1000 resultados para Seppänen, Janne: Valokuvaa ei ole
Resumo:
Työssä käytiin läpi Porvoon jalostamon haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästömääritysmenetelmiä ja arvioitiin nykyisin käytössä olevien sekä uusien menetelmien soveltuvuutta Porvoon jalostamon päästömääritykseen. Nykyisten menetelmien arviointia tehtiin käymällä läpi eri alueiden 2000-luvun päästömäärät sekä vertaamalla päästömääriä muiden jalostamojen vastaaviin päästömääriin. Haihtuvista orgaanisista yhdisteistä puhuttaessa jätetään yleisesti metaani määritelmän ulkopuolelle ja käytetään termiä NMVOC-yhdisteet. Työssä laskettiin arvio Porvoon jalostamon metaanin päästömäärälle ja arvioitiin sen vaikutusta NMVOC-kokonaispäästömäärään. Metaanin kokonaispäästömäärien havaittiin olevan noin kymmenen kertaa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästömääriä pienempiä, ja näin ollen niiden lisäämisellä NMVOC-päästöihin ei ole juuri vaikutusta. Myös menetelmien investointi- ja käyttökustannuksia, sekä pidemmän aikavälin kustannuksia arvioitiin. Kustannuksiltaan tällä hetkellä Porvoon jalostamolla käytössä olevat menetelmät ovat kustannustehokkaita. Uusista menetelmistä DIAL, SOF ja OGI ovat kustannuksiltaan huomattavasti kalliimpia, myös pitkän aikavälin vertailulla. Nykyisten menetelmien vuosittaiset kustannukset aiheutuvat mittausten vaatimista henkilötyötunneista. Uusista menetelmistä SOF ja DIAL vaativat ulkopuolisten mittaajien käyttämistä. Massavirran määrityksen suhteen vielä kehitysvaiheessa olevalla OGI-kameralla mitatessa voidaan käyttää mittaajina omaa henkilökuntaa. Toisin kuin DIAL- ja SOF-menetelmien laitteistot, OGI-kamera ostetaan omaksi ja näin ollen sitä voidaan käyttää tarpeen vaatiessa vuoden ympäri esimerkiksi suurien vuotajien paikallistamiseen ja LDAR-kiristysohjelman tukena. Tarkastelun perusteella olisi suositeltavaa tarkastaa nykyisin käytettävistä laskentamenetelmistä erityisesti prosessi- ja säiliöalueen sekä jätevesijärjestelmä päästömäärät käyttäen tarkempia DIAL-, SOF- tai myöhemmin OGI-menetelmiä ja muokata laskentamenetelmiä vastamaan näillä määritettyjä päästömääriä.
Resumo:
Tämän poliittisen historian tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä oli Kansallisen Kokoomuksen järjestötoiminnan ja siitä ponnistavan vaalityön kehitys sotien jälkeisinä vuosina 1944 - 1979. Aineiston perusteella kiteytyi keskeiseksi pitkäksi linjaksi alkutilanteen varsin heikon ja väljän vaaliorganisaation kehittyminen vähitellen tiukasti johdetuksi, politiikkaa kaikilla tasoilla tekeväksi puolueeksi. Kokoomuksen jäsenmäärä kohosi nopeasti vuosina 1946 - 1948 noin 14.000 jäsenen määrästä yli 50.000 jäseneen. Puolueen keskustoimistoon palkattiin nopeasti lisää resursseja, ja vaalityön ote oli yllättävänkin ammattimainen jo vuoden 1948 eduskuntavaaleissa. Jäsenmäärä saavutti huippunsa jo 1960-luvulla, kun koko puolueyhteisöön kuului yli 90.000 jäsentä. Jäsentilastoissa oli kuitenkin koko ajan puutteita, mikä johtui monista tekijöistä. Yksi tärkeimpiä oli kokoomuksen sääntömuutos vuoden 1951 alusta lukien, minkä mukaan sama henkilö saattoi olla jäsenenä sekä emopuolueessa että nais- tai nuorisojärjestössä, ts. kyseessä oli ns. kaksoisjäsenyys. Tilastoinnin ongelmia oli myös käytännössä lähtien perusyhdistyksistä: jäsenmaksuvelvoitteen laiminlyöneitä ei niin vain erotettu jäsenyydestä, tilannetta saatettiin katsoa ”läpi käsien” useita vuosiakin. Näin koko jäsentilasto vuoti monella tavalla, eikä tilanne paljon parantunut, vaikka puoluetoimisto 1970-luvun alusta lähtien pyrkikin tarttumaan ongelmiin mm. kaksoisjäsenyyden