The Development of an Internal Testing Process for a Bluetooth Product

BlueGiga Technologies on uusi Bluetooth -teknologiaa soveltava pk-yritys. Yrityksen tuotekehitysprosessia täydentämään tarvittiin testausprosessi. Testausprosessin luominen oli haastavaa, koska Bluetooth -teknologia on uutta ja yritys on vielä nuori. Lisäksi se integroi kovo- ja ohjelmistokomponentteja tuotteissaan. Testaus aloitettiin evaluoimalla standardinmukaista tapaa dokumentoida testit. Tämän jälkeen tutkittiin BlueGigan ohjelmistokehitysprosessin suhdetta olemassa oleviin ohjelmistokehitysprosesseihin. Samanaikaisesti perehdyttiin Bluetooth -kvalifikaation testaukselle asettamiin vaatimuksiin. Tämän seurauksena TTCN:ää kokeiltiin helppolukuisen testitapauksen määrittelyssä. Käyttötapauksiin perustuvan testauksen sopivuutta Wireless Remote Access Platform:in (WRAP) testaamiseen arvioitiin kokeilemalla sitä Man-to-Machine -käyttötapauksen testaamisessa. Yllämainittujen tehtävien aikana kerätyn tiedon ja hankittujen kokemusten pohjalta laadittiin testausprosessi, joka kattaa yksikkö-, integraatio- ja järjestelmätason testauksen. Painopiste on järjestelmätason testauksessa. Prosessi määrittelee myös vastuuhenkilön tai -henkilöt eri testaustasoille.

Tiedonhallinta yrityksen strategisessa liiketoimintayksikössä

Kilpailun vapautuminen sähkömarkkinoilla on luonut toimintamahdollisuuksia uusille yrityksille ja tehokkuutta koko toimialalle. Luodessaan strategiaansa yritykset ottavat kantaa myös IT:n käyttöön liiketoiminnassaan. Työn tavoitteena oli muodostaa liiketoimintayksikön strategian pohjalta toimintotasoinen tiedonhallintastrategia ja rakenne tietojärjestelmien kehittämiseen. Rakenne muodostuu kolmivaiheisesta toimintatavasta, jolla ylläpidetään tiedonhallinnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Rakennetta sovellettiin liiketoimintayksikön sähköisen tilausjärjestelmän määrittelyyn. Tilausjärjestelmällä voidaan parantaa liiketoimintayksikön sisäistä tehokkuutta sekä yhteyksiä asiakkaisiin ja toimittajiin. Lopuksi työssä selvitettiin prosessimallinnuksen avulla operatiivisen toiminnan merkittävimmät tietovirrat, joilla osoitettiin prosessien tehostamiskohteet. Työn liiketoimintatavoitteet, yrityksen kustannustehokkuuden nopea parantaminen ja asiakkaille tarjottavien lisäarvopalveluiden monipuolistaminen, voidaan osittain saavuttaa tietojärjestelmien hyväksikäytön avulla.

Internal material logistics development in customer-driven production

Työn tavoitteena oli synkronoida yleinen materiaalivirta tuotannon kanssa. Pyrkimyksenä oli virtaviivaistaa materiaalivirta, jotta materiaalin määrä, sekä turhat työvaiheet tuotantoalueella vähenisivät. Päämääränä oli vähentää materiaalilavojen määrää lattialla, sekä parantaa materiaalitoimitusten OTD (On-Time-Delivery) prosenttia.Teoreettinen osa käsittelee nykypäivän toimitusketjun tärkeimpiä elementtejä. Keskeisenä asiana perehdytään materiaalivirtaan ja sen tehokkaaseen hallintaan. Työ esittelee myös synkronisen johtamismallin periaatteet, sekä materiaalivirran synkronoimisen tuotannon kanssa.Empiirinen osuus kuvaa yrityksen materiaalihallinnan nykypäivän tilanteen, sen keskeiset ongelmat, sekä uuden toimintamalliehdotuksen. Työ esittelee kaksi pilottia, joiden tulokset varmistivat uuden virtaviivaistetun materiaalivirran ja täydennysmallin toimivuuden.Työn tulokset osoittavat, miten uusi materiaalin täydennysmalli vähentää materiaalilavojen, sekä jalostamattoman työn määrää tuotantoalueella.

