Facing the broader dimensions of biological invasions

Invasive species are an excellent opportunity to think about the nature society desires, particularly in the face of global changes. Nature and human views of nature are rapidly evolving; our approach to bio- logical invasions through biosecurity institutions and land management policies must evolve in tandem with these changes. We review three dimensions that are insufficiently addressed. First, biological inva- sions are culturally shaped and interpreted. Humans play a major role in the movement and nurturing of alien life, and esthetics, perception, and emotion are deeply implicated in the management of invasive species. What people fear or regret with invasive species are not their effects on nature per se, but their effects on a particular desired nature, and policymaking must reflect this. Second, biological invasions are not restricted to negative impacts. Invasions take place in landscapes where many natural condi- tions have been altered, so policy tools must recognize that invasive species are a functional, structural, and compositional part of transformed ecosystems. In some cases, native species benefit from changes in resource availability caused by invasions or from protections provided by an invasive plant. Finally, invasive species can help ecosystems and people to adapt to global change by maintaining ecosystem processes such as productivity, carbon storage, and nutrient cycling in a context of climate change or land cover transformations. While recognition is growing among ecologists that novel, invaded ecosystems have value, and while the on-the-ground application of biosecurity policies has of necessity adjusted to local contexts and other agendas, invasion biology could aid policymaking by better addressing the three complexities inherent in the three dimensions highlighted above.

Identification of carotenoids using mass spectrometry

The present review compiles positive MS fragmentation data of selected carotenoids obtained using various ionization techniques and matrices. In addition, new experimental data from the analysis of carotenoids in transgenic maize and rice callus are provided. Several carotenes and oxygen-functionalized carotenoids containing epoxy, hydroxyl, and ketone groups were ionized by atmospheric pressure chemical ionization (APCI)-tandem mass spectrometry (MS/MS) in positive ion mode. Thus, on the basis of the information obtained from the literature and our own experiments, we identified characteristic carotenoid ions that can be associated to functional groups in the structures of these compounds. In addition, pigments with a very similar structure were differentiated through comparison of the intensities of their fragments. The data provide a basis for the structural elucidation of carotenoids by mass spectrometry (MS).

ROBOTTIHITSAUKSEN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTYKSET ASIAKASOHJAUTUVASSA YKSITTÄIS- JA PIENSARJATUOTANNOSSA