poistamisella. Puolueella oli jäsentilasto-ongelmien lisäksi kaksi muuta järjestötoiminnan kehittämistä vaikeuttavaa tekijää. Näistä ensimmäinen oli ainainen rahapula, joka johtui ennen kaikkea kokoomuslaisen perusjäsenistön perin nihkeästä suhtautumisesta jäsenmaksujen maksamiseen. Vasta 1960-luvun puoluetuen myötä taloudellinen tilanne parani jossain määrin, mutta kun samaan aikaan puolueen keskustoimiston henkilökunnan määrää lisättiin voimakkaasti, ei velkakierteestä päästy kokonaan eroon. Taloudelliset ongelmat näkyivät kaikilla tasoilla. Puolueen kehittämistä vaikeuttivat myös kokoomuslaisen asennoituminen ns. politiikan tekoon sekä toisaalta järjestötoimintaan osallistumiseen. Vaikka oltiinkin puolueen jäseniä, vielä 1960-luvulla katsottiin, että tämä ei ole ”politiikkaa”, vaan osallistumista järjestötoimintaan, joka myös oli heikkoa. ”Epäpoliittinen” suhtautuminen näkyi ennen kaikkea puolueen tunnusten käytössä vaaleissa. Vasta 1970-luvulla keskustoimisto sai läpi sen, että ehdokkaiden oli pakko allekirjoittaa ehdokassitoumus, joka ei sallinut enää sooloilua. Erityisen tiukasti ehdokassitoumusta vahdittiin vuoden 1978 presidentin valitsijamiesvaaleissa, jolloin myös kokoomus oli UKK-rintamassa. Kokoomus puoluejärjestönä ei sen sijaan koko tutkimuskaudella kehittynyt laajaksi joukkopuolueeksi, vaikka puolueen johto sitä tavoittelikin sitä pitkään. Tutkimuksessa käytetyn Myllyn teoreettisen viitekehyksen mukaan kokoomuksessa olikin 1970-luvulle saakka kulttuurisina malleina kitsaus jäsenmaksujen maksamiseen, heikko osallistuminen järjestötoimintaan sekä ”epäpoliittinen” asennoituminen. Näiden lisäksi tärkeä malli oli kommunismin vastustaminen, joka muuttui edellä mainitulla vuosikymmenellä sosialismin vastustamiseksi. Kokoomuksen järjestötoimintaan tuli 1970-luvulla mukaan ”uloin kehä”, mikä tarkoitti mm. sivistys-ja raittiusjärjestöjen perustamista ja niiden liittämistä puolueyhteisöön, sekä viimein menemistä mukaan ay-toimintaan ja erityisesti kuntapolitiikkaan kaikilla tasoilla. Puolueen kampanjointi vaaleissa kehittyi puoluejärjestön kasvun myötä vaaleista toiseen. Aineiston perusteella voidaan sanoa, että jo vuoden 1951 eduskuntavaaleista lähtien yleistyi ehdokkaiden oma kampanjointi sanomalehdistössä. Luonnollisesti samalla kampanjoinnin kustannukset kasvoivat. 1970-luvulla otettiin käyttöön ehdokkaiden henkilökohtaiset tukiryhmät, jotka olivat huomattavasti laajempia kuin vanha tukimiesorganisaatio. Puolueen äänimäärä kasvoi 1940-ja 50-lukujen vaalien noin 300.000 äänestäjästä 1970-luvun yli 500.000 äänestäjään. Vain vuoden 1966 vaaleissa tuli roima tappio varsinkin sosialidemokraattien rynnistäessä voimakkaasti yleisen vasemmistoaallon myötä. Jo vuoden 1970 ns. ”nuorisovaalit” olivatkin sitten taas kokoomukselle menestys. Tämä ei kuitenkaan johtanut pääsyyn maan hallituksiin, mikä johtui monista tekijöistä: Neuvostoliitosta, presidentti Kekkosesta ja muista puolueista. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena olleet kokoomuksen äänenkannattajat, Aamulehti, Uusi Suomi, Karjalainen ja Nykypäivä, olivat selvästi kokoomuksen vaalikampanjointia tukemassa, yhtä hyvin pääkirjoituksissa, pakinoissa, artikkeleissa kuin itse vaalimainonnan osalta. Uuden Suomen tekstiaineisto kuitenkin muuttui lehden uuden riippumattoman aseman myötä vuodesta 1976 lähtien. Myllyn teorian ohella tutkimuksessa käytettiin viitekehyksenä johtopäätösosassa Panebiancon organisaatioiden institutionalisoitumisteoriaa. Aineiston mukaan voitiin todeta, että Kansallisen Kokoomuksen kehitys noudatti monilta osin viimeksi mainittua käsitteistöä.