Verkko-operaattorin toimitusprosessin tiedonkulku

Viime vuosien aikana on teleoperaattoreiden toimintaympäristö muuttunut. Kiristynyt kilpailu ja viranomaisten ohjaus ovat asettaneet henkilöstön ja heidän pitkiin perinteisiin pohjautuvat toimintatapansa aivan uusien kehityshaasteiden eteen. Vaadittu toimitusnopeuden ja kustannustehokkuuden parantaminen edellyttävät ehdottoman toimivaa organisaation sisäistä tiedonkulkua. Käytännössä tiedonkulussa esiintyy kuitenkin puutteita, jotka häiritsevät toimitusprosessia. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia toimitusprosessiin liittyviä tiedonkulun ongelmia ja löytää toimintatapamuutoksia, joilla tiedonkulku paranisi. Työssä otettiin tarkasteluun yksi suurehko asiakasprojekti ja siitä pyrittiin löytämään sellaisia ongelmakohtia, joita voitiin arvioida esiintyvän yleisesti myös muissa yrityksen toimitusprojekteissa. Löydettyjen ongelmien pohjalta laadittiin tiedonkulkua ja toimintaa parantavat kehitysehdotukset. Työssä tukeuduttiin vahvasti myös yhtiön omaan kehitysfoorumi-projektiin ja sen aineistoon. Tutkimustulosten perusteella ehdotettiin kehittämistoimenpiteiksi vaiheittain toteutettavia kehitys-hankkeita. Kehityshankkeet ryhmiteltiin kolmeen kokonaisuuteen. Kuhunkin kokonaisuuteen sisällytettiin lukuisa joukko yksittäisiä kehittämiskohteita. Hankkeet muodostuivat seuraavista kokonaisuuksista: 1. toimitusprojektin lähtötietojen leviämisen varmistaminen, 2. ympäristön luonti tiedon kokoamiselle ja jakelulle, 3. koottujen tietojen levittäminen ja hyödyntäminen. Yritys voi toteuttaa kehityshankkeet ja niissä kuvatut kehittämiskohteet myös esityksestä poik-keavasti. Tällöin se voi hyödyntää tehokkaasti hetkelliset tarpeensa ja käytössä olevat resurssinsa.

Managing material flows and improving performance in a component supplier’s internal supply chain

Tämä diplomityö tehtiin osana Componenta Cast Componentsin kolmivuotista toimitusketjujen kehitysprojektia. Työn tavoitteena oli kuvata tyypillinen yrityksen sisäinen toimitusketjuprosessi ja tehdä alustava suorituskykyanalyysi valimon ja konepajan väliseen logistiseen prosessiin liittyen. Tarkoituksena oli myös löytää kehityskohteita materiaali- ja tietovirtojen hallinnassa näiden tuotantoyksiköiden välillä. Logistiikkaan, toimitusketjujen hallintaan ja toimitusketjun suorituskyvyn mittaamiseen liittyvän kirjallisuustutkimuksen sekä käytännön perusteella valittiin sopivat analyysimenetelmät. Näitä menetelmiä hyödynnettiin tilaustoimitus – prosessin kuvaamisessa sekä suorituskyvyn analysoinnissa yrityksen sisäisessä toimitusketjussa. Luonnollisena jatkona kehitettiin ja pantiin käytäntöön toimitusketjua synkronoiva imutyyppinen tuotannon- ja materiaalinohjausmenetelmä. Diplomityöprojektin aikana kehitettiin myös apuvälineet käyttöönotetun menetelmän asianmukaista hyödyntämistä varten. Diplomityöprojektissa otettiin ensimmäiset askeleet kohti integroitua sisäistä toimitusketjua. Uuden tuotannon- ja materiaalinohjausmenetelmän standardisointi muihin menetelmiin yhdistettynä, sekä toimitusketjun avainmittarien jatkokehitys on jo alkanut. Läpimenoaikoja lyhentämällä ja synkronoidun, läpinäkyvän kysyntä-tarjontaketjun avulla integroitumisen astetta voidaan nostaa edelleen. Poikkiorganisatorinen kehitys ja johtaminen toimitusketjussa on avainedellytys menestykseen.

