Analysing the innovation process in the EU Integrated Programme, ISAFRUIT

ISAFRUIT is an integrated European Union Project focussed on increasing fruit consumption as a means to improve human health, through evaluating the fruit chain and addressing bottlenecks therein.The innovations which are being developed throughout the ISAFRUIT Project have been analysed to determine both the success factors and the obstacles in reaching the commercialisation stage. Only 9.58% of the deliverables planned within the Project were focussed on developing technological innovations.There is evidence, however, of successes in the development of new innovations arising from the ISAFRUIT Project, with several other potential innovations in the pipeline. Of the technologies identified, 67% are still at the “invention stage”; that is, the stage prior to bridging the so-called “valley of death”, the stage between an invention and an innovation. Those which are considered to have moved over the “valley of death” either had industry partners included in the Project, or had consulted with industry to ensure that the technology was relevant, or met a recognised industry need. Many of the technologies which made less progress did not have the same interactions with industry. A number of other issues were identified which prevented further progress towards innovation. The need for scientists to publish scientific papers, both for their career pathways and to increase their chances of future funding, was identified as one issue, although the filing of patents is now becoming more accepted and recognised. The patenting system is considered complex by many scientists and is not well-understood. Finally, agreements between partners on the sharing of intellectual property rights can cause a delay in the innovation process.

The ‘Dragon’ and the ‘Elephant’ and Global Imbalances

Global financial imbalances receive a great deal of attention in relation to the emerging economies China and India. This chapter analyzes this relation, but argues first that they are actually re-balancing the existing structural inequality in the world economy, in which for so long only the Western economies and Japan dominated economic growth and international trade, moving towards a more multi-polar world economy. China in particular, with its rapid export-led growth, has indeed been part and parcel of the emerging financial imbalances, feeding the ‘over-consumption’ in the US and using its accumulating international reserves in buying US-treasury bonds. Finance therefore is moving to the economy that ‘least needs it’. This imbalance can only be redressed if the US (and some of the other OECD countries) start saving more and consuming less (and become more competitive), with China further stimulating domestic demand (which it already did in response to the crisis). China and to a lesser extend India, as emerging large economies and a more important roles in global markets, also contribute to new imbalances, such as the influence of the insatiable appetite for resources (carbon-hydrates, minerals and bio-mass) of these relatively energy-inefficient economies, while at the same time attracting an increasing share of FDI towards them. The chapter finally raises the issue that these three mentioned imbalances make it more difficult for developing countries (except for those who are resource-rich) to get access to the necessary development finance.

PANACEA (Platform for Automatic, Normalised Annotation and Cost-Effective Acquisition of Language Resources for Human Language Technologies)

The objective of PANACEA is to build a factory of LRs that automates the stages involved in the acquisition, production, updating and maintenance of LRs required by MT systems and by other applications based on language technologies, and simplifies eventual issues regarding intellectual property rights. This automation will cut down the cost, time and human effort significantly. These reductions of costs and time are the only way to guarantee the continuous supply of LRs that MT and other language technologies will be demanding in the multilingual Europe.

The Vaccine Formulation Laboratory: a platform for access to adjuvants.

Adjuvants are increasingly used by the vaccine research and development community, particularly for their ability to enhance immune responses and for their dose-sparing properties. However, they are not readily available to the majority of public sector vaccine research groups, and even those with access to suitable adjuvants may still fail in the development of their vaccines because of lack of knowledge on how to correctly formulate the adjuvants. This shortcoming led the World Health Organization to advocate for the establishment of the Vaccine Formulation Laboratory at the University of Lausanne, Switzerland. The primary mission of the laboratory is to transfer adjuvants and formulation technology free of intellectual property rights to academic institutions, small biotechnology companies and developing countries vaccine manufacturers. In this context, the transfer of an oil-in-water emulsion to Bio Farma, an Indonesian vaccine manufacturer, was initiated to increase domestic pandemic influenza vaccine production capacity as part of the national pandemic influenza preparedness plan.