Resumo:
This thesis is a study of articles published in scientific journals about working capital management using bibliometric methods. The study was restricted to articles published in 1990–2010 that deal with the whole working capital management topic not a single sub-area of it. Working capital is defined as current assets minus current liabilities; sometimes also a definition of inventory plus accounts receivable minus accounts payable is used. The data was retrieved from the databases ISI Web of Science and Sciverse Scopus. Articles about working capital management were found 23. Content analysis, statistical analysis and citation analysis was performed to the articles. The most cited articles found in citation analysis were also analyzed by nearly same methods. This study found that scientific research of working capital management seems not to be concentrated to specific persons, organizations or journals. The originality and novelty in many articles is low. Many articles studied relation between working capital management and profitability in firms or working capital management practices of firms using statistical analyses. Data in articles was firms of all sizes, except in developing economies only big firms were used. Interesting areas for future research could be surveys made about working capital management practices in firms, finding of best practices, tools for working capital management, inventing or improving alternative views to working capital management like process-oriented view and firm or industry specific studies.
Resumo:
Tutkielma on kulttuurintutkimuksellinen analyysi kansallisista merkityksistä Johanna Venhon (s.1971) runoelmassa Yhtä juhlaa (2006). Runoelman kansallisia aspekteja ei ole juuri huomioitu sen vastaanotossa. Haen tutkimuksessani vastausta siihen, miten Yhtä juhlaa esittää suomalaisuutta ja mihin se tarvitsee tässä esityksessä edeltäjiään kansallisessa traditiossa. Tutkimukseni nationalistisen teorian viitekehyksenä toimii Benedict Andersonin ajatus kansakuntien kuvitellusta luonteesta sekä Michael Billigin käsite arkinen nationalismi. Kulttuurintutkimuksellinen analyysi pitää sisällään kansallisten merkitysten sukupuolittumisen, kulttuuristen merkitysten rakentumisen lyyrisen perinteen ja kielen muodostamina kulttuurikoodauksina sekä ekologisen näkökulman. Suomalaisuuden esittäminen ilmenee ensinnäkin Yhtä juhlaa -runoelman viitekehyksenä toimivasta kansanrunon traditiosta, joka kulkee mukana 2000-luvun runominän arjessa. Runoelma esittää suomalaisuutta myös muina kulttuurikoodauksina sekä arkisina käytäntöinä. Yhtä juhlaa antaa äidille/naiselle aktiivisen toimijan roolin suomalaisuuden kuvastossa, joka näkyy esimerkiksi runojen minän arjesta selviytymisen keinoina, kieltäytymisenä vahvan naisen retoriikkaan liitetystä vaikenemisesta, ekologisena diskurssina ja lyyrisen hiihtokuvauksen uudistumisena. Tutkimuksessani hahmottuu arjen merkitys kansallisen kuvan muuttumiselle. Suomalaisuutta ei kuvata Yhtä juhlaa -runoelmassa ihaillen ja kaukaa juhlakäyttöön vaan suomalaisen äidin arjessa tehtyjen huomioiden pohjalta. Arjesta nähty kuva on retusoimaton esitys siitä, millaisia piirteitä suomalaisuuteen tänä päivänä liitetään. Yhtä juhlaa -runoelman voi nähdä jonkinlaisena muutoksen osoituksena, koska se