Tyttöjen kesken : Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä.

Among Girls Youth Work, Multiculturalism and Gender Equality Finland s increasingly multicultural society concerns younger generations in a very particular manner. Starting already in pre-school kindergartens, children from different cultural backgrounds share their everyday existence. The focus of this study is Finland s increasingly multicultural society that has challenged youth work professionals in particular and made them rethink questions related to content, basic values and goals of youth work. These reconsiderations include the following essential questions: which of these pedagogic principles are defined as Finnish, and under what kinds of circumstances would the youth workers be ready to negotiate about them. These questions, which are related to multiculturalism, are then linked to the girls position, status and gender equality. The research examines how gender equality is articulated in relation to multiculturalism and vice versa, in what contexts youth work-related questions are negoatiated in, and how these negotiations then relate to gender issues. The present study combines theoretical concepts and debates from both post-colonial and youth research, and has benefited greatly from previous research which has examined the everyday lives of young people with multicultural backgrounds and conceptualised the different meanings of age, ethnicity, culture and gender. Neither multiculturalism nor gender equality is, however, taken as a given concept in this study; rather the research focuses on how youth workers understand and define these concepts and how they are used. The emphasis has been on monitoring the varying consequences of different understandings and definitions in terms of everyday work and practices. The goal of this study has been to find typical ways of conceptualising multiculturalism, gender equality and the role of girls in the context of youth work. The focus of the research is not just the youth workers different views but also the notions of the girls themselves. These are then further analysed by examining the ways the girls negotiate their agency. Examples of how the girls agency is defined and the different forms of agency that are offered to the girls within the context of leisure time activities and youth work have been sought. The kind of agency the girls then assume is also examined. The data in this research is comprised of interviews with young people with multicultural backgrounds (n=39), youth workers (n=42) and of ethnographic fieldwork (2003 2005). The fieldwork concentrated on following different types of youth work activities that were targeted at girls with migrant backgrounds. These were organized both by selected municipalities and NGOs. The research shows that various questions related to multicultural issues have enhanced the visibility of gender equality in the field of youth work. The identification of gender-based inequality is especially closely linked to the position of girls from migrant backgrounds. These girls are a source of particular worry and the aim of the many activity groups for migrant girls is to educate them so that they can become equal Finnish citizens . The youth work itself is seen as gender-neutral and equality based. Equality in this context is defined as a purely quantitative concept, and the solution to any possible inequalities is thus the exact same treatment for everyone . The girls themselves seem mainly confused by the role that is offered to them. They would need a voice and the possibility to have an impact on the planning of youth work activities. They want to have their views heard. The role of the victim assigned to them is very confining and makes it difficult to act. At the same time the research shows how gender-sensitive youth work is seen to mean youth work with girls. Gender-sensitive work with boys is not really done or is done very little, even if many of the interviewees are of the opinion that the true materialization of gender equality would require boys to be taken into account too. The principle of gender equality should be shared by the entire youth work profession. Keywords Youth work, equality, multiculturalism, gender sensitivity, agency, girls, young people, sexuality

Päijänteen yhteenvetotutkimus. I : nykytila ja siihen johtanut kehitys. Fysikaalis-kemialliset selvitykset

English summary: Lake Päijänne research I

Päijänteen yhteenvetotutkimus II : Nykytila ja siihen johtanut kehitys ; biologiset selvitykset

English summary: Lake Päijänne research II

Tutkimusrahoitusprosessin kuvaus ja kustannuserittelyn laatiminen tutkimusrahoituksen hakua varten. Esimerkkinä Kelan tutkimusrahoitus

78 s.

Astma ja diabetes yhä harvemmin syynä Kelan kuntoutukseen

Kelan astma- ja diabeteskuntoutus on pienentynyt merkittävästi parissa vuosikymmenessä. Kun vuonna 1990 astmakuntoutujia oli 3 500, oli heitä vuonna 2010 enää 700 eli viidennes parin vuosikymmenen takaisesta. Diabeteskuntoutujien määrä on vastaavana aikana puolittunut 2 400:sta 1 000 henkeen.

Painehaavapotilaille tehtyjen hoitointerventioiden määrä ja tulokset HYKS:n plastiikkakirurgian klinikassa