Common law and civil law as pro-market adaptations

We argue that in the development of the Western legal system, cognitive departures are themain determinant of the optimal degree of judicial rule-making. Judicial discretion, seen here as the main distinguishing feature between both legal systems, is introduced in civil law jurisdictions to protect, rather than to limit, freedom of contract against potential judicial backlash. Such protection was unnecessary in common law countries, where free-market relations enjoyed safer judicial ground mainly due to their relatively gradual evolution, their reliance on practitioners as judges, and the earlier development of institutional checks and balances that supported private property rights. In our framework, differences in costs and benefits associated with self-interest and lack of information require a cognitive failure to be active.

Horizontal innovation in the theory of growth and development

We analyze recent contributions to growth theory based on the model of expanding variety of Romer (1990). In the first part, we present different versions of the benchmark linear model with imperfect competition. These include the labequipment model, labor-for-intermediates and directed technical change . We review applications of the expanding variety framework to the analysis of international technology diffusion, trade, cross-country productivity differences, financial development and fluctuations. In many such applications, a key role is played by complementarities in the process of innovation.

Lobbying, innovation and protectionist cycles

This paper explains why trade liberalizations occur in developing countries,and why they are often reversed. It does so by focusing on the use oflobbying for protection by import competing firms as a means to postponecostly product quality upgrades to keep up with foreign competitors. Giventhe availability of a political market for import tariffs, domestic firmswill lobby for a sequence of tariffs that insulate domestic profits from awidening quality gap, thereby allowing adjustment to be postponed. But asthe contributions required by the government grow with the size of thequality gap, it will be optimal to adjust quality and to decrease thelobbying effort at some time, leading to liberalization and technologicalcatch-up. But then the equilibrium tariff will again be small and "cheap",and it will pay to start lobbying anew, until the next quality adjustment.Therefore, cycles in protection will occur as a result of the use oflobbying as a substitute for innovation. The model thus sheds new light onthe impact of the costs of protection on the effectiveness of the lobbyingeffort over time, and on their implications for the timing and the timehorizon of trade reforms in developing countries.

Endogeneizing know-how flows through the nature of R&D investments

In this paper we carefully link knowledge flows to and from a firm s innovation process with this firm s investment decisions. Three types of investments are considered: investments in applied research, investments in basic research, and investments in intellectual property protection. Only when basic research is performed, can the firm effectively access incoming knowledge flows and these incoming spillovers serve to increase the efficiency of own applied research. The firm can at the same time influence outgoing knowledge flows, improving appropriability of its innovations, by investing in protection. Our results indicate that firms with small budgets for innovation will not invest in basic research. This occurs in the short run, when the budget for know-how creation is restricted, or in the long-run, when market opportunities are low, when legal protection is not very important, or, when the pool of accessible and relevant external know-how is limited. The ratio of basic to applied research is non-decreasing in the size of the pool of accessible external know-how, the size and opportunity of the market, and, the effectiveness of intellectual property rights protection. This indicates the existence of economies of scale in basic research due to external market related factors. Empirical evidence from a sample of innovative manufacturing firms in Belgium confirms the economies of scale in basic research as a consequence of the firm s capacity to access external knowledge flows and to protectintellectual property, as well as the complementarity between legal and strategic investments.

Immateriaalioikeudet - tutkimuksen turva vai este?

Kirjoittaja on siviilioikeuden dosentti Helsingin yliopistossa ja johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa projektia "Legal and Socio-Cultural Contours of Intellectual Property Rights". Kirjoitus perustuu esitelmään Tieteen päivillä 8.1.2003. tilaisuudessa "Tieto verkossa - bulkkia vai laatua?".

Compendium of projects in the European nanosafety cluster

This is the fourth edition of the Nanosafety Cluster compendium. It documents the status of important projects on nanomaterial toxicity and exposure monitoring, integrated risk management, research infrastructure and coordination and support activities. The compendium is not intended to be a guidance document for human health and environmental safety management of nanotechnologies, as such guidance documents already exist and are widely available. Neither is the compendium intended to be a medium for the publication of scientific papers and research results, as this task is covered by scientific conferences and the peer reviewed press. The compendium aims to bring researchers closer together and show them the potential for synergy in their work. It is a means to establish links and communication between them during the actual research phase and well before the publication of their results. It thus focuses on the communication of projects' strategic aims, extensively covers specific work objectives and the methods used in research, and documents human capacities and available laboratory infrastructure. As such, the compendium supports collaboration on common goals and the joint elaboration of future plans, whilst compromising neither the potential for scientific publication, nor intellectual property rights.