Diplomityö koostuu teoria- ja tutkimusosasta. Teoriaosassa on käsitelty robottihitsaus-järjestelmän hankinnan edellytyksiä asiakasohjautuvan yksittäis- ja piensarjatuotannon lähtökohdista. Tarkastelun osa-alueita ovat asiakasohjautuva tuotanto, robottihitsaus yksittäis- ja piensarjatuotannossa, robottien ohjelmointimenetelmät, robottihitsauksen laatu ja laadunvarmistus, tehokkuus, tuottavuus, kannattavuus, robottihitsattavan tuotteen ja robottihitsausjärjestelmän suunnittelu, robottihitsausaseman turvallisuus sekä robotti-järjestelmän toteutus ja käyttöönotto. Teoriaosa on koottu siten, että sitä voidaan käyttää myös oppimateriaalina. Siinä esitetään myös sovellusesimerkki Imatran ammattikoululla toteutetusta robottihitsausaseman turvallisuusrakenneratkaisusta, jonka on suunnitellut ja toteuttanut diplomityön laatija. Diplomityön tutkimusosassa selvitetään kyselytutkimuksen avulla robottihitsauksen käyt-töönoton edellytyksiä asiakasohjautuvassa yksittäis- ja piensarjatuotannossa eteläkarjalai-sissa konepaja- ja metallialan yrityksissä. Tutkimukseen mukaan valituille 25 yritykselle ja yrityksistä valituille vastuuhenkilöille lähetettiin kirjallinen kyselytutkimus, johon vastaus saatiin 17 yritykseltä. Diplomityön tavoitteena oli selvittää robottihitsauksen käyttöönoton edellytyksiä. Tutkimuksella haettiin tietoja myös muusta yritysten suunnittelemasta hitsaus-tuotannon kehittämisestä kuten mekanisoinnista ja sen nykytilasta sekä muista mahdollisista hitsaukseen liittyvistä hankkeista. Tutkimustulosten perusteella on todettavissa, että Etelä-Karjalassa toimivista asiakas-ohjautuvista yksittäis- ja piensarjatuotantoa harjoittavista konepaja- ja metallialan yri-tyksistä löytyy yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita robottihitsausjärjestelmän hankinnasta, mutta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että edellytyksiä siihen ei vielä näyttäisi olevan. Syiksi robottihitsausjärjestelmän hankinnan edellytysten puuttumiseen voidaan mainita muun muassa sopimaton tuoterakenne, liian yksilölliset tuotteet ja pienet sarjat, joilla ei ole toistuvuutta. Lisäksi yritykset toimivat pelkästään alihankintayrityksinä eikä niillä ole omaa tuotetta. Robottihitsausjärjestelmän hankinta voisi olla mahdollista niissä yrityksissä, jotka ovat verkottuneet, toimivat vakaavaraisesti ja joiden viennistä osa suuntautuu välillisesti tai välittömästi ulkomaille. Yhteistyöverkkojen voidaan olettaa parantavan robottihitsaus-järjestelmän hankinnan mahdollisuuksia. Tällöin kustannuksia voidaan jakaa usealle eri yritykselle ja siten voidaan tehostaa myös järjestelmän käyttöastetta sekä hankkia uusia asiakkaita. Kaksi yrityksistä on harkinnut joko oman tai leasing-robottihitsausjärjestelmän hankintaa. Ongelmina robottihitsausjärjestelmän yhteishankinnalle pidettiin esim. kenen tiloihin järjestelmä hankitaan, kuka huolehtii kunnossapidosta, miten palkat maksetaan työntekijöille ja miten käytössä oleva työaika jaetaan eri yrityksille. Diplomityön johtopäätökset ja suositukset osassa esitetään muutamia jatkotoimenpide-ehdotuksia siitä, kuinka tiettyjen yritysten osalta voitaisiin robottihitsauksen käyttöönottoa edistää. Tutkimuksen tuloksena saatua tietoa hyödynnetään muun muassa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimus- ja koulutushankkeissa sekä toisen asteen kone- ja metallitekniikan koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Ruostumattoman teräksen TIG-hitsauksen hitsausnopeuden lisääminen

Diplomityön tavoitteena oli ruostumattoman teräksen koneellisen TIG-hitsauksen hitsausnopeuden lisääminen. Työssä tutkittiin suojakaasun koostumuksen vaikutusta hitsausnopeuteen sekä kahta uudehkoa prosessivariaatiota. Tutkitut prosessit olivat TIG-suurtaajuuspulssihitsaus sekä kaksoiskaasu-TIG-hitsaus. Kirjallisessa osassa perehdyttiin TIG-hitsauksen prosessiparametreihin ja -variaatioihin. Kokeellisessa osassa suoritettiin koehitsauksia hitsausnopeuksien selvittämiseksi. Tavoitteena oli tunkeuman kasvattaminen, mikä mahdollistaa hitsausnopeuden noston läpihitsattaessa. Suojakaasuina käytettiin sekä argonpohjaisia että heliumpohjaisia kaasuja, joihin oli lisätty vetyä. Vedyn avulla hitsausnopeus lisääntyi nykykäytäntöä suuremmillakin pitoisuuksilla. Uutena ilmiönä TIG-hitsauksessa havaittiin keyholen eli lävistysreiän syntyminen korkeita vetypitoisuuksia heliumpohjaisessa suojakaasussa käytettäessä. Keyhole oli kuitenkin erittäin epävakaa, joten jatkotutkimuksien tehtäväksi jää selvittää tarkemmin tämän ilmiön vaikutus. Tutkittuihin prosessivariaatioihin todettiin liittyvän useita laiteteknisiä ongelmia. Hitsausnopeuden suhteen tulokset jäivät vaatimattomiksi. Lähinnä keyholen aukaisemisessa ja aukipitämisessä menetelmistä havaittu hyöty antaa selvän aiheen jatkotutkimuksille.