Traditional local medicines in the republic of Palau and non-communicable diseases (NCD), signs of effectiveness.

ETHNOPHARMACOLOGICAL RELEVANCE: The aim of this survey was to describe which traditional medicines (TM) are most commonly used for non-communicable diseases (NCD - diabetes, hypertension related to excess weight and obesity) in Pacific islands and with what perceived effectiveness. NCD, especially prevalent in the Pacific, have been subject to many public health interventions, often with rather disappointing results. Innovative interventions are required; one hypothesis is that some local, traditional approaches may have been overlooked. MATERIALS AND METHODS: The method used was a retrospective treatment-outcome study in a nation-wide representative sample of the adult population (about 15,000 individuals) of the Republic of Palau, an archipelago of Micronesia. RESULTS: From 188 respondents (61% female, age 16-87, median 48,), 30 different plants were used, mostly self-prepared (69%), or from a traditional healer (18%). For excess weight, when comparing the two most frequent plants, Morinda citrifolia L. was associated with more adequate outcome than Phaleria nishidae Kaneh. (P=0.05). In case of diabetes, when comparing Phaleria nishidae (=Phaleria nisidai) and Morinda citrifolia, the former was statistically more often associated with the reported outcome "lower blood sugar" (P=0.01). CONCLUSIONS: Statistical association between a plant used and reported outcome is not a proof of effectiveness or safety, but it can help select plants of interest for further studies, e.g. through a reverse pharmacology process, in search of local products which may have a positive impact on population health.

Kestävän kehityksen toimintasuunnitelman laatiminen Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle

Työn tavoitteena oli tuottaa kestävän kehityksen toimintasuunnitelman rakentamiseen ja seuraamiseen viitekehys, josta Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksiköt saavat tarvittavan tiedon kestävän kehityksen indikaattorien valitsemiseen ja yksikkökohtaisten hallintaohjelmien rakentamiseen. Työssä on selvitetty mitkä ovat yliopiston yksiköiden kestävän kehityksen näkökohdat ja niiden seuraamisessa tarvittavat yksikkökohtaiset indikaattorit sekä miten indikaattoreita ja opetusministeriöiden hyväksymää Baltic 21E –ohjelmaa voitaisiin käytännössä hyödyntää. Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma perustuu Global Reporting Initiativen (GRI:n) vuonna 2002 julkaisemaan yhteiskuntavastuun raportointiohjeeseen. Toimintasuunnitelma perustuu osittain myös ympäristöjärjestelmästandardi ISO 14001:een ja työssä on huomioitu opetusministeriön ohjeen mukaisesti Baltic 21E –raportti ja erityisesti opetusministeriön asettaman työryhmän ehdotus Baltic 21E –ohjelman käynnistyssuunnitelmaksi. Työssä teoriaosuuden ja raportointiperusteiden jälkeen on kuvattu GRI:n ohjeiden mukaisesti yliopiston organisaatio, visio, strategia ja hallintajärjestelmät. Pääasiassa haastatteluin tehdyllä kestävän kehityksen katselmuksella on selvitetty Lappeenrannan teknillisen yliopiston yksiköiden kestävän kehityksen näkökohdat. Näkökohdat on jaoteltu ympäristöhallintajärjestelmän mukaisesti toimintoihin, tuotteisiin ja palveluihin. Näkökohdissa on huomioitu Baltic 21E –raportti ja sen tavoite- ja toimenpide-ehdotukset. Kestävän kehityksen näkökohtien ja vaikutusten seuraamiseksi on jokaiselle yksikölle tunnistettu indikaattorit, jotka on muotoiltu GRI:n Sustainability Reporting Guideliness –julkaisun indikaattorien pohjalta. Työssä on selvitetty indikaattorien käyttötarkoitusta ja esimerkein havainnollistettu indikaattorien ja Baltic 21E –ohjelman käyttöönottomahdollisuuksia ISO 14001 –järjestelmän mukaisesti. Haastattelujen ja Baltic 21E –toimintaohjelman perusteella yliopiston kestävän kehityksen näkökohdat liittyvät opetukseen, tutkimukseen, täydennyskoulutukseen ja julkaisutoimintaan sekä yliopistoyhteisön omaan kestävän kehityksen tietoisuuteen ja toimintaperiaatteiden noudattamiseen. Yliopistotoiminnassa kestävä kehitys on myös mukana alueellisessa vuorovaikutuksessa sidosryhmäsuhteiden ja uuden tiedon tuottamisen kautta. Yliopiston yksiköiden kestävää kehitystä mittaavia indikaattoreita tunnistettiin suuri joukko. Eniten tunnistettiin yhteiskunnalliseen vaikutusluokkaan kuuluvia indikaattoreita. Jaoteltaessa indikaattorit käyttötarkoituksittain tarkasteltavien indikaattorien määrä hieman vähenee. Tämän työn jälkeen tulisi GRI:n ohjeiden mukaisesti käydä sidosryhmien välistä vuoropuhelua yksikkökohtaisten merkittävimpien indikaattorien tunnistamiseksi ja kestävän kehityksen päämäärien ja tavoitteiden asettamiseksi. Tämän työn indikaattorien pää-asialliset käyttökohteet olisivat yksiköiden sisäisessä kehittämisessä ja viestinnässä, vähemmässä määrin tuloskeskusteluissa.

