The Future of Mobile Services and Wireless Applications in the Finnish Healthcare Sector

Työn päätavoitteena oli tutkia mobiilipalveluita ja langattomia sovelluksia Suomen terveydenhuollon sektorilla. Tutkimus havainnollistaa avain-alueita, missä mobiilipalvelut ja langattomat sovellukset voivat antaa lisäarvoa perinteiseen lääketieteen harjoittamiseen, ja selvittää, mitkä ovat tähän kehitykseen liittyvät suurimmat ongelmat ja uhkat sekä tutkimustuloksiin pohjautuvat mahdolliset palvelut ja sovellukset 5-10 vuoden kuluttua. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja tutkimuksen toteuttamiseen valittiin tulevaisuudentutkimus ja erityisesti yksi sen menetelmistä, delfoi-menetelmä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdelta puolistrukturoidulta haastattelukierrokselta. Työn empiirinen osuus keskittyi kuvailemaan Suomen terveydenhuollon sektoria, siinä meneillään olevia projekteja sekä teknisiä esteitä. Lisäksi pyrittiin vastaamaan tutkimuksen pääkysymykseen. Tutkimustulokset osoittivat, että tärkeät alueet, joihin langaton kommunikaatio tulisi vaikuttamaan merkittävästi, ovat ensiaputoiminta, kroonisten potilaiden etämonitorointi, välineiden kehittäminen langattomaan kommunikaatioon kotihoidon parantamiseksi ja uusien toimintamallien luomiseksi sekä lääketieteellinen yhteistyö jakamalla terveydenhuoltoon liittyvät informaation lähteet. Työn tulosten perusteellavoitiin antaa myös muutamia toimenpide-ehdotuksia jatkotutkimuksia varten.

Platform Architectures for Policy-Based Network Access Control

Tämä diplomityö käsittelee sääntöpohjaisen verkkoon pääsyn hallinnan (NAC) ratkaisuja arkkitehtonisesta näkökulmasta. Työssä käydään läpi Trusted Computing Groupin, Microsoft Corporationin, Juniper Networksin sekä Cisco Systemsin NAC-ratkaisuja. NAC koostuu joukosta uusia sekä jo olemassa olevia teknologioita, jotka auttavat ennalta määriteltyyn sääntökantaan perustuen hallitsemaan suojattuun verkkoon pyrkivien laitteiden tietoliikenneyhteyksiä. Käyttäjän tunnistamisen lisäksi NAC pystyy rajoittamaan verkkoon pääsyä laitekohtaisten ominaisuuksien perusteella, esimerkiksi virustunnisteisiin ja käyttöjärjestelmäpäivityksiin liittyen ja paikkaamaan tietyin rajoituksin näissä esiintyviä puutteita verkkoon pääsyn sallimiseksi. NAC on verraten uusi käsite, jolta puuttuu tarkka määritelmä. Tästä johtuen nykymarkkinoilla myydään ominaisuuksiltaan puutteellisia tuotteita NAC-nimikkeellä. Standardointi eri valmistajien NAC-komponenttien yhteentoimivuuden takaamiseksi on meneillään, minkä perusteella ratkaisut voidaan jakaa joko avoimia standardeja tai valmistajakohtaisia standardeja noudattaviksi. Esitellyt NAC-ratkaisut noudattavat standardeja joko rajoitetusti tai eivät lainkaan. Mikään läpikäydyistä ratkaisuista ei ole täydellinen NAC, mutta Juniper Networksin ratkaisu nousee niistä potentiaalisimmaksi jatkokehityksen ja -tutkimuksen kohteeksi TietoEnator Processing & Networks Oy:lle. Eräs keskeinen ongelma NAC-konseptissa on työaseman tietoverkolle toimittama mahdollisesti valheellinen tietoturvatarkistuksen tulos, minkä perusteella pääsyä osittain hallitaan. Muun muassa tähän ongelmaan ratkaisuna voisi olla jo nykytietokoneista löytyvä TPM-siru, mikä takaa tiedon oikeellisuuden ja koskemattomuuden.

Present standards and future perspectives in the treatment of metastatic non-small cell lung cancer.