Mekanisoidun hitsauksen käyttö ydinvoimalaitoksella

Diplomityössä päätavoitteena oli selvittää kuinka mekanisointia voitaisiin hyödyntää Fortum Power & Heat Oy:n Loviisan voimalaitoksen hitsauksissa. Työn osatavoitteisiin kuului mm. tutkia saadaanko mekanisoinnin käytön seurauksena parannettua laatua pienennettyä säteilyannoksia tai kustannuksia. Käytännön esimerkkinä oli pääkiertopumpun pesän tiivistepinnan korjaushitsaus. Teoriaosuus käsittelee nykyaikaisia hitsausmenetelmiä sekä hitsauksen mekanisoinnista ja automatisoinnista saatavia etuja. Käytännön osuudessa käytiin läpi Loviisan voimalaitoksen mekanisoidun hitsauksen historia ja hitsauksen nykytila ja tulevaisuus. Tulevaisuuden tarkastelussa kartoitettiin kohteita missä mekanisoinnin käytöstä saataisiin hyötyä ja mietittiin miten kyseinen kohteen mekanisointi voitaisiin toteuttaa. Tarkastelujen perusteella Loviisan voimalaitokselta löytyi kolme kohdetta, jossa hitsauksen mekanisointi olisi järkevä toteuttaa tavoitteiden puitteissa. Mekanisoitavissa olevat kohteet olivat putkiston hitsaus, suurien säiliöiden vuorauksien hitsaus ja suurien tiivistepintojen pinnoitushitsaus. Pääkiertopumpun pesän tiivistepinnan hitsaukselle löydettiin kolme laitteistovaihtoehtoa, joiden pohjalta lopullinen päätös voidaan tehdä.

Sihtirummun valmistuksen kehittäminen

Diplomityön tarkoituksena oli sihtirummun valmistuksen kehittäminen. Työssä tutkittiin ja kehitettiin sihtirummun tukirenkaan ja sauvalangan liittämismenetelmiä. Tavoitteena oli kehittää muita liittämismenetelmiä nykyisen käsnähitsausmenetelmän tilalle. Teoriaosassa perehdyttiin austeniittiseen ruostumattomaan teräkseen, korroosioon, erilaisiin hitsausmenetelmiin ja kovajuottamiseen. Käytännön osassa kerrotaan koekappaleiden suunnittelusta ja valmistuksesta, koekappaleiden koehitsauksista ja kovajuottamisesta sekä tehdyistä veto- ja väsytyskokeista. Lopuksi koetulosten analysoinnin perusteella eri liittämismenetelmät asetetaan paremmuusjärjestykseen.

Urinary and plasma catecholamines and metanephrines in dogs with pheochromocytoma, hypercortisolism, nonadrenal disease and in healthy dogs.

BACKGROUND: Diagnosis of pheochromocytoma (PC) is based on a combination of clinical suspicion, finding an adrenal mass, increased plasma, and urine concentrations of catecholamine metabolites and is finally confirmed with histopathology. In human medicine, it is controversial whether biochemically testing plasma is superior to testing urine. OBJECTIVES: To measure urinary and plasma catecholamines and metanephrines in healthy dogs, dogs with PC, hypercortisolism (HC), and nonadrenal diseases (NAD) and to determine the test with the best diagnostic performance for dogs with PC. ANIMALS: Seven PC dogs, 10 dogs with HC, 14 dogs with NAD, 10 healthy dogs. METHODS: Prospective diagnostic clinical study. Urine and heparin plasma samples were collected and stored at -80°C before analysis using high-pressure liquid chromatography (HPLC) coupled to electrochemical detection or tandem mass spectrometry were performed. Urinary variables were expressed as ratios to urinary creatinine concentration. RESULTS: Dogs with PC had significantly higher urinary normetanephrine and metanephrine : creatinine ratios and significantly higher plasma-total and free normetanephrine and plasma-free metanephrine concentrations compared to the 3 other groups. There were no overlapping results of urinary normetanephrine concentrations between PC and all other groups, and only one PC dog with a plasma normetanephrine concentration in the range of the dogs with HC and NAD disease. Performances of total and free plasma variables were similar. Overlap of epinephrine and norepinephrine results between the groups was large with both urine and plasma. CONCLUSION AND CLINICAL IMPORTANCE: Measurement of normetanephrine is the preferred biochemical test for PC and urine was superior to plasma.