Teollisoikeussalkun ulkoistaminen: erityisesti patenttien kannalta tarkasteltuna

Pro gradu- tutkielmassa tavoite oli tutkia yritysten halukkuutta ulkoistaa erityisesti patenttien hakuprosessia, ylläpitoa ja patenttisalkun hallintaa ulkopuoliselle asiantuntijataholle. Työssä tarkasteltiin teollisoikeuksien ulkoistamista sekä teorian valossa että kokeellisesti tekemällä yrityksille haastatteluja ja kyselyjä. Tutkielmassa käsiteltiin myös lyhyesti aineettomien oikeuksien kirjanpidollista merkintää uusien IFRS- standardien valossa, aineettomien oikeuksien omistussuhteiden siirtymistä sekä teollisoikeuksien yhteyttä pääomasijoittamiseen. Tutkielman empiirinen osuus on tehty keräämällä kyselyiden ja teemahaastatteluiden keinoin tietoa yritysten halukkuudesta ulkoistaa enemmän IPR- sektorilla ja analysoimalla tätä kerättyä materiaalia. Kaikki haastateltavat edustavat eri yritysten teollisoikeusasiantuntijoita, joten kyseessä on heidän näkemyksensä mahdollisuudesta ulkoistaa teollisoikeussalkun hallintaa Teollisoikeussalkun hallinnan ulkoistaminen on haasteellinen, mutta mielenkiintoinen aihe. Suurin osa haastatelluista henkilöistä piti laajempaa ulkoistamista IPR- alueella mahdollisena. Lähes kaikki haastateltavat pitivät esimerkiksi patenttien uutuustutkimusten ulkoistamista mahdollisena, mutta patenttiinsinöörien ja koko teollisoikeussalkun ulkoistamisen kohdalla keskeiseksi ongelmaksi nousi se, että ei ole olemassa selkeää mallia ja käytäntöä ulkoistamisprosessin suorittamisesta. Yritysten halukkuus ulkoistaa myös tämän kaltaisia toimintoja kasvaisi, jos olisi olemassa selkeä toimintamalli siitä miten ulkoistaminen hoidettaisiin.

Tietoturvaohjelmiston kehitys ja immateriaalioikeus

Diplomityö kartoittaa yleisesti tietoturvaohjelmistokehityksessä huomioitavia immateriaalioikeudellisia näkökohtia ja selvittää yksityiskohtaisemmin niiden soveltamista ja vaikutusta erään tietoturvakomponentin suunnittelussa ja toteutuksessa Soneran TradeXpress-ohjelmistoon. Kyseinen komponentti mahdollistaa muun muassa autentikaation ja salauksen käytön sähköisessä tiedonsiirrossa. Työ käsittää myös perustiedot tietoturvasta ja TradeXpress-ohjelmistosta, jotta komponentin kehitystä käsittelevän osuuden ymmärtäminen olisi helpompaa. Immateriaalioikeutta käsitellään vain niiltä osin, joilla on vaikutusta tietokoneohjelmiin ja ohjelmistotuotantoon. Näitä ovat muun muassa tekijänoikeus, patenttioikeus ja tavaramerkkioikeus. Diplomityön tuloksena syntyi selvitys immateriaalioikeudesta ja sen vaikutuksesta ohjelmistotuotantoprosesseihin.

Challenges and Opportunities of Online Entertainment. Proceedings of the 7th International Conference on Internet, Law & Politics. Universitat Oberta de Catalunya, Barcelona, 9-10 July, 2012.

El VIII Congrés Internacional Internet, Dret i Política (IDP 2012) que s'ha dut a terme a Barcelona els dies 9 i 10 de juliol de 2012 sota el títol genèric de "Reptes i oportunitats de l'entreteniment en línia", ha abordat alguns dels principals reptes als que s'enfronta la societat de la informació des de la perspectiva jurídica i politològica. Concretament, els temes centrals han estat el debat sobre l'entreteniment a la xarxa, així com altres qüestions relacionades amb Internet i els drets de propietat intel·lectual, la privacitat, la seguretat o la llibertat d'expressió.