Cost-effectiveness of a community pharmacist intervention in patients with depression: a randomized controlled trial (PRODEFAR study)

Background: Non-adherence to antidepressants generates higher costs for the treatment of depression. Little is known about the cost-effectiveness of pharmacist's interventions aimed at improving adherence to antidepressants. The study aimed to evaluate the cost-effectiveness of a community pharmacist intervention in comparison with usual care in depressed patients initiating treatment with antidepressants in primary care. Methods: Patients were recruited by general practitioners and randomized to community pharmacist intervention (87) that received an educational intervention and usual care (92). Adherence to antidepressants, clinical symptoms, Quality-Adjusted Life-Years (QALYs), use of healthcare services and productivity losses were measured at baseline, 3 and 6 months. Results: There were no significant differences between groups in costs or effects. From a societal perspective, the incremental cost-effectiveness ratio (ICER) for the community pharmacist intervention compared with usual care was 1,866 for extra adherent patient and 9,872 per extra QALY. In terms of remission of depressive symptoms, the usual care dominated the community pharmacist intervention. If willingness to pay (WTP) is 30,000 per extra adherent patient, remission of symptoms or QALYs, the probability of the community pharmacist intervention being cost-effective was 0.71, 0.46 and 0.75, respectively (societal perspective). From a healthcare perspective, the probability of the community pharmacist intervention being cost-effective in terms of adherence, QALYs and remission was of 0.71, 0.76 and 0.46, respectively, if WTP is 30,000. Conclusion: A brief community pharmacist intervention addressed to depressed patients initiating antidepressant treatment showed a probability of being cost-effective of 0.71 and 0.75 in terms of improvement of adherence and QALYs, respectively, when compared to usual care. Regular implementation of the community pharmacist intervention is not recommended.

Tilauspisteen ja tilauseräkoon määrittäminen osana ostoprosessin kehittämistä tukkukaupassa