tuo eksplisiittisesti kansallisen tradition uudelleen arvioitavaksi arjen kautta. Aiemmalle kuvastolle tyypillisen juhlavuuden poissaolo mahdollistaa jaetun kokemuksen, joka on toden tuntuisena kenties helpompi samastumiskohde tämän päivän suomalaiselle kuin kaukaa ja ihaillen toteutetut fantasiat siitä, mitä on olla suomalainen. Koska tutkimukseni koskee vain Yhtä juhlaa -runoelmaa, olisi esimerkiksi Venhon muun tuotannon tai muiden nykylyyrikoiden kansallisten piirteiden kartoittaminen tarpeellista laajempien kansallisten merkitysten analysoinnille.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuuden suomalaisen käsityönopettajan arvoja tutkimalla heidän suhtautumistaan koulukäsityön opetuksen perustekijöihin sekä heidän oppimiskäsityksiään. Mielenkiinnon kohteena oli myös se, miten opettajien opiskelemat käsityön eri taustatieteet näkyvät heidän ajattelussaan. Taustatieteitä ovat käsityökasvatus, käsityötiede ja teknologiakasvatus, joka ei ole itsenäinen tieteenala, vaan näkökulma koulukäsityöhön. Opetuksen perustekijät jaettiin Kansasen (2004) sekä Dupuis’n ja Gordonin (1997) määritelmien mukaan. Oppimiskäsityksiä ovat behaviorismi, kognitivismi, konstruktivismi ja realismi. Opettajien näkemyksiä tarkasteltiin tutkimuksen teoriaosassa esiteltyjen opetuksen perustekijöitä ja oppimista koskevien yleisten mallien perusteella. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä oli teemahaastattelun ja avoimen haastattelun välimuoto. Koska opettajien näkemysten lisäksi tutkittiin taustatieteiden merkitystä heidän ajattelulleen, taustatieteitä käsittelevää kirjallisuutta tutkittiin teoreettisesti opetuksen perustekijöiden ja oppimiskäsitysten valossa ennen opettajien haastattelemista. Tutkimusaiheen valintaan on vaikuttanut käsityönopettajien arvoja koskevan tiedon vähäisyys, sekä toisaalta tekijöiden omat pohdiskelut siitä, millaista on hyvä opetus. Tutkimuksen luonteen vuoksi siihen ei sisälly käsityökasvatuksen pro gradu-töihin perinteisesti kuuluvaa materiaalista tuotetta, vaan tuotteena voidaan pitää Peltosen (1988) määritelmän tietotuotteen käsitteen mukaisesti tutkimuksen avulla tuotettua tietoa siitä, miten kuusi suomalaista käsityönopettajaa suhtautuu koulukäsityön opetuksen perustekijöihin ja millainen oppimiskäsitys heillä on. Haastatellut käsityönopettajat suhtautuvat vaihtelevasti opetuksen perustekijöihin ja heidän oppimiskäsityksensä ovat erilaisia. Kaikki opettajat kuitenkin pitävät hyvän käsityönopetuksen kriteereinä oppilaskeskeisyyttä ja oppilaan hyvän elämän edistämistä. Hyvän käsityönopetuksen katsotaan antavan oppilaalle sellaisia valmiuksia, että he selviävät arkipäivän teknologisista haasteista. Opetuksen tärkeimpänä tavoitteena opettajat pitävät oppilaan yksilöllistä kehitystä, eivät oppilaan sopeuttamista johonkin yhteiskunnalliseen rooliin. Hyvänä opettajan toimintana haastatellut opettajat pitävät sellaista, joka edistää näitä tavoitteita. Opettajien vaihtelevan suhtautumisen opetuksen perustekijöihin voidaan katsoa johtuvan siitä, että opettajien näkemys parhaasta tavasta edistää oppilaan hyvää vaihtelee. Sillä, mitä käsityön taustatiedettä opettajat ovat opiskelleet, ei ole välitöntä merkitystä heidän ajattelulleen.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää suorituskyvyn mittaamisjärjestelmä lämmitysjärjestelmiin keskittyneelle pkt-yritykselle. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin mitä kehitystarpeita on yrityksellä, missä ei ole käytössä suorituskyvyn mittaamisjärjestelmää ja kuinka yritys voi kehittää toimintaa suorituskyvyn mittaamisjärjestelmän suunnittelu- ja implementointiprosessin aikana. Tutkimuksen teoreettisessa osassa käsiteltiin suorituskykyä, sen mittaamista, eri suorituskyvyn mittausjärjestelmiä sekä niiden suunnitteluprosesseja ja käyttöä. Teoriaosuudessa on myös käsitelty suorituskyvyn mittaamisen hyötyjä ja suorituskyvyn mittaamista pk-yrityksissä sekä lämmitysjärjestelmiin keskittyneen yrityksen erityispiirteitä suorituskyvyn mittaamisen kannalta. Tutkimuksen empiirinen osa käsittää case yrityksen esittelyn, sekä yritykseen suunnitellun suorituskyvyn mittausjärjestelmän implementointiprosessin. Suorituskyvyn mittaamisjärjestelmän suunnittelu- ja käyttöönottoprosessi suunniteltiin lämmitysjärjestelmiin keskittyneen pkt-yrityksen erityispiirteet huomioiden. Tutkimuksen tuloksena syntyi suorituskyvyn mittausjärjestelmä joka ottaa huomioon lämmitysjärjestelmiin keskittyvän sekä nopeasti kasvavan pkt-yrityksen erityistarpeet. Tutkimuksessa havaittiin että suorituskyvyn mittaamisjärjestelmän suunnitteluprosessin aikana yrityksen johdon liiketoimintatiedon käyttäminen lisääntyi sekä liiketoimintatiedon hyödyntäminen helpottui valmiiden prosessien myötä.
Resumo:
Soitinnus: piano.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli luoda UPM-Kymmene Oyj:n Kaukaan sellutehtaalle tuotannolliset näkökulmat huomioiva ja kunnossapitokustannukset optimoiva paineellisten rumpusuodinten kunnossapitostrategia. Paineelliset rumpusuotimet on sellutehtaan kuitulinjan keskeinen laiteryhmä, jonka vuosittaiset kunnossapitokustannukset ovat merkittävät. Tarkastelu työssä keskittyi paineellisen rumpusuotimen päätytiivistyksen kunnossapitostrategian kehittämiseen, koska päätytiivistys muodostaa laitteen vuosittaisista kustannuksista suurimman osan. Kunnossapitokustannusten optimointi suoritettiin strategisen johtamisen periaatteiden mukaisesti eri teknistaloudelliset näkökulmat huomioiden. Kunnossapidon toteutukselle määriteltiin tuotannon tavoitteet, jonka perusteella luotiin uusi kunnossapitostrategia. Työssä tehdyn tutkimuksen perusteella siirtymällä korjaavasta kunnossapidosta ehkäisevään kunnossapitoon, voidaan saavuttaa säästöjä kunnossapitokustannuksissa. Uuden strategian toteutumisen mahdollistamiseksi määriteltiin strategiset projektit, jotka käsittelivät muun muassa uusien tiivistemateriaalien käyttöönottoa, alajärjestelmien muutostöitä sekä toimintatapojen muutoksia. Strategian ja strategisten projektien toteutusta varten laadittiin kirjalliset dokumentit, joiden perusteella implementointi suoritetaan. Toimenpiteille määriteltiin vastuuhenkilöt ja toteutusajat, joiden mukaisesti eri organisaatiotasot toimivat. Strategia laadittiin seuraavalle kymmenelle vuodelle, mutta strategian toteutusta ja tuloksia on seurattava vuosittain. Muuttuvassa liiketoimintaympäristössä kunnossapidon optimitila ei ole staattinen, joten strategiaa on oltava valmis päivittämään. Aktiivisella ja suunnitelmallisella toiminnalla on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä tuotannon ja kunnossapidon näkökulmasta.