The development of novel effective immunotherapeutic agents and early clinical data hinting at significant activity in non-small cell lung cancer (NSCLC) has introduced yet another player in the field of management of advanced disease. At present, first-line cytotoxic chemotherapy is generally withheld pending results of molecular testing for any actionable genetic alteration that could lead to targeted treatment, and in their absence chemotherapy is prescribed as a default therapy. Phase III trials comparing head-to-head immune checkpoint inhibitors with standard platinum-based doublet chemotherapy are underway. Second-line chemotherapy is likewise being challenged in phase III trials, one of which having recently reported positive results in advanced squamous cell carcinoma. In tumors harboring actionable transforming genetic alterations such as EGFR mutations and ALK rearrangements, second- and third-generation inhibitors allow for multiple lines of targeted treatment beyond initial resistance, postponing the use of cytotoxic chemotherapy to very late lines of therapy. Chemotherapy as a longstanding but still present standard of care capable of prolonging survival, improving quality of life, and relieving symptoms sees its role increasingly restricted to clinical, immunological, and molecular subsets of patients where its activity and efficacy have never been tested prospectively.

Studying social interactions through immersive virtual environment technology: Virtues, pitfalls, and future challenges

Thegoalofthepresentreviewistoexplainhowimmersivevirtualenvironmenttechnology(IVET)canbeusedforthestudyofsocialinteractionsandhowtheuseofvirtualhumansinimmersivevirtualenvironmentscanadvanceresearchandapplicationinmanydifferentfields.Researchersstudyingindividualdifferencesinsocialinteractionsaretypicallyinterestedinkeepingthebehaviorandtheappearanceoftheinteractionpartnerconstantacrossparticipants.WithIVETresearchershavefullcontrolovertheinteractionpartners,canstandardizethemwhilestillkeepingthesimulationrealistic.Virtualsimulationsarevalid:growingevidenceshowsthatindeedstudiesconductedwithIVETcanreplicatesomewell-knownfindingsofsocialpsychology.Moreover,IVETallowsresearcherstosubtlymanipulatecharacteristicsoftheenvironment(e.g.,visualcuestoprimeparticipants)orofthesocialpartner(e.g.,his/herrace)toinvestigatetheirinfluencesonparticipants'behaviorandcognition.Furthermore,manipulationsthatwouldbedifficultorimpossibleinreallife(e.g.,changingparticipants'height)canbeeasilyobtainedwithIVET.Besidetheadvantagesfortheoreticalresearch,weexplorethemostrecenttrainingandclinicalapplicationsofIVET,itsintegrationwithothertechnologies(e.g.,socialsensing)andfuturechallengesforresearchers(e.g.,makingthecommunicationbetweenvirtualhumansandparticipantssmoother).

Entre culture du consensus et critique sociale : les intellectuels de gauche dans la Suisse de l'après-guerre (1945-1968)

Cette thèse étudie l'engagement des intellectuels de gauche dans la vie politique suisse, de 1945 à 1968. D'une part, il s'agit de retracer l'évolution du statut des intellectuels, que ce soit dans ou hors des partis. D'autre part, il est question d'analyser les débats politiques au sein desquels ces intellectuels furent impliqués, et la manière dont ces débats suscitèrent des clivages entre eux. De ce point de vue, nous mettons en lumière les différents courants et groupes formés par les intellectuels progressistes, souvent structurés autour de revues ; il s'agit aussi bien d'étudier l'engagement de personnalités sociales-démocrates que des communistes prosoviétiques, sans oublier les chrétiens pacifistes ou les intellectuels proches de la gauche radicale antistalinienne. S'agissant de l'évolution du statut des acteurs étudiés, ce travail souligne le déclin de la figure de l'intellectuel de gauche organiquement lié à son parti, souvent issu du milieu ouvrier, au profit d'intellectuels critiques, généralement au bénéfice d'une formation académique et revendiquant une certaine autonomie par rapport aux organisations politiques. Du point de vue des débats politiques, l'engagement des intellectuels de gauche est envisagé à la lumière de trois périodes. Tout d'abord, nous étudions la phase de l'immédiat après-guerre (1945-1949), marquée par une poussée de la gauche, y compris prosoviétique, qui met en cause le conservatisme politique issu des années de Mobilisation. Nous étudions ensuite les années les plus tendues de la guerre froide, entre 1950 et 1962, durant lesquelles la vie politique et intellectuelle en Suisse est dominée par un fort anticommunisme, auquel se rallient les dirigeants du Parti socialiste. Pourtant, l'engagement de certains intellectuels progressistes, en particulier dans le mouvement pacifiste, met en cause le consensus politique de guerre froide. Enfin, dans une troisième partie, nous montrons comment la critique intellectuelle de gauche se renforce après 1962, à la faveur de la détente Est-Ouest sur le plan international, et avec l'essor, en Suisse même, du mouvement des « non- conformistes ». Ce mouvement est animé par des intellectuels qui dénoncent le conservatisme helvétique, les excès de l'anticommunisme ou qui affirment leur solidarité avec les travailleurs immigrés en Suisse, aussi bien qu'avec les mouvements sociaux dans les pays du tiers-monde. Nous montrons en particulier comment l'engagement de ces intellectuels progressistes contribue à préparer le terrain pour les mobilisations de la jeunesse qui surviendront dans les « années 1968 ». -- This thesis adresses the political commitment of left-wing intellectuals in Switzerland between 1945 and 1968. It aims, on the one hand, to examine how the status of intellectuals developed within and outside of political parties. On the other hand, it endeavours to understand the political debates that involved and sometimes split these intellectuals. In this intent, we examine the various political orientations and formations that brought left-wing intellectuals together - often around dedicated periodicals - such as the Social-democratic, the Communist, the Christian Progressist or the anti-Stalinist Marxist movements. Regarding the evolving status of left-wing opinion leaders, we observe the decline of the organic, party-affiliated intellectuals - often from a working class background. By contrast, critical academics - left-wing oriented but.not directly linked to a political formation - became prevailing figures. Concerning left-wing intellectuals' involvement in the political debate, we differentiate three historical periods. Firstly, the immediate postwar years (1945-1949) were characterised by the strengthening of a left-wing faction, including pro-Soviet forces, which criticized the conservative political consensus built up during the War. Secondly, during the most tense years of the Cold War (1950-1962), the Swiss political and intellectual life became widely dominated by a strong anticommunism, supported by the Social-Democratic leaders. Still, the commitment of certain progressist intellectuals, particularly in the pacifist movement, called into question the political consensus resulting from the Cold War. This questioning strengthened after 1962, in the context of the Détente, corresponding to the rise of the "non-conformist" movement. This movement stemmed from progressist intellectuals, who criticized the Swiss conservatism, and the excesses of official anticommunism, while declaring their solidarity with immigrant workers or with the social movements in the Third World. We show in particular how these intellectuals paved the way for the youth mobilization due to occur in the "1968 years".

