FASES ESTACIONÁRIAS DE LÍQUIDOS IÔNICOS EM CROMATOGRAFIA GASOSA: FUNDAMENTOS, AVANÇOS RECENTES E PERSPECTIVAS

Since their original discovery in 1914, ionic liquids (IL) have been widely examined and explored in chemistry due to their unique physical and chemical properties. Ionic liquids are collectively known as organic salts and have melting points of 100 °C or under. The molten salts most employed in analytical chemistry, including gas chromatography (GC), consist of an organic cation paired with an organic or inorganic anion. This class of materials exhibits negligible vapor pressure and may have their properties (e.g.thermal stability and selectivity) structurally tuned by imparting different moieties to the cation/anion. Currently, there are an estimated 1018possible combinations of IL. In this context, the prospection of highly selective IL-based stationary phases for gas-liquid chromatography has enabled high peak capacity and efficient separations of many critical pairs in complex samples. In this review, we present and discuss fundamental characteristics of ionic liquids and introduce important solvation models for gas-liquid systems. In addition, recent advances and applications of IL in conventional and multidimensional gas chromatography are outlined.

Liiketoimintatiedon hallinta yritysjohdon näkökulmasta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten liiketoimintatiedon hallinnalla voidaan tukea yrityksen strategisen tason johtamista. Lisäksi tavoitteena oli selvittää minkälaisia tietotarpeita yritysjohdolla on liittyen liiketoimintojen johtamiseen ja päätöksentekoon sekä kuinka tietoa tulee tarjota ja esittää, jotta tietoa voitaisiin hyödyntää yrityksen johtamisessa mahdollisimman tehokkaasti. Liiketoimintatiedon hallinta on monitahoinen käsite ja se sisältää sekä prosessit, teknologiat, menetelmät, tietotuotteet ja työkalut liiketoimintaan ja liiketoimintaympäristöön liittyvän tiedon hallintaan, tavoitteena päätöstenteon tukeminen ja kilpailuedun saavuttaminen. Jotta tiedosta olisi mahdollisimman paljon hyötyä yritykselle, tulee sitä hallinnoida ja johtaa päämäärätietoisesti. Tiedon arvo tulee ymmärtää ja tietoa tulee käyttää tavoitteellisesti. Tiedon tulee myös olla merkityksellistä, luotettavaa ja oikea-aikaista. Näihin tavoitteisiin pyritään vastaamaan systemaattisella prosessilla, jota voidaan hallinnoida ja jonka avulla tiedon merkityksellisyys, luotettavuus ja oikea-aikaisuus pyritään varmistamaan. Tutkimuksen empiirisessä osassa kartoitetaan kohdeyrityksen liiketoimintatiedon hallinnan nykytila yritysjohdon näkökulmasta. Tavoitteena empiirisessä osassa on selvittää haastatteluiden avulla johtoryhmän tietotarpeita sekä sitä kuinka tietotarpeet tulevat nykyisin tyydytettyä ja kuinka yritysjohto käyttää ja hyödyntää tietoa. Lopputuloksena teorian ja empiirisen tutkimuksen pohjalta luotiin prosessimalli liiketoimintatiedon hallinnan järjestämiseksi kohdeyrityksessä. Lisäksi empiirisen tutkimuksen pohjalta havaituista kehityskohteista tehtiin toimenpide-ehdotukset, kuinka kyseisiä kohteita tulisi kohdeyrityksessä jatkossa kehittää.

Lärande som text : en dramapedagogiskt förankrad läsning av det kroppsliga, rumsliga och retoriska i kunskapsbildande processer

My presupposition, that learning at some level deals with life praxis, is expressed in four metaphors: space, time, fable and figure. Relations between learning,knowledge building and meaning making are linked to the concept of personal knowledge. I present a two part study of learning as text in a drama pedagogical rooted reading where learning is framed as the ongoing event, and knowledge, as the product of previous processes, is framed as culturally formed utterances. A frame analysis model is constructed as a topological guide for relations between the two concepts learning and knowledge. It visualises an aesthetic understanding, rooted in drama pedagogical comprehension. Insight and perception are linked in an inner relationship that is neither external nor identical. This understanding expresses the movement "in between" connecting asymmetrical and nonlinear features of human endeavour and societal issues. The performability of bodily and oral participation in the learning event in a socio-cultural setting is analysed as a dialogised text. In an ethnographical case study I have gathered material with an interest for the particular. The empirical material is based on three problem based learning situations in a Polytechnic setting. The act of transformation in the polyphony of the event is considered as a turning point in the narrative employment. Negotiation and figuration in the situation form patterns of the space for improvisation (flow) and tensions at the boundaries (thresholds) which imply the logical structure of transformation. Learning as a dialogised text of "yes" and "no", of structure and play for the improvised, interrelate in that movement. It is related to both the syntagmic and the paradigmatic forms of thinking. In the philosophical study, forms of understanding are linked to the logical structure of transformation as a cultural issue. The classical rhetorical concepts of Logos, Pathos, Ethos and Mythos are connected to the multidimensional rationality of the human being. In the Aristotelian form of knowledge, phronesis,a logic structure of inquiry is recognised. The shifting of perspectives between approaches, the construction of knowledge as context and the human project of meaning making as a subtext, illuminates multiple layers of the learning text. In an argumentation that post-modern apprehension of knowledge, emphasising contextual and situational values, has an empowering impact on learning, I find pedagogical benefits. The dialogical perspective has opened lenses that manage to hold in aesthetic doubling the individual action of inquiry and the stage with its cultural tools in a three dimensional reading.