1C.06: Ambulatory pulse pressure is negatively associated with excretions of urinary caffeine and its metabolites

OBJECTIVE: Systolic blood pressure (BP) has been associated with urinary caffeine and its metabolites such as paraxanthine and theophylline. Caffeine and caffeine metabolites could influence arterial pulse pressure (PP) via sympathomimetic effects, smooth muscle relaxation, and phosphodiesterase inhibition. The purpose of this analysis was to explore the association of ambulatory PP with urinary caffeine and its related metabolites in a large population-based sample. DESIGN AND METHOD: Families were randomly selected from the general population of three Swiss cities (2009-2013). Ambulatory BP monitoring was conducted using validated Diasys Integra devices. PP was defined as the difference between the systolic and diastolic ambulatory BP. Urinary caffeine, paraxanthine, theophylline, and theobromine excretions were measured in 24 h urine using ultra-high performance liquid chromatography tandem mass spectrometry. Urinary excretions were log-transformed to satisfy regression assumptions. We used linear mixed models to explore the associations of urinary caffeine and caffeine metabolite excretions with 24-hour, day- and night-time PP while adjusting for major confounders. RESULTS: The 836 participants (48.9% men) included in this analysis had mean (±SD) age of 47.8 (±17.5), and mean 24-hour systolic and diastolic BP of 120.1 mmHg (±13.9) and 78.0 (±8.6). Except theobromine, log transformed urinary caffeine and caffeine metabolite excretions were associated negatively with 24-hour, daytime and night-time ambulatory PP. 24-hour, daytime, and night-time ambulatory PP decreased by -0.804 mmHg (SE, 0.209), -0.749 (0.215), and -0.968 (0.243) (all P values <0.005), for each doubling excretion of caffeine. Strong negative associations with night-time ambulatory PP were observed for paraxanthine and theophylline.(Figure is included in full-text article.) CONCLUSIONS: : The negative associations of PP with caffeine, paraxanthine, and theophylline excretions suggest that caffeine and its metabolites do lower BP, possibly by modifying arterial stiffness.

Antibiotic susceptibility and molecular epidemiology of Panton-Valentine leukocidin-positive meticillin-resistant Staphylococcus aureus: An international survey

The antibiotic susceptibility and molecular epidemiology of Panton-Valentine leukocidin (PVL)-positive meticillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA) isolates reported from 17 countries in the Americas, Europe and, Australia-Asia were analysed. Among a total of 3236 non-duplicate isolates, the lowest susceptibility was observed to erythromycin in all regions. Susceptibility to ciprofloxacin showed large variation (25%, 75% and 84% in the Americas, Europe and Australia-Asia, respectively). Two vancomycin-intermediate PVL-positive MRSA isolates were reported, one from Hong Kong and the other from The Netherlands. Resistance to trimethoprim/sulfamethoxazole and linezolid was <1%. Among 1798 MRSA isolates from 13 countries that were tested for the requested 10 non-β-lactam antibiotics, 49.4% were multisusceptible. However, multiresistant isolates (resistant to at least three classes of non-β-lactam antibiotics) were reported from all regions. Sequence type 30 (ST30) was reported worldwide, whereas ST80 and ST93 were exclusive to Europe and Australia, respectively. USA300 and related clones (ST8) are progressively replacing the ST80 clone in several European countries. Eight major clusters were discriminated by multilocus variable-number tandem repeat assay (MLVA), showing a certain geographic specificity. PVL-positive MRSA isolates frequently remain multisusceptible to non-β-lactam agents, but multiresistance is already prevalent in all regions. Surveillance of MRSA susceptibility patterns should be monitored to provide clinicians with the most current information regarding changes in resistance patterns.