Keräsimme ICD-10 koodilla L89 HYKS:n plastiikkakirurgian klinikassa hoidetuista 401:stä potilaasta hoitotiedot vuosilta 2000-2008. Plastiikkakirurgiseen leikkaukseen ja hoidon arvioon päätyneiden potilaiden keski-ikä oli 60,3 (18-97v.). Painehaavan riskitekijät selvitettiin. Yksittäisistä riskitekijöistä yleisimpiä olivat paraplegia ( n=77; 17% ) ja diabetes/ASO tauti ( n=53; 12 % ). Yhteensä painehaavaleikkauksia tehtiin 347 , joista revisioleikkauksia 108 ja varsinaisia sulkuleikkauksia oli 239. Keskimäärin potilaat tarvitsivat 1.7 operaatiota. Leikatuista painehaavoista gradus III- haavoja oli 35,1% ; n= 84 ja gradus IV 25,5% ; n= 61, pinta-ala haavoilla oli keskimäärin 30,5 cm2. Istuinkyhmyjen ja sacrumin painehaavat olivat potilasaineistossamme yleisiä (20% ja 27% operoiduista painehaavoista). Gradus III haavoja leikattiin keskimäärin 1,6 kertaa ja gradus IV haavoja keskimäärin 2,0 kertaa. Postoperatiivisia poliklinikkakäyntejä tarvittiin keskimäärin 2,3, gradus III painehaavapotilailla 2,0 ja gradus IV potilailla 2,6 käyntiä. Leikkausmenetelmistä eri kielekerekonstruktiot olivat selkeästi eniten käytetty leikkausmenetelmä painehaavaleikkauksissa: 58 % rekonstruktioleikkauksista suoritettiin käyttäen jonkinlaista iho- lihaskielekettä. (134 sanaa)

Runsasrasvaisen- ja vähärasvaisendieetin sekä kalorirajoituksen ja resveratrolin vaikutus SIRT1–proteiinin määrään hiirten sydämissä ja maksoissa

Lihavuus on kasvava ongelma länsimaissa. Siihen liittyy useita metabolisia muutoksia, jotka johtavat erilaisiin kohde-elinvaurioihin. Vaurioiden mekanismien tunnistaminen on tärkeää, jotta niiden ehkäisyyn voidaan kehittää uusia elintapa- ja lääkehoitoja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ravinnon rasvamäärän, resveratrolin ja kalorirajoituksen vaikutuksia hiirten sydämissä ja maksoissa sekä määrittää näiden vaikutus SIRT1 – proteiinin määrään kyseisissä kudoksissa. Tutkimuksessa vertailtiin Western Blot – menetelmän avulla SIRT1:n pitoisuutta hiirten sydämissä ja maksoissa. SIRT1:n lokalisaatio osoitettiin immunohistokemiallisen värjäyksen avulla. Sydänlihassolujen hypertrofiaa arvioitiin mikroskoopin avulla HE – värjätyistä leikkeistä. Resveratrolin vaikutus sydänlihassolujen hypertrofian asteeseen jäi vähäiseksi. Kalorirajoitus lisäsi SIRT1:n määrää sekä sydämessä että maksassa ja esti sydänlihassolujen hypertrofian. Tutkimus tarjoaa hyvän pohjan selvittää laajemmin resveratrolin vaikutusta SIRT1:n aktivaatioon ja sitä kohde-elinvaurioiden estoon.

Avoimesti sitoutuneena : Lähetystyö kristillisessä kasvatuksessa ja vapaaehtoistyössä

In this study the junction of Christian mission, Christian education and voluntary work are examined in the Christian student voluntary association Opiskelijain Lähetysliitto (OL), which is the Finnish successor to the Student Volunteer Movement. The main subjects are the structure and content of the mission education as one aspect of Lutheran education and the reasons for expressing the mission interest through voluntary work. The research questions are as follows: What kind of organization has the OL been? What has mission education been like in the OL? Why have the former chairpersons participated in the OL? How have purposiveness and intentionality arisen among the former chairpersons? The study is empirical despite having a historical and retrospective view, since the OL is explored during the period 1972 2000. The data consists of the OL s annual reports, membership applications (N=629) and interviews of all 25 former chairmen. Data is analysed by qualitative and quantitative content analysis in a partly inductive and partly deductive manner. The pedagogical framework arises from situational learning theory (Lave - Wenger 1991), which was complemented with the criteria for meaningful learning (Jonassen 1995), the octagon model of volunteer motivation (Yeung 2004) and the definitions of intentionality and purposiveness in the theory of teachers pedagogical thinking (Kansanen et al. 2000). The analysis of the archive data showed that the activities of the OL are reminiscent of those of the missions of the Finnish Evangelical Lutheran Church congregations. The biggest difference was that all OL participants were young adults, the age group that is the greatest challenge to the Church. The OL is therefore an interesting context in which to explore mission education and mission interest. The key result of the study was the forming of a model of mission educa-tion. The model has three educational components: values, goals and methods. The gist of the model is formed by the goals. The main goal is the arousing and strengthening of mission interest which has emotional, cognitive and practical aspects. The subgoals create the horizontal vertical and inward outward dimensions of the model, which are the metalevels of mission education. The subgoals reveal that societal and religious education may embody a missionary dimension when they are understood as missionary training. Further, a distinction between mission education and missionary training was observed. The former emphasizes the main goal of the model and the latter underlines the subgoals. Based on the vertical dimension of the model the study suggests that the definition of religious competence needs to be complemented with missional competence. Reasons for participating in the OL were found to be diverse as noted in other studies on volunteering and motivating factors, and were typical to young people such as the importance of social relations. The study created new motivational themes that occurred in the middle of the continuity newness and the distance proximity dimensions, which were not found in Yeung s research. Mission interest as voluntary work appeared as oriented towards one s own spirituality or towards the social community. On the other hand, mission interest was manifested as intentional education in order to either improve the community or to promote the Christian mission. In the latter case the mission was seen as a purpose in life and as a future profession. Keywords: mission, Christian education, voluntary work, mission education, mission interest, stu-dent movement