Resumo:
Osaamisella on mahdollisuus luoda organisaatiolle kilpailuetua. Henkilöstön osaamisen johtaminen on yksi keskeinen tehtävä menestyvässä organisaatiossa. Osaamisen johtamisen tärkeimpänä tavoitteena on huolehtia strategialähtöisesti osaamisen kehittämisestä organisaation tehtävien suorittamiseksi. Tämän kvalitatiivisen case-tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen osaamisen johtamisen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Tutkimuksen teoreettisessa osassa esitellään henkilöstöjohtamisen perusteita, oppimista ja osaamista sekä osaamisen johtamista. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki kohdeyrityksen esimiehet ja toimihenkilöt. Tutkimusmetodologiana käytettiin laadullista tapaustutkimusta ja tutkimusaineistona yrityksen henkilöstöltä hankittua tietoa. Tutkimuksen perusteella voitiin luoda kuvaus osaamisen johtamisesta kohdeyrityksessä. Yrityksen henkilöstöllä on hyvä osaaminen ja esimiehet tukevat osaamisen kehittymistä. Tutkimus toi esille joitakin kehittämistarpeita. Tutkimustulosten perusteella osaamisen johtaminen ei ole vielä täysin yhtenäistä ja systemaattista toimintaa. Osaamista tulisi kehittää strategian osoittamaan suuntaan. Tutkimuksen kehittämistoimena kohdeyritykselle tehdään ehdotus osaamisen johtamisen sisältävästä johtamisjärjestelmästä.
Resumo:
Cardiovascular mortality is 15 to 30 times higher in patients with chronic kidney disease than in the age-adjusted general population. Even minor renal dysfunction predicts cardiovascular events and death in the general population. In patients with atherosclerotic renovascular disease the annual cardiovascular event and death rate is even higher. The abnormalities in coronary and peripheral artery function in the different stages of chronic kidney disease and in renovascular disease are still poorly understood, nor have the cardiac effects of renal artery revascularization been well characterized, although considered to be beneficial. This study was conducted to characterize myocardial perfusion and peripheral endothelial function in patients with chronic kidney disease and in patients with atherosclerotic renovascular disease. Myocardial perfusion was measured with positron emission tomography (PET) and peripheral endothelial function with brachial artery flow-mediated dilatation. It has been suggested that the poor renal outcomes after the renal artery revascularization could be due to damage in the stenotic kidney parenchyma; especially the reduction in the microvascular density, changes mainly evident at the cortical level which controls almost 80% of the total renal blood flow. This study was also performed to measure the effect of renal artery stenosis revascularization on renal perfusion in patients with renovascular disease. In order to do that a PET-based method for quantification of renal perfusion was developed. The coronary flow reserve of patients with chronic kidney disease was similar to the coronary flow reserve of healthy controls. In renovascular disease the coronary flow reserve was, however, markedly reduced. Flow-mediated dilatation of brachial artery was decreased in patients with chronic kidney disease compared to healthy controls, and even more so in patients with renovascular disease. After renal artery stenosis revascularization, coronary vascular function and renal perfusion did not improve in patients with atherosclerotic renovascular disease, but in patients with bilateral renal artery stenosis, flow-mediated dilatation improved. Chronic kidney disease does not significantly affect coronary vascular function. On the contrary, coronary vascular function was severely deteriorated in patients with atherosclerotic renovascular disease, possibly because of diffuse coronary artery disease and/or diffuse microvascular disease. The peripheral endothelial function was disturbed in patients with chronic kidney disease and even more so in patient with atherosclerotic renovascular disease. Renal artery stenosis dilatation does not seem to offer any benefits over medical treatment in patients with renovascular disease, since revascularization does not improve coronary vascular function or renal perfusion.
Resumo:
Työn tavoitteena on luoda poikkileikkaus ongelmalähtöiseen pedagogiikkaan ja erityisesti sen käyttömahdollisuuksiin Yrityspeli-kurssin opettamisessa oppimislähtöisen opetustavan tukena. Toisena tavoitteena on kurssin pelisovelluksen dokumentointi käyttökelpoiseksi viiteteokseksi. Lopuksi työssä tutkitaan sovelluksen keskeisten parametrien ja pelistrategioiden vaikutusta kysyntään. Ongelmalähtöistä oppimista on tutkittu lähinnä kirjallisuuteen perustuen ja täydennetty tietämystä haastattelututkimuksella. Sovelluksen rakenne on havainnoitu käyttämällä sovellusta. Sovelluksen kriittisiä ominaisuuksia on saatu selville ajamalla sovellusta tarkoitusta varten valikoidulla numeerisella aineistolla. Ongelmalähtöinen pedagogiikka osoittautui soveltuvin osin hyväksi opetusmenetelmäksi Yrityspeli-kurssilla mallintamisen ja käytännön ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä. Kurssin pelisovellus näyttäisi toimivan luotettavasti, tosin se ei ole rakenteeltaan erityisen joustava. Sovelluksen keskeisistä parametreista hinnan vaikutus kysyntään on huomattavasti markkinointipanosta suurempi. Testien mukaan pelissä on mahdollista pärjätä niin kustannusjohtajan kuin hintadifferoijankin strategialla.