Prosessiparametrien vaikutus polymeerien diodilaserhitsaukseen

Diplomityössä tutkittiin polymeerien diodilaserhitsausta ja tavoitteena oli selvittää eri prosessiparametrien vaikutus hitsin laatuun. Kokeissa käytettyjä hitsausmenetelmiä olivat jatkuva hitsaus, puolisimultaanihitsaus ja Clearweld-menetelmä. Materiaaleina käytettiin polykarbonaattia ja ABS + PC -seosta. Kokeissa tarkasteltiin prosessiparametrien vaikutusta hitsin lujuuteen, leveyteen sekä hitsin tuhoutumiseen ja huokoisuuteen. Hitsin lujuus kasvoi hitsaustehoa nostettaessa tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen hitsi alkoi tuhoutumaan ja lujuus lähti laskuun. Hitsaustehon lisäksi hitsin lujuuteen vaikuttavia prosessiparametreja olivat hitsausnopeus ja ilmarako, joiden kasvaessa hitsin lujuus laski. Lisäksi puolisimultaanihitsauksessa pyyhkäisyjen määrä vaikutti hitsin lujuuteen; suuremmalla pyyhkäisyjen määrällä saatiin lujempi hitsi. Hitsin leveydellä ja lujuudella ei ollut vaikutusta toisiinsa, mutta hitsin tuhoutumisella ja huokosten määrällä hitsissä oli selkeä yhteys hitsin lujuuteen. Kun hitsissä alkoi esiintyä tuhoutumista, hitsin lujuus lähti laskuun. Clearweld-menetelmällä tarvittavat hitsaustehot olivat samaa suuruusluokkaa kuin jatkuvassa hitsauksessa. Hitsausparametrialueeseen, jolla saadaan aikaan laadukas hitsi, vaikuttavat hitsausteho, hitsausnopeus, ilmarako ja säteen tehotiheys sekä puolisimultaanihitsauksessa pyyhkäisyjen määrä. Hitsausnopeuden ja ilmaraon kasvaessa parametrialue kapenee. Paras liitos saadaan aikaiseksi, kun kappaleiden välillä ei ole ilmarakoa. Tällöin myös hitsausparametrialue on laajempi.

Hitsauksen laadunvarmistus teräsrakentamisessa

Suomessa on tapahtunut 2000-luvulla neljä kappaletta ns. suuronnettomuuden vaaratilanteiksi luokiteltavaa teräsrakenteiden vaurioitumisesta aiheutunutta onnettomuutta, joista yksi johti ihmishengen menetykseen. Onnettomuuden syynä oli huonolaatuisten pienahitsien pettäminen kuormituksen alaisena, joka puolestaan oli seurausta puutteellisesta hitsauksen laadunvarmistuksesta. Teräsrakenteiden valmistus ja hitsaus eivät ole yhtä tarkan viranomaisvalvonnan alaista kuten esimerkiksi painelaitteiden valmistus, vaikka teräsrakenteiden vaurioitumisesta aiheutuvat riskit ovat erittäin merkittäviä. Työn tavoitteena oli tutustua onnettomuustapauksiin, teräsrakenteista annettuihin viranomaismääräyksiin sekä ohjeisiin ja esittää laadunvarmistustoimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistua hitsaustyön riittävästä laadusta teräsrakentamisessa. Näitä laadunvarmistustoimenpiteitä ovat mm. hitsaushenkilöstön pätevöinti, hitsausohjeiden käyttäminen, ainetta rikkomattomat tarkastukset ja rakennesuunnitelmien tarkastukset. Toisena tavoitteena oli kartoittaa rakenteiden valmistajien ja pääurakoitsijoiden nykyistä tilannetta laadunvarmistuksen osalta sekä selvittää kiinnostusta kolmannen osapuolen tarjoamiin laadunvarmistuspalveluihin. Kyselyiden perusteella laadunvarmistuspalveluille on olemassa kysyntää tietyin kustannuksiin liittyvin varauksin. Palveluista eniten kiinnostusta herättivät ainetta rikkomattomat tarkastukset ja rakennesuunnitelmien tarkastukset.