Social capital and health : variations, associations and challenges

Although social capital and health have been extensively studied during the last decade, there are still open issues in current empirical research. These concern for instance the measurement of the concept in different contexts, as well as the association between different types of social capital and different dimensions of health. The present thesis addressed these questions. The general aim was to promote the understanding of social capital and health by investigating the oldest old and the two major language groups in Finland, Swedish- and Finnish-speakers. Another aim was to contribute to the discussion on methodological issues in social capital and health research. The present thesis investigated two empirical data sets, Umeå 85+ and Health 2000. The Umeå 85+ study was a cross-sectional study of 163 individuals aged 85, 90, and 95 or older, living in the municipality of Umeå, Sweden, in the year of 2000. The Health 2000 survey was a national study of 8,028 persons aged 30 or above carried out in Finland in 2000-2001. Different indicators of structural (e.g. social contacts) and cognitive (e.g. trust) social capital, as well as health indicators were used as variables in the analyses. The Umeå 85+ data set was analyzed with factor analysis, as well as univariate and multivariate analysis of variance. The Health 2000 data was analyzed with logistic regression techniques. The results showed that the Swedish-speakers in the Finnish data set Health 2000 had consistently higher prevalence of social capital compared to the Finnish-speakers even after controlling for central sociodemographic variables. The results further showed that even if the language group differences in health were small, the Swedishspeakers experienced in general better self-reported health compared with the Finnish-speakers. Common sociodemographic variables could not explain these observed differences in health. The results imply that social capital is often, but not always, associated with health. This was clearly seen in the Umeå 85+ data set where only one health indicator (depressive symptoms) was associated with structural social capital among the oldest old. The results based on the analysis of the Health 2000 survey demonstrated that the cognitive component of social capital was associated with self-rated health and psychological health rather than with participation in social activities and social contacts. In addition, social capital statistically reduced the health advantage especially for Swedish-speaking men, indicating that high prevalence of social capital may promote health. Finally, the present thesis also discussed the issue of methodological challenges faced with when analyzing social capital and health. It was suggested that certain components of social capital such as bonding and bridging social capital may be more relevant than structural and cognitive components when investigating social capital among the two language groups in Finland. The results concerning the oldest old indicated that the structural aspects of social capital probably reflect current living conditions, whereas cognitive social capital reflects attitudes and traits often acquired decades earlier. This is interpreted as an indication of the fact that structural and cognitive social capital are closely related yet empirically two distinctive concepts. Taken together, some components of social capital may be more relevant to study than others depending on which population group and age group is under study. The results also implied that the choice of cut-off point of dichotomization of selfrated health has an impact on the estimated effects of the explanatory variables. When the whole age interval, 35-64 years, was analyzed with logistic regression techniques the choice of cut-off point did not matter for the estimated effects of marital status and educational level. The results changed, however, when the age interval was divided into three shorter intervals. If self-rated health is explored using wide age intervals that do not account for age-dependent covariates there is a risk of drawing misleading conclusions. In conclusion, the results presented in the thesis suggest that the uneven distribution of social capital observed between the two language groups in Finland are of importance when trying to further understand health inequalities that exist between Swedish- and Finnish-speakers in Finland. Although social capital seemed to be relevant to the understanding of health among the oldest old, the meaning of social capital is probably different compared to a less vulnerable age group. This should be noticed in future empirical research. In the present thesis, it was shown that the relationship between social capital and health is complex and multidimensional. Different aspects of social capital seem to be important for different aspects of health. This reduces the possibility to generalize the results and to recommend general policy implementations in this area. An increased methodological awareness regarding social capital as well as health are called for in order to further understand the cfomplex association between them. However, based on the present data and findings social capital is associated with health. To understand individual health one must also consider social aspects of the individuals’ environment such as social capital.