Resumo:
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, tulisiko Suomen konserniavustuslakia muuttaa vastaamaan paremmin EU-säädöksiä ja kansainvälistyvää yritystoimintaympäristöä. Näkökulmana uudistustarpeelle käytettiin Ruotsissa vuonna 2010 tehtyä lakiuudistusta, joka sallii rajat ylittävän niin sanotun konsernivähennyksen tietyissä erityistilanteissa. Tutkimus nojautuu lisäksi kahteen merkittävään EU-tuomioistuimen ratkaisuun koskien rajat ylittäviä tuloksentasauksia sekä primäärisen EU-oikeuden määräyksiin. Tarkastelusta on rajattu kokonaan pois konserniavustuksen yhtiöoikeudellinen ulottuvuus. Tutkimus toteutettiin käyttämällä lainopillista sekä de lege ferenda – menetelmää. Tutkimuksessa päädyttiin ehdottamaan Suomeen Ruotsin mallin mukaista rajat ylittävää niin sanottua konsernivähennystä, joka sallittaisiin tietyissä erityistilanteissa. Tutkimuksessa selvisi lisäksi, että EU:ssa on vireillä useita yritysverotuksen harmonisointiin liittyviä hankkeita mm. yhtenäisen veropohjan osalta, mutta varsinaisiin toimenpiteisiin esimerkiksi direktiivien muodossa ei ole vielä ryhdytty.
Resumo:
The aim of this study was to illustrate the associations of personality variables and depression. The first study population consisted of 50 patients with DSM-IV defined major depressive disorder. Subjects were randomized to receive either fluoxetine medication or short-term psychodynamic psychotherapy. The Hamilton Depression Rating Scale was completed at the baseline and in the follow-up at four months. Baseline mature defense style measured with the Defense Style Questionnaire predicted favourable outcome in the fluoxetine treatment group, whereas no associations were found in psychotherapy group. The Psychological Mindedness Scale scores were not predictive for recovery in patients receiving psychotherapy or medication. The Psychological Mindedness Scale seems not to be useful in selecting optimal treatment in major depressive disorder. Harm Avoidance measured with the Temperament and Character Inventory associated with the baseline severity of the depressive state. In the fluoxetine treatment group high Reward Dependence, high Self-Directedness and high Cooperativeness were predictive for more severe depression in the four months follow-up, whereas no associations were found in the psychotherapy treatment group. It is possible that the result reflects the differences in the placebo response. The second data were derived from the Finnish Public Sector Study. These prospective studies with four years follow-up focused on the predictive value of optimism and pessimism, first, to work disability with a diagnosis of depression lasting at least 90 days and returning to work (N= 38214) , and second, to the likelihood of initiating antidepressant medication treatment lasting at least 100 days and ending the treatment (N= 29930). Results show that low optimism associates with the elevated risk of work disability and higher likelihood of antidepressant use. High pessimism associated with higher likelihood starting at least 100 days antidepressant medication and not stopping medication during the follow up. High pessimism did not seem to predict the entering to depression related work disability, but in the case of disability period it associated with the lower likelihood of returning to work. The thesis shows that personality features play a role as a vulnerability factor, and influence the onset and course of depression. Taking these factors into account more than is currently done may increase the possibilities to enhance the treatment results in depression.