Metsäkoneen nostopuomin valmistuksen tehostaminen

Diplomityö käsittelee nostopuomin hitsauksen ja koneistuksen kehittämistä alihankinta-konepajassa. Työn tavoitteena on nostopuomin valmistuksen tehostaminen. Työssä kes-kitytään hitsauksen osalta tuotantolayoutin kehittämiseen, kaariaikasuhteen parantami-seen sekä hitsausmuodonmuutosten ehkäisyyn ja ennakointiin. Koneistuksessa keskity-tään tuotantolayoutin kehittämiseen sekä kappaleen kiinnittämiseen ja työkaluvalintoi-hin. Työn teoriaosa käsittelee hitsauksen ja koneistuksen seikkoja, jotka vaikuttavat valmis-tuksen tehokkuuteen. Lisäksi teoriaosassa perehdytään tuotantomuotoihin, tuotantojär-jestelmiin ja tuotannonohjaukseen. Käytännön osuudessa käsitellään niitä valmistuksen tehostamiskeinoja, jotka soveltuvat metsäkoneen nostopuomien sarjatuotantoon Jormet Oy:ssä. Työssä esitellään valmistuksen työvaiheet sekä selvitetään tuotannon ongelmakohdat ja pullonkaulat. Ongelmana tuotannossa on suuri jalostamattoman työn osuus, joka koos-tuu siirroista, nostoista, muodonmuutosten oikomisesta sekä koneistuksessa puomin kiinnittämisestä ja irrottamisesta. Layout muutokset, hitsauskiinnittimien ja pyörityslaitteiden kehittäminen sekä töiden ohjeistus nostavat kaariaikasuhdetta ja lyhentävät hitsausaikaa. Koneistuksessa layoutin ja kiinnittimen kehittäminen vähentävät jalostamattoman työn osuutta parantaen samalla koneistuksen tehokkuutta. Lastuamistehokkuus paranee oikeiden työkalu- ja parametri-valintojen avulla.

Kunnossapitohitsaus vaneritehtaassa

Diplomityöni tavoitteena on selvittää mekaanisen puunjalostuksen kunnossapitohitsauksessa huomioitavat asiat ja laatia niiden pohjalta vaneritehtaan käyttöön kunnossapitohitsauksen ohjeistus. Diplomityössä käsiteltiin yhtä kunnossapidon aluetta, hitsausta. Työssä esiteltiin erilaisia hitsaukseen liittyviä määritelmiä ja menetelmiä. Käytännön kokeet oli valittu esimerkkitehtaalle tärkeistä kohteista. Diplomityö tehtiin vaneriteollisuuden koneita suunnittelevaan ja toimittavaan yritykseen. Käytännön kokeet suoritettiin toimivassa vaneritehtaassa. Teoriaosassa keskityttiin sellaisiin osa - alueisiin, jotka liittyvät vaneritehtaan jokapäiväiseen kunnossapitohitsaukseen. Käytännön osuudessa havaittiin tiettyjä kokeesta toiseen toistuvia puutteita. Tällaisia olivat mm. vajaa hitsautumissyvyys, lisäaineiden käsittely, puikon koon valinta ja railon valmistus. Näiden seikkojen kautta vahvistui käsitys ohjeistuksen tarpeellisuudesta, joka oli jo työn tavoitteissa yhtenä päämääränä. Ongelmia esiintyi myös eräiden materiaalien hitsauksessa. Tämä alue tulee hoitaa kuntoon koulutuksella pikimmiten. Tilanne esimerkkitehtaassa kunnossapitohitsauksen osalta oli parempi kuin alun perin oletettiin. Muutamien puutteiden poistamisen, ohjeistuksen ja koulutuksen jälkeen tilanne tulee olemaan hyvä. Innostusta hitsauksen salojen selville saamiseen on kunnossapidon työntekijöiden joukossa.