Associations between alexithymia and mental well-being in adolescents

Nuorten tunneilmaisun yhteys psyykkiseen oireiluun Aleksitymialla tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, jolle on tyypillistä heikko kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita sekä vähäinen mielikuvitus ja konkreettinen, ulkokohtainen ajattelutapa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella aleksitymian yhteyttä psyykkiseen oireiluun nuorilla sekä tutkia aleksitymian kehittymiselle altistavia yksilöllisiä lapsuudenaikaisia tekijöitä. Tutkimusaineisto koostui aiempaan nuorten syömishäiriöoireilua tarkastelevaan tutkimukseen osallistuneista nuorista (n = 320) ja heille satunnaisotannalla poimituista verrokeista (n = 640). Seurantakyselyssä käytettiin vastaajan itsensä täytettäviä mittareita ja aineisto kerättiin postikyselynä. Yhteensä 729 henkilöä (78 %) palautti lomakkeen täytettynä, muodostaen näin lopullisen tutkimusaineiston. Tyttöjä vastanneista oli 74 % ja poikia 26 %. Aineiston keski-ikä oli 19 vuotta tämän tutkimuksen aikaan. Aineistosta oli käytettävissä neuvolatiedot syntymästä lähtien. Tutkimusaineistossa todettiin aleksitymian yleisyydeksi tytöillä 8,2 % ja pojilla 8,5 %. Sukupuolten välillä ei todettu eroa 20-osioisella Toronto Alexithymia Scale-kyselyllä (TAS-20) pistemäärissä (tytöillä 44.7 ja pojilla 46.0). Syömishäiriöoireiden todettiin olevan yleisempiä aleksityymisillä nuorilla verrattuna ei-aleksityymisiin. Syömishäiriöoireita mitattiin SCOFF-mittarilla (“Sick”, “Control”, “One”, “Fat”, “Food”). Aleksityymisten nuorten keskimääräinen SCOFF-pistemäärä oli merkitsevästi korkeampi kuin ei-aleksityymisten ja SCOFF-positiivisten (pistemäärä vähintään 2) osuus oli aleksityymisten ryhmässä kolminkertainen ei-aleksityymisten ryhmään verrattuna. Myös ahdistuneisuuden todettiin olevan yhteydessä aleksitymiaan nuorilla. Ahdistuneisuutta mitattiin State-Trait Anxiety Inventory-mittarilla (STAI) ja lisäksi mitattiin masennusoireita ja alkoholinkäyttöä. Aleksityymisten nuorten STAI-pisteet olivat merkitsevästi korkeammat kuin eialeksityymisten. Ahdistuneet aleksityymiset nuoret olivat myös yleisemmin masentuneita ja käyttivät runsaammin alkoholia kuin yhtä ahdistuneet ei-aleksityymiset nuoret. Tutkimuksessa selvitettiin aleksitymian yhteyttä sosiaaliseen tukeen sekä koettuun vanhempien hoivaan ja ylisuojelevaisuuteen. Käytetyt mittarit olivat Multidimensional Scale of Perceived Social Support ja Parental Bonding Instrument. Aleksitymia oli merkitsevästi yhteydessä sekä heikompaan koettuun sosiaaliseen tukeen – erityisesti ystäviltä saatavaan − että korkeampaan vanhempien ylisuojelevaisuuteen. Tutkimuksessa käytettiin 5-vuotisneuvolatarkastuksen tietoja sen arviointiin, mitkä kehitykselliset tekijät saattavat olla yhteydessä aleksitymian ilmenemiseen. Puheenkehityksen ongelmien todettiin olevan miehillä selvästi yhteydessä aleksitymiaan. Tutkimuksen perusteella aleksityymisillä nuorilla esiintyy ei-aleksityymisiin ikätovereihin verrattuna selvästi yleisemmin psyykkisiä oireita. Koska aleksitymia heikentää hoitovastetta todennäköisesti myös nuorilla, tulisi aleksitymian mahdollisuus selvittää tehokkaasti psyykkisesti oireilevilla nuorilla. Lisääntyvä tutkimustieto aleksitymian kehittymisestä mahdollistaa riskitapausten varhaisemman tunnistamisen ja tilanteeseen puuttumisen.