Circulating microRNAs: The Future of Biomarkers in Anti-doping Field.

microRNAs (miRNAs) are small non-coding RNAs that regulate various biological processes. Cell-free miRNAs have been proposed as biomarkers of disease, including diagnosis, prognosis, and monitoring of treatment responses. These circulating miRNAs are highly stable in several body fluids, including plasma and serum; hence, in view of their potential use as novel, non-invasive biomarkers, the profiles of circulating miRNAs have been explored in the field of anti-doping. This chapter describes the enormous potential of circulating miRNAs as a new class of biomarkers for the detection of doping substances, and highlights the advantages of measuring these stable species over other methods that have already been implemented in anti-doping regimes. Incorporating longitudinal measurements of circulating miRNAs into the Athlete Biological Passport is proposed as an efficient strategy for the implementation of these new biomarkers. Furthermore, potential challenges related to the transition of measurements of circulating miRNAs from research settings to practical anti-doping applications are presented.

Knowing What to Respond in the Future Does Not Cancel the Influence of Past Events

Everyday tasks seldom involve isolate actions but sequences of them. We can see whether previous actions influence the current one by exploring the response time to controlled sequences of stimuli. Specifically, depending on the response-stimulus temporal interval (RSI), different mechanisms have been proposed to explain sequential effects in two-choice serial response tasks. Whereas an automatic facilitation mechanism is thought to produce a benefit for response repetitions at short RSIs, subjective expectancies are considered to replace the automatic facilitation at longer RSIs, producing a cost-benefit pattern: repetitions are faster after other repetitions but they are slower after alternations. However, there is not direct evidence showing the impact of subjective expectancies on sequential effects. By using a fixed sequence, the results of the reported experiment showed that the repetition effect was enhanced in participants who acquired complete knowledge of the order. Nevertheless, a similar cost-benefit pattern was observed in all participants and in all learning blocks. Therefore, results of the experiment suggest that sequential effects, including the cost-benefit pattern, are the consequence of automatic mechanisms which operate independently of (and simultaneously with) explicit knowledge of the sequence or other subjective expectancies.