Resumo:
Työn tarkoituksena oli suunnitella, ohjelmoida ja koekäyttää SMB-laitteisto (Simulated Moving Bed) hydrometallurgisiin erotuksiin. Simuloitu liikkuvapeti saadaan aikaan vaihtamalla sisään- ja ulostuloporttien paikkaa nestevirran suuntaan. Tällöin aikaansaadaan kiintoaineen vastavirtaus minkä johdosta erotustehokkuus kasvaa. Komponenttien retentiotaipumuseroista johtuen komponentit liikkuvat eri nopeuksilla kolonnijärjestelmässä. Enemmän pidättäytyvät komponentit liikkuvat nestevirtaa vastaan ja vähemmän pidättäytyvät komponentit nestevirran mukana. Hydrometallurgiassa vastavirtauksen käyttöä ei ole tieteellisissä julkaisuissa käsitelty laajalti ja saatavilla oleva informaatio onkin kaupallisten yritysten tuottamaa. Hydrometallurgiassa vastavirtausta käyttävissä ioninvaihtolaitteistoissa hyödynnetään irrallisia regenerointivyöhykkeitä. Venttiilijärjestelmän osalta päädyttiin ratkaisuun jossa käytetään yhtä kiertoventtiiliä kullekin virralle, minkä lisäksi kolonnien väleillä käytetään solenoidiventtiiliä. Tämä järjestelmä mahdollistaa yleisimpien SMB-menetelmien käytön mukaan lukien irralliset vyöhykkeet. Laitteiston ohjauksesta vastaa LabVIEW 2010:llä ohjelmoitu ohjelmisto, joka sisältää kaikkien tarvittavien laitteiden ohjausrutiinit. Se mahdollistaa venttiilien synkroniset ja epäsynkroniset vaihdot. Laitteiston puhdistusta varten on ohjelmistoon rakennettu oma rutiini venttiilejä varten. Pumppujen osalta ohjelmisto mahdollistaa vakiovirtauksen sekä lineaaristen ja porrasmuotoisten gradienttien käytön. Ongelmatilanteita varten ohjelmisto valvoo pumppujen ja venttiilien toimintaa ja pysäyttää laitteiston tarvittaessa. Koekäytön avulla pystyttiin todentamaan laitteiston toimivuus.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata raskaana olleiden ensihoitajien kokemuksia tyoskentelystaan ensihoidossa. Tavoitteena oli saada tietoa siita, millaiseksi ensihoidossa tyoskentelevat raskaana olevat naiset kokivat oman tyokykyisyytensa raskaudenaikana. Tutkimus kohdistui raskaana ensihoidossa tyoskenteleviin ensihoitajiin. Raskausaikana ensihoidossa tyoskentelevien ensihoitajien kokemuksia ei ole aikaisemmin tutkittu. Tutkimuksen lahtokohtana oli fenomenologinen lahestymistapa. Aineistonkeruu tehtiin teemahaastattelulla ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisallonanalyysilla. Tutkimuksen tiedonantajat rekrytoitiin lehti-ilmoituksen avulla. Yhteydenottaja tuli yhteensa 20, joista 14 haastateltiin. Ennen raskautta kaikki tiedonantajat kokivat tyokykynsa hyvaksi, mutta raskauden aikana tiedonantajien kokemukset tyokyvyn heikkenemisesta vaihtelivat. Tiedonantajat jaivat pois ensihoidon tehtavista eri aikoihin, vaihteluvali oli raskausviikolta 15. raskausviikolle 36., jolloin aitiysloma alkoi. Tiedonantajien fyysinen vointi raskauden aikana jaettiin neljaan ylaluokkaan; tyokyky ja fyysinen kuormittavuus, yotyo ja yhden rankan tyovuoron kuormittavuus, mahan kasvaminen ja raskauden oireet ensihoitotyon nakokulmasta. Tiedonantajien psyykkinen vointi raskauden aikana jaettiin kahteen ylaluokkaan; pelkoon ja riskien valttamiseen. Raskaana olevaan ensihoitajaan suhtautumista tarkasteltiin kuudesta eri nakokulmasta. Suhtautuminen vaihteli positiivisesta negatiiviseen. Tutkimuksen tavoitteena on saatavan tiedon avulla kehittaa ja parantaa raskaana olevien ensihoitajien tyoturvallisuutta entisestaan. Tutkimus antaa aiheen tarkastella ilmiota laajemmin muista nakokulmista. Jatkotutkimuksia tulee kohdistaa tyoterveyslaakareiden kannan selvittamiseen ensihoidossa raskaana tyoskentelevien tyokyvysta. Jatkossa tulee myos tarkastella tyoparien kokemuksia raskaana olevan ensihoitajan tyoskentelysta.