Personalidade e resiliência como proteção contra o Burnout em médicos residentes

Residentes têm apresentado burnout em decorrência de fatores ambientais e pessoais, altamente estressores. Alguns indivíduos reagem positivamente a estes estressores, e a literatura sugere que as características de personalidade e a resiliência explicam o fenômeno. Assumimos que a resiliência é multifatorial e multidimensional, como na abordagem resiliente. OBJETIVO: Investigar se a resiliência, associada às características de personalidade, se correlaciona positivamente com baixos escores de burnout. MÉTODO: Estudo de seguimento com 121 residentes, utilizando ficha sociodemográfica, Inventário Fatorial de Personalidade (IFP), Escala de Resiliência de Wagnild & Young e o Maslach Burnout Inventory (MBI). RESULTADOS: Burnout foi constatado nos domínios despersonalização em T1 (12,1) e T2 (13,9) (p = 0,004); exaustão emocional em T1 (26) e T2 (22,5) (p = 0,624) e baixa realização profissional em T1 (38,1) e T2 (35,5) (p = 0,001); forte resiliência foi encontrada em 63,6%. Aqueles com forte resiliência apresentaram menor burnout. Características de personalidade puderam ser associadas à resiliência. Constatou-se que a resiliência pode ser desenvolvida nos residentes como forma de proteção contra o burnout. CONCLUSÃO: Constatou-se que a resiliência, associada às características de personalidade, se correlaciona positivamente com baixos escores de burnout.

Cognitively Empowering Internet-Based Patient Education for Ambulatory Orthopaedic Surgery Patients

Tiedollista voimavaraistumista tukeva internet-perustainen ohjaus päiväkirurgisille ortopedisille potilaille Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää tiedollista voimavaraistumista tukeva Internetperustainen potilasohjausohjelma sekä arvioida sitä. Tutkimusprosessi jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin sisältö tiedollista voimavaraistumista tukevalle Internet-perustaiselle ohjaukselle päiväkirurgisia ortopedisia potilaita varten. Toisessa vaiheessa arvioitiin Internet-perustaisen ohjauksen (koeryhmä) hyväksyttävyyttä käyttäjien arvioimana ja ohjauksen tuloksia sekä verrattiin Internet-perustaisen ohjauksen (koeryhmä) tuloksia tiedollisesti voimavaraistumista tukevan sairaanhoitajan välittämään ohjauksen (kontrolliryhmä) tuloksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda uusi potilasohjausmuoto joka tarjoaa yksilöllisen, osallistavan ja aikaan ja paikkaan sitomattoman ohjauksen päiväkirurgiseen ortopediseen leikkaukseen tulevalle potilaalle. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa käytettiin kuvailevaa ja vertailevaa tutkimusmenetelmää (ennen ja jälkeen testaus). Tutkimukseen osallistui 120 päiväkirurgista ortopedista potilasta joiden tiedon odotuksia ja heille välitettyä tietoa tarkasteltiin. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksien ja aikaisemman voimavaraistumista käsittävän tiedon perusteella luotiin sisältö tiedollista voimavaraistumista tukevalle Internet-perustaiselle ohjaukselle. Sisältö rakentui voimavaraistavan tiedon kuudesta eri osa-alueesta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa käytettiin randomoitua kokeellista tutkimusasetelmaa. Päiväkirurgiseen ortopediseen leikkaukseen tulevat potilaat randomoitiin koeryhmään (n=72) Internetperustaiseen ohjaukseen ja kontrolliryhmään (n=75) sairaanhoitajan välittämään ohjaukseen. Aineisto kerättiin strukturoitujen mittareiden avulla ja tulokset analysoitiin tilastollisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehitettyä tiedollisesti voimavaraistumista tukevaa Internet-perustaista potilasohjausmenetelmää voidaan suositella käytettäväksi ortopedisten päiväkirurgisten potilaiden ohjauksessa ja potilailla on hyvät mahdollisuudet voimavaraistua tiedollisesti sen avulla. Monipuolista tietoa sisältävä Internet-perustainen ohjaus osoittautui käyttäjien näkökulmasta hyväksyttäväksi. Vaikka Internet ohjauksen hyväksyttävyys koettiin osittain heikommaksi kuin sairaanhoitajan välittämän ohjauksen, potilaat käyttivät nettisivustoa ongelmitta ja arvioivat sen helppokäyttöiseksi. Ohjausmuodolla ei ollut vaikutusta hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Sen sijaan kustannuksista organisaatiolle voitiin puolittaa sairaanhoitajan ohjaukseen käyttämä aika Internet-perustaisen ohjauksen avulla. Internet-perustaiseen ohjaukseen osallistuneiden potilaiden tiedon taso ja kokemus tiedon riittävyydestä lisääntyivät ohjauksen jälkeen enemmän kuin sairaanhoitajan välittämään potilasohjaukseen osallistuneiden potilaiden tiedot. Ohjausmuodolla ei ollut vaikutusta potilaiden kokemien tunteiden ja oireiden voimakkuuteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että tiedollisesti voimavaraistava Internet-perustaista ohjausta voidaan suositella vaihtoehtoiseksi menetelmäksi sairaanhoitajan välittämälle ohjaukselle päiväkirurgiseen ortopediseen leikkaukseen tuleville potilaille.