Kansallisten immateriaalioikeuksien vaikutus lääkekeksintöihin Suomessa ja Ruotsissa 1980-90-luvulla

Pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli tutkia lääkkeiden immateriaalioikeudellisia suojamuotoja Suomen ja Ruotsin osalta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään lääkkeiden kansallisen patenttisuojan, lisäsuojatodistuksen ja dokumentaatiosuojan vaikutusta lääkekeksintöihin 1980–90-luvun Suomessa ja Ruotsissa. Lääkkeiden lisäsuojatodistuksella tarkoitetaan ainoastaan lääkeaineille tarkoitettua erillistä immateriaalioikeudellista lisäsuojamuotoa, joka pidentää suoja-aikaa enimmillään viidellä vuodella. Dokumentaatiosuojalla tarkoitetaan suojamuotoa, joka suojaa lääkkeiden kehittämisessä aikaan saatuja tutkimus- ja turvallisuustuloksia rinnakkaisvalmistajilta tietyn määritellyn ajan. Suomen ja Ruotsin kansallisessa lainsäädännössä oli tarkasteluajanjaksolla olennaisia eroja. Rinnakkaisongelmana tutkittiin innovaatio- ja patenttipolitiikan merkitystä lääkekeksintöjen määrään ja laatuun. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin virallislähteiden ja kirjallisuuden lisäksi myös teemahaastatteluin. Haastateltavat olivat alan asiantuntijoita. Tutkimus oli haasteellinen. Oli palkitsevaa saada asiaa koskeva ”hiljainen tieto” kansiin. Suomen ja Ruotsin poliittinen ja lainsäädännöllinen ilmapiiri poikkesivat toisistaan. Suomessa vallitsi protektionistinen ilmapiiri ja se näkyi politiikassa ja vaikutti lainsäädäntöön. Menetelmäpatentista ei haluttu luopua. Menetelmäpatentti on patentti, joka käsittää ainoastaan lääkeaineen valmistusmenetelmän, eikä lopputuotetta. Suomessa sallittiin lääkeaineiden tuotepatentti vasta 1995. Toisin oli Ruotsissa; siellä poliittinen ilmapiiri ja valtion sekä lääketeollisuuden näkemykset johtivat kehitystä niin, että tuotepatenttikielto poistettiin huomattavasti aiemmin kuin Suomessa. Ruotsi oli kaukonäköisempi myös muiden suojamuotojen kohdalla. Lopputuloksena tästä seurasi se, että Ruotsin lääketeollisuus on menestynyt huomattavasti paremmin kuin Suomen. Lääkekeksintöjä tehtiin enemmän. Ruotsin lääkekeksinnöistä suuri osa oli uusia molekyylejä; Suomen vastaava osuus oli selvästi pienempi. Myös Ruotsin lääkevienti oli ja on huomattavasti suurempaa kuin Suomen.

Näkökohtia tutkimusyhteistyössä tapahtuvasta lisensoinnista

Pro gradu- tutkielman tarkoituksena oli perehtyä erilaisiin yritysten välisessä tutkimusyhteistyössä käytettäviin lisensiointijärjestelyihin. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään miten tutkimusyhteistyö on kehittynyt 2000-luvulla ja miten erilaiset tutkimusyhteistyöjärjestelyt vaikuttavat kun yritys pyrkii varmistamaan itselleen kilpailuetua. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin kirjallisuuden lisäksi myös teemahaastatteluin. Haastateltavat olivat alan asiantuntijoita. Yritysten verkostoituminen on lisääntynyt, mutta teknologinen yhteistyö toimialojen sisällä on vähentynyt. Yritysten sisällä keksintöjen pitää yhä enemmän liittyä yrityksen strategiaan ja liiketoimintaan. Tutkimusyhteistyössä on usein ratkaistava kuinka menetellään, kun siinä syntyvään tietoon liittyy tutkimusyhteistyön ulkopuolisia teollisoikeuksia, jotka ovat tutkimuksen ja tulosten hyödyntämisen kannalta tarpeellisia. Tällaisissa tapauksissa lisensointi on hyvä vaihtoehto. Yleisin järjestely tutkimusyhteistyössä on kahden yrityksen välinen yhteistyö. Yrityksissä on kasvavaa kiinnostusta Open Innovation –ajattelun suuntaan.