Varastojen hallinta sisältää yksinkertaisimmillaan varastotasojen, tilauspisteiden ja tilauseräkokojen määrittämiseen liittyviä päätöksiä ja toimenpiteitä. Perinteisesti näitä päätöksiä on tarkasteltu ainoastaan yhden ohjauspisteen sisäisestä näkökulmasta. Ostoprosessin ja siihen liittyvien toimittajasuhteiden kehittämisen merkitystä varastojen hallinnassa ei ole sen sijaan täysin ymmärretty. Tässä työssä tarkastellaan sekä perinteisiä varastonohjausjärjestelmiä että ostoprosessin kehittämistä teoreettisen viitekehyksen ja empiirisen case-tutkimuksen kautta. Tutkimuksen päätarkoitus on esittää varastonimikkeiden tilausajankohdan ja –eräkoon määrittämiseen liittyviä menetelmiä. Tutkimuksen teoriaosassa muodostetaan viitekehys tuotteiden luokitteluun perustuville varastojen hallinnan menettelytavoille. Varastojen hallinnan päätöksiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ostoprosessin vaiheiden operatiivinen kehittäminen, toimittajayhteistyön parantaminen toimitusketjun hallinnan ja partnership-suhteiden kautta sekä nimikkeiden kysynnän, toimitusaikojen, varastojen hallinnan kustannusten ja mittarien määrittäminen. Lisäksi kuvataan tukkukauppaan liittyviä erityispiirteitä em. seikkojen osalta. Empiirisessä osassa tarkastellaan ensin terästuotteiden tukkukaupan Oy Kontino Ab:n ostotoiminnan ja varastojen hallinnan nykytilaa. Haastatteluaineiston perusteella esitetään optimaalisia varastotäydennysmenetelmiä luokitelluille nimikkeille. Tutkimuksen mukaan varaston palvelukyvyn mittaaminen on välttämätöntä optimaalisen tilauspisteen ja –eräkoon määrittämisessä. Tukkukaupan varastojen hallintaan soveltuu parhaiten kiinteän tilausvälin järjestelmä, jossa tilaushetki on kiinteä ja eräkoko sekä tilauspiste vaihtelevat. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että myös tukkukaupan on pyrittävä varastotasojen alentamiseen parantaakseen varastoinnin tehokkuutta ja palvelukykyä. Parannukset voidaan toteuttaa vain ymmärtämällä varastojen hallinnan ja ostoprosessin välinen läheinen yhteys ja kehittämällä strategista toimittajayhteistyötä.

Effectiveness of a primary care-based intervention to reduce sitting time in overweight and obese patients (SEDESTACTIV): a randomized controlled trial; rationale and study design

Background: There is growing evidence suggesting that prolonged sitting has negative effects on people's weight, chronic diseases and mortality. Interventions to reduce sedentary time can be an effective strategy to increase daily energy expenditure. The purpose of this study is to evaluate the effectiveness of a six-month primary care intervention to reduce daily of sitting time in overweight and mild obese sedentary patients. Method/Design: The study is a randomized controlled trial (RCT). Professionals from thirteen primary health care centers (PHC) will randomly invite to participate mild obese or overweight patients of both gender, aged between 25 and 65 years old, who spend 6 hours at least daily sitting. A total of 232 subjects will be randomly allocated to an intervention (IG) and control group (CG) (116 individuals each group). In addition, 50 subjects with fibromyalgia will be included. Primary outcome is: (1) sitting time using the activPAL device and the Marshall questionnaire. The following parameters will be also assessed: (2) sitting time in work place (Occupational Sitting and Physical Activity Questionnaire), (3) health-related quality of life (EQ-5D), (4) evolution of stage of change (Prochaska and DiClemente's Stages of Change Model), (5) physical inactivity (catalan version of Brief Physical Activity Assessment Tool), (6) number of steps walked (pedometer and activPAL), (7) control based on analysis (triglycerides, total cholesterol, HDL, LDL, glycemia and, glycated haemoglobin in diabetic patients) and (8) blood pressure and anthropometric variables. All parameters will be assessed pre and post intervention and there will be a follow up three, six and twelve months after the intervention. A descriptive analysis of all variables and a multivariate analysis to assess differences among groups will be undertaken. Multivariate analysis will be carried out to assess time changes of dependent variables. All the analysis will be done under the intention to treat principle. Discussion: If the SEDESTACTIV intervention shows its effectiveness in reducing sitting time, health professionals would have a low-cost intervention tool for sedentary overweight and obese patients management.