INVASÃO BIOLÓGICA POR Hovenia dulcis THUNB. EM FRAGMENTOS FLORESTAIS NA REGIÃO DO ALTO URUGUAI, BRASIL1

Buscou-se caracterizar a composição florístico-estrutural do componente arbóreo de uma área contaminada por Hovenia dulcis Thunb., determinar a relação da distribuição da espécie invasora com o estágio sucessional e verificar a relação da presença da espécie invasora com padrões de diversidade e de estruturação da comunidade. O estudo foi realizado em uma área ciliar do reservatório da Usina Hidrelétrica de Machadinho, em Santa Catarina. O levantamento foi conduzido em 48 parcelas de 200 m2 cada, dispostas em oito blocos. Dentro das parcelas, todos os indivíduos arbóreos com Circunferência Medida à Altura do Peito (CAP) igual ou superior a 15,7 cm foram medidos (CAP) e identificados. Os dados foram analisados por meio dos descritores fitossociológicos, Índice de Invasão Biológica (IIB), índices de diversidade, escalonamento multidimensional não métrico, análise de variância multivariada permutacional, análise de espécies indicadoras e o índice de c-score. Foram amostradas 66 espécies, com a de maior Valor de Importância (VI) Ocotea puberula (Rich.) Nees (10,79%). H. dulcis ocupou a sétima posição em VI (4,04%), e o IIB foi de 0,47. Os blocos foram classificados em grupos sucessionais médios e avançados, com diferenças florístico-estruturais entre eles (p = 0,001). H. dulcis associou-se com áreas em estágio sucessional mais inicial, com menor diversidade de espécies arbóreas e ausência de estruturação da comunidade, referente à segregação das espécies nas parcelas. Conclui-se que a invasão por H. dulcis não ocorreu de forma espacialmente homogênea, sendo determinada pelas características ecológicas da comunidade residente.

Role of Capabilities in Purchasing and Supply Management Performance

The objective of this thesis was to study the role of capabilities in purchasing and supply management. For the pre-understanding of the research topic, purchasing and supply management development and the multidimensional, unstructured and complex nature of purchasing and supply management performance was studied in literature review. In addition, a capability-based purchasing and supply management performance framework were researched and structured for the empirical research. Due to the unstructured nature of the research topic, the empirical research is three-pronged in this study including three different research methods: the Delphi method, semi-structured interview, and case research. As a result, the purchasing and supply management capability assessment tool was structured to measure current level of capabilities and impact of capabilities on purchasing and supply management performance. The final results indicate that capabilities are enablers of purchasing and supply management performance, and therefore critical to purchasing and supply performance.

Competence in intensive and critical care nursing - development of a basic assessment scale for graduating nursing students

Intensive and critical care nursing is a speciality in its own right and with its own nature within the nursing profession. This speciality poses its own demands for nursing competencies. Intensive and critical care nursing is focused on severely ill patients and their significant others. The patients are comprehensively cared for, constantly monitored and their vital functions are sustained artificially. The main goal is to win time to cure the cause of the patient’s situation or illness. The purpose of this empirical study was i) to describe and define competence and competence requirements in intensive and critical care nursing, ii) to develop a basic measurement scale for competence assessment in intensive and critical care nursing for graduating nursing students, and iii) to describe and evaluate graduating nursing students’ basic competence in intensive and critical care nursing by seeking the reference basis of self-evaluated basic competence in intensive and critical care nursing from ICU nurses. However, the main focus of this study was on the outcomes of nursing education in this nursing speciality. The study was carried out in different phases: basic exploration of competence (phase 1 and 2), instrumentation of competence (phase 3) and evaluation of competence (phase 4). Phase 1 (n=130) evaluated graduating nursing students’ basic biological and physiological knowledge and skills for working in intensive and critical care with Basic Knowledge Assessment Tool version 5 (BKAT-5, Toth 2012). Phase 2 focused on defining competence in intensive and critical care nursing with the help of literature review (n=45 empirical studies) as well as competence requirements in intensive and critical care nursing with the help of experts (n=45 experts) in a Delphi study. In phase 3 the scale Intensive and Critical Care Nursing Competence Scale (ICCN-CS) was developed and tested twice (pilot test 1: n=18 students and n=12 nurses; pilot test 2: n=56 students and n=54 nurses). Finally, in phase 4, graduating nursing students’ competence was evaluated with ICCN-CS and BKAT version 7 (Toth 2012). In order to develop a valid assessment scale of competence for graduating nursing students and to evaluate and establish the competence of graduating nursing students, empirical data were retrieved at the same time from both graduating nursing students (n=139) and ICU nurses (n=431). Competence can be divided into clinical and general professional competence. It can be defined as a specific knowledge base, skill base, attitude and value base and experience base of nursing and the personal base of an intensive and critical care nurse. Personal base was excluded in this self-evaluation based scale. The ICCN-CS-1 consists of 144 items (6 sum variables). Finally, it became evident that the experience base of competence is not a suitable sum variable in holistic intensive and critical care competence scale for graduating nursing students because of their minor experience in this special nursing area. ICCN-CS-1 is a reliable and tolerably valid scale for use among graduating nursing students and ICU nurses Among students, basic competence of intensive and critical care nursing was self-rated as good by 69%, as excellent by 25% and as moderate by 6%. However, graduating nursing students’ basic biological and physiological knowledge and skills for working in intensive and critical care were poor. The students rated their clinical and professional competence as good, and their knowledge base and skill base as moderate. They gave slightly higher ratings for their knowledge base than skill base. Differences in basic competence emerged between graduating nursing students and ICU nurses. The students’ self-ratings of both their basic competence and clinical and professional competence were significantly lower than the nurses’ ratings. The students’ self-ratings of their knowledge and skill base were also statistically significantly lower than nurses’ ratings. However, both groups reported the same attitude and value base, which was excellent. The strongest factor explaining students’ conception of their competence was their experience of autonomy in nursing. Conclusions: Competence in intensive and critical care nursing is a multidimensional concept. Basic competence in intensive and critical care nursing can be measured with self-evaluation based scale but alongside should be used an objective evaluation method. Graduating nursing students’ basic competence in intensive and critical care nursing is good but their knowledge and skill base are moderate. Especially the biological and physiological knowledge base is poor. Therefore in future in intensive and critical care nursing education should be focused on both strengthening students’ biological and physiological knowledge base and on strengthening their overall skill base. Practical implications are presented for nursing education, practice and administration. In future, research should focus on education methods and contents, mentoring of clinical practice and orientation programmes as well as further development of the scale.