Täydellinen esimies - case Lomaliitto

Tämän tutkimuksen päätarkoituksena oli löytää esimiestyön kehitettävät osa-alueet Lomaliiton valituissa toimipaikoissa alaisen näkökulmasta. Osa päätarkoitusta oli myös tarjota Lomaliitolle työkalut esimiestyön kehittämistarpeiden tunnistamiseen tulevaisuudessa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli osallistua akateemiseen keskusteluun, jossa pyritään selvittämään täydellistä johtamista. Tutkimuksen päätarkoitukseen päästiin erilaisten tavoitteiden kautta käyttäen apuna sähköistä kyselyä, jolla saatiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Ensimmäinen tavoite oli selvittää mitä esimiehen ominaisuuksia alaiset arvostavat. Toinen tavoite oli selvittää mikä on alaisten mielestä hyvää ja huonoa esimiesten johtamisessa. Kolmas tavoite oli selvittää eroavatko alaisten arviot esimiestensä johtamisesta osastoittain, hierarkiatasoittain, sukupuolittain ja ikäluokittain tarkasteltuna. Viimeisenä tavoitteena oli selvittää eroavatko esimiesten ja alaisten arviot esimiesten johtamisesta toisistaan. Tutkimuksessa selvisi esimiehen tärkeimmät ominaisuudet, joita alaiset arvostavat. Keskimäärin alaiset arvioivat johtamisen tyydyttäväksi Lomaliiton tutkimukseen valituissa toimipaikoissa. Toimipaikkojen välillä esimiesten alaisiltaan saamat arviot ja kehitettävät ominaisuudet vaihtelivat jonkin verran. Se millaiseksi johtaminen arvioitiin, vaihteli jonkin verran myös osastoittain. Sen sijaan esimiesten saamat arviot alaisen hierarkiatason, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan eivät kuitenkaan eronneet kovinkaan paljoa. Merkittävä ero löytyi kuitenkin vertaamalla esimiesten arvioita näiden alaisten arvioihin heidän johtamisestaan.

Boosting Future Prospects or Softening Promises of Success? The Use of Emphatics and Hedging in the Letter to Shareholders Sections of Annual Reports

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee yritysten vuosikertomusten Toimitusjohtajan katsaus -osioissa esiintyvää metatekstiä. Erityisenä tutkimuskohteena ovat yrityksen tulevaisuutta käsittelevät lauseet ja niissä käytetty interpersonaalinen metateksti, jonka avulla kirjoittaja pyrkii joko vahvistamaan (emphatics-keinoin) tai heikentämään (hedging-keinoin) ilmaisujensa vahvuutta ja lukijalle niiden kautta välittyvää kuvaa viestin varmuudesta ja vakuuttavuudesta. Sijoittajille suunnattu Toimitusjohtajan katsaus käsittelee yleensä yrityksen edellisen vuoden tulosta, taloudellista asemaa sekä tulevaisuudennäkymiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako yrityksen taloudellinen menestys vuosikertomuksen tässä osiossa käytetyn metatekstin määrään ja laatuun. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään ensiksi lyhyesti vuosikertomuksia ja niiden parissa tehtyä aiempaa kielitieteellistä tutkimusta, minkä jälkeen perehdytään tarkemmin metatekstin sekä hedging- ja emphatics-keinojen määrittelyyn. Näissä osioissa apuna toimivat muunmuassa Hylandin (1998) ja Cromptonin (1997) tutkimukset. Tutkimusaineistossa esiintyvien metatekstilajien määrittelyssä ja tunnistamisessa käytettiin apuna pääosin Crismore & Farnsworthin (1990) ja Grabe & Kaplanin (1997) tutkimuksia. Tutkimuksen aineistona oli yhteensä 23 yhdentoista amerikkalaisen yrityksen vuosikertomusta. Ne käsittivät esimerkkejä kunkin yhtiön talouden kannalta sekä erityisen hyviltä että huonoilta vuosilta. Aineistosta löydetty interpersonaalinen metateksti luokiteltiin viiteen eri ryhmään: modaaliverbit, hedging-verbit, muut hedging-keinot, emphatics-keinot ja evaluatives-keinot (eli kirjoittajan tekstistään tekemät subjektiiviset huomiot ja arviot). Tulokset osoittivat, että metatekstin käytössä ilmeni melkoista vaihtelua yksittäisten yritysten ja niiden hyvien ja huonojen vuosien välillä. Nämä eroavuudet eivät kuitenkaan vaikuttaneet merkittävästi koko aineiston kattaviin keskivertolukuihin, joiden avulla pyrittiin selvittämään hyvien ja huonojen vuosien välisiä yleisiä eroja. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Toimitusjohtajan katsaus –osioiden viittaukset yhtiön tulevaisuuteen heijastavat tavallisesti kirjoittajan varmuutta yrityksen menestyksekkäästä tulevaisuudesta riippumatta siitä, minkälainen vuosikertomuksessa käsitelty vuosi on ollut yhtiölle taloudellisesti. Yleisesti ottaen yhtiön taloudellisen tilan ei siis havaittu vaikuttavan Toimitusjohtajan katsauksessa käytetyn metadiskurssin määrään tai laatuun.