Budjettitaloudesta ansaintatalouteen – muutosjohtamisen haasteet Tieliikelaitoksessa

Tutkielman tavoite: Tutkielman tavoitteena on kuvata ja arvioida erään organisaation muutosprosessia, jonka seurauksena virastomallista organisaatiota ollaan muuttamassa paremmin kilpailuille markkinoille sopivaan liikelaitosmuotoon. Tutkielmassa selvitetään, miten siirtyminen budjettitaloudesta ansaintatalouteen vaikuttaa tutkittavan organisaation johtamiseen, henkilöstön asenteisiin ja työtapoihin sekä koko organisaation toimivuuteen. Tutkielman ongelma on muotoiltu seuraavasti: Mikä motivoi ja sitouttaa virastoaikana työssä ollutta henkilöstöä muutokseen, jossa ”turvallisesta” virastomallista ollaan siirtymässä asteittain kilpailtujen markkinoiden epävarmuuteen? Tutkimusmenetelmä: Tutkielman tutkimusstrategiaksi valittiin kvantitatiivinen survey –tutkimus ja aineistonkeruumenetelmäksi lomakekysely. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu aikaisemmista tutkimuksista, jotka käsittelevät: muutoksen vaikutuksia liiketoimintaan, muutokseen sitoutumisista, muutoksen johtamista, yksilön asemaa muutoksessa sekä muutosta julkisella sektorilla. Tutkielman tulokset ja johtopäätökset: Tutkittavan organisaation virastoaikainen henkilöstö on tämän tutkielman perusteella erittäin sitoutunut organisaatioonsa ja erittäin motivoitunut tekemään työtä organisaation menestyksen eteen myös tulevaisuudessa. Eniten virastoaikaista henkilöstöä motivoi tekemään työtä uusissa olosuhteissa mahdollisuus oppia uusia asioita sekä onnistuneesti tehdyn työn tuottama hyvän olon tunne. Tutkielmassa myös selvisi, että organisaatioon sitoutumisen aste sekä suhtautuminen muutokseen ovat suoraan verrannollisia organisaatioasemaan. Mitä korkeammassa asemassa henkilö organisaatiossa on, sitä sitoutuneempi hän organisaatioon on ja sitä positiivisemmin hän muutokseen suhtautuu. Organisaatiomuutos on tutkittavassa organisaatiossa ollut vaikea prosessi ja se on vaikuttanut jokaiseen organisaation yksilöön. Henkilöstön työmäärä, vaatimukset työtä kohtaan, sisäinen kilpailu, kiire ja näistä kaikista johtuen myös stressi ovat lisääntyneet virastoajasta. Myös henkilöstöresursseja on muutoksen seurauksena jouduttu karsimaan. Kokonaisuudessaan organisaatiomuutos on henkilöstön mielestä ollut melko positiivinen asia ja sen on nähty parantaneen organisaation toiminnan tehokkuutta.

Diffusion of Administrative Innovation: TQM Implementation and Effectiveness in a Global

The main objective of this dissertation is to create new knowledge on an administrative innovation, its adoption, diffusion and finally its effectiveness. In this dissertation the administrative innovation is approached through a widely utilized management philosophy, namely the total quality management (TQM) strategy. TQM operationalizes a self-assessment procedure, which is based on continual improvement principles and measuring the improvements. This dissertation also captures the theme of change management as it analyzes the adoption and diffusion of the administrative innovation. It identifies innovation characteristics as well as organisational and individual factors explaining the adoption and implementation. As a special feature, this study also explores the effectiveness of the innovation based on objective data. For studying the administrative innovation (TQM model), a multinational Case Company provides a versatile ground for a deep, longitudinal analysis. The Case Company started the adoption systematically in the mid 1980s in some of its units. As part of their strategic planning today, the procedure is in use throughout the entire global company. The empirical story begins from the innovation adoption decision that was made in the Case Company over 22 years ago. In order to be able to capture the right atmosphere and backgrounds leading to the adoption decision, key informants from that time were interviewed, since the main target was to clarify the dynamics of how an administrative innovation develops. In addition, archival material was collected and studied, available memos and data relating to the innovation, innovation adoption and later to the implementation contained altogether 20500 pages of documents. A survey was furthermore conducted at the end of 2006 focusing on questions related to the innovation, organization and leadership characteristics and the response rate totalled up to 54%. For measuring the effectiveness of the innovation implementation, the needed longitudinal objective performance data was collected. This data included the profit unit level experience of TQM, the development of the self assessment scores per profit unit and performance data per profit unit measured with profitability, productivity and customer satisfaction. The data covered the years 1995-2006. As a result, the prerequisites for the successful adoption of an administrative innovation were defined, such as the top management involvement, support of the change agents and effective tools for implementation and measurement. The factors with the greatest effect on the depth of the implementation were the timing of the adoption and formalization. The results also indicated that the TQM model does have an effect on the company performance measured with profitability, productivity and customer satisfaction. Consequently this thesis contributes to the present literature (i) by taking into its scope an administrative innovation and focusing on the whole innovation implementation process, from the adoption, through diffusion until its consequences, (ii) because the studied factors with an effect on the innovation adoption and diffusion are multifaceted and grouped into individual, organizational and environmental factors, and a strong emphasis is put on the role of the individual change agents and (iii) by measuring the depth and consistency of the administrative innovation. This deep analysis was possible due to the availability of longitudinal data with triangulation possibilities.