Asiakastyytyväisyyden muodostuminen: Kognitiivinen, affektiivinen ja kognitiivis-affektiivinen näkemysvertailu

Tässä Pro gradu –tutkielmassa tavoiteltiin kokonaiskuvaa teemapuistoalan asiakastyytyväisyyden muodostumisesta kognitiivisesta, affektiivisesta ja kognitiivis-affektiivisesta näkökulmasta. Lisäksi tarkasteltiin kunkin näkökulman teoriapohjaa; miten asiakas muodostaa arvionsa tyytyväisyydestään sekä tyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä kussakin näkökulmassa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ryhmähaastatteluna. Tutkimustulosten perusteella todettiin asiakastyytyväisyyden muodostuvan kognitioiden ja affektien yhteisvaikutuksesta, tulosten tukien kognitiivis-affektiivista näkökulmaa. Lisäksi tuloksissa saatiin viitteitä sosiaalisesta näkökulmasta asiakastyytyväisyyden muodostumisessa, affektiivisesta diskonfirmaatiosta sekä asiakastyytyväisyyden dynaamisesta luonteesta. Myös asiakastyytyväisyyden ja –tyytymättömyyden prosessien havaittiin eroavan ainakin jossain määrin. Uudet, viitekehyksen ulkopuoliset havainnot tukivat uusimman kirjallisuuden käsitystä asiakastyytyväisyydestä monitasoisena ja –ulotteisena käsitteenä.

Health Related Quality of Life after Childhood Cancer - A Finnish Nationwide survey

The purpose of this Finnish epidemiological nationwide cross-sectional study was to evaluate the Health Related Quality of Life (HRQL) of young people that have survived childhood cancer at least four years after cancer diagnosis. The study aims were (1) to increase knowledge and understanding about the relationship between childhood cancer and its treatment and HRQL of childhood cancer survivors and (2) to identify survivors who need and could benefit from ongoing long-term follow-up, as well as (3) to identify what kind of aftercare the childhood cancer survivors will possibly need. HRQL and fatigue of currently still young survivors of extracranial childhood malignancies were evaluated with self-reports and parent proxy reports. HRQL was measured with age-appropriate generic instruments: PedsQL™, SF-36, 15D, 16D and 17D. Fatigue for children and adolescents aged below 18 years was measured with the PedsQL™ Multidimensional Fatigue Scale Finnish version. PedsQL™ parent-proxy and the PedsQL™ Multidimensional Fatigue Scale Parentproxy instruments were used to assess the perception of the parents on HRQL and fatigue of their children and adolescents. Postal-survey questionnaires were mailed to 852 childhood cancer survivors aged 11-27 years and their randomly selected gender-, age and living-place matched controls, as well as under 18-year-old children´s parents. A total of 474 survivors, 595 controls, 209 survivor’s parent and 253 control’s parent replied. The mean age of survivors at the time of the study was 18.4 years. The mean length of survival was 12.3 years, and the mean age at diagnosis 5.5 years. The most of the Finnish childhood cancer survivors evaluated that their HRQL as good. Survivors rated their HRQL equal or higher than their controls. The only dimension where the survivors scored poorer than the controls was the 15D mobility dimension. Survivors of childhood cancer did not suffer from significant fatigue. There were subgroups of childhood cancer survivors who had poorer level of HRQL, and suffered from fatigue more than the reference group. The demographic factors that associated with poorer HRQL were female gender, greater weight, living alone, need of remedial education, an additional non-cancer diagnosis, survivors with siblings, and self-reported unhappiness. Disease-related factors that associated with poorer HRQL were higher age at the time of diagnosis, the diagnosis of Wilms tumor, neuroblastoma, or osteosarcoma, and treatment with stem cell transplantation. The factors associated with more fatigue in survivors were male gender, older age at evaluation, the need of remedial education at school, lower overall average grade in the latest school marks report, length of survival more than 10 years, lower HRQL-scores, and a sarcoma diagnosis. However, all the used demographic and disease related factors explained only about one third of the variation in the HRQL scores. In open questions, the survivors were most worried about their physical health, but were also worried about their mental health, cancer inheritance, late-effects, and fertility and relapse issues. It seems that there are subgroups of survivors who need and could benefit from ongoing long-term follow-up. In the future, the survivors of childhood cancer need more information about their physical and mental health, as well as on their cancer inheritance, possible late-effects including fertility issues, and on the risk of relapse.