Serum 25-hydroxyvitamin D level and kidney function decline in a Swiss general adult population.

Molecular evidence suggests that levels of vitamin D are associated with kidney function loss. Still, population-based studies are limited and few have considered the potential confounding effect of baseline kidney function. This study evaluated the association of serum 25-hydroxyvitamin D with change in eGFR, rapid eGFR decline, and incidence of CKD and albuminuria. Baseline (2003-2006) and 5.5-year follow-up data from a Swiss adult general population were used to evaluate the association of serum 25-hydroxyvitamin D with change in eGFR, rapid eGFR decline (annual loss >3 ml/min per 1.73 m(2)), and incidence of CKD and albuminuria. Serum 25-hydroxyvitamin D was measured at baseline using liquid chromatography-tandem mass spectrometry. eGFR and albuminuria were collected at baseline and follow-up. Multivariate linear and logistic regression models were used considering potential confounding factors. Among the 4280 people included in the analysis, the mean±SD annual eGFR change was -0.57±1.78 ml/min per 1.73 m(2), and 287 (6.7%) participants presented rapid eGFR decline. Before adjustment for baseline eGFR, baseline 25-hydroxyvitamin D level was associated with both mean annual eGFR change and risk of rapid eGFR decline, independently of baseline albuminuria. Once adjusted for baseline eGFR, associations were no longer significant. For every 10 ng/ml higher baseline 25-hydroxyvitamin D, the adjusted mean annual eGFR change was -0.005 ml/min per 1.73 m(2) (95% confidence interval, -0.063 to 0.053; P=0.87) and the risk of rapid eGFR decline was null (odds ratio, 0.93; 95% confidence interval, 0.79 to 1.08; P=0.33). Baseline 25-hydroxyvitamin D level was not associated with incidence of CKD or albuminuria. The association of 25-hydroxyvitamin D with eGFR decline is confounded by baseline eGFR. Sufficient 25-hydroxyvitamin D levels do not seem to protect from eGFR decline independently from baseline eGFR.

Influence of Gilbert's syndrome on the formation of ethyl glucuronide.

A drinking experiment with participants suffering from Gilbert's syndrome was performed to study the possible influence of this glucuronidation disorder on the formation of ethyl glucuronide (EtG). Gilbert's syndrome is a rather common and, in most cases, asymptomatic congenital metabolic aberration with a prevalence of about 5 %. It is characterized by a reduction of the enzyme activity of the uridine diphosphate glucuronosyltransferase (UGT) isoform 1A1 up to 80 %. One of the glucuronidation products is EtG, which is formed in the organism following exposure to ethanol. EtG is used as a short-term marker for ethyl alcohol consumption to prove abstinence in various settings. After 2 days of abstinence from ethanol and giving a void urine sample, 30 study participants drank 0.1 L of sparkling wine (9 g ethanol). 3, 6, 12, and 24 h after drinking, urine samples were collected. 3 hours after drinking, an additional blood sample was taken, in which liver enzyme activities, ethanol, hematological parameters, and bilirubin were measured. EtG and ethyl sulfate (EtS), another short-term marker of ethanol consumption, were determined in the urine samples using liquid chromatography-tandem mass spectrometry (LC-MS/MS); creatinine was measured photometrically. In all participants, EtG and EtS were detected in concentrations showing a wide range (EtG: 3 h sample 0.5-18.43 mg/L and 6 h sample 0.67-13.8 mg/L; EtS: 3 h sample 0.87-6.87 mg/L and 6 h sample 0.29-4.48 mg/L). No evidence of impaired EtG formation was found. Thus, EtG seems to be a suitable marker for ethanol consumption even in individuals with Gilbert's syndrome.