Luomu – ja Reilun kaupan kuluttajien käsityksiä eettisestä ruoan kuluttamisesta

Työn tavoitteena oli kuvata ja analysoida eettisen ruoan kuluttamisen käsitettä luomu – ja Reilun kaupan kuluttajien näkökulmasta. Mielenkiintona oli selvittää, mitä eettisessä ruoan kuluttamisessa koetaan merkitykselliseksi ja mitä ovat eettiset ruokavalinnat. Lisäksi haluttiin selvittää, millä tapaa eettisinä juuri luomu – ja Reilun kaupan tuotteet näyttyivät. Aihetta lähestyttiin tutkielman kirjallisuusosiossa etiikan teorioiden kautta sekä luomalla katsaus eettisen kuluttamisen eri osa-alueisiin eli eettisiin ulottuvuuksiin. Tämä jälkeen keskityttiin eettiseen ruoan kuluttamiseen ja luomu ja Reilun kaupan tuotteiden eettisyyteen vertailevasta näkökulmasta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella hahmoteltiin teoreettinen viitekehys, jossa kuvattiin eettisen ruoan kuluttamisen sisältöä ja merkitystä, sekä niiden yhteyttä ruokavalintoihin. Empiirinen aineisto kerättiin keväällä 2010 teemahaastatteluina, joissa haastateltiin 12 luomu- ja Reilun kaupan kuluttajaa. Haastatteluaineisto analysoitiin ja luokiteltiin fenomenografisella menetelmällä. Tutkimuksen tulokset, käsitykset eettisestä ruoan kuluttamisesta esitettiin kuvauskategoriasysteeminä. Eettinen ruoan kuluttaminen näyttäytyi, kuten aikaisemmissa tutkimuksissa, altruistisena välittämisenä niin muista ihmisistä, eläimistä kuin ympäristöstä, mutta voimakkaasti myös kuluttajan ja tämän perheen terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimisena. Näistä käsityksistä seuranneet ruokavalinnat olivat lähiruoka, luomu – ja Reilun kaupan tuotteet sekä kasvis- tai kasvispainotteinen ruoka. Näistä korostuneimman eettisenä koettiin lähiruoka. Luomutuotteet puolestaan koettiin pääasiallisesti eettisenä terveyden kannalta ja Reilun kaupan tuotteet muiden ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Edellä kuvattujen käsitysten ohella merkittäväksi tulokseksi nousi käsitys eettisestä ruoan kuluttamisesta vapaaehtoisena yksinkertaistamisena, tai ainakin pyrkimyksenä siihen. Yksinkertaistaminen näyttäytyi eriasteisena oman ruoan kulutuksen kohtuullistamisena ja jopa luopumisena omasta mielihyvästä eettisten periaatteiden takia.

Henkilökunnan päihdeongelmat leikkaus- ja teho-osastoilla Suomessa

Anestesiahenkilökunnalla on useissa kansainvälisissä tutkimuksissa todettu esiintyvän enemmän päihteiden väärinkäyttöä kuin muilla erikoisaloilla. Tämän on arveltu johtuvan lääkkeiden helposta saatavuudesta, työn stressaavuudesta tai tahattomasta altistumisesta leikkaussalissa höyrystyneille lääkeaineille. Suomalaisia tutkimuksia aiheesta ei ole julkaistu. Tutkielman tarkoituksena on selvittää sähköpostikyselyiden ja asiantuntijahaastatteluiden avulla henkilökunnan päihdeongelmien yleisyyttä Suomen leikkaus- ja teho-osastoilla. Tavoitteena on myös saada tietoa muun muassa väärinkäytetyistä aineista, ovatko väärinkäyttäjät saaneet hoitoa ongelmaansa ja ovatko he myöhemmin pystyneet palaamaan entiseen työhönsä. Saatujen tulosten mukaan Suomen leikkaus- ja teho-osastojen henkilökunnalla ei näyttäisi esiintyvän sen enempää päihdeongelmia kuin väestössä keskimäärin. Alkoholi on selvästi yleisimmin väärinkäytetty aine, mutta myös opioidien ja bentsodiatsepiinien väärinkäyttöä esiintyy. Huolestuttavaa on, että vaikka suurin osa väärinkäyttäjistä sai hoitoa ongelmaansa, heistä vain kolmasosa pystyi palaamaan entiseen työhönsä ongelmitta. Tutkielmaa käytetään hyväksi Huume- ja päihdetyöryhmän työskentelyssä ja loppuraportissa. Alkuvuodesta 2011 ilmestyvässä loppuraportissa on toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla leikkaus- ja teho-osastoilla voidaan ennaltaehkäistä henkilökunnan päihdeongelmia sekä lääkeainevarkauksia.