Pohjoiset maisemat : "Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen toteuttaminen Pohjois-Kalotin kunnissa" - Konferenssi Inarissa 7.-9.9.2011

Kansainvälinen Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen tavoitteiden saavuttamista edistävä konferenssi järjestettiin Inarissa 7.-9.9.2011. Konferenssissa käsiteltiin maisemasopimuksen tavoitteita, tarpeita ja mahdollisuuksia Pohjois-Kalotin alueella. Tähän raporttiin on koottu konferenssissa esiintyneiden asiantuntijoiden laatimat artikkelit aiheesta. Raportin toivotaan helpottavan alueiden käytön suunnittelijoita käytännön työssään ja rohkaisevan kuntia toteuttamaan tulevaisuuden suunnittelua Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Raportti on saatavissa viidellä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, pohjoissaameksi ja englanniksi. Pohjois-Kalotin aluetta yhdistää yhteinen tunnusomainen maisema. Saamelaiskulttuurin sekä poronhoidon muovaamat tunturimaisemat ja upeat jokivarsimaisemat heijastuvat ympäristössä laaja-alaisesti. Alueen maisemalle haasteita tuovat sen moninaiset maankäyttömuodot ja elinkeinot, kuten matkailu, kaivosteollisuus ja energiantuotanto. Arvokkaiden maisemapiirteiden säilyttäminen vaatii erityistä tuntemusta ja tietämystä alueen kunnissa. Maisemansuojelua ja -hoitoa toteutetaan alueiden- ja maankäytön suunnittelun kautta, pääasiallisesti kaavoituksella ja maisemanhoitosuunnitelmilla. Pohjois-Kalotin alueen kunnissa on erilaiset osin toisistaan poikkeavat toimintatavat ja käytännöt maisemanhoidossa. Kuitenkin alueen asukkailla on yhtäläisiä intressejä elinympäristönsä suojeluun ja säilyttämiseen. Maisema nähdään vetovoimatekijänä, jota ei haluta menettää. Lisääntyvät maankäyttötarpeet kunnissa luovat tarpeen entistä moniulotteisemmalle suunnittelulle. Paikallisten tahojen osallistaminen suunnitteluprosesseihin aikaisessa vaiheessa ja monimuotoinen vuorovaikutus, niin toimijoiden, kansalaisten kuin viranomaisten välillä vähentää konfliktien muodostumista. Tutkimustiedon tehokkaampi hyödyntäminen ja valtiorajat ylittävä yhteistyö helpottaa päätöksentekoa ja luo yhteisiä linjoja maisemansuojelutyöhön. Yhteiset kokemukset, käytännöt ja tietotaidon jakaminen sekä laajemman maisemakokonaisuuden hahmottaminen parantaa eurooppalaisen maisemayleissopimuksen tavoitteiden toteutumista. Työn jatkuvuuden varmistamiseksi Pohjois-Kalotin alueelle suunnitellaan perustettavaksi maisemayhteistyöryhmä, jonka tehtävä on maisemapolitiikan kehittäminen ja eteenpäin vieminen.