Comparative effectiveness of gemcitabine plus cisplatin versus methotrexate, vinblastine, doxorubicin, plus cisplatin as neoadjuvant therapy for muscle-invasive bladder cancer.

BACKGROUND: Gemcitabine plus cisplatin (GC) has been adopted as a neoadjuvant regimen for muscle-invasive bladder cancer despite the lack of Level I evidence in this setting. METHODS: Data were collected using an electronic data-capture platform from 28 international centers. Eligible patients had clinical T-classification 2 (cT2) through cT4aN0M0 urothelial cancer of the bladder and received neoadjuvant GC or methotrexate, vinblastine, doxorubicin, plus cisplatin (MVAC) before undergoing cystectomy. Logistic regression was used to compute propensity scores as the predicted probabilities of patients being assigned to MVAC versus GC given their baseline characteristics. These propensity scores were then included in a new logistic regression model to estimate an adjusted odds ratio comparing the odds of attaining a pathologic complete response (pCR) between patients who received MVAC and those who received GC. RESULTS: In total, 212 patients (146 patients in the GC cohort and 66 patients in the MVAC cohort) met criteria for inclusion in the analysis. The majority of patients in the MVAC cohort (77%) received dose-dense MVAC. The median age of patients was 63 years, they were predominantly men (74%), and they received a median of 3 cycles of neoadjuvant chemotherapy. The pCR rate was 29% in the MVAC cohort and 31% in the GC cohort. There was no significant difference in the pCR rate when adjusted for propensity scores between the 2 regimens (odds ratio, 0.91; 95% confidence interval, 0.48-1.72; P = .77). In an exploratory analysis evaluating survival, the hazard ratio comparing hazard rates for MVAC versus GC adjusted for propensity scores was not statistically significant (hazard ratio, 0.78; 95% confidence interval, 0.40-1.54; P = .48). CONCLUSIONS: Patients who received neoadjuvant GC and MVAC achieved comparable pCR rates in the current analysis, providing evidence to support what has become routine practice. Cancer 2015;121:2586-2593. © 2015 American Cancer Society.

Demonstration of the effectiveness of zinc in diarrhoea of children living in Switzerland.

We designed a double-blinded randomized clinical trial of zinc (10 or 20 mg of zinc sulphate for 2-5 month-old or 6-59 month-old children, respectively, during 10 days) vs. placebo in otherwise healthy children aged 2 months to 5 years who presented with acute diarrhoea (i.e. ≥3 stools/day for less than 72 h). Eighty-seven patients (median age 14 months; range 3.1-58.3) were analysed in an intention-to-treat approach. Forty-two patients took zinc and 45 placebo. There was no difference in the duration nor in the frequency of diarrhoea, but only 5% of the zinc group still had diarrhoea at 120 h of treatment compared to 20% in the placebo group (P = 0.05). Thirty-one patients (13 zinc and 18 placebo) were available for per-protocol analyses. The median (IQR) duration of diarrhoea in zinc-treated patients was 47.5 h (18.3-72) and differed significantly from the placebo group (median 76.3; IQR 52.8-137) (P = 0.03). The frequency of diarrhoea was also lower in the zinc group (P = 0.02). CONCLUSION: zinc treatment decreases the frequency and severity of diarrhoea in children aged 2 months to 5 years living in Switzerland. However, the intention-to-treat analysis reveals compliance issues that question the proper duration of treatment and the choice of optimal pharmaceutical formulation.