiin kyselystä, joka lähetettiin niille suomalaisille yrityksille, jotka vuoden 1990 jälkeen olivat tehneet yritysostoja Yhdysvalloissa.

Johdon yritysoston onnistumisen tukeminen pääomasijoitusyhtiön post-buyout toiminnan avulla

Tutkielman tavoitteena on analysoida, miten pääomasijoitusyhtiö voi post-buyout toiminnallaan tukea sijoituksensa onnistumista erilaisissa johdon yritysostotapauksissa. Tutkielmassa rakennetaan teoreettinen viitekehys, jonka avulla pääomasijoitusyhtiö voi tukea sijoituksensa arvon säilymistä ja toisaalta lisäarvon syntymistä. Tätä viitekehystä tarkennetaan ja testataan empiirisellä aineistolla, joka koostuu suomalaisen pääomasijoitusyhtiön ja sen neljän johdon yritysoston läpikäyneen kohdeyrityksen haastatteluista sekä pääomasijoitusyhtiön tuottamasta kirjallisesta materiaalista. Teorian ja empiirisen materiaalin perusteella johdon yritysoston onnistu-minen on usein subjektiivista sekä suhteellista suunniteltuun irtautumistapaan nähden. Joissakin tapauksissa jo pelkkä pääomasijoittajan mukaantulo voi vaikuttaa positiivisesti kohdeyrityksen riskinottoon ja siten pääomasijoitusyhtiön post-buyout toiminnan onnistumiseen.

Estimación de funciones no lineales en mezclas post-no lineales

This paper proposes a new method for blindly inverting a nonlinear mapping which transforms a sum of random variables. This is the case of post-nonlinear (PNL) source separation mixtures. The importance of the method is based on the fact that it permits to decouple the estimation of the nonlinear part from the estimation of the linear one. Only the nonlinear part is inverted, without considering on the linear part. Hence the initial problem is transformed into a linear one that can then be solved with any convenient linear algorithm. The method is compared with other existing algorithms for blindly approximating nonlinear mappings. Experiments show that the proposed algorithm outperforms the results obtained with other algorithms and give a reasonably good linearized data

Spatial radial maze procedures and setups to dissociate local and distal relational spatial frameworks in humans.

BACKGROUND: Radial maze tasks have been used to assess optimal foraging and spatial abilities in rodents. The spatial performance was based on a capacity to rely on a configuration of local and distant cues. We adapted maze procedures assessing the relative weight of local cues and distant landmarks for arm choice in humans. NEW METHOD: The procedure allowed testing memory of places in four experimental setups: a fingertip texture-groove maze, a tactile screen maze, a virtual radial maze and a walking size maze. During training, the four reinforced positions remained fixed relative to local and distal cues. During subsequent conflict trials, these frameworks were made conflictive in the prediction of reward locations. RESULTS: Three experiments showed that the relative weight of local and distal relational cues is affected by different factors such as cues' nature, visual access to the environment, real vs. virtual environment, and gender. A fourth experiment illustrated how a walking maze can be used with people suffering intellectual disability. COMPARISON WITH EXISTING METHODS: In our procedure, long-term (reference) and short-term (working) memory can be assessed. It is the first radial task adapted to human that enables dissociating local and distal cues, to provides an indication as to their relative salience. Our mazes are moveable and easily used in limited spaces. Tasks are performed with realistic and spontaneous though controlled exploratory movements. CONCLUSION: Our tasks enabled highlighting the use of different strategies. In a clinical perspective, considering the use of compensatory strategies should orient towards adapted behavioural rehabilitation.

Post-mortem determination of insulin using chemiluminescence enzyme immunoassay: preliminary results.

Insulin determination in blood sampled during post-mortem investigation has been repeatedly asserted as being of little diagnostic value due to the rapid occurrence of decompositional changes and blood haemolysis. In this study, we assessed the feasibility of insulin determination in post-mortem serum, vitreous humour, bile, and cerebrospinal and pericardial fluids in one case of fatal insulin self-administration and a series of 40 control cases (diabetics and non-diabetics) using a chemiluminescence enzyme immunoassay. In the case of suicide by insulin self-administration, insulin concentrations in pericardial fluid and bile were higher than blood clinical reference values, though lower than post-mortem serum concentration. Insulin concentrations in vitreous (11.50 mU/L) and cerebrospinal fluid (17.30 mU/L) were lower than blood clinical reference values. Vitreous insulin concentrations in non-diabetic control cases were lower than the estimated detection limit of the method. These preliminary results tend to confirm the usefulness of insulin determination in vitreous humour in situations of suspected fatal insulin administration. Additional findings pertaining to insulin determination in bile, pericardial, and cerebrospinal fluid would suggest that analysis performed in post-mortem serum and injection sites could be complemented, in individual cases, by investigations carried out in alternative biological fluids. Lastly, these results would indicate that analysis with chemiluminescence enzyme immunoassay may provide suitable data, similar to analysis with liquid chromatography-tandem mass spectrometry (LC-MS/MS) and immunoradiometric assay, to support the hypothesis of insulin overdose. Copyright © 2015 John Wiley & Sons, Ltd.