Northern Landscapes : ʻʻImplementation of the European Landscape Convention In the North Calotte Area Municipalitiesʼʼ - Conference in Inari, Finland 7-9.9.2011

The conference promoting the objectives of the international European Landscape Convention (ELC) was held on 7-9 September 2011 in Inari. The primary aim of the conference was to increase awareness of the ELC and the prospects and requirements it brings to practical planning work, especially at the municipal level. The conference speakers included top experts from Sweden, Norway, Finland, France, Holland and Catalonia. This report is a collection of articles written by the experts in the ELC conference. The report is available in five languages: Finnish, Swedish, Norwegian, Northern Sámi and English. The common characteristics of the North Calotte area, such as the magnificent riverside scenery and the beautiful fell landscapes formed by the Sámi culture and reindeer management are broadly reflected in the environment. Alongside the traditional forms of land use, many other livelihoods and forms of land use now need to be accommodated in the area. Tourism, energy production, mining industry and new infrastructure create new and manifold challenges to the authorities in charge of land use in these areas. Municipalities need information and support for versatile planning in the future, so that the unique and valuable characteristics of the North can be preserved. Landscape protection and management in the landscape areas is executed through areal and land use planning, mainly through town planning and the creation of landscape management plans. The municipalities in the North Calotte region have their own partly divergent methods and practices, based on the various land use processes are executed. The municipalities and inhabitants have a great interest in preserving and protecting their living environment and maintaining and increasing the appeal of the area. Landscape is viewed as one of the most significant appealing factors that cannot be lost. The increasing land use in municipalities, for example due to energy production, mining industry and increasing tourism, create a need for more multidimensional planning. The reconciliation of the wishes of different interest groups, and traditional and new livelihoods will not be easy. Conflict is inevitable. This will lead to a greater need to engage local bodies to the planning processes right from the start of the projects. Close cooperation between different administrative branches, operators, local bodies and landscape research promote the objectives of the convention. To ensure that the work continues, a landscape co-operation group is planned to be established in the North Calotte area. It´s main task is to promote and develop landscape policy in the area.

Landskapet i nord : ”Gjennomføring av Den europeiska Landskapskonvensjonen i kommunene på Nord-Kalotten” – Konferansen 7.-9. 9.2011, Enare, Finland

Kansainvälinen Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen tavoitteiden saavuttamista edistävä konferenssi järjestettiin Inarissa 7.-9.9.2011. Konferenssissa käsiteltiin maisemasopimuksen tavoitteita, tarpeita ja mahdollisuuksia Pohjois-Kalotin alueella. Tähän raporttiin on koottu konferenssissa esiintyneiden asiantuntijoiden laatimat artikkelit aiheesta. Raportin toivotaan helpottavan alueiden käytön suunnittelijoita käytännön työssään ja rohkaisevan kuntia toteuttamaan tulevaisuuden suunnittelua Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Raportti on saatavissa viidellä eri kielellä: suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, pohjoissaameksi ja englanniksi. Pohjois-Kalotin aluetta yhdistää yhteinen tunnusomainen maisema. Saamelaiskulttuurin sekä poronhoidon muovaamat tunturimaisemat ja upeat jokivarsimaisemat heijastuvat ympäristössä laaja-alaisesti. Alueen maisemalle haasteita tuovat sen moninaiset maankäyttömuodot ja elinkeinot, kuten matkailu, kaivosteollisuus ja energiantuotanto. Arvokkaiden maisemapiirteiden säilyttäminen vaatii erityistä tuntemusta ja tietämystä alueen kunnissa. Maisemansuojelua ja -hoitoa toteutetaan alueiden- ja maankäytön suunnittelun kautta, pääasiallisesti kaavoituksella ja maisemanhoitosuunnitelmilla. Pohjois-Kalotin alueen kunnissa on erilaiset osin toisistaan poikkeavat toimintatavat ja käytännöt maisemanhoidossa. Kuitenkin alueen asukkailla on yhtäläisiä intressejä elinympäristönsä suojeluun ja säilyttämiseen. Maisema nähdään vetovoimatekijänä, jota ei haluta menettää. Lisääntyvät maankäyttötarpeet kunnissa luovat tarpeen entistä moniulotteisemmalle suunnittelulle. Paikallisten tahojen osallistaminen suunnitteluprosesseihin aikaisessa vaiheessa ja monimuotoinen vuorovaikutus, niin toimijoiden, kansalaisten kuin viranomaisten välillä vähentää konfliktien muodostumista. Tutkimustiedon tehokkaampi hyödyntäminen ja valtiorajat ylittävä yhteistyö helpottaa päätöksentekoa ja luo yhteisiä linjoja maisemansuojelutyöhön. Yhteiset kokemukset, käytännöt ja tietotaidon jakaminen sekä laajemman maisemakokonaisuuden hahmottaminen parantaa eurooppalaisen maisemayleissopimuksen tavoitteiden toteutumista. Työn jatkuvuuden varmistamiseksi Pohjois-Kalotin alueelle suunnitellaan perustettavaksi maisemayhteistyöryhmä, jonka tehtävä on maisemapolitiikan kehittäminen ja eteenpäin vieminen.